Printable View
180km menee omalta kohdaltani samoilla uci säädöillä kuin muutkin matkat. Tempoasennon tehot kiinnostaa eniten kun se on "päälaji". Jopa maastokisat kiinnostaa enemmän kuin maantieyhteislähdöt...Eihän tällä varmaan optimitulokseen pääse mutta harrastamisen on kumminkin tärkeintä olla mukavaa😕
You've got that right! :cool:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 54 hampainen
Ja onhan tuolla brittien http://www.timetriallingforum.co.uk foorumilla paljon pelkästään aika-ajoon panostavia ajajia. Hyvin tuntuu silti kulkevan. Tietenkin tarvitaan myös lyhyempiä vetoja ja kirejä treenaukseen. Ne tuleekin monesti tehtyä maantiepyörällä. Jopa yläotteelta tai putkelta😐
Millä metodilla sä teet kenttätestit vai teetkö kenttätestejä ollenkaan tai miten saat arvion noille 10km, 20km ja eripituisten treenien tehot?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Mulla tempokone talvella Kurtissa kiinni eli sama mittaus läpi vuoden. Suht hyvä käsitys omasta critical power curve muodosta. Sen sijainti pitää aina arpoa jaksosta ja edellisistä treeneistä. Esim nyt kun lonkkaleikkauksen jälkeen ottanut punttia, niin taso alhaalla. Toisinaan teen 30W/3min testejä. 10km ehkä se, missä vielä tehoja tarvii, 20 ja 30km menee jalkafiiliksellä parhaiten ja pitemmissä pitää vähän säästellä alussa. Täällä esillä olevia 2-5x jotain en tee treinerillä koskaan, kun ne on niin syvältä. Eli aika paljon mutulla.
Kysyitkö Neon tarkkudesta ja sen testaamisesta? Minä olen verrannut Neon ilmoittamaa tehoa Garmin Vector 2.0 vastaan ja erot oli 1-2W luokkaa - testejä oli useampia ja ajoin Zwiftissä niin että Garmin Edge 510 mittasi Neon tehot ja Garmin 920XT mittasi samaan aikaan Vectoreiden tehoa. Garmin Vectoreihin verrattuna Neo siis pärjäsi tarkkuudessa. Taisin liittää tuota tietoa aikanaan tuonne Neon omaan ketjuun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kolistelija
Vaikka asia ei nyt sen ihmeemmin kiinnostakaan, niin mikä mahtaa olla protokolla trainerien kalibroinnin suhteen? Meinaan että onko niitä ylipäänsä mahdollista kalibroida / kuka kalibroinnin tekee / onko käyttöohjeissa mitään mainintaa asiasta? Kun kalliimmissakin tehomittareissa esiintyy ajan kanssa pientä "driftiä", niin sama vaiva lienee myös vain murto-osan esim. SRM:stä maksavissa treinereissä?
Omasta mielestäni normaalin vauhtipyörällisen trainerin tehoon ei kannata juurikaan luottaa. Teho on tosiaan noissa laskennallinen arvio ja kun mukana on hihna ja vauhtipyörä, niin lopputulos ei oikein millään voi olla tarkka, varsinkaan pidemmän käytön jälkeen. Jos tarkkoja tehoja haluaa, niin ilman muuta erillinen mittari.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Kuitto
Neossa ei taas oikein ole kohtaa, mikä voisi ajan kuluessa muuttaa lukemaa. Mitään vääntöliuskaan perustuvaa tehomittariahan tuossa ei ole.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Kurt Kinetic ja InRide näyttäis kuitenkin olevan siellä 2% marginaalin sisällä erillisistä mittareista. Vaatii joka kerta kalibroinnin, joka kestää noin 15 sekunttia.
https://www.dcrainmaker.com/2012/12/...th-review.html
Käytännössä kalibroin kyllä joka kerta myös varsinaisen tehomittarinkin (nyt käytössä BePro)
Noin kai se on pakko tehdä rengasvetoisenkin trainerin kanssa, mikäli tarkkuutta haluaa. Mutta miten se luurin softa kalibroinnin suorittaa? Mikä on vertailukohde? Tämähän se kuitonkin kysymyksen tarkoitus taisi olla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PatilZ
Maantiepyörä on halvassa alle sadan euron magneettivastustrainerissa kiinni. Jo 30 sekunnin vedoissa on selvästi havaittavissa, että vakiovastuksella, -kadenssilla ja -vaihteella tehot alkavat Stagesin wattimittarin perusteella pikkuhiljaa pudota. Olisi hauskaa ymmärtää mikä aiheuttaa kyseisen ilmiön.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Kuitto
Mun Kickr ei ainakaan kärsi tosta tehojen lipsumisesta vaikkei samoja lukuja näytäkään SRM:n kanssa. SRM kävi tehdaskalibroitavana vuosi sitten ja pitäisi olla edelleen luotettava(hko).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Se mitä käyttäjä tekee tehomittarille ei ole kalibrointi vaan resetointi, nollaus. Samalla tavalla kuin vaikka henkilövaakan nollaus jolla ei ole mitään tekemistä kalibroinnin kanssa..no vanhoissa mekaanisissahan oli kalibrointipyörä :D
Kalibrointi venymäliuska-anturitekniikkaan perustuville tehomittareille vaatii tarkkuuspainon/tarkkuuspainoja ja joitain sähkötekniikkatyökaluja millä tsekataan ja säädetään millä kaavoilla jännitearvoista tuotetaan teholukema sille mittatarkkuusvälille mitä on luvattu.
Näinpä. Kaikessa kalibroinissa on oltava jokin kiinteä kohde, johon tulosta verrataan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Silvenius
Ainakin osalle tehomittareista riittää ripustaa painoja poljinkampeen ja verrata tehomittarin lähettämiä vääntömomentteja laskettuihin arvoihin. Eria asia sitten miten trainerien kalibrointi onnistuisi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Silvenius
Tarkennan. Resetoin tehomittarin ja kalibroin Kurt Kineticin Road Machine / InRide -combon. Kalibrointi suoritetaan siten, että kiihdytetään trainerin rullan nopeus yli tietyn tavoitearvon ja lopetetaan polkeminen. Rullan vauhdin hidastuessa mittari mittaa sen hidastuvuuden.
https://support.kurtkinetic.com/hc/e...t-calibration-
Juu riittää :D Mutta se ei ole kalibrointi. Se on kalibroinnin tarkastus jossa näkee onko kalibrointi ok vai ei. Mutta se ei ole itse kalibrointi joka on sähkö- ja ohjelmistotekninen työ.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti anttipietila
Olen itsekin tarkistellut PT:n toleranssia tunnettu paino kammessa test-modessa, mutta eihän kuluttaja pääse editoimaan sieltä mitään torque tuben ja keskusyksikön välisiä suhteita.
GC:ssa on kyllä työkalu jolla voi jälkieditoida tuodessa datassa erantoa mutta se ei ole ongelmaton sillä eranto ei välttämättä ole lineaarinen läpi mitta-alueen.
Ainakin Garmin Vectorissa onnistuu korjauskertoimien tallennus polkimiin, mitkä sitten näkyvät vectoreiden lähettämissä tehoissa. Onko tuo sitten jo calibrointia vaiko mitä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Silvenius
Voi sitä tehoa korjata vaikka millaisella kertoimella, mutta olisi kivaa jos sen voisi tehdä niin että voi korjata virheitä lineaarisuudessa. Muutoinhan se on pelkkää nollapisteen asettamista (tai vastaavasti jonkun muun kohdan jos niin haluaa).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti anttipietila
SRM:llä voi säätää slopea jos on powercontrol mittari käytossä. Tämä taitaa olla nykymittareista paras kotikonstein tehtävä kalibrointi. Menee nyt vähän offarin puolelle, mutta foorumilla foorumin tavalla kaiketi...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Silvenius
Manasin ja ehkä kyseenalaistin omaa FTP arviota, mutta kokeilin sunnuntaina Marcus Baker -2 treeniä. Piti juosta lasten syntymäpäiväjuhliin, eli "loppui aika kesken", mutta jo toiseksi viimeinen intervalli oli sen luokan tuskaluolassa harhailua, että onneksi loppui aika kesken. Ehkä on vain hyväksyttävä, että se FTP ei ole ihan siellä missä sen toivoisin olevan ja ainakin tällä hetkellä Trainerroadin testiprotokolla tuntui arpovan suht hyvin.
Miten monta kierrosta sulla on takarengasta kiristetty Kurtin vastuksessa? Teet kalibroinnin 10 min jälkeen? Oon käyttänyt inriden kalibrointia 5 min lämmittelyn jälkeen, näkyy vaativan n. 4.5 kierroksen tiukkuuden että saa 10 min kohdalla kalibroitua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PatilZ
Anteeks offtopicin osalta... : )
Campan neutron avokiekon päällä kiiltäväksi kulunut Tacxin rengas vaatii 2,45 kierrosta, jotta 10 min lämmittelyn jälkeen kabrointi antaa arvon 1,92.
Sent from my iPad using Tapatalk
Kauhean vaikeita noita muita mittareita tuntuu olevan käyttää. PT-napaa ei tarvitse säätää.
PT toimii kuin junan vessa kunnes ei enää toimi ja sitten voi tulla kallis remontti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti rhubarb
Mutta aiheesta. Odotan kauhunsekaisella innolla, että pääsee ajamaan oikeaa mäkeä viikon päästä ja katsomaan miten kulkee ja tuleeko kovempia watteja kuin kellarissa hikoillessa. Tosin on niin pitkää mäkeä, että noin yleisesti pitää mennä aika paljon FTP:tä rauhallisemmin jos haluaa selvitä mäen päälle asti.
https://www.instagram.com/p/BBVLshRoQrx/
Ei ole oma (heh), mutta niin harvoin noiden pro-miesten oikeita datoja näkee. Ehkä kuitenkin yleistymään päin tällainen avoimuus?
^ 119 CTL....ei paljon mitään.
Yritin eilen testailla ulkona, mutta runnotut kylkiluut eivät oikein tykkää syvemmästä hengityksestä. Pistää niin autanasti kun joutuu alkaa hengittämään siinä 155 sykkeen korvilla. Pitää odotella kylkiluut kuntoon, tai kokeilla viikonloppuna Ibuprofeiinin avustuksella, mutta jalka kyllä tuntuu vahvalta näin leirin jäljiltä.
Tein elämäni ensimmäisen FTP-testin ja en kyllä yhtään tykännyt. 20 min lämmittelyä, 5 min tosi kovaa, 10 min kevyesti, sit sen 20 min rankasti ja 10 min kevyesti ja jäähdyttelyä vielä 2 min päälle. En tosta sisäpyöräilystä muutenkaan tykkää ja saati ku pitäs ajaa kovaa omalla tasolla. No itse lukemaan watit oli 264 eli FTP ois silloin 250. Laskinko oikein? Mittauksen suoritin omalla fillarilla jossa on Stagesin wattikampi ja Elite turbomuin vastuksella.
Täysin epätieteellisiä testejä tiellä, jotta näkisi onko mitään kehitystä tapahtunut. 2x12min setit 340 ja 310w. Aika repivää ja mäkistä maastoa, mutta sääret vähän ilmoittelevat, että kovemmille lyhyille vedoille olisikin tarvetta. Jäi sitten ajamatta se trainerroadin build phase vaihe, ja se taitaa nyt näkyä siinä, etteivät lihakset ole tottuneet kovempaan kuormitukseen.
Sweetspotin hinkkaaminen taitaa taas näkyä pidemmillä lenkeillä. 3h meni aika helpon tuntuisesti 250 keskiwateilla ja keskisykekkin pysyi alle 150.
Isolla tiellä voisi tietenkin ajaa vähän täsmällisemmän testin, mutta tuskinpa tuolla on mitään merkitystä tässä vaiheessa. Nyt ajetaan ja kivaa on.
Oikein laskettu, jos 95% olettama pätee sinulle. Testit sisällä on helposti tuskaa, kun on vaikea saada riittävää jäähdytystä eikä edes maisema vaihdu kuten ulkona.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mcross
Paatonilla kovat watit. Ftp päälle 300? Sata kilsaa menee 40km/h keskarilla TT-pyörällä?
En usko. 2x12min välillä oli liki 15min pk ajoa. Mutta se ensimmäinen immersbyn tie oli kyllä melkoista nykimistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti zander
Tuo alkuviikon 250w lenkki kulki kyllä kivasti. Ensimmäinen 70km tasan 2h.
https://www.strava.com/activities/948972673
No joo, näyttää se ftp nousseen aika kivasti. 20min@326w
https://www.strava.com/activities/955066494
Se mikä oli mukava huomata, niin tuon tasaisemmalla ajetun pätkän jälkeen voimat eivät olleetkaan poissa. Todennköisesti tunti menisi sillä 95% teholla.
Löysäsin tehot joksikin aikaa pk tasolle ja ajoin vielä kuniinkaanmäen täysiä. 45min avg 293w.
Eli ei se talven sweetspotin hinkkaaminen aivan turhaa ollut. Ilmeisesti espanjan lomalla tuli myöskin väkisin niitä hivenen kovempia nykäisyjä vuoria kiivetessä.
Painoa edelleen se 72kg, eli 4.5w/kg
Huima tasonnosto. Onko sinulle muodostunut käsitystä, irtoaako ulkona enemmän tai vähemmän watteja kuin sisällä? Meillä täällä vähän pohojisempana on yhä hiekat kevleillä, niin en ole vielä ulkoiluttanut maantiepyörää, jossa on jouluna hankittu tehomittari.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Naureskelin juurikin tätä asiaa lenkiltä palatessa. Aivan selkeästi ulkona tulee enemmän watteja kuin sisällä, tämänhän on moni muukin todennut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sil
Mutta, hivenen epäilen, että sillä talven sisäpyöräilyllä on jotain merkitystä näihin ulkona mitattuihin watteihinkin :)
Neo on jo sohvan alla ja ainakin nyt tuntuu, että siellä se saa ensi talveen asti pysyäkkin. Eli en tainnut onneksi jäädä traineriajoon samalla tavalla koukkuun mitä VesaP
Vedetäänpä takaisin tuo wateilla keuliminen ja katsellaan tuloksia seuraavan kerran samalla tacx neolla mitattuna. Minulla on vahva epäilys, että sisällä kalibroitu 4iiii kampi näytti +20w tehoja.
4iiii:n kalibrointi ilmoitus on vähän outo garminissa. Numero arvo ei kerro lainkaan kalibrointi kerrointa. 10 oli ok, 20 oli not ok.
Hyvin kyllä tuntuu jäävän koukkuun tähän wattimittaukseen, en malttanut olla ajamatta immersbyn pätkää vastatuuleen täysillä, kun tiesin tuon olevan noin 20min kestoltaan. Nyt oli takuulla mittari kalibroitu oikein, eli kai se on nyt vaan uskottava noita lukuja. Mitenkään varsin hissukseen en ajanut lenkin alkupuoltakaan.
En tiedä onko näiden testien ajamisessa mitään järkeä, mutta tuleepahan ainakin ajettua kovia vetoja... Niin ja kovemmalla FTP:llä saa luvan ajaa pidemmätkin lenkit kovemmilla tehoilla :)
Edit: Niin ja jos joku katselee laskevaa sykettä, niin mittari temppuili aika reilusti loppumatkalla. Ilmeisesti paino on tippunut niin paljon, että aluspaita ja gabba ovat aivan liian väljiä. 70kg näytti vaaka tänä aamuna.
Vaikuttaahan se kehityksen seurantaan, jos ajaa "testejä" vakioimatta testimenetelmää ja -olosuhdetta tarkasti. Mutta watti on tietysti watti vaikka voissa poistaisi. Jos tulee ajettua kesällä pihalla joku harvinaisen kova veto, voi olla että talvella vastuksella täytyy ottaa FTP-arvosta naksu tai kaksi pois pelkän elimistön herkemmän ylikuumenemisen takia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Joo, tämä on kyllä tiedossa. Tosin olen aika varma, että kykenisin ajamaan samat watit neolla, varsinkin erg moodin avulla. Vaikka ilmankierto saattaa olla heikompaa, niin tuollaisella sähkötrainerilla on tosi paljon helpompaa polkea tasaisesti mitä ulkona. En minä näissä ulkona ajetuissa vedoissa ole saanut samalla tavalla kaikkea irti, mitä sisällä trainerilla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti CamoN
Enkä kyllä ala ajamaan ftp testejä kesällä neolla. Eihän tuossa olisi mitään tolkkua. Sen vuoksihan testi kesällä ajetaan, että näkee edes suunnilleen millä alueilla polkea. 2vkon välein jos tuon saman segmentin rykäisee, niin siinä on vakiointia tarpeeksi.
No, on siinä kunnossa jotain kehitystä ihan oikeastikkin tapahtunut sitten viime marraskuun. Nyt kykenee ajamaan 5.5h 230w teholla järkevällä sykkeellä. Viime kesänä yli 30 keskari vaati tajuntonta yrittämistä, eikä siihen ollut mitään mahdollisuutta yli 100km lenkeillä. Tuossa varmaankin näkyy se sweetspotin hinkkaaminen trainerilla, mutta näyttäähän noita tuntejakin jo tulleen 166 tälle vuotta. Sen verran olen myöskin katsellut trainingpeaksin voimapalkkeja, että minulla on aika iso vaje voimassa, jota ei siis jaloissa vaan ole. 5s teho on vain 1000w ja 1min 500w.
Näkisin että ulko- ja sisäpyöräily noudattaa vähän erilaista kaavaa. Itse koen hyötyväni siitä, että ulkona esimerkiksi kumpuilevalla reitillä monipuolinen "riehuminen" voi tuottaa aika korkean tehokeskiarvon, kun on kykyä poistaa happoa nopeasti ja siten mahdollista mennä välillä lyhyitä aikoja huomattavan korkealla teholla. Sisällä vastuksella samanlainen "riehuminen" ei taas ole niin mielekästä, vaan hyvin onnistunut suoritus on tyypillisesti juurikin se mahdollisimman tasainen veto.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Minä taas huomasin, että ajan hivenen kovemman tehon tasaisemmassa maastossa. Sen näkee tuostakin segmentistä, alun tasamaa on kovempi. Sama juttu siinä aiemmassa lahden tien ajossa. Meni helpommin. Tämä johtuu varmaankin siitä puuttuvasta tehosta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti CamoN
Immersbyn mäet ajan nopeammin isolla limpulla putkelta, mutta noin pitkällä vedolla en vaan jaksa ajaa mäkiä putkelta, ilman että löysään reilusti vauhtia tasaisella. Arvelin, että löysäily olisi testiin huono vaihtoehto.