Tässä on kyllä tyypillinen vastaus kun minkäänlaista argumenttia lain vastaisen toiminnan puolesta ei ole.
Printable View
^
Pyöräilijä saa ajaa ajoradalla, kun:
1. Lyhyellä matkalla silloin, kun pyörätie on vain tien vasemmalla puolella, ja ajoradan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. Tieliikenneasetus 18 §
2. Kun erityiset syyt siihen pakottavat. Esimerkiksi pyörätie voi olla käyttökelvottomassa kunnossa tai tukittu parkkeeratuilla autoilla. Tieliikennelaki 8 § 3 momentti.
3. Pyöräilijä voi myös joutua siirtymään ajoradalle esimerkiksi ryhmittyäkseen kääntymistä varten.
Kohta 2. Kuvasta ei näy onko pyöräilijän tulosuunnasta tullessa pyörätie ollut käyttökelvottomassa kunnossa tai onko sillä pysäköity auto tai muu este.
Kohta 1. Kuvasta ei myöskään näe mistä pyöräilijä on tullut. Onko tullut oikealta sivukadulta ja ei ole noiden kanttarien takia siirtynyt pyörätielle.
Kohta 3. Kuvasta ei myöskään näe onko kääntymässä seuraavasta risteyksestä oikealle.
Sellaista kuin autotie ei ole olemassakaan.
Tuolla ylempänä sulle jo siteerattiin lakia, miten voi olla noin kova kallo? Sen lisäksi että eksplisiittisesti mainitaan eri puolella sijaitseva KLV, pyöräilijä voi harkintansa mukaan käyttää ajorataa silloin kun KLV:n käyttö on esim. epäturvallista. Eli melkein aina.
Missään tapauksessa ei ole muun ajoradalla liikkuvan (autoilijan) asia miettiä miksi joku ajoneuvo (pyörä) siellä liikkuu, vaan huolehtia siitä että jatkaa omalta osaltaan turvallista ajamista.
Mielestäni kyseessä on melko vähäinen rike, kun ei tuo tiekään näytä niin hirvittävän vilkkaasti liikennöidyltä. :rolleyes:
" pyöräilijä voi harkintansa mukaan käyttää ajorataa silloin kun KLV:n käyttö on esim. epäturvallista. Eli melkein aina."
No ei, kyllä kelvin käytön pitäisi olla turvatonta myös jonkun muun harkinnan mukaan, ensin poliisin ja viime kädessä tuomioistuimen. Ja ajoradalla saa ajaa, jos pyörätie on *lyhyellä matkalla* ajoradan vasemmalla puolella. Poliisilta kysymäni mukaan yksi korttelinväli voi olla lyhyt matka, monta korttelinväliä ei enää.
Tai no, voihan sitä tietysti sanoa, että "harkintansa mukaan voi ajaa". Vähän niin kuin autolla voi harkintansa mukaan ajaa kahtasataa, kunhan se on turvallista eikä kellekään satu mitään eikä jää kiinni. Aiheutettu vaara on eri suuruusluokassa, periaate lain omavaltaisesta tulkinnasta sama.
En minäkään näistä säännöistä välttämättä pidä, mutta kyllä ne kuitenkin voimassa ovat.
On meitä pyöräilijöitä joka lähtöön. Osa hakee perusteluita miksi pitää ajaa tuossa maantiellä ja osa miksi pitäisi siirtyä tuonne KevLille.
Ei tarvitse ihmetellä jos pyöräilyä harrastamaton autoilija saattaa kummeksua reittivalintaa. Ajakaa te niin kuin haluatte, minä ajaisin tuolla kevyenliikenteen väylällä, kun sinnekin näyttäisi mahtuvan.
Mää ajan aika usein lyhyen matkaa (200m) ajoradalla kotikadun risteyksestä kohteeseen johtavaan risteykseen ja käännyn oikealle pyörätielle. Hyvä pyörätie olisi tien vasemmalla puolella, mutta päästäkseni kohteeseen johtavan kadun pyörätielle (on vain kadun oikealla puolella) minun tulisi ajaa risteyksessä ajoradalla kuitenkin (palata takaisin pari metriä, ryhmittyä kääntymään vasemmalle ja ylittää ajoradan vastaantulijoiden kaista) tai muuntautua jalankulkijaksi kahden suojatien/pyörätienjatkeen ylittämistä varten, koska kohteeseen johtavan kadun vasemmalla puolella on vain jalkakäytävä. Katson aina sopivan välin ja pyrin olemaan hidastamatta itseään Parempina Tienkäyttäjinä pitämiään autoilijoita ;) Kerran joku Audisti näki tarpeelliseksi ohittaa osuen melkein liikenteenjakajaan, hänen tappionsa se olisi ollut.
Poliisin sana kuitenkaan ei ole oikeuden tulkinta. Oman näkökulman mukaan "Lyhyellä matkalla silloin, kun pyörätie on vain tien vasemmalla puolella, ja ajoradan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa" jättää tuon "lyhyen matkan" roikkumaan juuri perustelujen varaan. Pykälän tulkinta on kyllä mielestäni erittäin vaikeaa, koska tämä menee aika pitkälti mielipiteen ja ehkä tilastotieteidenkin pariin, jotta voi päätellä esim sanan "turvallisempaa"-sanan. Mikään ei mielestäni sano että lyhyt matka on korttelin väli, eikä oikeastaan että mikä on riittävä syy ajaa ajoradan oikealla puolella, mutta luultavasti tässä tarkoitetaan että jos ajoradan vasemmalle puolelle pääseminen on selvästi ongelmallista turvallisuuden kannalta, saa ajoradan oikeaa puolta ajaa niin kauan kunnes joko vasemmalle puolelle pääsee turvallisesti, tai vaihtoehtoisesti kääntyy oikealle, ja vasemmalle puolelle ajorataa siirtyminen lähinnä häiritsisi kaikkia osapuolia verrattuna oikean puolen käyttämiseen...
Ei ole helppo laki tulkita, ja tämä tekee myös rattiraivoisen ja sukkismiehen näkökannalle todella suuren tulkintakuilun tästäkin laista. Toisen mielestä ajorataa saa käyttää vain jos ei ole muita vaihtoehtoja, ehkä juuri ja juuri sen korttelin välin, toisen mielestä tulkinnanvaraisuuden ansiosta voi ajaa 5km, koska klv:llä ajaminen on vaarallista. Ei ole täten omiaan vähentämään ryhmien välistä vihaa.
Kun henkilöautolla ajaa bussikaistaa, niin poliisit ovat käsittääkseni määritelleet, että yhden korttelin päässä ryhmittäytminen bussikaistelle on salittua, mutta jo kahden korttelin päässä bussikaistalle ryhmittäytyvä ajoneuvo voi saada sakon. En tiedä onko tätä tulkintaa viety oikeusasteisiin.
Tuosta on ehkä kuitenkin mahdollista tehdä jonkinlainen linjaarvio mikä on luvallista väylän käyttöä vaikka kevli on käytettävissä. Eli yksi kortteli.
Minusta tämä lakitekstien pilkun viilaus on aika kaukana tavallisesta arkielämästä. On ihan eri asia oikoa näissä määräyksissä iltapäivän ruuhkatunteina tai sitten aikaisin sunnuntai aamuna kun on lähdössä sille pitkälle lenkilleen. Tai sitten tehdä se "rike" Jämsässä tai Tampereella. Ja mitä minä poliiseja tunnen, niin talonpoikaisjärkeä hekin käyttävät tilanteen mukaan.
Minä olen käsittänyt että määräysten tarkoituksena on taata turvallinen ja sujuva liikenne, eikä näsäviisas pykälillä kikkailu. Se tilanteen lukeminen ja oman arvion tekeminen on minusta se tärkein taito. Ehkä liikennemäärä on se tärkein kriteeri ja näkyvyys toinen. Tiedän esim monta kevliä jonne en uskalla pyörällä mennä lainkaan päiväkodin tai ala-asteen auki ollessa, mutta viikonloppuna en keksi yhtään syytä miksi en ajaisi sitä samaa kevliä pitkin. Tai vaikkapa pyöräily maantiellä aurinkoisena kesäpäivänä tai vastaavasti pimeänä syksyiltana vesisateessa. Tällaisia käytännön esimerkkejä jokainen löytää varmasti vaikka kuinka paljon.
Mutta ymmärrän toki että laki on aina sama, ei siellä ole päiväkoti- tai säärajoituksia.
Tämä kelvinpätkä on todella huvittava:
https://www.google.fi/maps/@60.20891...mayA!2e0?hl=fi
Tämä on ilmeisesti vielä tarkoitettu kaksisuuntaiseksi? Tuosta kun ajaa kinnerillä niin vastaantulevan pyöräilijän kanssa on ihan senttipeliä, kumpikin joutuu lähes pysähtymään. Sitten sekaan tunkevat vielä koiranulkoiluttajat kennelinsä kanssa.
^^
Tuossa toinen esimerkki meidän kulmilta. Sillan toisella puolella kelvissä on vielä mutka, joten siitä suunnasta tuohon suppiloon on nollanäkyvyys. Kaiteen ja sillan betoniseinän väliin jää juuri sen verran tilaa, että todella varovasti ajaen kaksi fillaristia mahtuu ohittamaan toisensa.
https://www.google.fi/maps/@60.40715...4fYg82Jctw!2e0
04.06.2015Lappi
Rovaniemellä, Vaaralammentien ja Lanttotien risteyksessä tapahtui liikenneonnettomuus 2.6.2015 illalla klo: 23.30 aikaan. Onnettomuudessa loukkaantunut pyöräilijä kertoi, että oli ollut ylittämässä Vaaralammentietä Lanttotien kohdalta, kun vasemmalta ajoi harmaa henkilöauto, joka törmäsi häneen. Henkilöauton kuljettaja ei pysähtynyt selvittämään asiaa, vaan poistui paikalta.
Henkilöauto on harmaa ja vanhempaa mallia. Tapahtumapaikalle irtosi autosta mahdollisesti pieniä autonkappaleita. Pyöräilijä loukkantui kasvoista siten, että joutui hakeutumaan LKS:aan. Poliisi pyytää tapahtumasta silminnäkijöiden havaintoja tai autoilijaa itseään ilmottautumaan poliisille, asian selvittämiseksi.
Tieliikennelain 27.3 §:ssä asetetaan tiukat kriteerit sille, milloin auton saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle:
1) Pysäyttäminen saa kestää vain lyhyen ajan
2) Pysäyttämisen syynä on ajoneuvoon nouseminen tai kuorman purkaminen/lastaaminen
3) Läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa
4) Pysäyttämiseen on pakottavia syitä
5) Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista
6) Kuljettajan on pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä 7) Kuljettajan on tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista.
Jotta pysäyttäminen jalkakäytävällä tai pyörätiellä olisi lainmukainen toimenpide, täytyisi kaikkien edellä mainittujen kriteerien täyttyä. Säännöksen sanamuodosta käykin ilmi, että lainsäätäjä on tarkoittanut TLL 27.3 §:n eräänlaiseksi hätäratkaisuksi sellaisiin tilanteisiin, joissa mikään muu ratkaisu ei kerta kaikkiaan ole mahdollinen. (Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kadulla olevat raitiovaunukiskot estävät pysäyttämisen ajoradalla).
Tätä tulkintaa tukee myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen näkemys teoksessa Tieliikenteen käsikirja 2014. Tolvanen tulkitsee lainkohtaa siten, että lyhytaikainen pysäyttäminen jalkakäytävällä tai pyörätiellä on sallittua ainoastaan poikkeustapauksissa. Lisäksi jalankulkijoille on jätettävä vähintään puolet jalkakäytävän leveydestä. Lisäksi Tolvanen toteaa, että missään tapauksessa ajoneuvoa ei saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle pelkästään sen vuoksi, että kuljettaja ja purkausmiehistö täten helpommin voisivat suorittaa tehtävänsä".
Pysäköinti jalkakäytävälle tai pyörätielle on tieliikennelain nojalla aina kiellettyä. Työmaiden ja muuttojen kaltaisissa tapauksissa tarvittava tila on erikseen vuokrattava kadunpitäjältä eli yleensä kaupungilta
Eikö??!?
http://youtu.be/vDvrkJkCdJg
Pari päivää sitten näin työmatkalla erikoisen tapauksen. Autoilija tuli risteykseen ja oli kääntymässä siitä oikealle. Autoilija näki kuinka risteystä lähestyi kevliä pitkin pyöräilijä kovaa vauhtia, joten autoilija pysähtyi kuten pitää ja jäi antamaan tietä suoraa ajavalle pyöräilijälle. Tietysti koko jono pysähtyi siihen ja minä olin jonossa kolmas auto.
Pyöräilijä tosiaan tuli risteystä kohti kovaa vauhtia täysin eleettömästi ja minäkin olin varma että hän ajaa siitä suoraan yli tätä pyörätien jatketta pitkin. Mutta sitten ihan yllättäen ja ennakoimatta siinä risteyksessä hän kääntyikin kevliä pitkin vasemmalle ja se autoilijan asiallinen väistämisele olikin ihan turha.
Ihan kuin se fillaristi olisi ihan ilkeyttään halunnut näpäyttää autoilijoita, ei olisi paljon tarvinnut näyttää kädellä merkkiä että olen kääntymässä vasemmalle, ei tarvitse jäädä siihen minua odottamaan. Hän varmasti näki kuinka jonollinen autoja pysähtyi siihen hienosti ihan häntä varten.
Voin kuvitella kuinka pyöräilijöiden arvostus siinä jonossa olevissa autoissa kasvoi. :(
^ Kohta varmaan löytyy oikeuden ennakkopäätös, jonka mukaan koska ei voida täysin aukottomasti osoittaa, ettei pyöräilijän vasen käsi ollut akuutisti halvaantunut tahi juuttunut tankonauhaan, ei suuntamerkin osoittamista voida edellyttää. Ehkä on syytä lisäksi tehdä ilmoitus poliisille autoilijoiden uhkaavista ajatuksista sekä haukkua kyseisen kaupungin kaikki teknisen puolen virkamiehet surkeasta infrasuunnittelusta ja toteutuksesta.
Tapaus vaikuttaa sellaiselta, että olisi siinä voinut suuntamerkin antaa, mutta toisaalta voin ymmärtää, että suuntamerkin antamiseen pyörällä ajaessa, varsinkin kovassa vauhdissa ja valmistauduttaessa kääntymään, on iso kynnys. Itse en yleensä näytä suuntamerkkiä, koska siinä on vakava kaatumisen riski. Klv:n pinnassa saattaa olla juuri sillä kohtaa jokin epätasaisuus, joka heilauttaa yhdellä kädellä ajavan fillaristin nurin.
Eivät ne autoilijatkaan näytä suuntamerkkiä riittävän ajoissa, vaikka siihen ei ole minkäänlaista syytä. Varsinkin silloin, kun pyöräilijä väistämisvelvollisena odottaa tienylitysvuoroa, aikamoisen pettymyksen aiheuttaa autoilija, joka kääntyykin ennen suojatietä. Eli autoilija odotutti pyöräilijää ihan turhaan.
Esimerkiksi tässä paikassa https://goo.gl/KncYxa joudun usein turhaan odottamaan vilkkua. Etualalla on suojatie ja kuvassa kaukana sitä lähestyy matkailuauto. Mahdollisesti se kääntyy kuvassa oikealle tai vasemmalle, mutta asia selviää kovin myöhään. Olisi kohteliasta ylitysvuoroa odottavaa pyöräilijää kohtaan näyttää kääntymismerkki mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Maan tapa taitaa kuitenkin olla, että vilkkua näytetään vasta rattia kääntäessä, jos silloinkaan. Tuossa Google Mapsin kohdassa autoilijan kääntymisaie saattaa olla arvoitus vielä edellisen suojatien kohdalla.
Ei kai sitä suuntamerkkiä tuollaisessa tilanteessa tarvitse näyttää. Ei tarvinne tässäkään, jos auto tulee päätieltä ja liikenteenjakajan takana odotetaan. Kyllä auto kääntyy ratista, ei vilkulla.
Vilkulla tulee ilmoittaa kääntymisaie. Aina. Tieliikennelaki kertoo muitakin tilanteita vilkun käytölle. Toisin kuin monet luulevat, vilkkua tulee näyttää myös silloin, kun vaikuttaa siltä, että kukaan ei katso.
Ajoneuvon kuljettajan, joka aikoo lähteä liikkeelle tien reunasta, kääntyä risteyksessä tai tiellä taikka vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa, on muiden varoittamiseksi annettava merkki suunnanosoittimella tai, jollei ajoneuvossa ole sellaista, muulla näkyvällä tavalla.
Merkki on annettava hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä, ja sen on oltava hyvin näkyvä ja ymmärrettävä. Merkinanto ei vapauta kuljettajaa velvollisuudesta varmistua siitä, ettei aiottu toimenpide aiheuta vaaraa tai tarpeetonta estettä.
(Tieliikennelaki 35 §)
Ratin kääntämisestä en löytänyt rmitään pykälää.
Tai fillarilla ajoa ihan yleensä. Pääsääntöisesti kädellä ei kuitenkaan tarvitse huitoa kovin pitkään. Vähän aikaa sitten näin jännän keinon (ei ihan lain kirjaimen mukainen kai) kun maantiepyöräilijä heilautti jalan ulos kääntymissuuntaan. Tässä oli tosin riskinä se, että edes mä en heti tajunnut mitä se sillä potkullaan haki.
Ei ollut sarkasmia. Olen hyvin turvallisuushakuinen ihminen. Turvallisuussyistä siis jätän suuntamerkin yleensä näyttämättä.
Ole huoleti. Teen parhaani välttääkseni maantiepyöräilyä. Ja hyvin olen siinä onnistunut. Joskus kokeilin, mutta alati lain harmaalla alueella toimiminen söi niin paljon miestä, että ei ollut minun lajini. Lisäksi tuossa 30 ikävuoden kieppeillä aloin huomata, että maantiepyörällä käytettävä ajoasento on selälleni varsin sopimaton. Se varmistaa pysymiseni poissa lajin parista. Eikä sekään inspiroinut, että kokeeksi hankkimassani 90-luvun maantiepyörässä vaihdevivut sijaitsevat jossain polven korkeudella. Yritä siinä sitten 40 km/h vauhdissa pitää katse tiessä, irrottaa toinen käsi tangosta ja hapuilla sitä vipua jostain, jolla saat nopeuden nostettua 50 km/h:een. Juu, ei ollut mun laji ollenkaan.