^Todennäkösesti et edes huomaisi eroa.. Tuo Flown leveys on toki plussaa, ainakin minulle.
Printable View
^Todennäkösesti et edes huomaisi eroa.. Tuo Flown leveys on toki plussaa, ainakin minulle.
Itse en huoma eroa painossa millään, mutta eron leveydessä huomaan helposti. Mielestäni jopa kapeammat renkaat, esim 2,1” toimivat leveämmällä vanteella paremmin. Joten minulle valinta on helppo, vain Flow EX kelpaa. :)
Mutta on toisinpäinkin herkkiä ihmisiä, ja ne ajavat jopa Cresteilla.
Aika pieniä ne painoerot on. Esim Crestin ja Archin painoero on sen verran pieni, että kun jäykkyyseron huomioi niin tuskin kannattaa crestiä valita ellei ole aivan kevyt kuljettaja. Itselleni sopivin olisi varmaankin tuo Arch, mutta Flow leveämpi niin otin sen. Crest/Arch 21mm ja Flow 25,5mm. Kai aika iso ero. Esim Mavic ja Crest/Arch ero 2mm ja sitä tuskin huomaa?
Painorajat kuvannevat jäykkyyseroja? Crest 86kg, Arch 104kg, Flow 113kg
Vaikka noita painoja tulee itsekin katseltua, niin pienillä eroilla lienee merkitystä paremminkin sitten, kun treeniä on takana vuosikausia yli 600h vuodessa ja rasva% alle 8. Tavallisille harrastajille, joita meistä suurin osa lienee, ei mitään merkitystä. Tottakai selvän painoeron huomaa ajossakin ja tuo mukavuutta kun kiihtyy ja kiipeää (mutta taas vaatii, että kuski kunnossa...). Itselläni esim suht kevyt cx kevyillä kiekoilla ja onhan se hieno ajaa. Mutta silti samat ajot menisi vähän raskaammallakin ihan samalla lailla. Ehkä vähän paremminkin kun ei tulisi varottua niin paljon.
Yllä olevista painopuheista huolimatta tulen todennäköisesti vielä katumaan noita kauppoja. Noissahan ero onkin jo niin selvä, että sen kyllä huomaa. En oikein kyllä taas ymmärrä mitä tässäkin hommassa oli järkeä...
Ja mitä vaihtokauppoihin tulee, niin en ottanut puheeksi, kun olin jo tilauksen tehnyt. Mutta olisi joka tapauksessa tosiaan kaatunut tuohon vapaaratashommaan. Tosin varsinainen käyttö on kesällä, jolloin menevät sitten toisenlaiseen ajoon ja pyörään.
Kertokaas nyt tyhmälle, miten se vannekehä vaikuttaa kiekon kokonaisjäykkyyteen, jos molemmat kiekot on muuten kunnolla kasattu samanlaisista komponenteista? Sen tiedän kyllä, että noista jäykemmistä kehistä saa vähän puukätisempikin kasaaja kohtuu hyvän kiekon aikaiseksi, mutta oletetaan nyt, että kasaajalla oikeasti riittää näpeissä herkkyys hommaansa.
Eipä tule muuta mieleen kuin tukevampi reuna renkaalle. Korkea ja tasainen pinnojen kireys takaa ettei nipat pyöri auki ja letkumpikin vanne kestää kovaakin kyytiä.
Hieman OT mutta koettakaa löytää letkummat vanteet kuin Arc en Ciel 36-reikäiset tuubeille. Olihan homma saada rihdattua mutta ovat pommin kestävät 2.0/1.8 ohennetuilla pinnoilla ja brassinippeleillä.
Sent from my Lumia 1020 using Tapatalk
Mulle on jäänyt sellainen mielikuva, että kehän jäykkyys on nimenomaan se tekijä kiekon jäykkyyttä mietittäessä. Letkusta kehästä ei saa jäykkää kiekkoa vaikka mitä tekisi, pinnojen kireydellä ei ole sellaista merkitystä varsinkaan kun sitä ei voi älyttömästi edes kasvattaa. Tietenkin napojen geometriakin vaikuttaa asiaan.
Lähinnä ajattelin avorenkaan pysymistä vanteella. Nythän ei käsitellä jarrupinnallisia vanteilta...
En ole kovin suuri tai kokenut avorenkaiden käyttäjä, kilpapyöräilyt on pääosin tehty tuubirenkailla. Nyt kun on tubeless-edut avanneet silmiä niin melkein on mieli muuttunut.
Näin itse arvostan avovanteessa riittävää tiukkuutta renkaan reunalle, hylly tuo plussaa ja toimiva rakenne Stans-menetelmällä tubess-konversiolle. Jos on CX tai maantiekäyttö mielessä niin aero-profiili myös mielummin kuin keveys jos joutuu valitsemaan.
Iso miinus tulee erikoispinnojen vaatimuksesta tai ihmeen vähäisestä pinnamäärästä.
Sent from my Lumia 1020 using Tapatalk
Jep. Ne ketkä hifistelee vanteiden sivuttainjäykkyydellä voi vaikka kokeilla sellaista että laittaa renkaattoman vanteen maahan ja menee seisomaan kehän päälle silleen tasapainolauta tyyliin. ainakaan meikän painon (70kg) alla keveinkään 29" kehä (Ryde Edge MC1) ei notku havaittavasti. Toinen juttu on sitten se miten äärimmilleen ohennettu kehä kestää hittejä tai se miten leveämpi kehä vaikuttaa sivuttaisjäykkyyteen renkkaan kanssa.
^ juuri näin. Sitten kun on iso ukko ja DH tai enska rääkkiä voi lisäjäykkyys tulla tarpeeseen. Auttamaan löystyneiden pinnojen kadottamaa tukevuutta.
Kova terävä isku suoraan vanteelle voi tuhota jäykänkin sellaisen kerralla...
Sent from my Lumia 1020 using Tapatalk
Flown puolestapuhujia tuntuu olevan ja sen leveyden tuoma etu on ilmeisesti melko selvä. Silti vielä jotenkin Arch EX 29er tuntuisi jotenkin oikeamman kaliberin kehältä 29er jäykkäperään, vai laitanko nyt vain suosiolla ilman mukinoita nuo Flow-kiekot tulemaan :)
Flow EX, ei vanha Flow :)
Kiekon "löysyys" tulee paremmin ilmi jos pitää rengasta jalkojen välissä ja vääntää tangosta. Samalla voi tuijotella napaa ja miettiä kumpi joustaa enemmän, kiekko vai haarukka?
No en sanonut etteikö pinnoja tarvittaisi kiekossa :). Pinnojen kireydellä ei vain ole kiekon jäykkyyden kanssa läheskään niin paljon tekemistä kuin kehän jäykkyydellä, ts. pinnojen kireyttä nostamalla ei löysästä kehästä saa jämympää kiekkoa. Tai näin olen eri lähteistä ymmärtänyt, esim Sheldon Brown: http://sheldonbrown.com/rinard/wheel/index.htm.
Löysä kehä joustaa yksittäisen pinnan kohdalla paineen lisääntyessä enemmän, kuin jäykkä kehä. Joten koko kiekosta tulee löysempi, kuin samanlainen, samalla pinnankireydellä, mutta jäykemmällä kehällä kasattu. Lisäksi sallittu pinnojen kireys yleensä kasvaa kehän jäykkyyden mukaan, mikä luonnollisesti lisää kiekon jäykkyyttä.
Vanteiden materiaalian ollessa alumiini niin ei taida voida tästä asiasta puhua "jäykkyydellä" :)...löysyys varmaankin osuvampi. Eli kyllä ne pinnat+napa taitaa olla suurimmat tekijät tuossa kokonaisuudessa. Jos jäykkyyttä kaipaa niin sitä kannattaa haeskella paksuista pinnoista ja navasta jossa on korkeat laipat sekä niiden välinen etäisyys mahdollisimman suuri.
kiekkoja 17c vanteilla,siedettävässä hintaluokassa <-300€ ?
Entäpä, jos kasaat samalle kehälle kiekon vaikkapa DT:n Revoilla ja sitten perään Sapim CX Rayilla ja sitten pyörittelet siinä jalkojen välissä?
Mites tälle teorialle käy, jos tehdään kevyt kehä, mutta holkitetaan reiät? Vieläkö painava holkittamaton on parempi? Esim. Pacenti CL25 vs. No Tubesin jyhkymmät kehät?
Ei sillä, en minä ole tyrmäämässä kenenkään teoriaa noista jytymmistä kehistä, tottakai niistä saa kivoja kiekkoja. Haluan vain herättää ajatusta siitä, että jos käyttäjä X on hankkimassa ensimmäisiä 29 kiekkojaan ja aikoo vaikka ulkoilla vähän numerolapunkin kanssa, niin totuus ei ole välttämättä niin yksioikoinen, mitä tästä topicista lukemalla voisi päätellä. Ehkä kannattaa satsata myös siihen, että ne kiekot kasataan kunnolla, kuin vain sokeaan massan lisäämiseen ulkokehälle.
Itselläni Crestit ovat kestäneet jäykkäperäisessä jo kaksi vuotta. Sinä aikana olen kolaroinut kaksi pinnaa poikki, siinä ainoat fiksaamista vaatineet toimenpiteet. Kuskin kalsaripaino on n. 85 kiloa ja joskus on vauhtiakin vähän pk-lenkkeilyä enemmän.
Vai, että kehän kokonaisjäykkyydestä :) On silläkin varmasti jokin merkitys asiaan en kiellä, mutta hyvää ja laadukasta kiekonrakentamista korvaa mikään - ei edes lopulta se kehän/pinnojen massa eli asiat ei ole aina niin yksinkertaisia.
Itsellä on ~110kg kalsaripainolla hyvin kasatut Crestit pysyneet syksyn suorana CX-pyörässä ja sekin on kyllä saanut kovaa ajoa osakseen, on käyty gravelin ja lajinomaisen lisäksi myös kunnon juurakko ja kivikkopoluilla ryskäämässä ja painetta on, kumeissa nimittäin. Tai voihan se tietty olla sedän maaginen ajotekniikka, mikä sen homman hanskaa.. :D
Se, että kehän massa vaikuttaisi siihen, kuinka kireälle kiekon voi kasata? Jos tuolta Notubesin sivuilta vilkuilee (http://www.notubes.com/literature/zt...ifications.pdf), niin nuo EX-merkinnällä olevat kehät kestävät hieman enemmän kiristystä, mutta taas vastaavasti Crest vs. Flow, painoeroa 150g, mutta suositeltavat pinnan kireydet liki samat. Toisaalta Podium MMX:nkin saa vetää noihin samoihin lukemiin ja siinä massaa on todella vähän ja se alkaa olemaan jo kasatessakin vähän kuumottavan oloinen.
Vain siksi kyselen, ettei tulisi speksejä lukematta turhan helppoja yleistyksiä... ;)
Juu kyllä mun mielestä myös 29er kiekkojen ollessa kyseessä se kasaaminen on aika oleellista, ellei sitten meinaa pelkillä kehillä pärjätä :D
Hmm, Arch EX ja Crest, täsmälleen samanmittaiset kehät (kokonaiskorkeus, sisäleveys), mutta Crest on lötkömpi, pinnojen kireydet: Crest – 95kg, Arch EX – 125kg.
Ei auennut minulle, miten kasaus liittyy asiaan, kun suljit sen pois yhtälöstä itsekin yo viestissä, mutta ei se mitään.:)
Ääh... nyt pyöritellään jo lillukan varsia.
Ensinnäkin, kun puhutaan pinnakiekoista, niin mikään muu ei pidä sitä kasassa kuin pinnat ja nekin vain silloin kun pinnojen jännitys on riittävä. Jos jännitys ei ole riittävä, riittävän tasainen tai pinnat jotakin kuraa niin varmasti paraskin kehä on kohta mutkilla kun saa osakseen muita voimia kuin pukissa/haarukassa pyörittelyä.
Toisekseen, paksu pinna ei takaa parempaa kestävyyttä kuin ohennettu pinna. Olettaen tietysti että pinnat on laadukkaita eikä niissä ole vaurioita, kuten esimerkiksi ketjujen putoamista pakan ja pinnojen väliin, kivien tekemiä mutkia ja/tai naarmuja tms. Itse asiassa tilanne on päin vastoin, ohennetulla pinnalla saadaan samalla pinnojen kireydellä lujempi vanne, juuri ohennetun pinnan suuremman elastisuuden takia.
Ohennetuilla pinnoilla rihtaaminen on työläämpää ja vaatii ehdottomasti erittäin tasaisen pinnojen kireyden. Muuten homma kääntyy toisin päin jolloin paskasti kasattu/rihdattu kiekko paksuilla pinnoilla voi lopulta olla kestävämpi.
Sitten siitä vanteen nippeliholkista. Alun perin ne laitettiin kurasta tehtyihin teräsvanteisiin tai liian paljon kevennettyihin alumiinivanteisiin. Onneksi nykyään suurin osa alumiinisista jopa ei-aero vanteista on profiilivanteita, silti holkkeja näkee enemmän maastovanteissa. Hyvälaatuinen vanne kestää ja toimii ilman holkkia mutta yleinen mielipide on että vain messinkinipoilla. Alumiiniset kun tykkää särkymään herkemmin ilman holkkeja.
Muutenkin pinnan mitta tulisi olla optimaalinen, etenkin jos käytetään alumiinisia nippeleitä. Nipat saavat tukea pinnasta ja kestävät paremmin, pinna ei siis saa olla liian lyhyt (=kierteet näkyy). Ontelovanteeseen kun tilkan liian pitkä pinna mahtuu eikä puhkaise mahdollista vannenauhaa/sisuria niin käytettäessä alumiininippaa valitse mielummin seuraava pidempi pinna kuin lyhyempi.
Ottakoon kukin juuri niin tukevat kehät kuin haluaa. Itse valikoin pinnat, kehät ja navat sekä rihtaustavan käyttötarpeen mukaan. En enää käytä lainkaan 2mm:n tai tukevampia tasapaksuja pinnoja missään. En tuijota kovin paljoa kehän painoa jos valittavana on kevyt ei-aero (XC/CX kehä, tai vaikkapa Arc en Ciel tuubikehä) tai vähän painavampi aero (DT-Swiss R520) jos tarkoitus on myös ajaa 30+ vauhteja, maanteillä ja pidempään.
Kovin eksoottiset rihtaustavat ei paljoa kiinnosta. Sillä ei saa säästöä painoon eikä parannettua aerodynamiikkaa. No ehkä maantielle saattaisin tehdä suorapuolatun etukiekon litatuilla pinnoilla ja taakse 1-2 ristiin toiselle puolelle. Muutenkin jos on tarkoitus pitää kalusto ajokunnossa niin ei mitään erikoista pinnaa tms.
Nyt kun on tubelessia tullut harrastettua ja myös noita keveitä kumeja niin on tärkeää että kehän saa varmalla teipattua tubeless-toimivaksi ja että renkaan reunalle löytyy selkeä hylly jolla kumit pysyy vanteella ja ilmat sisällä. Samalla itse vanteeseen tulevat iskut jää vähille tai kokonaan pois ja keveämpikin kestää.
Kaikki yllä oleva perustuu siihen että kiekkoja käytetään ajamiseen, niin että pysytään pystyssä ja paikoista pääsee ajamalla. Vahingot kuten kaverin/auton kylkeen tulo, paha kaatuminen kivikossa, kiveen/puuhun ajo tms on sitten jo poikkeuksia. Jos niitä varten rakentaa kiekkoja niin taatusti tulee raskaat ja todennäköisesti myös kalliit.
Yllä oleva on siis oman kokemuksen kautta saatua tietoa ja näkemystä. Vahvistettuna perehtymällä myös kiekkoja ammatikseen kasaavien tiedoilla. Mun kiekkoja ei kasaa muut, teen ne aina itse. Toisaalta perehdyn mielelläni tarkempiin analyyseihin kuten pinnavoimiin, esijännityksiin, eri voimien vaikutuksiin pinnakiekkoihin jne.
Kysyn, että kun on 29" pyörä, niin käykö siihen trekking-vanne 28"? Kumi on 40x622. 28"-vanne olisi 19x622.
Maasturin kevennys houkuttelisi hieman, joten uusia kiekkoja olen alkanut katselemaan.
Nykyiset ovat DT Swissin M520:t Conseptin navoilla ja saako esimerkiksi 300-400 euron uusilla kiekoilla tuntuvaa eroa? Mitään selkeää painoa noista nykyisistä ei oikein löytynyt, eikä sopivaa puntaria löydy.
Mielellään hieman jämäkämmät saisivat olla, jotta kestävät jäykkäperässä 80 kiloisen kuskin alla juurakkokivikkopolkuja ja pieniä droppeja.
Terve! Nyt ois talven hämärissä tarkoitus rakentaa itselle 29er singe speed fillari yleiskäyttöön ja tietty maastoon vaihteluksi täpärille, niin uusien kiekkojen osto on edessä. Lyön jo täpärissäni olevat kiekot tulevaan sinkula jäykkikseen ja uudet kiekot tulevat tuohon täysjousitettuun ykkösrassiini (Kona Hei Hei 29 -13).
Nyt CRC:n valikoimia selaillessa osui silmiin Eastonin Haven kiekot, lähtisivät juuri nyt tuolta aika pirun halvalla, 60% alennuksella.. Mietin, että jos nuo on yhtään pätevät kiekot perus traili ja xc rymistelyyn täpärin alla, niin tässä olisi huippu tilaisuus saada hyvät kiekot halvalla. Kas tässä:
http://www.chainreactioncycles.com/f...l/rp-prod82856
http://www.chainreactioncycles.com/f...l/rp-prod82864
Olisin kiitollinen jos joku osaisi sanoa noista jotain, kannattaako noihin laittaa rahansa ja pistää tilaukseen?
Sitten on vielä tämä: http://www.eastoncycling.com/en-ca/r...ain-bike-hubs/
Wigglen valikoimassa HopeHoopseihin on valittavissa Crest EX -kehä. Mistähän on kyse kun NoTubesin sivuillakaan ei ole mainintaa? Joku Crestin vahvistettu päivitysversioko?
Mulla on maasturin kiekoissa BOR XMD333 kehät, joille valmistaja on ilmoittanut maksimipaineeksi 2,9 - 3,5 bar. Renkaan leveydeksi taas 1.75" - 2.35". Leveyttä kehällä on 19 mm. Onko kukaan ajanut näillä kapeampaa rengasta? Esim. 35 mm? Mulla kun on mahdollisuus syslosrossariin laittaa myös levyjarrut, enkä oikein tykkää noista nykyisistä tuubikiekoista. Ennen renkaiden hommaamista ja sovittamista vanteille ajattelin siis kysellä löytyisikö täältä ensi käden tietoa kannattaako noille heittää kapeampaa kumia ja 4-5 bar painetta. Esimerkiksi saman puljun XMD366-kehille valmistajan mukaan käy 28 mm rengas. Kehä on pari milliä leveämpi ja tarkoitettu rajumpaan käyttöön kuin tuo XMD333. 5,5 bar maksimipaineet. Mitkä tekijät tuohon renkaan minimileveyteen ja maksimipaineisiin oikein vaikuttavat? :seko:
Voiskin laittaa torille myyntiin nuo kuituset tuubikiekot. Emmää sellasilla tee mitään, haluan levyjarrut ja avorenkaat! :p