Talvipyöräily

Olen pyöräillyt ympäri vuoden lähes 30 vuotta, ensin Torpedo-napavaihteella, sitten erilaisilla ketjuvaihteilla ja viime keväästä saakka Rohloff-napavaihteella. Torpedon vaseliinit jäykistyvät ja kostuvat, ja kolmoselle vaihtaminen muuttuu lähes mahdottomaksi. Ketjuvaihteissa on erinäisiä ongelmia etenkin lumisella kelillä, ja ketjuja ja rataspakkoja saa uusia kerran tai kaksi vuodessa. Parista ketjuvaihdenavasta pakkasella vapaarattaan kynnet jäivät alas, joten kammet pyörivät tyhjää. Toki molemmat ongelmat ovat korjattavissa purkamalla ja huoltamalla napa säännöllisesti, mutta aika ei riitä kaikkeen.

Ehdottomasti paras on Rohloff-napa. Joulukuun alussa, kun ajoin jäisessä loskassa, loskaa jäätyi takapyörän ja lokasuojan väliin. Huomasin sen vasta, kun päätin taluttaa ja kun takapyörä ei pyörinyt. Ei siinä mitään, vaihdoin vain ykkösvaihteelle (Rohloff vaihtaa molempiin suuntiin tasan niin nopeasti kuin pystyn kiertovalitsinta kääntämään) ja poistin loskaa paljain käsin, kunnes sain taas pyörän pyörimään kampia pyörittämällä. Ajo jatkui lumettomalla osuudella.

Voimansiirron ainoa tarvittava huolto on öljynvaihto kerran vuodessa sekä ketjujen ja rattaiden vaihto ehkä muutaman vuoden välein.

Valaistuksessakin pidän huolettomuudesta. SON-napadynamo ja SONdelux ovat kyllä kalliin hintansa arvoisia. Toista se oli joskus 15 vuotta sitten, kun dynamo aina luisti renkaan ollessa vähänkin kostea, lumesta puhumattakaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lakuduunaa

https://sram-cdn-pull-zone-gsdesign....er_mat_v10.pdf

Siinä viralliset suositukset, itse olen bluton huoltanut seuraavasti : kesäisin täyshuolto ja talvella alajalkojen öljynvaihto

---

Roger, kiitos tiedosta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jomppanen

On kyllä metsäpolut hyvässä kunnossa. Kotinurkilla Nokialla on tullut käveltyä metsässä koiran kanssa parituhatta kilsaa vuodessa mutta nyt menin hybridillä samoja polkuja ja läskipyörien jälkiä.

---

Talvipyöräilyn nautintoa parhaimmillaan on ollut tarjolla myös kelvillä liikkuvalle hybridistille. Kiitos pakkaskauden teiden pinnassa ollut hyvä pito renkaille ja tamppaantunut lumikerros tasoittamassa risteävien teiden reunakivetyksien ylitykset. Tasaista ja vakaata menoa.

Harmi että säänmuutos näyttää alkaneen.

Edellisestä takanavasta (jokin ikivanha Shimano 105, johon käy sekä 6- että 7-lehtinen rataspakka kierteillä tai ilman) minulla ei ollut mitään pahaa sanottavaa, muuta kuin ketjuvaihteiden yleiset ongelmat. Vapaarattaan kynnetkin jumiutuivat vasta noin 10 vuoden huoltamattomuuden jälkeen. Saatan vielä ottaa sen satunnaiseen käyttöön. Napa on jo kestänyt kahden vanteen verran. Vanteita olen puolannut noin viiden tai kymmenen vuoden välein jarrupinnan kulumisen vuoksi. Renkaita menee useammin: yksi rengaskerta neljässä vuodessa.

Rohloff-navan hankin aluksi poikani 20-tuumaiseen pyörään, mutta eihän sille kovin paljon käyttöä tullut, kun kallista pyörää ei voinut jättää mihinkään pitkäksi aikaa. Niinpä arkiajot ajettiin muilla pyörillä. Omassa käytössä sitä ongelmaa ei juuri ole.

Ajattelin, että laitetaan saman tien "ikuiset" kiekot. Karbidipinnoitettujen Rigida Andra CSS -vanteiden ei pitäisi juuri kulua jarrutuksissa. Palat kyllä kuluvat herkemmin. Olen käyttänyt BBB:n Tristop-jarrukumeja. Seuraava päivitys voisi olla runko, kunhan nykyinen suostuu hajoamaan.

Rohloff ja Bikestation.fi:n kiekot maksavat, mutta uskon niiden olevan hintansa arvoisia. Jos yhdet kiekot kestävät kymmeniä tuhansia kilometrejä ympäri Eurooppaa Heikki Siivarin matkassa, niin kyllä ne varmaan kestävät minunkin ajoni.

Voi ITKU mikä loskasössö oli niissä osissa työmatkaa, joista ei ole helmikuisia lumia aurattu pois missään vaiheessa. Koko päivän varmaan sateli vettä,
mutta silti ei mikään aura ollut noissa ongelmakohdissa taaskaan käynyt. Yhden osuuden sain kierrettyä kotimatkalla kohtuukuntoista reittiä, mutta jossain on varmaan pakko sitten huomenna mennä ajoradalle, jos nuo loskakasat tuosta vielä jäätyvät :mad:. (ajan aika hitaasti enkä siksi mielellään mene kapeille ajoradoille)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti alli

Voi ITKU mikä loskasössö oli niissä osissa työmatkaa, joista ei ole helmikuisia lumia aurattu pois missään vaiheessa. Koko päivän varmaan sateli vettä,
mutta silti ei mikään aura ollut noissa ongelmakohdissa taaskaan käynyt. Yhden osuuden sain kierrettyä kotimatkalla kohtuukuntoista reittiä, mutta jossain on varmaan pakko sitten huomenna mennä ajoradalle, jos nuo loskakasat tuosta vielä jäätyvät :mad:. (ajan aika hitaasti enkä siksi mielellään mene kapeille ajoradoille)

---

Ja samaan aikaan suunnitellaan kymmenien miljoonien siltoja, tunneleita sun muita.
Jos saisi aluksi olemassaolevat väylät pidettyä edes jonkinlaisessa kunnossa ja rakennetaan sitten lisää.
Kaikki kun ei aja baanaa.

Kaupungilla ei oikein puheet ja teot kohtaa. Voi tietty olla kun kunnossapito on ulkoistettu ei hommia kannata hoitaa kuin rimaa hipoen tai alittamalla ja käydä vähän auraamassa jos liikaa tulee palautetta

Toisilla osuuksilla tuo kunnossapito toimii aika hyvin, tänäänkin sai pitkät matkat ajaa ihan sepelöidyllä asfaltilla. Mutta sitten jonkin liikenneympyrän kohdalla alkaa se paksu loska... jos tietäisi, kuka noita kohtia on hoitavinaan, niin palautetta kyllä lähtisi.

Eilinen työmatka tihkusateessa ja loskassa polkiessa oli yksi tämän talven pahimpia. Työpaikan kulmilla oli pakko siirtyä ajoradalle, kun loskassa karkeakin rengas vain lipsui. Seuraavat 13km oli odotetusti kohtuullisesti aurattu, mutta melkoista vääntöä kuitenkin. Pari kilometriä ennen kotia meni katkenneen takapinnan lisäksi kuskin pinna ja siirryin loppumatkaksi märälle, mutta sulalle ajoradalle.

Reissua ei siis helpottanut vanhan loskamaasturin takakiekon pinnan katkeaminen töistä lähtiessä. Vanne heitti sen verran, että hankasi jarrupalaan ja jarrua oli löysättävä. Takajarru oli koko lailla poissa kuvioista kotimatkan. Illalla uusi pinna, fillari kuntoon ja kohta polkemaan jäätynyttä loskaa...

Tällä viikolla oli juuri uutisissa juttua, että Helsingin kunnossapitobudjetti riittää, jos on semmoinen normaali pääkaupunkiseudun talvi, eli tarkoittaa varmaan kolmea alle 5 sentin lumisadetta/per talvi. Tältä talvelta Helsingin rahat on jo käytetty, joten vaikka pidänkin hiihdosta, niin pakko työmatkapyöräilyn kannalta toivoa, ettei lunta enää tulisi lisää.

Kun eilen jätettiin sohjo auraamatta ja yöllä tuli pari senttiä lunta ja nyt aamulla oli pari astetta pakkasta, kelvi oli mielenkiintoisessa kunnossa. Paikoin varsinaista jäärynkytystä, välillä tasaista ohutta lumivaippaa ja välillä vesilammikoita. Takavaihtaja jäätyi ja käytössä oli kolme pienintä vaihdetta.

Sulakoon pyörä nyt pari tuntia pukuhuoneessa ja sitten saa ketju ja vaihtaja uudet voitelut.

Täällä onkin tehty tuttuja havaintoja. Laitoin kaupungille (stadi) viestiä, että voisi vähän äkkiä käydä ne sohjot ajamassa pois kvleiltä ennen kuin jäätyvät. On tosiaan taas häpeäalueita ja sitten taas niitä, jotka pääradan varrella hoitavat hommansa mallikkaasti. Eilen päädyin toiveikkaana töihin cyclolla, ja meno pysähtyi välillä kokonaan. Aamulla sitten läskillä liikenteeseen ja oli silläkin kulku raskasta, kun sohjoa oli tarjolla koko renkaan leveydeltä. Illaksi sitten jäätyy...

Viikolla on silmiini sattunut useampikin mielipide, joissa stadilaiset valittelevat kaupungin liikenteen toteutuvan yksipuolisesti pyöräilyn ehdoilla. Näin on kaiketi strategioitu ihan eksplisiittisestikin, siis että kannustetaan pyöräilyyn. Mutta näin käyttäjän näkökulmasta vaaditaan erityiskalustoa ja järkähtämätöntä asennetta sekä hieman hulluutta (=hölmöyttä), kuka tuolla viitsii ajella.

Olen ollut lievästi skeptinen näiden priimaväylien suhteen, vaikka onhan se mukava ajella loskatonta ja sepelitöntä baanaa ainakin cyclolla näin talvella. Suolasta en suostu nauttimaan kuin ruoassani. Mutta jotenkin on sellainen tunne, että on tehty mediaa varten muutama prestige-väylä, jotta saadaan osoitettua että pyöräilyä on edistetty. Unohdetaan että harva asuu juuri siellä väylän varrella. Sinne pitää päästä ensin loskan ja lumen keskeltä. Eli tämä "kokonaisajattelun" puute minua häiritsee.

Hienoa Espoo. Lehtisaaren sillalla on selkeä raja pyörätiellä kun tullaan Helsinkiin. Espoon puolella pyörätie täyttä paskaa, Helsingissä sula ja vimpan päälle harjattu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Krabba

Hienoa Espoo. Lehtisaaren sillalla on selkeä raja pyörätiellä kun tullaan Helsinkiin. Espoon puolella pyörätie täyttä paskaa, Helsingissä sula ja vimpan päälle harjattu.

---

Se Helsingin sula ja vimpanpäälle alusta on suolattua, että korroosiota vaan ja hapettumaa luvassa. Pyörä ei pysy puhtaana edes kauniilla pakkassäällä. En tykkää......

https://image.slidesharecdn.com/liik...?cb=1512470259

En olisi uskonut, että löytyy tähän harjasuolaukseen tyytyväisiä pyöräilijöitä. Mitä iloa on harjasuolatusta pätkästä, kun muualla on kuitenkin jäätä? Vastaavasti harjasuolatuilla pätkillä joutuu pyöräilemään aina suolaliuoksessa, silloinkin kun muualla on viikkotolkulla täysin kuivaa. :rolleyes:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ealex

En olisi uskonut, että löytyy tähän harjasuolaukseen tyytyväisiä pyöräilijöitä. Mitä iloa on harjasuolatusta pätkästä, kun muualla on kuitenkin jäätä? Vastaavasti harjasuolatuilla pätkillä joutuu pyöräilemään aina suolaliuoksessa, silloinkin kun muualla on viikkotolkulla täysin kuivaa. :rolleyes:

---

Viisaita sanoja

Valitsen harjasuolatun koska hyvänsä...

Onko kellään tietoa harjasuolauksen kustannuksista? Olen luulossa, että se on selkeästi kallimpi menetelmä. Ottaisin mielummin enemmän aurattuja kilometrejä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti oppes

Valitsen harjasuolatun koska hyvänsä...

---

Seuraavaksi on todella vaikea uskoa, että ajat oikeasti säännöllisesti ns. hyötyajoja harjasuolatuilla pätkillä. :rolleyes:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Olli L

Onko kellään tietoa harjasuolauksen kustannuksista? Olen luulossa, että se on selkeästi kallimpi menetelmä. Ottaisin mielummin enemmän aurattuja kilometrejä.

---

"Verrattuna perinteiseen talvihoitoon, harjasuolauksen korkeammat kustannukset syntyvät pääasiassa huomattavasta suuremmasta työajasta, lisäkalustosta jota hoitoon käytetään sekä liukkaudentorjuntamateriaalin suuremmasta menekistä ja hinnasta. Harjasuolauksen lisämäärärahantarve on noin 10 000 euroa/km verrattuna normaalin talvihoidon vuosikustannuksiin."

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ealex

En olisi uskonut, että löytyy tähän harjasuolaukseen tyytyväisiä pyöräilijöitä. Mitä iloa on harjasuolatusta pätkästä, kun muualla on kuitenkin jäätä? Vastaavasti harjasuolatuilla pätkillä joutuu pyöräilemään aina suolaliuoksessa, silloinkin kun muualla on viikkotolkulla täysin kuivaa. :rolleyes:

---

Pyöräilijöiden antaman palautteen mukaan harjasuolauksella reitit saadaan huomattavasti parempaan kuntoon kuin perinteisin menetelmin.


(Kaupunkisuunnitteluviraston Pyöräilykatsaus 2017, s. 16)

PS Ovathan ne harjasuolatutkin osuudet mukavia ajaa silloin kun ne ovat täysin kuivia, mutta lähes aina silloin on "perinteisin menetelmin" hoidetuilla kelveilläkin aivan mainiot olosuhteet. Ja tietyissä tilanteissa vähän nollan alapuolella voi tosiaan olla että harjasuolattu alue on märkää kun muualla on kuivaa eikä edes liukasta, tärisyttävää eikä upottavaa. Silloinhan ainoaksi hyödyksi jää se ettei ole sepeliä...

Talvella ajan ainoastaan hyötyajoa ja olen siinä onnellisessa asemassa että priorisoitu reitti lähtee kotiovelta ja ainoastaan työpaikkaa lähestyessä viimeiset pari sataa metriä pitää polkea sepelillä ja lumessa. Talviajossa käytän halpaa pyörää jonka hapettumisesta tai muusta vastaavasta en kanna huolta. Eli voi sanoa että olen tyytyväinen


Sent from my iPhone using Tapatalk

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kuovipolku

"Harjasuolauksen lisämäärärahantarve on noin 10 000 euroa/km verrattuna normaalin talvihoidon vuosikustannuksiin."

---

Tuo on muuten aika kallista, kun verrataan teiden talvikunnossapitoon. Edesmenneen Tiehallinnon "Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä" -julkaisusta vuodelta 2006 löytyvät seuraavat tiedot:

Is- ja I- hoitoluokkaan kuuluvaa kaksikaistaista tietä aurataan noin 210 ja suolataan 175 - 195 toimenpidekertaa vuodessa.
Perinteisen kaksikaistaisen tien aurauksen ja suolauksen työkustannus on noin 2900 €/km/v.

Ihan näppituntumalta sanoisin, että pyöräteitä ei aurata 200 kertaa vuodessa, joten yksittäinen toimenpidekerta vie todella paljon aikaa, vaatii järkyttävän kallista kalustoa tai materiaaleja tai kaikkia näitä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MacKonte

Eilinen työmatka tihkusateessa ja loskassa polkiessa oli yksi tämän talven pahimpia. Työpaikan kulmilla oli pakko siirtyä ajoradalle, kun loskassa karkeakin rengas vain lipsui.

---

Tuttua siltä ajalta, kun vielä työskentelin etelän loskamailla.
Silti, mieluummin loskassa lipsutellen, kuin autolla töihin. Itsekunnioitus tuosta kasvoi.

Muuten, mikset kerro Paikkakunnakseksi rehellisesti Lahtea, vaan jokun East Bay Cityn?
Häpeiletkö sitä?

^En häpeile Lahtea. Olen lahtelaisuudestani päin vastoin ylpeä, myös maailmaa kiertäessä. Lahti on Suomen paras kaupunki minulle asua. Pyöräilymaastot, pyöräiltävä maaseutu, järvet, metsät.

East Bay City - nimeen liittyy tarina, jota en ala täällä kertoa. Myös omaan nimimerkkiini liittyy tarina.

Samalla voisi kysyä, miksi käytät nimimerkkiä? Häpeiletkö nimeäsi :D ?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti plr

Tuo on muuten aika kallista, kun verrataan teiden talvikunnossapitoon. Edesmenneen Tiehallinnon "Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä" -julkaisusta vuodelta 2006 löytyvät seuraavat tiedot:

Is- ja I- hoitoluokkaan kuuluvaa kaksikaistaista tietä aurataan noin 210 ja suolataan 175 - 195 toimenpidekertaa vuodessa.
Perinteisen kaksikaistaisen tien aurauksen ja suolauksen työkustannus on noin 2900 €/km/v.

Ihan näppituntumalta sanoisin, että pyöräteitä ei aurata 200 kertaa vuodessa, joten yksittäinen toimenpidekerta vie todella paljon aikaa, vaatii järkyttävän kallista kalustoa tai materiaaleja tai kaikkia näitä.

---

Tässäpä Hgin taannoisen harjasuolauspilotin loppurapsasta. Kalustoksi kelpaa olemassaolevat laitteet:

• Normaalia korkeammat kustannukset aiheutuvat:
  
  - Harjaamisen hitaudesta.
  
  - Suolaa joudutaan levittämään useammin kuin sepeliä.
• - Lähtökynnys on alhaisempi -> enemmän hoitokertoja
• Reittikohtaisessa talvihoidossa reitille on osoitettu määrätty henkilöstö ja kalusto, joka on aina tarvittaessa käytettävissä.

-> Kustannukset ovat noin puolitoistakertaiset verrattuna nykyisten laatuvaatimusten mukaiseen talvihoitoon.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Sotanorsu666

Tältä talvelta Helsingin rahat on jo käytetty, joten vaikka pidänkin hiihdosta, niin pakko työmatkapyöräilyn kannalta toivoa, ettei lunta enää tulisi lisää.

---

Taitaa olla taas jotain rakennusviraston asiakaspalveluchattibotin bullshittiä. Tiistaiaamuna riitti jälleen kerran liikuntavirastolla resursseja kylvää sepeliä keskuspuistoon useammallakin koneella, vaikka auraaminen ei niitä kiinnostanut. No niiden rahat taitaakin mennä eri momentilta :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Barracuda

-> Kustannukset ovat noin puolitoistakertaiset verrattuna nykyisten laatuvaatimusten mukaiseen talvihoitoon.

---

Eli jos harjasuolaus maksaa kymppitonnin kilometri enemmän kuin tavanomainen talvihoito ja harjasuolaus on hinnaltaan puolitoistakertainen tavanomaiseen, niin siitä voidaan päätellä, että tavanomainen pyörätien talvikunnossapito maksaa 20 000 €/km/v ja harjasuolaus 30 000 €/km/v. Voikohan tämä pitää paikkansa?

Jos auraaja ja kone maksavat esim. 60 €/h, niin 20 000 eurolla saa 333 h auraustyötä ostettua. Jos aurauskertoja olisi 150 vuodessa, niin silti sitä kilometrin pätkää saisi aurata yli 2 tuntia jokaisena noista päivistä. Jokin ei nyt täsmää tässä laskelmassa.

^^Olen samantapaista asiaa näillä vaihtuvilla säillä ihmetellyt Lahden seudulla: loskaa ei ehditä (?) aurata pois, mutta hiekkaa ehtii kylvää kulkijoiden perunapelloksi jauhamalle loskalle. Sinne se uppoaa ja jäätyy, kun pakkaset alkaa. Jokin työnsuunnittelun ongelma?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti plr

Eli jos harjasuolaus maksaa kymppitonnin kilometri enemmän kuin tavanomainen talvihoito ja harjasuolaus on hinnaltaan puolitoistakertainen tavanomaiseen, niin siitä voidaan päätellä, että tavanomainen pyörätien talvikunnossapito maksaa 20 000 €/km/v ja harjasuolaus 30 000 €/km/v. Voikohan tämä pitää paikkansa?

Jos auraaja ja kone maksavat esim. 60 €/h, niin 20 000 eurolla saa 333 h auraustyötä ostettua. Jos aurauskertoja olisi 150 vuodessa, niin silti sitä kilometrin pätkää saisi aurata yli 2 tuntia jokaisena noista päivistä. Jokin ei nyt täsmää tässä laskelmassa.

---

Mä en ruvennut tekemään laskelmia enkä edes arvioimaan eikä mulla ollut mitään mihin verratakaan, mä vain lainasin kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-013031/

Toisaalla Osmo Soininvaara kommentoi omilla sivuillaan. "Harjasuolaus tekee pyöräteistä talvellakin hyviä ajaa, muta se on aika kallista. 10 000 €/km/talvi" http://www.soininvaara.fi/2018/02/25...sta-27-2-2018/

Pikaisella haulla ei löytynyt mitään lukua pyöräteiden normaalin talvikunnossapidon kustannuksista. (Luulisin tiedon silti olevan jostain kaivettavissa.)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MacKonte

Samalla voisi kysyä, miksi käytät nimimerkkiä? Häpeiletkö nimeäsi :D ?

---

Siksi, että sillä aloitin vuosia sitten muilla foorumeilla. Oikea nimeni Jouko Tolvanen on ollut selvitettävissä profiilin "Tietoja minusta" välilehdellä. Profiilin saat näkyviin, kun klikkaat hiiren kakkospainikkeella postaukseni nimimerkkiä.

Ilmora aikaisemmin perusteli sitä, miksi nimimerkin käyttö joillakin on viisaampaa, kuin kertoa oikea nimi. Tällainen eläkevaari ei enää töitä hae, joten soromnoo.
Ja kuten aiemmin olen sanonut, niin en pane pahakseni pyöräileviä, tai muuten liikunnallisia vieraita. Pihassa seisoo asuntovaunu vierassviitiksi kävijöille.
Paha olisi minuun ottaa yhteyttä, jos oikea henkilö ei nimimerkin takaa löytyisi. Puhelinnumeron saa numerotiedustelusta.

Nimi ei ole niin tärkeä tieto, kuin asuin/oleilupaikkakunta. Jos/kun selostetaan pyöräilyolosuhteita, tai peräti laitetaan kuvia lenkin varrelta, aika hötöä on asiaan suhtautuminen, jos paikkakunta/seutu ei ole tiedossa.

Itse en ole huolissani näistä pyöräilyyn liittyvistä kustannuksista tiettyyn rajaan asti, vaikka veronmaksaja olenkin. Kuten päärautatieaseman liepeillä olevan sillan valmistelupuuhissa on todettu, jos yhä useampi tarttuu polkupyörään auton tai julkisen sijaan, niin se on silloin merkittävä kustannushyöty yhteiskunnan kannalta. Tämä on tietääkseni perusteena tässä harjaus-suolaus-operaatiossakin. On yritetty tehdä pyöräily mahdollisimman helpoksi keskivertokansalaiselle. MUTTA. Aina silloin tällöin käyn antamassa suolakylvyn pyörälleni pohjoisella baanalla ihan tarkkaillakseni menoa. Olen havainnut, että hyvilläkin ajokeleillä eipä siellä ainakaan töihin menevää tai tulevaa liikennettä näy. Itse asiassa siellä on todella hiljaista ja tuhmia saisi huudella vapaasti ilman että kukaan tulisi sanomaan, että pidäpä pienempää ääntä. Tilanne toki muuttuu kun kevät tulee, mutta nyt puhutaankin talvipyöräilystä.

Itse kannatan periaatetta, jossa käydään auraamassa lumet ja loskat pois mahdollisimman pian. Minua varten ei myöskään tarvitse sepeliä kylvää. Otan tarvittaessa ISPeillä varustetun maasturin kuten tänään ja vauhtia sai pitää ilman pelkoa kaatumisesta. Huollan itse kaikki pyöräni ja siksi tiedän, mitä muutama kymmenen kilometriä suolatulla väylällä tarkoittaa. En puhu pelkästään ruosteella gratinoiduista ketjuista ja takapakoista, vaan vaikkapa hyvin suojatuista keskiölaakereista ja alaohjainlaakerista. Onneksi minulla on vaihtoehtoisia reittejä, ja niinpä ajelenkin iloisena aamulla töihin ja takaisin periaatteella "mahdollisimman vähän suolaa". Tosin nyt sitten on alettu suolata vaihtoehtoista kaupunkiin saapumisreittiä eli Sörnäisten rantatien pyöräväylää. Siksipä kierrän yleensä rantoja pitkin ihaillen Merihaan arkkitehtonisia ratkaisuja. Meren jäällekään eivät ole vielä tajunneet suolaa tai sepeliä kylvää.

Helsingin maalaiskunta = Vantaa

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jouko_T

Nimi ei ole niin tärkeä tieto, kuin asuin/oleilupaikkakunta. Jos/kun selostetaan pyöräilyolosuhteita, tai peräti laitetaan kuvia lenkin varrelta, aika hötöä on asiaan suhtautuminen, jos paikkakunta/seutu ei ole tiedossa.

---

Kaikella kunnioituksella pohjoista seniorikansalaista kohtaan mutta melkomoisen uuno ja sen päälle vielä tosikko saa olla, jos ei ole täysin selvä juttu että asuinpaikakseen "East Bay Cityn" ilmoittava nimimerkki on lahtelainen ja lähtee arvelemaan syitä sille ettei tämä kerro asuinpaikkaansa suoraan ja selvästi!

(Itse muuten veikkasin että MacKonte asuu entisen Nastolan puolella.)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Isä nitro

ina silloin tällöin käyn antamassa suolakylvyn pyörälleni pohjoisella baanalla ihan tarkkaillakseni menoa. Olen havainnut, että hyvilläkin ajokeleillä eipä siellä ainakaan töihin menevää tai tulevaa liikennettä näy. Itse asiassa siellä on todella hiljaista ja tuhmia saisi huudella vapaasti ilman että kukaan tulisi sanomaan, että pidäpä pienempää ääntä. Tilanne toki muuttuu kun kevät tulee, mutta nyt puhutaankin talvipyöräilystä.

---

Oliko tilanne sitten Pasilan ja Oulunkylän välillä toinen ennen pohjoisbaanan rakentamista ja/tai harjasuolauskokeilun aloittamista?

Itse asun ihan toisella suunnalla enkä ole työmatkapyöräilijä, mutta mulla on ollut se käsitys että pohjoisesta tulevat kommuutterit ovat ennenkin ohjautuneet omiin suuntiinsa siten että Pasilaan asti ajavat vain ne jotka ovat sinne menossa. Eli suorin, mukavin ja toimivin reitti hyvin monille kulkee pohjoisbaanan valmistuttuakin muuta kautta.

En ole perillä myöskään siitä millaisia lausuntoja HePo on antanut tai miten suunnitelmia tehtäessä on pyritty kartoittamaan pyöräilijöiden tarpeita ja toiveita, mutta mulle on jotenkin jäänyt se käsitys ettei pohjoisbaana ainakaan tuollaisena ollut kovin korkealla monenkaan toivelistalla vaan että se tuli niin sanotusti pyytämättä ja yllättäen.

Siis ei ehkei aivan yhtä räikeä tapaus, mutta pikkaisen samaan tapaan kuin se surullisenkuuluisa Ratasmyllyntien miljoonakelvi (johon onnistuttiin tuhlaamaan miljoona euroa erikseen pyöräilyolosuhteiden parantamiseen myönnettyä lisarahoitusta) jota ei varmasti yksikään pyöräilijä ollut osannut kaivata (koska oli jo olemassa toimivat reitit, ajoipa Itäkeskuksen tai keskustan suuntaan).

Itse olin tyytyväinen vanhaan ns. vuoristorataan, joka kulkee siinä vierellä edelleen kallioille nousten ja sieltä laskeutuen. Mutta juuri tämän pätkän profiili oli muutaman HEPOn edustajan, samoin muutaman palstalaisen, mukaan yksi pyöräilyä vähentävä tekijä. Minusta se eka baana oli kertakaikkisen nerokas tapa hyödyntää käyttämätöntä ratakuilua, ja muutenkin tuoda Lauttasaaren ja osin Espoon suunnasta pyöräileville Helsingin keskusta helpommin lähesyttäväksi. Se oli esimerkki todella tilanteen muuttavasta ratkaisusta nimimerkillä entinen ruoholahtelainen. Tuokin baana on toki tullut tutuksi. Minä en henkilökohtaisesti erityisesti kaivannut Pasilan baanaa, mutta käytän sitä totta kai llähes päivittäin ei-suola-aikana kun se kerta on rakennettu.

Tuli tässä mieleen, että yksi syy pohjoisbaanan vähäiseen käyttöön voi olla myös Pasilan nykyiset liikennejärjestelyt, jotka ovat katastrofaaliset Triplan rakentamisen vuoksi. Toivottavasti kevät tuo lisäkäyttäjiä baanalle, ja sitten kun se Tripla saadaan joskus valmiiksi, niin meno varmaan muuttuu.

^minä en pidä mäistä hyötypyöräilyreiteillä

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti plr

Eli jos harjasuolaus maksaa kymppitonnin kilometri enemmän kuin tavanomainen talvihoito ja harjasuolaus on hinnaltaan puolitoistakertainen tavanomaiseen, niin siitä voidaan päätellä, että tavanomainen pyörätien talvikunnossapito maksaa 20 000 €/km/v ja harjasuolaus 30 000 €/km/v. Voikohan tämä pitää paikkansa?

Jos auraaja ja kone maksavat esim. 60 €/h, niin 20 000 eurolla saa 333 h auraustyötä ostettua. Jos aurauskertoja olisi 150 vuodessa, niin silti sitä kilometrin pätkää saisi aurata yli 2 tuntia jokaisena noista päivistä. Jokin ei nyt täsmää tässä laskelmassa.

---

Samaisessa loppurapsassa on eritelty kuluja:

• Baana – Helsinginkatu (n. 3,1 km)
  
  
• 7 248 euroa / kk (alv 0 %)
• Hinta sisälsi koneet, harjalaitteen, auran, liuoksen levityslaitteet, kuljettajineen (sis. varautuminen, yli- ja yötyöt).
• Lisäksi liukkaudentorjunta-aineet
• 
  
  • Suolaliuos 32-%: noin 100 euroa /tn
  • Raesuola: noin 108 euroa/tn
  
  
  
  
  
  

Joku luku on muuttunut hovissa koska tuosta tulee verolla 9060 + suolat ja siis per kuukausi, ei kilometri.
Suolausta vaativa talvikausi lienee vuodesta riippuen 2-4kk.
Näillä spekseillä ei voi siis oikein maksaa 10k/km lisää verrattuna normitasoon - paitsi jos normitaso on että ei tehdä mitään joka toteutuukin paikka paikoin.

Oletettavasti jos tuo olisi vakio-normitoimintaa olisi kulut hiukan vähemmän kuin nyt ,ellei hankkeeseen tarvita n. kerrosta managereita suunnittelemaan, valvomaan ja pohtimaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti skela

Olen pyöräillyt ympäri vuoden lähes 30 vuotta, ensin Torpedo-napavaihteella, sitten erilaisilla ketjuvaihteilla ja viime keväästä saakka Rohloff-napavaihteella. Torpedon vaseliinit jäykistyvät ja kostuvat, ja kolmoselle vaihtaminen muuttuu lähes mahdottomaksi.

---

Käytössä kaksi rospuutto-/talvikulkinetta, toisessa torpedo ja toisessa rohlo. Torpedo toimii ok jos varautuu. Olen hommannut kuusi täyttä settiä torpedo-sisuskaluja (uusix-verstaalta törkeän halvalla). Heti kun rupee ahistamaan niin puhdas sisäelinsetti vesivaseliinilla sisään. Omat paikkansa vaseliinille ja öljylle. Kesällä putsataan kerralla kaikki osat. Toki vaikuttaa rengastus ja voimansiirron kunto, mutta en osaa sanoa kumpi on kevytkulkuisempi, rohlo vai torpedo. Noilla molemmilla yhteensä noin 5 tkm/v.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ealex

En olisi uskonut, että löytyy tähän harjasuolaukseen tyytyväisiä pyöräilijöitä. Mitä iloa on harjasuolatusta pätkästä, kun muualla on kuitenkin jäätä? Vastaavasti harjasuolatuilla pätkillä joutuu pyöräilemään aina suolaliuoksessa, silloinkin kun muualla on viikkotolkulla täysin kuivaa. :rolleyes:

---

Täältä kannatusta harjasuolaukselle. Suolaamattomissa pätkissä se jää itsessään ei ole ongelma, vaan se että usein jää ei ole tasainen. Koska aurauksen lopputulos ei voi pärjäta harjaukselle. Sepelittömyys tuolla jo mainittiin. Suola ei lisää rasitusta ja tarvetta pinnan tarkkailuun, mutta jääkumpareet ja sepeli kyllä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Isä nitro

MUTTA. Aina silloin tällöin käyn antamassa suolakylvyn pyörälleni pohjoisella baanalla ihan tarkkaillakseni menoa. Olen havainnut, että hyvilläkin ajokeleillä eipä siellä ainakaan töihin menevää tai tulevaa liikennettä näy. Itse asiassa siellä on todella hiljaista ja tuhmia saisi huudella vapaasti ilman että kukaan tulisi sanomaan, että pidäpä pienempää ääntä. Tilanne toki muuttuu kun kevät tulee, mutta nyt puhutaankin talvipyöräilystä.

---

Olen kiinnittänyt huomiota ihan samaan asiaan yleisemminkin ja mun näppituntuma onkin se, että sitä mukaa kun suolattavien kelvien määrä Hesassa on lisääntynyt, on talvipyöräiljöiden määrä vähentynyt.

Rantaradan varttakin alettiin alkutalvesta hoitaa suolaamalla, mutta siis ilman harjausta. Laitoin instagramin (!) kautta Staralle palautetta ja yllättäen pian sen jälkeen suolaaminen lopetettiin ja suurimman osan talvea radanvarsikelviä on vain aurattu ja onkin aurattu poikkeuksellisen huolella. Kaikkein yllättävintä on se, että sitä ei myöskään ole sepelöity ja se onkin ollut todella hyvässä kunnossa lähes koko talven siitä eteenpäin, kun suolaaminen lopetettiin.