Nyt trailmap kadotti kaikki mun kokoelmat. Tai siis kokoelmat on, mutta niissä ei ole mitään… oh, well…
Nyt trailmap kadotti kaikki mun kokoelmat. Tai siis kokoelmat on, mutta niissä ei ole mitään… oh, well…
^ MRe: jos oikein katsoin käyttäjää niin kokoelmat on tietokannassa edelleen ihan ok. Siirrytääs debuggaan mailin puolelle, pistän viestiä siellä heti perään.
Niskalenkki traktorinurista? Tällä foorumilla ja myös Facebookissa pari viikkoa takaperin keskusteltiin tutusta haasteesta eli OSM highway=track / path / service / cycleway / footway moninaisista tulkinnoista. Aihetta täällä nosti @JackOja seikkailusta Lapissa moottorikelkkaurilla.
Nyt olisi tarkoitus viedä nykyinen Trailmapin reittisuunnittelun (kenties sen myötä myös kartan) hallinta aiheesta aiempaa hyvän matkaa pidemmälle.
Mistä olikaan siis kyse? OSM:ssa olevasta "valuviasta", joka tuottaa suuria haasteita tulkita etenkin gravelointiin kiinnostavien pienempien väylien luonnetta. Onko kartalla oleva kiinnostavan näköinen väylä harvesterin ajama kaksi syvää mutaojaa sisältävä "reikä" metsän lävitse vai hieno metsäajotie & samppanja-gravelia. Trailmapin reititysmoottori, reittisuunnittelun "huomiot & varoitukset" ja kartta tekevät nykyisellään jo erinäisiä tulkintoja ym. väylistä saatavilla olevia tageja käyttäen. Nyt olisi tarkoitus viedä tagien tulkinta astetta pidemmälle ja samalla myös kirkastaa ymmärrystä haasteesta, jotta voisi vastata paremmin kartoittajien kysymykseen: "No miten se metsässä oleva polkua leveämpi väylä pitäisi tagata?".
Jos aihe kiinnostaa ja on jo tuntumaa asiasta pintaa syvemmällä niin käsi pystyyn tai kommenttia alle. Pohjimmiltaan on siis kyse nipun OSM-tageja: highway, surface, smoothness, tracktype, mtb:scale, bicycle, width, trail_visibility, obstacle, piste:type avulla tehtävistä tulkinnoista - tavoitteena pystyä ennustamaan ym. väylistä niiden ajettavuus pyörällä ml. gravel, city / bike packing ja maantiefillari.
Mulla kävi kesäkuussa niin että Forsbackantieltä Espoossa laitoin navigaattoriin (joko Osmand tai OSM Scout) osoitteeksi Solvalla. Aluksi meni hyvin, mutta sitten jouduin todella vaikeakulkuiselle polulle joka oli välillä umpeen kasvanut. Tuntui siltä kun siellä olisi joskus joku hevosen kanssa kulkenut. Kyllähän siellä oli jonkinlainen ura jota pitkin pääsi välillä tunkkaamalla loppujen lopuksi järkevämmälle reitille. Joku sen oli varmaan jonkinlaiseksi reitiksi sinne OSM:n laittanut, mutta en tykännyt reitistä. Eli minä haluaisin ajella korkeintaan metsissä valmiiksi tehtyjä gravel reittejä. Jonkun 10 metrin pätkän kyllä voi mennä vaikeakulluisempaakin, mutta mieluumin helposti.
^ Hieman käsitteistä: OSM:ssä on jonkin verran myös "reittejä", mutta aika harva / harvoin niitä ajetaan. Yleensä ajetaan OSM:n väyliä eli teitä tai polkuja pitkin. Sovelluksen tehtävä on näyttää kartta ja tehdä käyttäjän pyytämä reititys A:sta B:hen (tai useimmiten reitit kyllä koostuvat useammasta reittipisteestä, mutta yksinkertaistetaan tässä hieman). Sinun tapauksessa OSMAnd tai OSM Scout teki reitityksen OSM dataa hyödyntäen. Eli vielä selvyyden vuoksi: kukaan ei ollut OSM:ään sinun reittiäsi laittanut.
OSM Scout en ole koskaan kuullutkaan, mutta OSMAnd tunnen: siinä on yksi reititysprofiili "cycling", jota en ole erityisemmin tutkinut, koska lähtökohtaisesti tälläinen yhden reititysprofiilin malli ei toimi (ei ole mahdollista reitittää yhtäaikaa maantiepyörälle, gravelille ja maastopyörälle niin että kaikki ovat tyytyväisiä reittiin).
Ym. seuraa muutama asia: Jos haluaa ajella ilman pusikoita, mutta kuitenkin muuta kuin asfalttia niin on vaihtoehtona ajaa joko luotettavilta tahoilta saatuja valmiita reittejä tai sitten opetella reitintekemisen taito. Jälkimmäiseen tein postaussarjan: https://support.trailmap.fi/blog/gravel-reitit-2025 ja jos yhtään meinaa enemmän ajaa gravelia niin suosittelen vilpittömästi. Ja ensimmäiseen pyrkii taas tuo uusi projekti https://web.reittikone.fi tuomaan ratkaisuja. Tuo yllä oleva nosto "Niskalenkki traktorinurista?" liittyy näistä kumpaankin, sekä siihen että Trailmapilla saa sopivampia reittejä, joissa vähemmän riskejä, että Reittikone-projektin tarjoamien reittien automaattiseen arviointiin.
Tuosta reittien ja reitityksen erosta oli joskus keskustelua, koska varsinaisen reitin perustaminen vaatii maanomistajan luvan. Esim. Reitti2000 ja keskuspuistojen MTB-reitit.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MAS
Siksi ex tempore -reititys yleensä tehdään kartalla tai OSM:issa kuvatun polkuverkoston avulla ja ehkä hyödyntäen vihjeenä aikaisempien seikkailijoiden tallentamia jälkiä, joita ei aina reitiksi voi kutsua.
Käytän yleensä navigointia silloin kun olen "eksynyt" tai haluan nopeasti paikasta toiseen. Yleensä osmand on toiminut ihan hyvin. Siellä tosin on vaan se cycling vaihtoehto aika vähillä lisävalikoilla. Mulla on valittuna "balanced" mitä se sitten loppujen lopuksi tarkottaakaan.
Mulla on puhelimessa SailfshOS ja sen natiiviappi on Osm Scout ja sen valikoissa löytyy pyöräilyn osalta Road bike ja Mountain bike. Se on vielä aika uusi mulle. Pitää koleilla reitittääkö se eri tavalla reitit road ja mountai bikelle jossain vaiheessa.
^ Jep, näissä käsitteissä tulee eteen vielä nuo nyanssit. Keskusteluissa haasteena on usein sana "reitti" käyttö tarkoittamaan lähes mitä vaan. Alla vielä hieman laajennusta yllä jo olevasta, Trailmap kontekstissa:
1. Virallinen reitti: vaatii luvituksen ja on tyypillisesti monimutkaista ja kallista. Tälläistä reittiä voi virallisesti markkinoida reittinä ja toisaalta sitä koskee sitten myös mm. TUKES säännökset turvallisuudesta ja ylläpidosta.
2. (OSM) kartan väylät eli polut ja tiet: Nettikeskustelussa esim. Trailmapissa näkyviin "värillisiin polkuihin" viitataan usein "MTB reitti" - sitähän se ei ole...Kyseessä on polku, joka on MTB-luokiteltu eli kuvattu sen attribuutteja. Se ei tee siitä virallista, eikä reittiä, eikä kukaan yksittäinen taho vastaa sen laadusta.
3. Käyttäjän sovelluksella luoma reitti: Sovellus tekee reitityksen reittipisteiden kautta ja tuloksena on "reitti". Tälläistä reittiä voi itse navigoida tai jakaa muille. Kunhan sitä ei markkinoi organisaatio-toimijana "reittinä" niin katsotaan että ym. virallisen reitin määritelmä ei täyty. Yleinen suoja tulee yleensä ns. User Generated Content ja sitä julkaisevien alustojen lainsäädännöstä, kun taas TUKES yms. on pyrkinyt laajentamaan vaatimuksiaan koskemaan myös ei-kaupallista (mutta organisoitua) toimintaa.
4. Käyttäjän kulkeman lenkin / retken nauhoitettu reittijälki: Nauhoitus on teknisesti GPS-laitteen koordinaattijono. Se näyttää "reitiltä", mutta teknisten ominaisuuksien puolesta on erilainen, esim. tyypillisesti koordinaattipisteet eivät vastaa kartta-aineiston väyliä (vaikka saattavat lähellä kulkeakin). Reittijälkeä on käytännössä haastava suoraan muokata (muuten kuin leikata palasia pois). Tämän takia Trailmap erottelee reitit ja reittijäljet, ja jos reittijälkeä haluaa muokata, niin se pitää ensin konvertoida reitiksi. Tämä on keskimäärin käyttäjille vaikea ymmärtää eli reitti vs. reittijälki menee sekaisin, siksi pyrkimys on ollut näiden erottelua käyttöliittymässä vähentää - haaste tulee siitä, että lähtökohtaisesti on kyse kahdesta eri asiasta, joista reittijäljen konversio reitiksi vaatii aina tulkinnan, joka koneellisesti onnistuu usein hyvin, mutta ei aina. Reittijälkiä myös jaetaan muille, sen osalta sitä koskee samat huomiot kuin yllä kohdassa 3.
5. OSM kartan reitit: Näitä kohdellaan lainsäädännöllisesti kuin kohdan 3. reittejä. Teknisesti ne ovat oma tyyppinsä eli ns. OSM relaatioita. Muokkaus on haastavaa, eikä näitä yleensä käytetä muutoin kun näytetä kartalla. Harva kartoittaja osaa näitä tehdä & muokata: OSM reitistö on laadullisesti hyvin vaihteleva - hyödyllistä näyttää kartalla tarvittaessa, mutta itse käyttäisin sitä lähinnä ideoiden pohjana "ai tuollakin menee reitti, etsitäänpäs muualta lisää tietoja siitä" kuin luottaisin niihin sellaisenaan.
Kuten monesti, niin "kaikella pärjää" ja tärkeintä on että ylipäätään liikkuu ja ulkoilee, oli välineet sitten mitä vaan saatavilla on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti xubu
Sitten jos tuntuu, että tarvetta olisi jollekin paremmalle niin on sopiva paikka katsoa ja arvioida vaihtoehtoja. Trailmap-sovellus on tehty niille käyttäjille, joilla odotukset / vaatimukset ovat kasvaneet aikalailla sieltä perustasosta - tämä luonnollisesti rajaa käyttäjäkuntaa, koska moni ei edes osaa erottaa hyvää huonosta, mutta toisaalta tätä on ollut varsin palkitsevaa kehittää niille käyttäjille, jotka sitä arvostavat.
Reitityksen ymmärtämisen osalta linkkasinkin jo sen postaussarjan. Jos tuntuu raskaalta lukea niin lyhyt versio on miettiä miten se reititysautomatiikka sovelluksessa oikein toimii eli miten se voi löytää "parhaan" reitin pisteestä A pisteeseen B? Miten se "paras" määritellään eri tilanteissa ja miten reititysautomatiikka oikein vertailee eri vaihtoehtoisia reitityksiä? Minuutin parin pohdinta asiasta auttanee ymmärtämään laadukkaan reitityksen haasteita.
Onko tuon neloskohdan reitti ja reittijälki englanniksi track ja route. Sitäkin ihmettelin kun Grphhopperin valiloista löytyi sellaiset ja ei oikeen mennyt kaaliin kun ne vähän kuulostavat tosiaan samalta asialta.
^ GPX-standardin terminologialla (muutenkin kyllä yleinen) reitti on "route" ja reittijälki on "track".
No nyt selvisi reitti ja reittijäliki.
Joo niinhän se on kun ei ymmärrä mitä sen "koneen" sisällä tapahtuu kun vaan kirjoittaa osoitteen paikasta toiseen. En ole niitä valmiita reittejä vielä tehnyt ja kun aika on niin pitää perehtyä paremmin aiheeseen.
Trailmapin web-version beta-julkaisu https://beta.trailmap.fi sisältää nyt ensimmäisen vedoksen “gravel-luokituksesta”: Aloita reitinpiirto, valitse reititysprofiiliksi gravel (tai turvallinen pyöräily tai maantie), piirrä reittiä. Avaa sivupalkista “reitin yhteenveto”: näet gravel-luokituksen (“raakana” ts. sitä ei ole vielä muotoiltu loppukäyttäjälle, vaan tulee suoraan reittianalytiikan laskennasta):
0- Asfalttia tai vastaava
0 Varmasti nopea sora (cycleway lähinnä)
0+ Nopea sora, mutta olosuhde-herkempi eli normaalit soratiet (lanaus!), ulkoiluväylät yms. tässä luokassa
1 Parhaimmillaan kuin 0+, mutta riskit isommat eli huonompi pää on jo hitaampaa
2 Ajaminen yleensä mahdollista, mutta työläämpää ja sopii lyhyiksi “yhdyspoluiksi” jollei vartavasten hae haastetta
3 Riski tuntematon (“track” ilman muita tageja) eli mitä tahansa hyvästä metsäajotiestä harvesterin uraan
4 Tunnetusti niin haastavaa ajettavaa, että menee tunkkaamiseksi tai kovilla kuskeilla trial-kikkailuksi
Ylläolevia luokkia tarkoitus sitten soveltaan välineen ja käyttäjän preferenssien mukaan:
maantie: 0- ominta, soralla turvallista 0 ja 0+ voi vielä mennä, mutta ottaa jo riskin (esim. tuoreeltaan lanattu soratie)
Helppo gravel: 0:n eri muotoineen, 0+ voi silti tuore lanaus yllättää - siitä ei soratiepyöräilyssä pääse mihinkään, jollei valitse ym. “maantie”-luoka mukaan
“Normaali” gravel: 0 & 1
“Seikkailu” gravel: Normaaliin lisäksi enemmän 1, pätkiä 2 ja riskillä myös 3 (plan B hyvä olla)
jne.
Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja teille tutuista reiteistä, joissa siis tiedätte mitä väylät ovat oikeasti ajettavuuden kannalta.
Gravel luokitushan elää koko ajan riippuen koska tie lanattu. Paljon käytetyt tiet lanataan monta kertaa kesässä niin tilanne aina eri.
Se, että hoidettujen sorateiden kunto elää on gravel-luokituksen realiteetti, jonka kanssa pitää vain elää. Juuri tästä syystä kommentoin jo ekaan postaukseen lanauksen huomioimista.
Ym. luokitus menee niin, että 0- ja 0 pitäisi olla "varmaa" ts. lanaus yms. ei pitäisi vaikuttaa. 0+ ja 1 on taas niitä missä se vaikuttaa - lohduttavaa on kuitenkin, että vastalanatullakin tiellä keskimäärin edetään kuitenkin polkemalla, vaikka ikävää ja raskasta onkin. 2 - 4 haasteet taas on pysyvän luonteisia.
Mietin tässä että kuinka hankalaa - tai järkevää - olisi toteuttaa vastaavanlainen ominaisuus kuin trailforksissa, missä aina lenkin jälkeen tulee kehotus kommentoida reitin kuntoa. Tuota dataahan ei olisi pakko tunkea OSM-datan joukkoon, vaan se voisi olla oma kantansa(?)
Tämä ratkaisisi nuo lanaukset ym ja talvellahan reittien kunto muuttuu päivästä toiseen unelman ja katastrofin välillä.
^Teknisesti ei mitenkään monimutkainen, mutta vaivalloinen kylläkin, koska käyttöliittymästä tulisi kohtuu monimutkainen. Lisäksi haaste on saada käyttäjät innostumaan tälläisestä --> data voi jäädä ohueksi, jolloin sillä on vähän arvoa (hajanainen tieto lanauksista johtaisi herkästi uskomukseen, että ne väylät joissa ei ole "lanattu"-merkintää olisivat jotenkin "turvallisia" - mutta näinhän ei toki olisi).
Tuo kyllä kytkeytyisi ajatukseen johon tavoite olisi päästä tarttumaan syssymmällä eli MTB ja gravel-fillaristin "StreetComplete" - lenkin suunnittelussa ja lenkin jälkeen fokusoitu ja helppo tapa täydentää tärkeimpiä puuttuvia OSM-tageja (mm. surface). Tätä itsekin kaipaisi: monasti esim. reittiä suunnitellessa ihmettelee odottamattomia varoituksia reitillä, syy yleensä väärä / puuttuva tagays. Kyllähän sen nykyiselläkin: avaa OSM-tiedot --> valitse muokkaus --> tee muokkaus iD-editorissa --> "commit" --> palaa takaisin Trailmappiin tekee kohtuu sujuvasti, mutta jos tarvittavan muokkauksen voisi tehdä suoraan Trailmapista yhdellä valinnalla valikosta niin kyllä nopeus & mukavuus toisi enemmän korjauksia.
Talvisen väylien kunnon seuranta taas vaatisi käyttäjien aktiviteettidatan keräämisen. Periaatteessa tätä voisi saada Trailmap Strava integraation kautta, mutta Strava eksplisiittisesti kieltää tälläisen käytön ja on ollut aggressiivinen viimeiset reilun vuoden asian osalta. Pitäisi siis tehdä omat suorat integroinnit Garmin (yhteys jo olemassa), Polar, Suunto, Wahoo jne. jne.
^nii… emt. Jotenkinhan Trailforkskin tuon hanskaa, vaikka samat argumentit pätevät sinnekin. Pitäisin tuon erillisenä OSM-datasta ja vaikka sitten eri layerina, tms. En ajatellut tuota niinkään reitinpiirtämisen apuna, vaan ehkä sellaisena, että ennen lenkille lähtöä voisi ladata ajatellun reitin ja katsoa nopeasti onko siellä mitään uutta huomioitavaa. Tällä hetkellä en kerran piirrettyihin reitteihin juurikaan palaa Trailmapissa, vaan otan kulloisenkin reitin vain käyttöön Garminissa. Jos siellä on uusia reitityksiä, kuten eilen Pikkukosken uimarannan kohdalla, niin ratkon ne sitten lennosta omassa päässäni.
En tiedä miten Trailforks on dataintegraation tehnyt. Onko se suoraan natiiviappien kautta vai miten.
Mutta tämä nyt oli vaan yksi ajatus, kun tuo Trailforks edelleen mulle lähettää noita päivitysviestejä aina lenkin päälle. Olen nyt lopettanut noiden päivittämisen, kun en trailforksia enää hyödynnä.
^ Trailforks on alusta asti ollut segmenttipohjainen ja käyttäjät on opetettu siihen. Lisäksi se ottaa sisään Garmin yms. laitteiden aktiviteetit, jolloin tulee automaattiset päivitykset siihen mitä segmenttejä on milloinkin ajettu. Näistä tulee sitten käyttäjille noita päivitysviestejä. mihin sinäkin viittasit.
Pointtini ei siis ollut sanoa, että tuo olisi "mahdoton", ainoastaan että työmäärä koodin toteutukseen on melkoisen mittava ja sen päälle pitää innostaa käyttäjät johonkin mitä tähän asti eivät ole tehneet (ja hyöty tulee vasta kun voluumia on, ei ennen!). Trailforksilla tuo on ollut heidän juttunsa vuodesta 0 ja lanseerattiin vuonna 2012 - joten jokunen vuosi on ollut aikaa houkutella käyttäjät mukaan talkoisiin. Trailforksin vahvuus on maissa, joissa ei jokaisenoikeutta ja / tai "trailit" on muutenkin harvassa, luvitettuja ja tyypillisesti vain toiseen suuntaan ajettavia (vuoristoalueet) - siinä heidän mallinsa toimii parhaiten.
Suomi / OSM / Trailmap vastaavista "osallista harrastajat" jutuista:
- OSM-polkukartoitus lanseerattiin 2013 Tampereella --> (Trailmapin myötä) 2020 kartoitus levisi isosti koko Suomeen --> 2025 tilanne erinomainen MTB OSM-datan osalta
- Trailmap reittisuunnittelu ja jakaminen linkin avulla (2020 v1, 2024 Trailmap v2) potkaisi alkuun, yli 7000 jaettua reittiä Trailmap v2 heinäkuussa 2025 --> uusin askel Trailmap "julkaistut" reitit ja web.reittikone.fi 2025 (lanseeraus 1-3 viikon sisällä) --> Tavoite: kattavasti julkaistuja laadukkaita reittejä 2026
- Trailmap "kuvat poluilta ja metsäajoteiltä" mobiilisovellus 2024 syksy --> Web + mobiilisovellus, käyttäjille tiedotus kesäkuu 2025, nyt vajaa 100 kuvaajaa ja lähes 5000 kuvaa --> Tavoite: yli 20000 kuvaa ja suurin osa julkaistuista reiteistä katettu kuvilla 2026
- OSM-gravelkartoitus eli gravelille tärkeät tagit kuntoon (2022 - 2025 kesä kevyet yritykset toistaa mtb:scale kartoitus eivät toimineet) --> uusi reittianalyysi & reititys 2025 syksy (eli mitä tuossa aiemmissa postauksissa kuvasin) --> uusi OSM-kartoituksen työkalu tukemaan 2025 talvi --> Tavoite: gravel-väylät yhtä hyvin OSM:ssä kuin mtb:scale kesä 2026
Ts. Tässä on siis työn alla 4 isompaa käyttäjien osallistamishanketta. Tuntuu ihan riittävästi omalle pöydälle...OSM-kartoituksenkin osalta haaste on siinä, että vaikka kartoitus (mtb:scale) on aktiivista, niin mihinkään muuhun koordinoivaan / ohjeistavaan / työkaluihin / laadunvarmistukseen yms. yms. ei tunnu vapaaehtoisia / tekijöitä löytyvän, jolloin tälläinen "enabloiva" duuni etenee vain kun sitä itse ehtii edistää - mikä on toki pitkälti tämän oman tekemisen keskeinen motivaattori! Mutta koska se ei itsellään tuo leipää pöydälle niin sitä ei voi oikein 100% fokuksella tehdä - ja olisihan se kovin mukava muutenkin nähdä OSM:n osalta aktiivisempaa yhteistä tekemistä.
Uudessa reittianalytiikan-mallissa oletuksena korkeusprofiilin värit tulevat varoituksista & huomioista: vihreä on normaalia, keltainen kehoittaa katsomaan ja punainen kannattaa ilman muuta katsoa. Nämä ovat samoja varoituksia, jotka näkyvät myös reittiviivassa. Korkeusprofiilista ne näkee helpommin ja myös niiden pituuden ja runsauden reitillä.
Sivupalkin yhteenvedossa puolestaan näkyy uusi "Gravel-luokka", joka on samantyyppinen kuin MTB:n luokitus: 0 - 4 asteikolla, jossa helpoimmat väylät eli 0 on hyvin hienojakoinen. Isoin uudistus ei ole kuitenkaan käyttöliittymä, vaan miten tuo gravel-luokitus lasketaan: se johdetaan OpenStreetMap kartta-aineistosta melkoisen monimutkaisen säännöstön avulla - monimutkainen siksi, että OSM-data on kaikkea muuta kuin tasalaatuista ja kattavaa.
Uusi analytiikka on nyt tarjolla testattavaksi Trailmap web:in beta-versiossa eli https://beta.trailmap.fi - testaa tutuilla reiteillä, eri non-MTB profiileilla ja kerro miltä tuntuu - tämän pohjalta sitten voidaan edelleen viritellä sääntöjä millä luokitukset lasketaan.
https://thumbs2.imgbox.com/1d/c8/1MNObGt7_t.jpghttps://images2.imgbox.com/1d/c8/1MNObGt7_t.jpg
^^juu… kyllä mä olen kiitollinen tästä sun panostuksesta, eikä tuo ollut arvostelua, mitä postasin. Ja ymmärrän, että yksi ehtii yhden edestä, eikä aina sitäkään, jos pitää töitäkin tehdä.
Mitä tulee tuohon muiden osallistamiseen (OSM-päivitysten lisäksi), niin sehän olisi sitten sulle aikamoinen muutos kehittäjästä projektipäälliköksi ja -koordinaattoriksi. Mutta toki olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia töitä voisi olla tarjolla, kun ei itse enää ole työelämässä.
@MRe en arvosteluksi tulkinnutkaan ja vaikka olisi ollutkin niin ei siitäkään olisi haittaa, pieni debatti on usein hyvästä. Selitys oli vain siksi, että antaa näkyvyyttä siihen mitä on työn alla.
OSMin osalta laajemmalla "yhdessä tekemisellä" tarkoitin sitä, että kartoituksessa jo mukana olevista edes osa innostuisi tekemään myös muutakin kuin vain kartoitusta, pienikin apu olisi jo merkittävää. Nyt on kartoituksen osalta tilanne aika hyvä: satoja aktiivisia kartoittajia ja kartoittajien kärki aivan huimia suorittajia. Tämähän on OSM:n vahvuus ja vaikka koko OSMia tuleekin välillä tiukastikin kritisoitua, niin tämä kartoituksen laaja enablointi on hurja onnistuminen ja voisi olla, että jonkun muun asian parantaminen saattaisi sitä heikentää (esim. laadunvarmistus OSM datalle automatisoituna). Yksi kartoituksen ominaispiirre on se, että vaikka se on yhteisöllistä (merkittävät tulokset yhteisön, ei yksilön ansiosta) niin siinä on monia yhteisöllisiä piirteitä: viestintä, koordinaatio, yhdessä tekeminen jne. olemattoman vähän. OSM wiki on olemassa, datasta voi katsoa mallia, mutta käsittääkseni suurin osa kartoittajista puurtaa sitten yksinään. Tämän yhteisön rakenteen seuraamus on sitten se, että ne asiat joissa olisi vähintään hyötyä, useimmiten tarvekin, useamman ihmisen aktiiviselle yhteistyölle eivät tapahdu eikä etene helpolla: ohjeistuksen ja työkalujen & muiden ohjelmistojen kehitys, toimiva laadunvarmistus, keinot muiden datalähteiden hyödyntämiseen jne. - eikä tämä ole Suomi-ilmiö vaan ongelma on tismalleen sama globaalissa OSM:ssa, siellä tosin tuossa avittaa Big Tech pelurit ja muutama teknofirma (tosin osa niistäkin kuten MapBox hylännyt OSS:n).
Ym. pohjalta ajatukseni ei siis ollut ryhtyä projektipäälliköksi, vaan malliksi ajattelin vastaavaa kuin OSS-projekteissa: väljää yhteistyötä, jossa 1 tai muutama on aktiivisempia (projektin "admin"-rooleissa) ja muut sitten kontribuoivat innostuksen ja aikataulun salliessa. Mutta lähtökohta olisi siis, että kontribuuttoreita olisi kuitenkin enemmän kuin se 1 ihminen. Taustaksi vielä sen verran, että oma työura kehittäjänä oli muutama vuosi 90-luvulla, sitten tuli touhuttua enemmän muussa kuin suoraan arvoa kehittävissä rooleissa.
Kokeilin gravelia: Viiva: Paistanojantie (1081372007) on ainakin surface=fine_gravel, joka kääntyy Trailmapissa hienoksi soraksi. Tie on yleinen tie, joten on odotettavissa kunnostuksia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MAS
Itse en tuollaisen tien pintaa määrittelisi muuten, kuin unpaved, tai jotakin.
^Pinnan laadun voi korjata jos huomaa että ei vastaa todellisuutta.
Kiviaineslaatuja on niin monenlaisia, esim. riippuen onko soramontusta vai kalliomurskeesta ja sitten seulonnan raekoko.
https://www.ventoniemensora.fi/page/kiviaineslaadut/
Käyttäytyvät eri lailla kelin ja kuormituksen vaikutuksesta.
Soramonttusora tekee erilaisen pinnan kuin saman (rae)kokoinen sepeli. (gravel)
Hiekkatie on kuivana pinnaltaan irtonainen kun taas kivituhkatie on pitempään tiivis. (fine gravel)
No ainakin googlemapsin mukaan tuo on ihan perus kovaa liikennöityä hiekkatietä. Tuollaisia teitä on suomen maaseutu täynnä. Tätä ajaa helposti myös maantiepyörällä vähän leveämmillä ja suojatuilla renkailla.
Toki ei aurauksen jälkeen.
Mutta siis pakkohan näille luokitukset on olla. On myös tosi paljon pehmeitä metsäautoteitä, joille ei kapeammilla renkailla ole asiaa.
https://pic.useful.fi/oATya3Fdf.png
^mä en tiedä, mitä Paistanojantielle seuraavaksi kulutuskerrokseksi laitetaan, siis onko se kivituhkaa, vai vähän karkeampaa.
Hyvä esimerkki sorateiden dynaamisuudesta on Honkilahdentie: joskus muutama vuosi sitten se oli aivan uskomattoman tasainen ja kivetön, mutta taisi olla kevättä, kun itsekin sillä jälleen ajoin ja se oli pinnaltaan pelkkää velliä. Viimeksi tie olikin kunnostettu ja muistini mukaan osin melko karkealla tavaralla.
Mun pointti on, että voidaanko päivän kunnosta tehdä kartaan kovin tarkkaa pinnan laadun määrittelyä. Että onko surface=compacted, vai surface=gravel vai surface=unpaved? Että olisiko surface=compacted useimmille maaseudun asuttujen seutujen sorateille se oikea määritelmä?
Metsäautotiet yms. sitten saattavatkin kaivata varoituksen sanan karkeasta tavarasta, tai joskus jopa pehmeästä hiekasta.
Joo, mä ajan tuotta tietä aika-ajoin, ihan normi maaseudun soratie. Mutta miten tilanne muuttuu, jos mä vaihtaisin OSM:n määrittelyksi compacted, gravel tai unpaved? Näitä kaikkia löytyy vastaavilta teiltä määrittelyinä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Sitten Trailmapin reitityksestä: metsätie: https://asiointi.maanmittauslaitos.f...dHkiOjEwMH1d-z
Eli OSM:ssä Viiva: 1287366975, track ja fine_gravel. Reititin siirtyy Hongistontieltä käyttämään tuota metsätietä. Varmaan se on tuo fine_gravel?
Voi olla että seuraavalla kerralla tuolla on jyllännyt metsäkoneet.
^kävin mielenkiinnosta ajamassa tuon metsätien ja tällaista tuli vastaan: (kuvan liittäminen ei onnistu)
Mutta sanallisesti kuvailtuna: kuivaan aikaan saattaa hyvinkin ainakin osan matkalta olla hienoa soraa tai hiekkaa, mutta nyt se oli osin märkä eikä ollut kantanut hiljattain mennyttä traktoria kunnolla. Keskellä kasvoi enemmän tai vähemmän ruohoa yms. Vaikutti vahvasti siltä, että ajoura oli osin ihan maaperää, multaa yms. Ehkä oikea olisi surface=dirt.
Tuosta kun jossakin vaiheessa pamauttaa telavehje kantoja repimään, tai muuta puuhaa suorittamaan, niin sitä uraa ei sitten enää fillarilla hetkeen ajeta.
Tämä voi olla selviö kaikille paikallaolijoille, mutta varmuuden vuoksi: Trailmap käyttää OpenStreetMap-kartta-aineistoa oletuskarttansa väylien osalta. Trailmap ei siis itse määrittele dataa tahi sen formaattia vaan pyrkii elämään sen kanssa mitä on tarjolla, samalla kuin aktiivisesti vaikutetaan (ja MTB-polkujen osalta uskoakseni sangen onnistuneesti) siihen, että OSM-data olisi mahdollisimman kattavaa ja tarkkaa.
OSM:in virallinen ohjeistus (wiki) ja käytäntö ovat varsin löyhää, sen seurauksena datassa on paljon variaatiota. Tätä variaatiota on pyrkimys eri keinoin (ohjeistus, työkalut jne.) minimoida ja tämä oli juuri niitä asioita mihin yllä kyselin muita innokkaita. Gravel-fillaroinnin osalta hiekkatiet, ulkoiluväylät, latupohjat jne. jne. ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.
Miten sitten tulisi kartoittaa sorateitä: huomio tulisi kiinnittää tien rakenteeseen, eikä juuri sen hetkiseen tilaan, joka vaihtelee kuten todettu. Surface-tagin osalta arvot:
- compacted: tämä on se normaali autoille tarkoitettu soratie. Kunto toki vaihtelee onko juuri lanattu ja hieman millä aineksella on perustettu jne.
- fine_gravel: tämä on sitä todella pienen raekoon irtotavaraa mitä käytetään vain ulkoiluväylillä paikoin, autojen alla tämä ei kestä
- gravel: tämä on niitä lähes kiukaaseen sopivan raekoon tavaraa, näkee lähinnä metsäajoteillä, joissa liikkuu vain raskasta kalustoa - normaaleille autoille ei tälläistä koskaan tarjota vakituisella tiellä
- unpaved: tämä on yleistermi, joka kattaa kaiken mikä on "not paved" eli sorasta maapohjaan, hiekkaan, mutaan jne. Tätä EI siis tulisi käyttää. Paljon kuitenkin laiskuutta / tietämättömyyttä jne. tätä käytetään, kun vähintään 90% tilanteissa oikea arvo olisi "compacted"
- sand: vain upottava hiekka, ei koskaan autoteillä, harvoin muuallakaan
- mud: vain muta, ei siis perustettu tie
Ym. kaikki on tiukemmin määritelty kuin löysä OSM wiki, joka näitä osin määrittelee "voisi olla tämä tai ehkä tämäkin" hengessä ja seurauksena on sitten nykyinen OSM-datan haaste.
Yllä kertomani uusi Trailmap (beta) julkaisu yrittää aiempaa fiksummin päätellä mistä tiellä on oikeasti kyse. Aikaisempi (ja edelleen tuotannon virallinen versio) on suoraviivaisempi, jos jokin tie on vaikkapa "surface=gravel" niin vanha versio herkemmin toteaa "no se on varmaan sitten sitä kiuaskiveä, ei sinne gravel-pyörällä, eikä oikein muillakaan voi mennä". Uusi versio taas katsoo kaikki keksimäni muut vihjeet lävitse: mitä highway-tag sanoo, mitä smoothness, mtb:scale, tracktype jne. jne. ja jos on vaikka highway=tertiary, surface=gravel niin se toteaa "kartoittaja ei tiennyt mitä touhusi, kyseessä on highway=tertiary, surface=compacted".
Kuinka usein tämä uudet "ennustukset" osuvat kohdilleen? No sitä juuri kyselen tässä teiltä. Siinä mielessä esim. @Paaton & @Sivustakatkoja esimerkit ja pohdinnat on juuri oikeanlaisia eli pohdintaa miltä tie näyttää, mitä OSM sanoo ja mitä uusi Trailmapin versio siitä sanoo. On mahdotonta olla 100% oikeassa, mutta uusi versio pyrkii olemaan useammin oikeassa ja toisaalta tunnistamaan silti riskiarvaukset.
Mikä on se pahin? No se on edelleen "highway=track" tai sen serkku "highway=track, surface=gravel" - ekasta ei tiedä mitään, tokassa suurella todennäköisyydellä "gravel" on väärin kun se "kuulostaa niin gravel-pyörälle sopivalta...", mutta osa näistä on sitten osaavan kartoittajan työtä ja se gravel kertookin gravelistia vaanivista kiuaskivistä ;=)
Onneksi itse en paljoa katsele/välitä pinnasta, kun ajaminen menisi aivan toivottamaksi. Itselle on gravelilla liikuttaessa on vain kolme luokkaa: asfaltti, hiekkatie ja polku (tai joskus myös pikku tunkkaus metsän läpi)
Ajan mistä huvittaa ja välillä vähän rouheampaa 0-32 tavaraa ja välillä torpparin asfalttia. Seuraavalla kerralla tilanne voi olla aivan eri, siihen ei sovellukset mahda mitään.
Mitä nyt hiekkateitä hitokseen kulkenut ja jos nuo nimet tyrkättäisiin eteen niin pieleen menisi arvaukset mitä haetaan.
Yksinkertaisimmillaan sorateitä on nämä valtion soratiet joiden pinnan pystyy kyllä tietämään eli niille ajetaan sitä 0-16mm tavaraa ja lanataan kun ihmiset jaksaa tarpeeksi valittaa montuista. Yleensä nämä nopeita ajettavia, mutta kesän kuivilla näihin tulee mutkiin nimismiehenkiharaa.
Yksityistiet seuraavaksi ja näissäkin pinta yleensä kovaa ja käytetyin tavara 0-16mm murske.
Metsäteissä eniten sitten kirjoa. Vanhemmat ja heikommin huolletut jo tamppaantuneet ja murske jauhautunut hienommaksi niin helpoimpia ja nopeimpia ajaa. Uudet ja kunnostetut tai vaan mursketta ajettu lisää kantavuuden parantamiseksi niin sitten hitaita ja täristäviä. Näissä yleisin se 0-32 murske ja joskus oikein pehmeille vielä ajettu karkeampaakin, mutta niihin kyllä pintaan tulee yleensä tuota 0-32 tavaraa.
Mökki/metsäautotietä on ainakin keskisessä suomessa myös paljon ja nämä on yleensä nopeita ja hyviä, kun pinta on 0-16 tavaraa joka tiivistyy nopeasti vaikka lanattaisiinkin eli nämäkin pystyy ennustamaan hyvin pelkkää maastokarttaa katsomalla.
Hiekkakankailta löytyy sitten ihan oikeita hiekkateitäkin eli ne on ihan luomuja ja nämä voi olla kuivaan aikaan viheliäisiä pyöräillä, kun osa hiekasta sellaista joka ei asetu ollenkaan.
Itse kun suunnittelen uusille suunnille lenkkejä tai muuten vaan koitan keksiä, että mimmosen lenkuran ajan niin Maanmittauslaitoksen kartta auki ja suunnittelemaan.
Oli kyllä hyvin selitetty ja tosiaan varmaan ollan juurikin näitä peruskäyttäjiä, jotka innostuessaan olisivat voineet tagata tien unpaved tai gravel tagilla openstreet mapiin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MAS
Miten openstreet mapsi sitten toimii? Onko siellä ylemmäntason kartoittajia, jotka voivat korjata tietyyypin myöhemmin? Siis ettei se alkuperäinen tagaaja voi muuttaa compacted pintaa uudelleen gravelliksi?
Minusta siis ollaan tosi hyvällä asialla. Nämä tietyypit pitäisi olla oikein. Tuosta lähtee hyvän reitin tekeminen.
Kaveri kertoili tekevänsä lenkit aina yksittäisten teiden mukaan, lähinnä maantiestä siis kyse, eli katsoo erikseen jokaisen tien läpi. Tuohan onnistuu aika hyvin maanmittauslaitoksen kartan ja google mapsin avulla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SvaR
En tiedä saisiko samaa jollain tapaa myös gravelliin. Porukkahan ottaa jo kuvia törkeän paljon. Näkisi siis suoraan kuvan tien pinnasta.
Metsätiet saattaa olla siinäkin mielessä haasteellisia luokiteltavia, että muutaman kilsan tienpätkältä voi löytyä suunnilleen kaikki MAS:n tuossa yllä esittämät pinnat, pidemmiltä metsäteiltä jopa melko suurella todennäköisyydellä löytyy eri tavoin luokiteltavaa pintaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SvaR
Isoimpana kantona kaskessa taitaa olla kuitenkin OSM-yhteisö, joka tägää aika rentoutuneesti. Jos edes henkilöautolla ajettavat, katsojan silmin tavanomaiset läpiajettavat kyltiet olisisat automaattisesti surface=compacted, niin tuilanne olsi huomattavasti parempi.
Selkänojaksi muutostyöhön pitäisi saada yhteisön laaja hyväksyntä.
Metsäautoteiden (track) luokittelua hankaloittaa se, että osa sopivista määrittelyistä on levinnyt tavallisille sorateille, joille riittäisi ehkä yksi määritelmä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Suurinpiirtein samoilla linjoilla. Peruskartasta (Karttapaikka) katselen ennakkoon tuntemattomampia teitä: yhtenäinen viiva= voi ajaa autolla, paksu katkoviiva = saattaa voida ajaa autolla, mutta fillarilla kuitenkin, ohut katkoviiva = traktoriura, voi joutua tunkkamaan. Tuo on riittänyt. Ei kaikkea pidä tai viitsi suunnitella millintarkasti etukäteen. Toki gravelin alalajeja on paljon, mutta itse otan omat ajoni "seikkailullisena", eli ajetaan olosuhteiden mukaan tai ollaan ajamatta. Aina voi kääntyä takaisin ja etsiä uuden reitin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SvaR
Tämä on muuten totta. Etenkin pikkasenkin pitemmät ja läpi ajettavat (mitkä nyt pyöräilijän vinkkelistä tärkeimpiä) ovat todella usein monen moista pintaan sisältäviä. Yleensä vähintään alaville kohdille mursketta lisätty kantavuuden lisäämiseksi. Jos tiellä vielä useita maanomistajia niin sekin lisää kirjavuutta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
OSM on kuin Wikipedia ja muut vastaavat yhteisölliset projektit: aina voi muokata uusiksi edellisten tekemisiä. Toki jos oikein huonosti käyttäytyy niin saattaa tulla bänni OSM Data Group:lta. Kuulostaa kaaokselta, mutta kyllä tämä systeemi on parin vuosikymmenen saatossa yllättävän vakaasti toiminut. Ongelmia tuottaa konkreettisesti 2 asiaa: 1) Kokemattomat kartoittajat, jotka eivät ole omaksuneet käytäntöjä - tähän auttaa ohjeistus ja viestiminen näille kartoittajille ja 2) OSM-yhteisön paikoittaiset haasteet uudistua tiettyjen tagien määritelmien osalta: ytimessä on jokin verran aktiivisia kartoittajia, jotka suhtautuvat OSM:aan kyllä vakavasti, mutta joiden kokemus datan hyödyntämisestä sovellusten näkökulmasta on paikoin hyvin rajallinen. Tällöin saatetaan ajaa linjauksia tagayksiin, jotka eivät käytännössä toimi, mutta näyttävät "paperilla hyviltä" ja ovat linjassa globaalin OSM Wikin "antaa kaikkien kukkien kukkia"-linjan kanssa - tässäkin keskustelu auttaa, tosin edistyminen välillä hitaanlaista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Se mitä olen tuossa aiemmin esittänyt OSM-tagayksen ohjeistuksen ja käytännön säätämiseksi ei ole ristiriidassa globaalin OSM wikin kanssa - se on vain paikoin tarkennettu ja tiukennettu määritelmien osalta. Keskustelu tästä on käynnissä eri foorumeissa.
OSM-polkukartoitus on käytännössä osoittanut, että vahvin voima on kuitenkin ahkera ja suht hyvin linjansa pitävä fillaroinnin aktiiviharrastajien kartoitus: tämä porukka ymmärtää mistä on kyse ja mitä tarvitaan lajin kannalta. Porukalla myös yhteiset linjaukset ovat pienen debatin jälkeen löytyneet aivan riittävän hyvin. Trailmapin taipaleesta olen myös sen oppinut, että kun sovellus ja sen kartta & reititys reagoi hyvin kartoittajien tekemään kartoitukseen, niin se itsessään jo tukee vahvasti sekä kartoituksen linjaa että aktiivista tekemistä.
Summa summarum: Pyrkimys olisi nyt saada myös gravel-harrastajat innostumaan OSM-kartoituksesta. Konkreettisesti siihen pyrin vaikuttamaan samalla tapaa kuin OSM-polkukartoitukseen: kehittämällä ohjeita ja Trailmapin kykyjä, tällä kertaa aiempaa enemmän myös helppoja ja nopeita työkaluja OSM-datan fiksaukseen (uuskartoitusta on tässä vähemmän, enemmän se on tagien lisäämistä ja korjailua). Työkalujen kehitys mennee tosin myöhäissyksyyn, koska nyt on vielä aktiivista kehitystä niin merkittävästi kesken sovelluksen ns. kuluttaja-toimintojen osalta.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Ajattelen itse OSM-kartoitusta viime kädessä viestintänä eli viestinä väylän piirteistä muille harrastajille - kenelle haluat kertoa, että tällä voi ajaa ja näillä edellytyksillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SvaR
Tämä ym. tilannehan on usein myös OSM-polkukartoituksessa edessä: esim. harjulla tai kalliomaastossa kulkeva polku, joka on paikoin sileätä kuin mikä, sitten on satunnaisia röllipätkiä, joissa kiveä tai juurta siinä mittakaavassa, että moni jalkautuu. Onko tuollainen sitten helppoa vai vaikeata? Näitä on ratkottu eri tavoin, jotkut ovat pilkkoneet polkua pätkiin ja luokitelleet erikseen helpot & vaikea osuudet, toiset taas keskiarvottaneet koko polun osalta. Mielestäni tärkeintä on viesti muille harrastajille: jos tämän polun valitset, mitä on odotettavissa ja arvio vaikutuksesta pyöräilyyn. Jos 300 polulla on 5m jalkautumista niin se voi olla hyvin "helppo", ei se flow siihen yhteen mahdolliseen jalkautumiseen katkea. Jos taas haastepätkää on 15m välein niin parempi luokitella haastepätkien mukaisesti, koska aloittelijan tai helppoa toivovan flow katkeaa kyllä röllipätkiin tehokkaasti.
Sama ajatus on gravel-kartoituksen osalta. Keskitytään kokonaisuuteen ja mietitään jonkin väylän osuutta eri reittivalinnoissa: lyhyt umpikuja metsäautotie (josta ei edes fiksua metsän läpi tunkkausta tarjolla) on kartoituksen suhteen aika vähäinen merkitys, mutta jos tietä pitkin pääsee fiksusti johonkin tai vaikka olisi umpikuja, mutta päässä polku tai lyhyt tunkkaus seuraavalle metsäautotielle, niin on jo pohjaa miettiä: minkälainen harrastaja / pyörä viihtyisi tällä tiellä.