Minä en kyllä vaihtele. Ostan kyllä lisää. Sukset tuppaa olemaan niin yksilöitä että niille aina löytyy oma kelialueensa. Ainaki vapaalla.
Mutta parhaat mursikka-alet on keväällä ja syksyllä. Mutta todennäkösesti ei saa niitä hyviä pareja
Printable View
Minä en kyllä vaihtele. Ostan kyllä lisää. Sukset tuppaa olemaan niin yksilöitä että niille aina löytyy oma kelialueensa. Ainaki vapaalla.
Mutta parhaat mursikka-alet on keväällä ja syksyllä. Mutta todennäkösesti ei saa niitä hyviä pareja
En minäkään vaihtele - pakka vain kasvaa ja huonommat hiidetään huonoissa keleissä loppuun. Kaveri hiihtää edelleenkin aika kovaa 70 luvun Järvinen Erikoiskilpa mallilla, joten sikäli tuo suksien päivitys ei ole mitenkään välttämätöntä. Vanhoillakin pärjää mainiosti eikä oikeasti sukset ole esimerkiksi 90 luvun jälkeen kovin radikaalisti parantuneet. Hyvä 90 luvun luistelupari on edelleen hyvä pari. Ja perinteisessä sinne kahdeksankymmenluvulle saakka on varsin kilpailukykyistä kalustoa. Suksen paino on tippunut, mutta muuten hiihdettävyys on vanhassakin ihan hyvä, jos vain pari on ihan hyvä.
No sama täällä. Olosuhteet muuttuu. Omasta pakasta puuttui puhtaasti sellaisen kovan betonikelin, joita tuntuu olevan yhä enemmän, pari ja nuo YXR:t on sellaisella speksillä ostettu.
Laitan kyllä sellaiset parit eteenpäin jotka ei tunnu toimivan itseni alla oikein missään olosuhteessa.
En tiennytkään kuinka vaikeaksi tuo hionta on nykyään mennyt. Eikö ennen pelattu pelkällä kuviolla, niin nyt on joka kelille oman kivi ja kymmeniä eri kuvioita.
Ja käsitinköhän oikein tuon kolme kerrosta? Eli suksessa voi siis olla kolme eri hiontakuviota samaan aikaan, ne on vaan hiottu eri "syvyyksiin".
Olisi kyllä mielenkiintoista päästä näkemään millaista tuo touhu huipulla oikein on.
Timanttiteriä, joilla kuvio kaiverretaan hiontakiveen, on kymmeniä erilaisia. Taitavat hiontamestarit virittävät teriä vielä itse paremmiksi.Samoin hiontakiviä on erilaisia. Maajoukkueilla kiviä on Vilenin mukaan vähintään viisi erilaista: märän kelin, nollakelin, keinolumen, normaalin pakkaskelin ja kuivan pakkaskelin kivet.
Ennen uuden kuvion hionnan aloittamista vanha kuvio pitää poistaa. Pohja ajetaan sileäksi niin sanotulla aukaisukivellä.
”Tämä on tärkeä vaihe. Vanhan kuvion poisto tehdään pienillä kierroksilla. Nopeilla kierroksilla ajettuna pohja menee tukkoon, eikä se ime voidetta”, Vilen kertoo.
Sen jälkeen sukseen tehdään varsinainen kuviointi. Ensin haluttu kuvio jäljennetään timanttiterillä hiontakiveen. Sitten se ajetaan kivellä suksen pohjaan.
Kuvion syvyys on vain 0,08–0,3 millimetriä. Hiontakuvioita voidaan ajaa suksen pohjaan jopa kolmeen eri kerrokseen, jotta ilma saadaan kiertämään parhaalla tavalla lumen eri kosteus-, kide- ja lämpöoloissa.
Luistelusukseen voidaan ajaa erilainen kuvio suksen kantaosaan ja kärkeen. Tai kuvio voi olla syvempi suksen keskellä kuin laidassa. Ja niin edelleen.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008515319.html
On harmi jos ja kun voitelun (sisältäen kuvioinnit) ja suksen valinta ratkaisee kisat. Ja resurssit.
Luistelun osalta olis helppo määrätä voitelemattomat ja kuvioimattomat sukset vain kaikille. Ns. tehtaan pohjilla olis mentävä. Perinteisen suksien osalta ehkä vähän hankalampaa
Hihdän pertsaa 90-luvun madshusseilla (terrasonic, eli ei kai edes mikään kisamalli) jotka hommasin kun muutaman vuoden luisteluhiihtojakson jälkeen aloin taas uudelleen hiihtämään myös pertsaa. Nyttemmin toiseksi pariksi hommasin speedmax zerot ongelmakelille. Tiedä sitten jäänkö jostain nautinnosta paitsi noilla kulahtaneilla naarmuisilla antiikki-madshusseilla? Aika vaikea uskoa. Pitääkin punnita onko ne paljonkin painavammat kuin nuo hipo fisukat.
Luikkasuksikalusto on on surkeaa, mutta vaikea lähteä tuohonaloittaa suksien hommaamisoravanpyörään. Iso riski että satasia palaa ja saa alle sutta ja sekundaa, varsinkin kun ei osaa luistella, eli ei hiihtäessäkään luultavasti tiedä onko suksi hyvä vai huono. Mutta miten tuo kannattai aloittaa jos siihen lähtee? Johonkin asiantuntijaliikeeseen tilaus vetämään kesällä omilla spekseliillä?
Tuo on hyvä lähtö. Itse hiihdin vuosikausia ihan yleiskelin luistelusuksella ja opettelin hommaa. Voisin hiihtää niillä vieläkin, mutta suksijan hiihtotaito ilmeisesti ajoi ohi, kun ei ne pysyneet enää mitenkään potkun alla niin jouti kiertoon. Toinen vaihtoehto, että runko petti niistä Terrasoniceista. Olivat niin lerput, kun vertasi uudempiin suksiini. Kyllä sen aika nopeasti oppii tuntemaan luistellessa, että pysyykö suksi alla ja onko sen päälle luontevaa mennä.
Ei niitä suksia pakko ole alussa olla isoa kasaa.
Eikä lopussakaan - yksi omiin tarpeisiin sopiva luistelupari riittää aika pitkälle. Tai ehkä kaksi - yksi hyvälle lumikelille ja sitten huonoja kivisiä kelejä varten joku raatosuksi. Jollain kelillä ne luistavat paremmin kuin toisella, mutta jos ei kisaa niin ei se niin hirveän nuukaa ole. Ja jos kisaa niin miettii mikä on se taso jolla kisaa ja suhteuttaa sen investoinnin siihen.
Niin no jokainen määrittelee sen harrastuksen tason ja kustannukset kisasi tai ei. Halpaa tämä joka tapauksessa pyöräilyyn verrattuna on. Tuolla minun suksipakan hinnalla ei saa ainuttakaan tallista löytyvää pyörää :)
Jos ne 90-luvun sukset tuntuu itselle riittäviltä niin eihän siinä mitään. Itse hiihdin 90-luvulla 130cm pitkillä suksilla, että nykyminulle toimivia suksia ei valitettavasti ole jäänyt varastoon.
Sama. Näin kahden sähkärin ja kolmen suksiparin omistajana hiihto tuntuu naurettavan halvalta harrastukselta :)
Meillä taitaa löytyä tallista vajaat parikymmentä paria ja ei niiden rahallinen arvo montaa satasta ole, eli ajatuksella hissukseen ostamalla hiihto on halpaa. Tosin sama pätee kyllä pyöräilyynkin, eli halvoillakin pärjää ihan hyvin - kyllä se kuljettaja siinä kulkuneuvon päällä sen vauhdin määrää olipa kyse suksista tai pyöristä.
Itsellä on kai ollut tuuri, kun alemyynneistä on löytynyt itselle ihan hyviä pareja. Esim. nuo YXC:t on ostettu 150 eurolla printtivirhesuksina.
Itse kun ajan maastossa niin kyllä siinä vähän kaluston hinta alkaa merkkaamaan miten se pyörä pitkässä juoksussa toimii. Eikä se kyllä suksissakaan oikein mene että halvoilla pärjää. Nuo kauppojen halvimmat sivakat on vaan liian löysiä jos haluaa hiihtää eikä kävellä sukset jalassa.
Sauvat on muuten sellaiset joissa ei kannata tyytyä niihin halvimpiin. Mikään ei ärsytä hiihtäessä niin paljon kuin jousipyssyksi taipuva sauva. Satasella saa jo hyvät.
Pitää varmaan harkita kostean kelin luikkasuksien harkitsemista. Nyt ainoat monoihin käyvät luikkasukset on muutaman kymppin torifilöytörossarit mallia about 2008, jotka eivät ole luistaneet yhtään mihinkään etelän kosteissa keleissä, tuskaista niillä hiihtää. Yllätäen vuokatin vitipakkaskelissä ne olivatkin kelvolliset.
Punnitsin noi pertsan kapulat. Zerot 703g, matukat 837g. Fisukat on muutaman sentin lyhyemmät. Jollain lenkillä laittettava vasempaan ja oikeaan jalkaan eri suksi, ehkä niissä huomaa jotain eroa tuntumassa.
Viikonloppuna hiihdin heinässä peruslenkkiä reilut 80 km, puolet luistellen rossareilla, neljäsosa zeroilla ja neljäsosa matukoilla. Pertsalenkit meni samaa vauhtia, luistelut 5 sek/km kovempaa kuin pertsa. 90-luvulla osattin tehdä pertsan suksia. Eli molemmat pertsan kapulat toimii ja kulkee kevyesti, luikkarit puolestaan ei-mihinkään. Ainoa hyvä puoli on, että tuossa vauhdissa ei vielä luistelutekniikka ihan hajoa.
Tänne tuli hiihtoloma-alesta Karhun minisukset (xcarbon mini 166cm, 660g). 80kg talvipainolla valitsin 80-100kg mallin ja suksessa lukee 86 +-10 eli oletettavasti tuon painoiselle speksattu pari. Tuntuu kyllä aika löysältä ja karkaa kovemmalla pinnalla alta selvästi helpommin kuin aiemmat Peltosen ja Fischerin parit (molemmat mallit oli myös mukana siinä TM:n testissä). Vauhtikaan ei alustavan testailun pohjalta oikein vakuuta. Ehkä toimii kylmemmässä ja pehmeämmässä paremmin (tai sitten vaimon käyttöön).
Reilun 6km identtisen lenkuran hiihdin perä perää Peltosella ja Karhulla. Keli -1C ja jonkun verran uutta lunta baanalla. Laskut suht jäisellä ladulla ja tasatyöntöä tuo yksi segmentti molemmilla. Muutoin mollea ja nousut kuokkaa.
Peltosessa voitelu varmaan vastasi paremmin keliä. Siinä oli violetti kun Karhussa oli sininen (Rex RG22 Spray) - mutta vaikea uskoa että voitelusta kovin isoa eroa tuli.
Eka kierros Peltosella, toinen Karhulla. Viimeisen 2/3 osalta (4.4km):
Peltonen Supra C 188cm (vai olikohan 193cm - kuitenkin jäykimmät mitkä XXLstä joskus löytyi):
3:51 /km
avg 148/167 max HR
17:06
Karhu mini 166cm:
4:03 /km
avg 149/169 max HR
18:00
https://i.imgur.com/E9NK3UA.png
etenkin tuo korostettu segmentti erittäin vertailukelpoinen, sellaista tasaista helppoa baanaa pieneen myötätuuleen. Tasatyöntöpätkästä näkee myös että ei vaan luista.
https://i.imgur.com/Z5anfCN.png
täytyy seuraavien lumisateiden jälkeen toistaa testi kylmemmässä kelissä
Sanokaas lajiniilot...onko jalan koolla vaikutusta siteen paikkaan?
Jos ajattelee vaikka jotain 43, tai omien jalkojen siro 49-kokoja, niin jalan pituudessa on eroa jo nelisen senttiä.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Nyt on paha kysymys. Pelkän suksen kannalta ei ole, eli sidehän määrittää monon ja suksen nivelöitymispisteen. Toisin sanoen suksi kun nostetaan irti maasta sen pitäisi olla tasapainossa omia aikojaan. Siis ettei kärki painu tai nouse tarpeettomasti vaan on jokseenkin tasapainossa. Se sitten onko perinteisen tai vapaan siteissä jotain ikiaikaisia pikku säätöjä en osaa sanoa. Ajatushan on että kärki ei ainakaan ole jatkuvasti nosteltava vaan pikemminkin omia aikojaan lumen yläpuolelle nouseva, kun jalka nousee maasta.
Nyt sitten kun verrataan 36 ja 49 kenkää niin onhan hiihtäjän oma tasapainopiste eri kohdassa. Eli isompikenkäisellä nilkka on kiistatta suksen tasapainopisteestä taempana, kuin pienijalkaisella. Toisaalta iso ja pienijalkaisella on todennäköisesti erimittainen suksi, joka sekin taas vaikuttaa asiaan. Eli minusta kengän koko voi vaikuttaa suksen painealueisiin ja niihin sillä siteen paikalla on merkitystä. Eli jos sama suksi pistetään 36 monon hiihtäjälle ja 49 monon hiihtäjälle niin paine jakautuu ihan eri lailla. Toisin sanoen hiihtäjän ja suksen yhteinen tasapainopiste on erilainen eri kokoisella monolla. Sen mittaaminen mihin se sattuu on kyllä sitten tekemätön paikka. Varmaan jostain sivuprofiilikuvasta voisi arvella sen paikkaa suksessa.
Eli ehkä se vertailtava ja analysoitava asiat ovat:
1) Suksen tasapainopiste
2) Monon kärjen ja kannan suhteet suksen kärkeen ja kantaan
Eli pitäisi ehkä laskeskella prosenttimääriä, joka esimerkiksi suksesta jää monon kannan taakse ja vertailla niitä. Etupään pituuden laskeminen on aika vaikeaa, kun suksen kärjet ovat niin erimallisia. NIS levy auttaa tässä pelaamisessa, kun sidettä voi vähän siirtää, mutta nyt oli kyllä todella vaikea kysymys. Pitääpä jutella kokeneempien kavereiden kanssa, joilla kilpahiihtotausta alkaa jo 70 luvulta.
Jos jo on pakkaskelissä jotenkin toimiva luikkapari ja sille lämpimämmän kosteamman kelin paria hakee sen rinnalle, niin onko transparentti hyvä vaihtoehto tällaiselle paljon pk-seudun tykkilumella hiihtävälle etelän vetelälle? Vai onko transparent vasta aikaisintaan pakan kolmas erikoiskelin suksi?
Hain vähän vertaistukea menneilta vuosikymmeniltä. Suksi lähtökohtaisesti nivelöidään tasapainopisteestä, eli se ohjaa siteen kiinnitystä. Joskus muinoin kun luistelu tuli ja sitä tehtiin perinteisen kalustolla tehtiin sentin siirtoja suuntaan tai toiseen - lähinnä siitä syystä, että suksen kärki nousisi helposti luistelupotkussa, eikä sitä tarvitsisi jalalla nostaa. Nyttemmin teollisessa valmistuksessa on varmaan aika hyvin saatu se tasapainopiste merkattua jo tehtaalla. Jos haluaa hienostella voi siteen laittaa suksen päälle ja mittailla siitä onko merkkaus yhtenevä myös siteen kanssa mitattaessa.
Eli siteellä on paikka ja muita paikkoja ei ole.
Nyt sitten kun kenkä kasvaa niin kiistatta hiihtäjän painopiste menee kauemmaksi nivelkohdasta kuin pienikenkäisellä. Toisaalta se suksen koko muuttuu ja sitä kautta se geometria. Mitään ohjetta siihen miten pitäisi toimia toisin isommalla kengällä ei ole vaan katsotaan, että suksen koon muutos kompensoi asian.
Jotta tätä voisi oikeasti testata pitäisi siis sidettä siirrellä jossain rajoissa tasapainopisteen ympärillä. Sehän on nykyään helppoa - sikäli mikäli NIS levy on tehtaalla aseteltu niin, että sidettä voi siirtää sekä eteen että taakse. Hiihtää jonkun aikaa yhdellä asetuksella ja vaihtaa sitten toiseen ja analysoi tuloksia. Oma väite on:
Viemällä sidettä eteen hiihto muuttuu raskaammaksi, kun sitä suksen kärkeä pitää aktiivisesti nostella
Viemällä sidettä taakse hiihto hankaloituu ja suksista tulee epävakaammat - veikkaan, että painealue asettuu sitä lähemmäs kantapäätä mitä taemmas siteen vie.
Eli kovin suurta pelivaraa tuossa ei oikeasti ole ennen kuin haittapuolia alkaa näkyä. Ihannetilanteessa sinulla pitäisi olla muutamat samanlaiset sukset, joissa laittaisit sidettä vähän eri paikkoihin ja saman lenkin aikana samoissa olosuhteissa kokeilisit mikä vaikutus muutoksella on. Eli kyllä tuossa testattavaa onkin vaikka perussäännön mukaan kengän koon ei pitäisikään vaikuttaa siteen paikkaan juuri mitenkään.
Lainataas voitelupuolelta tänne.
Sidemarkkina 90-luvun alussa ei ollut mitenkään erityisen selkeä, muistelen lähikaupassa olleen tarjolla Salomonin SNS (vaakasuora lenkki), 75mm (lasten suksiin lähinnä ennen telemarkin nousua), Adidaksen SDS-side, Rottefellaa ei niinkään. Kapeampi 3-pinninen (38mm) oli jo jäänyt pois.
Uudemmista NNN ja Turnamic-malleista olen vaan kuullut levyjä särkyneen, hajonneita siteitä olen parit nähnytkin livenä. Siteitä saa kaupasta ja suksen levyn särkyminen taitaa olla isompi ongelma vain Turnamicin kanssa, NNN:n päälle voi pultata uuden levyn tai Prolink -siteen.
Torissa on näkynyt myynnissä vanhaakin tavaraa ilmeisesti tuon IL:n jutun seurauksena. Siinä mielessä hyvä että saatiin omatkin varastot tyhjättyä myymällä kohtuulliseen hintaan vanhat monot pois.
Tänne tuo kuului - se vain luiskahti keskustelun myötä sinne toiseen ryhmään. Minulla on tuo hiihto Wikisivusto ollut tässä päivityksen alla ja sitä varten olen itsekkin kaivellut tuota historiaa Rotanloukku (=Rottefella) siteestä ja muusta. Tämä on oikeastaan se Wikisivu, joka minut innosti, koska tässä oli aiemmin ihan kaheleita juttuja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suksi
Maastohiihto wikisivu oli ihan hyvä, mutta noissa suksissa mentiin kummallisiin pintajännitysnumeroihin ja vastaaviin, joilla ei ole todellista merkitystä. Lähinnä itsellä on tuon välinekehityksen kuvaaminen ollut ajatuksissa ja työn alla. Erityisesti monojen ja siteiden osalta.
Todellisuus asiassa kuitenkin lienee se, että Salomon hävisi kisan kaupallisista syistä, kun Rottefella alkoi kaupata omaa ratkaisuaan halvemmalla markettisukseen ja sai suksivalmistajat innostumaan asiasta. Eli eiköhän sidejärjestelmien päätyminen NNN monopoliin ollut lähinnä kaupallinen menestystarina, jonka Salomon hävisi.
Tikola, hyvää pohdintaa, varsinkin kun itse illan pimeydessä päädyin vähän samoille linjoille. [emoji846]
Ajattelu juontaa vähän juurensa sunnuntain pertsalenkistä missä skiniä en saanut pitämään liippaladulla sitten yhtään, tai jos sain niin joku orastava lentsu tms. hyydytti menon heti seuraavaan mäkeen.
Tekisi mieli testata Rottafellan Move-sidettä missä sitä säätövaraa jonkin verran.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Aika vaikeeta suksien kanssa. Jos ois joku suksikonsultti, niin saattaisn jopa maksaa palvelusta, että kaivelisi mulle jostain Kajaanin Kesportista semmoset läskillekin jäykät luistelusukset. Olosuhteet on 95% talvesta kivikovaa ja kuivaa lunta, niin noi 10-15kg sitten ostetut sukset vaikuttavat vähän liian loysiltä.
Haijaa on hyvä. Liikuntamesta myös.
Ei minulla tästä tietoa ole, mutta jostain syystä Rottefella peräinen NIS levy alkoi ilmaantua suksiin ja siinähän se markkinavoittaja selvisi. Minä olen luullut, että Rottefella möi pohjansa oikeudet monovalmistajille halvemmalla kuin Salomon, mutta voin olla väärässäkin. Teknisesti Rottefellassa ja vanhassa Salomon Profil siteessä ei ole juurikaan eroa, eli yhdestä raudasta kiinni ja jonkinlainen kitka, kumi tms. määrittämässä taipumista. Ruuviton kiinnitys ja siteen siirto ovat kiistatta teknisiä kehitysaskeleita, mutta se että suksivalmistajat olisivat johonkin systeemiin lähteneet ilman rahaa pelkästä innostuksesta tuntuu epätodennäköiseltä. Kyllä todennäköisempää on, että on käyty Rottefellan ja suksitehtaan välillä neuvottelu, jossa Rottefella on laskenut mononpohjansa hintaa puoleen, jos laitatte NIS levyn valmiiksi sukseen tai jotain sinnepäin.
Menee kesporttiin ja pyytää jäykimmät sukset mitä sieltä löytyy. Ei siihen sen kummempaa konsulttia tarvita. Se riittääkö se on toinen juttu ja silloin on kyse Kesportin valikoimista, mutta noin se valinta suurinpiirtein menee. Ottaa tekstien mukaan muutamat jäykimmät parit mitä sieltä löytyy ja puristaa niitä sormilla - tai jos ei sormeen luota niin sitten vaakaa, mutta se on jo vähän vaikeampi prosessi. Sormella kyllä kuka tahansa tuntee kahdesta parista kumpi niistä on jäykempi, jos ero on merkittävä. Jos ero on vähäinen niin siten ei ole väliä kummat ottaa.
Luistelusuksessa liika jäykkyys ei niin paljoa haittaa - perinteisessä se haittaa.
Ihan joka kaupasta ei löydy +90kg hiihtäjälle luistelusuksea kovalle alustalle. Itse olen tässä jo pari hukkaostosta tehnyt kun se kaupan jäykin pari osoittautuu ladulla sellaiseksi että menee potkun alla korkkiruuviksi. Rahat ei menneet kuitenkaan ihan hukkaan kun taloudessa on kevyempiäkin suksijoita, itselle kuitenkin pitänee tehdä tilaus nyt keväällä kilosuksina.
paremmissa fisukoissa sukseen on merkitty ns loppukilot. Siitä näkee suoraan onko pari tarpeeksi jäykkä, pitäisi olla ~15 kg yli oman elopainon. Jos kaupasta löytyy joku nastolan vaaka, niin silläkin voi tsekata jäykkyyden. Kolmas mahdollisuus on ottaa oma vanha puhdas suksi mukaan, ja kysyä myyjältä saako puristaa sitä uutta paria vasten varmistaakseen suksen sopivan jäykkyyden ennen lopullista ostopäätöstä. Siitä näkee onko uusi pari varmasti jäykempi kuin se vanha vähän liian löysä.
Noita NIS levyjä oli tosiaan hetken aikaa, sitten tuli IFP heti kun NNN patentti umpeutui. Ei minullakaan ole mitään tietoa tästä, ulkoapäin vain näyttää siltä kuin tuossa olisi voinut ollut jotain sellaista. Joskus olen kuullut sellaista että syy vaihtoon oli se että Salomon joutui saman katon alle kuin kilpaileva suksimerkki (lue Atomic). Salomonhan oli aiemmin pelkkä side ja mono valmistaja, joka möi Fischerin suksia Salomon printillä.
Minä olen ollut siinä vahvassa käsityksessä, että Salomon, Atomic ja OneWay olivat yksi ja sama suksi. Ja koskaan se ei ole ollut Fischerin tekosia. Voitelumiesten tietotoimisto kertoi ja kun katsoi noiden kolmen suksimerkin infotarraa suksen päällä, niin se oli kaikilla täsmälleen samanlainen grafiikka, joka vahvisti sitä käsitystä.
Kyllä minä muistan että Salomonin v. 2008 edeltävät sukset olivat Fischerin valmistamia. Seuraava linkki vahvistaa tämän:
”Fischer will continue producing Salomon skis through 2007 as per the agreement between the two companies.”
https://www.outsidebusinessjournal.c...ttefellas-nnn/
Totta - puhut olihan meilläkin Fischer monot SNS Profil pohjalla. Salomon suksia en siltä ajalta muista. Minä muistan vain sen ajan kun Oneway&Salomon sukset olivat voitelumiesten tietotoimiston mukaan Atomic tehtaan tekosia ja se oli varmaan heti tuon jälkeen. Saattaa muuten olla Salomon suksi vieläkin sieltä peräisin, eli pitäisi päästä näkemään uusi Salomon ja Atomic ja vertaamaan niitä.
Mua on vaivannut se, että edes liikkeeseen menemällä ei voi tietää saako itselle hyvän suksen. Ja monoparin. Omat luistelusukset ostin varmaan kohta 10 vuotta sitten Kalle sportista eli asiantuntijaliikkeestä ja eivät ne ole mulle toimineet. Toimii vain just täydellisellä aivan tasaisella ja sopivan pehmeällä luistelubaanalla. Harvoin tarjolla etelän luonnonlumiladuilla. Monotkaan ei tunnu tukevan jalkaa ja jalkapohjaa tarpeeksi. Mutta en ole saanut aikaiseksi ostaa uusia kun pelkään laittavani 500 euroa uusiin suksiin ja monoihin jotka ei sitten toimiskaan yhtään paremmin. Miettinyt, että meniskö Oittaalle tai Paloheinään ja testailis ensin vuokrakamoilla ja koittais ostaa sitten samanlaiset jos löytää hyvät. Mutta en saa tuollaista vaivaa aikaiseksi lähteä toteuttamaan. Joten olen kärsinyt vuosi toisen jälkeen näillä vanhoilla kamoilla. Toki hiihtomäärätkin suht vähäisiä. Yli 20 vuotta vanhat pertsat toimii onneksi edelleen hyvin. Niiden salomonin "ampiaismonot" ja siteet vain joutuu jossain kohtaa uusimaan kun hieman alkavat pettämään.
^hyvän ja istuvan luistelukengän löytäminen on vaikeaa varsinkin jos on suomalaisesti tyypillisesti leveähkö jalka. Halvat luistelukengät on letkuja ja kisaisissa kengissä on kapea lesti.
Kiteen suksen nettikaupasta sai tarpeeksi jäykät vapaan sukset 90kg hiihtäjälle, todella hyvät hiihtää kovalla alustalla
Itse olen saanut parhaimmat sukset netistä tai tehtaalta tilaamalla.