Mun kokemukset Metlan tyypeistä tuolla alueella, että ovat tosi hyviä tyyppejä ja yhteistyökykyä löytyy.
Viekää ne maastopyöräilemään jollain hyvällä pelillä mukavalle reitille. :D
Printable View
Alueen poluista sen verran, että osa niistä on vanhoja 1800-luvun kartoissa erottuvia teitä.
Myös entisiä tukkiteitä on runsaasti. Näitä hyödyntäen oli yhtenäiset latuverkostot nyk. Kerava/Sipoo/Vantaa -alueella.
-Nykyisin metsäautotiet ja metsäkoneurat eivät vastaavasti muodosta verkostoa, pikemminkin metsänhoito luo esteitä.
Osa vanhoista latupohjista on ummessa avohakkuiden ja sähkölinjojen takia. Verkoston pirstaloitumista jatkoi kaasulinjan ja Landbon rakentaminen.
FIN-5 suunnistuksen vaikutus polkujen muodostukseen oli melko pientä, sillä kilpailukeskuksen läheisyyteen ei muodostunut jatkuvaa käyttöä, osin myös alueen hakkuut hävittivät orastavat urat. Enemmän on vaikuttanut pysäköintialueiden lisääntyminen, mikä mahdollistaa metsään lähdöt lähempänä Sipoonkorven ydinalueita.
Ratsastuksen vaikutusta on havaittavissa Nybyggetin ja Hindsbyn lähistöllä. Lähinnä auttavat pitämään umpeutuvia polkuja auki.
-Hiekkatiellä kavioeroosio ja kivien nouseminen pintaan voi muodostua ongelmaksi ellei pintaa maastopyörillä riittävästi jyrätä.:)
Sipoonkorven kansallispuisto on perustettu Valtion omistamille maille ja on koostuu siis erillisistä hajanaisista palasista. Näiden alueiden välillä on yksityisten tahojen omistamia alueita. Voi olla vähän haaste rakentaa yhtenäistä verkostoa, mutta siitä varmaan tietää parhaiten Metlan väki onko näin vai ei.
Mm. tuosta kaasulinjasta saisi varmasti ajopolun, ja taitaahan siinä jonkin moinen nytkin kulkea. Voisin kuvitella kaasumiesten olevan maastopyöräilijöille suosiollisia, sen verran tuli juteltua niistä perusteista että miksi eivät oikein syttyneet asiasta heppojen kohdalla.
Mitä kavioeroosioon tulee niin hevoset myös auttavat pitämään luonnonniittyjä auki. Samoin muuten sonnit.
Hevosilla on kuljettu siellä ennenkin, että kuuluvat siihen kulttuurimaisemaan ja siksi niistä voi muuten puhua samassa kun puhutaan Sipoonkorvesta.
Niin, siitä jankkaamisesta sen verran, että sillä saavutetaan myös konkreettisia tuloksia. Sen yli vuosikymmen sitten käydyn Jokamiesoikeus-ratsastuskeskustelun voimasta sai alkunsa mm. Espoon Oittaan ratsastuspolku. Se oli paikallisten aktiivisten yhteistyön tulosta. Päättivät pistää toimeksi ja saivat paljon aikaan.
Sitkeän jankkaamisen vuoksi päättäjät eivät voineet muuta kuin kiinnostua asiasta. Tosin silloinkin kävi vahinko kun yksityistielain muutos oli jo liian pitkällä. Olisi pitänyt aloittaa vuosia aikaisemmin.
Siksi kannattaa seurata mm. keskustelua ja laajan yleisön mielipidettä jokamiehenoikeuksista - vaikka varmasti niin jo maastopyöräilyn parissa teettekin. Näin maastopyöräilylle siis positiivisia asioita toivotellen.
Mistä Sipoonkorpeen tutustuminen kannattaa aloittaa? Mistä päin sukeltaa mestoille?
Sipoonkorven eteläpuoleisia alueita kehitetään raskaalla kädellä, oisko MTBCF:llä & muilla tahoilla mahd. intressejä yrittää vaikuttaa nykyisten polkujen säilyttämiseksi uuden asutuksen rinnalla esim. Porvoon moottoritien etelä- ja pohjoispuolella? Usein uusien rakennuskohteiden kohdalla ongelmaksi tulee se ettei nykyisiä polkureitistöjä oteta huomioon kaavoituksessa, vaan ulkoilun odotetaan tapahtuvan esim. alueelle rakennetun puiston muodossa. Näinhän ei tietenkään ole, polut on tärkeitä kaikille ulkoilujaryhmille.
Tuolta näkee suunnitelmat ja voi jättää mielipiteen http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/
Onko muuten MTBCF:n Sipoonkorven kansallispuiston tiimoilta Helsingin kaupungille toimittaman materiaalin näkeminen mahdollista kaikille?
Hyvä että polkujen säilymisestä kannetaan huolta isolla joukolla. Kaavoitukseen ja suunnitteluun olemme yrittäneet useasti vaikuttaa mutta tulokset eivät ole olleet toiveiden mukaisia. Haasteena on ollut päästä riittävän aikaisessa vaiheessa mukaan suunnitteluun, toisaalta pienehköllä harrastajaryhmällä (maastopyöräilijät) ei ilmeisesti ole ollut riittävän suurta painoarvoa.
Informoin meidän hallitusta ja jäseniä Sipoonkorven eteläpuoleisten alueiden suunnittelusta jos eivät ole vielä tietoisia asiasta.
MTBCF:n vastine Sipoonkorven kansallispuistoon löytyy http://www.mtbcf.net/v3/download.php?view.74 linkin takaa. Vastine on toimitettu eduskunnan ympäristövaliokuntaan ja olemme olleet yhteydessä henkilöihin jotka koordinoivat Sipoonkorven kansallispuiston hoidon- ja käytönsuunnittelua.
Niko Ronkainen
MTBCF ry:n pj
Mikäs Sipoonkorven tämän hetkinen tilanne on maastopyöräilyn kannalta? Saa ajella vai ei?
Luontoon.fi ei ota kantaa. Ei kiellä eikä salli.
Kesää odotellessa on kiva kartoittaa uusia maastoja kierrettäväksi :)
Ainakaan pari viikkoa sitten ei näkynyt mitään kieltokylttejä, ja sisäänmeno oli ihan virallisen parkkipaikan kautta.
Keväällä suunnistajat juoksevat urakalla uusia polkuja tuonne metsään. Huhtikuun lopussa on Finnspring-suunnistuskisa pohjoisosassa ja kesäkuun puolivälissä Jukola etäläosassa. Finnspringissä on osanottajia reilut 2000 ja Jukolassa se 10 000.
http://svorienteering.fi/images/stor...kieltoalue.jpg
Jukola kansallispuistossa? :eek::seko:
Saa olla melkoiset perusteet jos maastopyöräily aiotaan kieltää, perinteinen "luonto kuluu" kenties :rolleyes:
Jossain yhteydessä kuulin että Jukola olisi myönnetty ennen kuin kp-oikeuksista oli varmuutta, ja että nyt tuon laajuiset kisat ei tulisi kuuloonkaan. Oli niin tai näin niin toivottavasti pyöräilyoikeudet säilyvät, kaikki omin voimin luonnosta nauttivat samalle viivalle.
Jukola myönnettiin Hakunilaan ja Sipoonkorpeen syksyllä 2006.
Käykääpä keskustelemassa tällä viikolla:
http://www.luontoon.fi/Ajankohtaista...nkpllehks.aspx
Tuollakin ehkä voi vaikuttaa: http://yhteiso.luontoon.fi/keskustelupalsta/
Ainakin joissain asioissa voi vaikuttaa. Lähetin taannoin Metsähallitukselle sähköpostia, jossa valitin ettei Sipoonkorven pohjoisosassa Västervägenin laidassa olevia kahta pientä parkkipaikkaa ole aurattu koko talvena. Ja kas: kun seuraavan kerran menin lumikenkäilemään, molemmat parkkikset oli putsattu oikein siististi.
Tiedä sitten, oliko syynä sähköpostini, johon kukaan ei koskaan vastannut.
16.2 (eli tällä hetkellä huomiseen) asti on mahdollista osallistua keskusteluun Metsähallituksen kanssa Sipoonkorven kehittämisestä, ja koska maastopyöräily on keskusteluun vedetty, jotakuta voi kiinnostaa perusteltujen kommenttejen kirjoittaminen aiheesta:
http://yhteiso.luontoon.fi/keskustel...alpark/show/21
Kulutuskortti vedetty nyt jo pakasta :D
Erittäin asiallinen kirjoitus ketulta tuonne. Iso peukku.
Toivotaan että keskustelu ei lähde liikaa lapasesta siihen ikuiseen kulutus-juupas-eipäs osastoon. Toivotaan että pääreitit ainakin saadaan pysymään sallittujen listalla, muuten aluellea on vähän vaikea tehdä mitään lenkki-/retkityyppistä ajoa.
Nonni, nyt on keskustelu itäisen Helsingin maastopyörämekan kohtalosta käynnissä, oikeanhenkinen aktiivisuus kenties palkitaan. Ks. erityisesti Metsähallituksen vastaus aiheeseen:
http://yhteiso.luontoon.fi/keskustel...alpark/show/21
Keskustelupalsta Sipoonkorvesta on näköjään auki vain reilut kaksi vuorokautta ja sulkeutuu parinkymmenen minuutin kuluttua.
Pistin Luontopalvelujen Arja Haliselle sähköpostilla Fillariin 6/2011 kirjoittamani pääkirjoituksen. Otsikko oli "Sipoonkorpi kuuluu myös pyöräilijöille" ja pääkkärin sisältö otsikon mukainen.
Hienoa! onko tuo pääkirjoitus näkyvissä jossain kun ei lehteä ole?
Ajattelin laitella samaiselle suunnittelijalle reittiehdotuksia, olisihan se hienoa kun tuolla voisi jatkossakin nauttia luonnosta parhaalla tavalla esim. Kusijärvi-Landbo-Kusijärvi lenkkien muodossa.
Yleisön pyynnöstä:
(Edit: Halinen muuten vastasi ja lupasi pistää tuon muulle projektiryhmälle tiedoksi.)
Sipoonkorpi kuuluu myös pyöräilijöille
Pääkaupunkiseudulle saatiin hiljattain toinen kansallispuisto, kun laki Sipoonkorven kansallispuistosta astui voimaan toukokuun alussa. Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueille perustetun 18,5 neliökilometrin puiston käytön suunnittelu ja järjestyssäännön laatiminen ovat juuri alkamassa.
Meitä pyöräilijöitä kiinnostaa tietysti, saammeko ajaa maastopyörillä Sipoonkorvessa jatkossa samaan tapaan kuin siellä on ajettu maastopyörien Suomeen tulosta lähtien. Vai onko luvassa rajoituksia, joissa pyörällä ajo sallitaan esimerkiksi ainoastaan alueen teillä?
Lapissa retkeileviä maastopyöräilijöitä on pitkään harmittanut, ettei Suomen toiseksi suurimmassa kansallispuistossa eli Urho Kekkosen kansallispuistossa saa ajaa pyörällä neljää lyhyehköä pätkää lukuun ottamatta. UKK-puiston järjestyssääntö uusittiin muutama vuosi sitten, mutta pyöräilyn asemaan ei tullut olennaisia muutoksia.
Pyöräilykiellon ymmärtäisi, jos maastopyöräilijöistä olisi jotain haittaa, mutta UKK-puiston leveät polut Saariselän tuntumassa, pienemmistä puhumattakaan, ovat syntyneet nimenomaan kävelemällä. Tuntuu järjenvastaiselta, ettei niitä pitkin saa pyöräillä, kun patikointiakaan ei rajoiteta.
Pyöräilijät eivät poikkea polkujen ulkopuolelle, eivätkä jo valmiiksi tallatut polut todellakaan pilaannu pyöränrenkaiden alla. Rullaava rengas ei kuluta maastoa eikä retkihenkinen pyöräilijä harrasta alamäissä lukkojarrutuksia.
Paitsi maaston kulumisella, puistoviranomaiset perustelevat pyöräilyrajoituksia niin UKK-puistossa, Seitsemisessä, Nuuksiossa kuin muuallakin sillä, että pyöräilijöiden ja patikoijien välisiltä konfliktitilanteilta vältytään kieltämällä pyöräily. Paljonko konflikteja virkamiehille on ilmoitettu päätösten tueksi?
Ettei mallia sääntöjen laadintaan ole vain haettu Keski-Euroopan kansallispuistoista, joissa väkeä on parhaaseen aikaan kuin Helsingin Taiteiden yössä ja pyöräilijöiden nopeudet vuoristoalamäissä saattavat nousta koviksi? Suomessa tilanne on tyystin toinen, sillä vaikkapa Seitsemisessä voi keskellä kesääkin patikoida tai pyöräillä – laillisilla reiteillä tietysti – parikin tuntia näkemättä ketään muuta.
Ainoat konfliktit, joita olen 25 maastopyöräilyvuoteni aikana metsissä kokenut, ovat johtuneet irrallaan ulkoilutettavista kurittomista koirista. Nekin selviävät, kun pyöräilijä pysähtyy ja antaa koiranomistajan ottaa sinne tänne sinkoilevan hauvelin hallintaansa. Se kestää välillä, mutta onnistuu yleensä ennen pitkää.
Ehkä kansallispuistoihin järjestyssääntöjä sorvaavat viranomaiset pelkäävät, että jos pyöräilyä ei rajoitettaisi, muuttuisivat kansallispuistot laajoiksi bike parkeiksi, jotka vilisisivät maastopyöräilijöitä. Väärin tämäkin. Vaikka Tahkolla viime kesänä olikin liki 2000 ajajaa, on maastopyöräily valitettavasti edelleen aika pienten piirien harrastamaa hupia. Sitä paitsi: valtaosa kansallispuistojen poluille haikailevista pyöräilijöistä haluaa vain retkeillä koskemattomassa luonnossa – aivan kuin jalkaisin liikkuvat luontoharrastajatkin. Ei kansallispuistoihin lähdetä kisaa ajamaan.
Nuuksion kansallispuiston järjestyssääntöä aikoinaan laadittaessa maastopyöräilijät keräsivät nettiadressin pyöräilymahdollisuuksien säilyttämisen puolesta. Seitsemiseen uutta järjestyssääntöä sorvattaessa saatiin aikaiseksi jo jonkinasteista vuoropuhelua viranomaisten ja muutaman pyöräseuran välillä.
Nyt kun Sipoonkorpeen ryhdytään laatimaan käyttösääntöjä, kannattaa pyöräilyjärjestöjen ja -seurojen olla tarkkoina, jottei mahdollisuus päästä ilmaisemaan kantaansa livahda ohi. Olisi todella sääli, jos pyöräilyn harrastajat eivät pian saisi liikkua maastoissa, joissa he ovat iät ajat pyöräilleet. Tarttukaa toimeen ennen kuin on liian myöhäistä!
No hienoa! Vähän kärkevää, mutta asiaa. Nyt nimittäin on mahdollisuus vaikuttaa siihen säilyykö itäisen Helsingin lähes ainoa maastopyöräilyalue käytössä, vai tuleeko (mielestäni) turhia rajoituksia. Alue vastaa hyvinkin Espoon ja Helsingin keskuspuistoja yhteenlaskettuna. Ajomaastoiltaan se voitaa Nuuksion mennen tullen. Uuden massiivisen asuinrakentamisen myötä mahd. kiellot koskisivat tulevaakin puiston käyttäjäkuntaa.
Lyhyestä virsi kaunis: saako siellä ajaa? Tai pikemminkin ajavatko muut?