Joo, varsinkin jos tila kuitenkin rajoittuu n. 42mm kumeihin. Mitäköhän ei-maasto 650b renkaita on edes saatavissa, Kojak, Knard ja sitten jotain Randonneur-putiikkikumeja?
Printable View
Voisiko joku suomentaa, että miten nämä rungot eroaa toisistaan? Onko rungon pituus suurin ero vai onko jotain muutakin huomiotavaa?
http://www.cotic.co.uk/product/escapade#yellow
http://www.cotic.co.uk/product/roadrat
Elikkä roadrat on tarkoitettu suoralle tangolle ja escapade kippuroille. Olisikohan tuosta Escapadesta ainesta sekakäyttö maantiepyöräksi, sisältäisi työmatka ajoa ja maantielenkkiä sekä satunnaisia sorapätkiä. Rungon hankinta mielessä ja tuo voisi olla aivan mielenkiintoinen tapaus.
Jos korkea etupään geometria ei haittaa käytännössä ja rajusti slouppaava vaakaputki ei häiritse silmää, niin Escapade lienee ihan pätevä runko ja tietääkseni on melko kevytkin perus-CroMo-rungoksi. Extrapisteitä tulee sinkulointioptiosta.
Eräänlaisen sorapyörän runko tilattu. Kunhan saapuu, kasaan säätämöstä löytyvillä osilla ajokuntoon. Talvella sitten alennusmyynneistä lopulliseen kokoonpanoon tarvittavat osat. Tavoitteena pyörä rentoon ajoon rennossa asennossa. Runkoon mahtuu minulle tärkeät 50 mm kumit.
^ Tällaselle luddiittimiehelle ylikokoemäputki on fail ja kuiteski tossa on joku BB30 tms. hässäkkä myös, joten jää selkeästi kakkoseksi sun tulevaan verrattuna :)
^^ Ihan ok paino. Hipoputkesta hitsattu vastaavan kokoinen teräskrossari painaa noin alkaen 1,8 kg ja esimerkiksi Surlyn Crosscheck 54-senttisenä noin 2,3 kg. Koko pyörän paino riippuu kovin paljon siitä millaisin osin sen kasaa, mutta eiköhän Escapadesta jotenkin alle kymppikiloisen kasaisi ilman megabudjettiakin. Kevyemmänsorttisiin levarikiekkoihin joutuu kyllä investoimaan jonkin verran.
Joko Jaska kasailee uutta soramankelia?
Eipä ole kuulunut pajalta ilouutista vielä (eikä oo niiden somessa näkynyt Suomeen lähtevää kamaa). Itse asiassa alkaa jo kyrsiä odottaminen. Luvatun aikaikkunan takareuna lähestyy...
Mä luulen, että maltti on valttia kaikkien customjuttujen kanssa. Orlowski hitsaili meidän rouvan kaksysirunkoa muistaakseni pari kuukautta pitempään kuin mitä etukäteen arveli.
No hyvä, että eivät ihan pilaamaan menneet.. :) Ei vaan hienoltahan tuo vaikuttaa, paitsi silmämäärin ja pelkästään kuvan perusteella arvioituna geo vaikuttaa aika lyhyeltä. En eilen ehtinyt töissä (!) artikkelia tarkemmin tutkimaan. Mutta nyt luin. Oisko vähän suolainen hinta, kun suunnilleen samaan rahaan saanee customia ja Pickenflickiä reilusti halvemmalla? Ja rosteriversion dumppaavat ainakin ensi vuodeksi.
Ei oikeen titaanirungot innosta nykypäivänä. Ne on yleensä painavia ja Lynskeyn hitsaamat tuntuvat usein murtuvan. Esim. Konan ti-rungot on Lynskeyn valmistamia kuten myös ekan vuoden ti-warbirdit oli. Sen jälkeen Salsa vaihtoi valmistuksen johonkin aasialaiseen titaanirunkoihin erikoistuneeseen tehtaaseen. Ilmeisesti oli tullut liikaa takuukeissejä? Ja nythän ne tais droppaa ti-warbirdin kokonaan, kun tuli hiilariversio. Suurin osa ti-rungoista taidetaan nykyään myydä nostalgiaan perustuen, kun "ne oli niin hienoja 90-luvulla" ja "titaani näyttää niiin hienolta".
Suurin osa ti-rungoista taidetaan nykyään myydä mittatilauskamana. Kona, Salsa jne ovat kuitenkin halvemman pään massatuotantomerkkejä niin ei mikään ihme jos titaani dropataan...
Härskinhieno Masi.
https://d1xgvxtbyoxn20.cloudfront.ne...omp-Nickel.png
Jollain perverssillä tavalla noi kiekotkin sopii tohon :)
Ei perskele, menin myymään escapadeni pois ja tarttis jotain tilalle. Mitähän muita vaihtoehtoja mulla olis ku sträggleri tai soma wolverine jos tahtois ~viidellä hunteroisella raamin johon menis vähintään 42mm kumes? Vai pitääkö tässä vaan tilata uus escapade? :D
Tulipahan testattua. Eteen mahtuu juuri ja juuri, reunanappuloiden karvat ottavat haarukkaan kiinni. Taakse ei mitään saumaa, chainstay on kriittisestä kohdasta vain n. 50mm leveä.
Tuo rengas on siis leveimmillään 58mm (nappulat) ja käytännössä yhtä korkea kuin 700x40
Ajelin lapissa ja kainuussa Salsa fargolla 1800km. Pääosin hiljaisia kestopäällyste ja hiekkateitä. Kuormaa maltillisesti pienet biliksen etulaukut ja takana ortliebin etulaukut. Renkaina smart sam 2,2 toimivat hyvin sekä asvaltilla, että hiekalla. Keskinopeus 18,9km/h, edellisvuoden vastaava lenkki Gt pace tourilla ja katurenkailla keskari 20,4km/h.
Fargo ei ollut kotonaan hyvällä asvaltilla, mutta kun päästiin hiekkatielle niin luonne muuttui. Niitä oli tosi mukava ajaa. Välitys oli 39-26 takana 12-36.
Hyttysiä ei ollut, eikä hiekka pölissyt. Kaupan ja kahvikioskien välit noin 100km. Autoloita ei sivuteillä liikkunut kuin muutoma.
Ensisuvena kokeilemma jotain toista kokoonpanoa.
https://lh3.googleusercontent.com/-D...Singular26.png
Siinä se meikäläisen sorakulkine on. Uusi runko, osat vanhasta, varastosta, käytettynä naapurilta ja vaijerit kuorineen lähikaupasta.
Ensimmäinen ruuvien kiristykseen keskittyvä testilenkki on ajettu.
Näyttää järkipyörältä . Itselle tulossa myös vastaavanlainen järkipyörä, sinne missä ei viitsi/halua mennä pää edellä.
Fobin Aarnikotkalle suurta arvostusta. Järkevä ja moneen mukautuva.
No niin. On tullut luettua tämä palsta kertaalleen läpi, kun tulee jonkun verran harrasteltua tätä GGtä etenkin näin kylminä kesinä.
Täälläpä ollaan kovin vanhan metalliliiton henkisiä, mikä on ihan OK. Itse olen kuitenkin kovasti tykästynyt seuraaviin pyöriin. Niitä on täälläkin esitelty, mutta eivät ole herättäneet kovin myönteistä vastakaikua. Ensiksi enempi maantiehenkiset:
1.) GT Grade
2.) Jamis Renegade Elite
Ja sitten "maastollisemmat"
3.) Norco Search XR
4.) Salsa Warbird Carbon.
Niin että hiilikuitua sen pitäisi olla ja painoa sangen vähän (alle 9 kg). Maantielle on omat pelinsä, mutta kyllä niihiin GG-siirtymiin aika usein kuuluu väkisinkin asfalttia. Kun olen seuraillut käytyä GG-keskustelua (tätä ja muutamaa muuta) niin sellaisen mielikuvan olen muodostanut, että aika järeää ja leveää kalustoa tuntuu moni kaipailevan. Olen ajellut viime päivät keskeisen Suomen hiekka- ja metsäautoteitä todetakseni jälleen kerran, että eipä siellä kovin kummoista kuviota ja kosketuspintaa tarvita. Hyvässä kunnossa ovat sateisena kesänäkin eikä tilanne suuresti muutu syksyllä. Maastoajelu on sitten asia aivan eriksensä. Sellaista vetistä nummea, jossa keskieurooppalaiset cctä ajelevat, on maassamme kovin vähän.
Mutta jostain olen saanut päähäni, että keveys on hyvä asia eikä alle tarvitse saada yli 40 mm gummia. Tosin pelivaraa myöhemmille mieltymyksille on syytä jättää. Keveys on ehkä korostunut, kun täällä lomakohteessa on suomalaisittain aika kovia nousuja. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu ei juuri poikkea Etelä-Pohjanmaasta. Lisäksi yritän uskoa, että noilla kuitupyörillä mennään riittävän mukavasti kuoppia kohtia. Päätäni saa kääntää ennen uuden filon hankintaa. Siksihän nämä keskustelupalstat ovat olemassa. Vai?
Keveyttä, leveyttä/mukavuutta/pehmeyttä ja leppoisampaa ajoasentoa moni haluaa. Olenko väärässä ?
Pääkaupunkiseudulla vähän riippuu, missä pyöräänsä ulkoiluttaa. "Luonnonvaraiset" hiekkatiet ihan on aika vähissä. Jos pysyy keskuspuistojen hiekkateillä, rantojen ulkoilureiteillä ja muilla vastaavilla, ajelee siellä ihan hyvin vaikka maantierenkailla ja yhdellä vaihteella.
Esimerkiksi Nuuksiosta rupeaa jo löytymään vähän mäkeäkin ja osa siellä kulkevista hiekkateistä on sen verran karkeaa sepeliä tai hevoskavioiden kuluttamia, että ei kyllä hieman pitemmistä välityksistä ja paksummista renkaista ole haittaa lainkaan.
Vähän kauemmaksi kun mennään, niin Kirkkonummelta, Siuntiosta, Inkoosta, Lohjalta jne. löytyy muun muassa traktoriteitä, peltouria, vanhaa ratapohjaa ja upottavaa lentohiekkaa. Kuskin mieltymyksistä riippuu tietenkin se, että haluaako maksimoida ajamisen hauskuuden asfalttisiirtymille vai niille vaativammille pätkille.
Tuolta köytyy parin Trans Iowan kokemuksella yksi mielipide siitä, millaiset on "täydellisen" GG-fillarin ainekset. Musta GG-touhujen perimmäinen juju on siinä ajamisessa - sama millä ajaa, kunhan ajaa :) Omaa suosikkiaan ei löydä kuin kokeilemalla ja siitä Fobin fillari yllä yksi hyvä esimerkki, mikä ei suinkaan tarkoita, että eikö kapeampirenkainen kuitupyörä voisi olla jonkun toisen :)
Vaikka pyöränvaihto/kolmannen osto ei ole itselle ajankohtainen, niin hyvin samanlaisia ajatuksia kuituisen crossarin/GG:n hankinnasta on itsellä pyörinyt päässä. Nyt olen ajellut teräsrunkoisella cyclolla 28mm:n slickseillä sorateitä ilman suurempia ongelmia, mutta optimirengas olisi varmasti rullaava 33-35mm cyclo-rengas (esim. Conti Cyclocross Speed tms.). Leveämmille renkaille ei ole tarvetta ja jos on, niin vaihdetaan maasturiin. Yhtenä lisäyksenä sun listaan heittäisin Genesiksen uuden Datum-mallin. Hiilarirunko ja ottaa 33/35mm renkaat alle lokareillakin. Netissä ollut juttua jonkun verran tästä, mutta toimitukset alkaa vasta syksyllä.
Näinhän se on. Omilla reiteillä pinta vaihtelee kovapintaisesta hiekkatiestä sateen syömiin hylättyihin uriin. Onpa reitille sattunut vastakunnostettua tietä, jossa soran raekoko oli 5-7 senttiä.
Jos saan jostakin edullisesti droppitangon, jarru- ja vaihdekahvat ja niillä toimivat mekaaniset levyjarrut, on tarkoitus kokeilla monsterikrossariakin.
Kokeilin 35 mm Schwalbe Rapid Robia, 40 mm retkirengasta, 50 mm Schwalbe Dureme DD:tä ja 2,2" Continental Race Kingiä. Näistä viimeisin on minulle ja yleisimmille reiteilleni paras, koska reitinvarrella olevat polut houkuttelevat joskus poikkeamaan suunnitelmista. Dureme DD on pitkänmatkan valinta, jos tiedän reitin oleva asvalttia tai kovapintaista hiekkaa. Toisiin olosuhteisiin jollekin toiselle joku muu valinta on parempi.
Tärkeintä on tosiaan lähteminen eikä se millä kalustolla lähtee. Siispä tänään suunnitelmissa noin 2h lenkki.
Aika jännä, että näyttäisivät Konalla dumppaavan teräs-Roven ensi vuodeksi (E: vai mitenhän toi sitten menikään...). Toisaalta Sutra muuttuu Rovemaisemmaksi:
http://www.konaworld.com/images/bike.../sutra_ltd.jpg
^http://www.konaworld.com/rove_st.cfm ei mulla muuta
Lähetetty minun C6603 laitteesta Tapatalkilla
Tuleekohan euroopan mallistoon ollenkaan kun ei näy jälleenmyyjien listoilla niin kuin muut uutuudet.
Kiitti tuosta Genesis Datum-vinkistä ja linkistä. Minulle täysin uusi juttu.
Anteeksi nyt, mutta kyllä tämä palsta on niin tech-talkia kun vain voi ikinä olla. Ja eikä siinä ole sinällään mitään pahaa tai kyseenalaista. Siksi minäkin olen tässä (ja nyt) mukana. Kiinnostuksesta pyöräilyyn ja myös pyöriin. Ihan sama millä ajaa kommentit sopivat meillä palstalaisille yhtä hyvin suuhun kuin sille protestanttiselle kirkkoherralle, jonka mukaan kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita.
Jos tuohon mun aikaisempaan viittaat, niin en lainkaan väistellyt tekniikkaturinoita, vaan viittasin siihen, että jos jonkun mielestä on mielekkäämpi ajaa hiekkateitä kapeilla renkuloilla ja enemmän maantiespekseillä, niin sitten kannattaa tehdä niin. Ei se varmasti mukavinta ole ja tuskin nopeintakaan, mutta jos se juttu onkin just siinä...
Valintoja, valintoja. Jos haluaa päästä täysiä asfaltilla, pitää vähän tinkiä vauhdeista soraspooreilla. Jos haluaa päästellä soraspooreilla täysiä, pitää hyväksyä, että asfaltilla mennään vähän hitaammin. Jos haluaa alle yhdeksänkiloisen pyörän, pitää valita haluaako teräsrungon vai levarit. Mutta jos nimenomaisesti haluaa kuiturungon, tuossakaan ei ole mitään ongelmaa.
Melkolailla tuollaiseen kuiturunko, levyjarrut, vähän krossaria pitempi akseliväli ja ehkä myös matalampi keskiö, haarukoissa tilaa 30-40 mm kumeille -tyyppisiin spekseihin ainakin isommat fillarilafkat tuntuvat tällä hetkellä kovasti uskovan.
Makuasiat on sitten erikseen. Musta myös alle 9 kiloa on kiva ja teräsrunko on ehdoton. Siksi jarruttelen vannejarruilla. Etuhaarukoita mulla on kaksi: yksi täysteräinen ja yksi täyskuituinen. Teräksisellä on mukavampi ajella, mutta kuituisella ohjaus on tarkempi ja etupää vähän kevyempi. En ole vielä osannut päättää, kummasta tykkään GG-touhuissa enemmän. Krossatessa tuo kuituinen taitaa olla parempi. Tämän kesän olen grindaillut pääasiassa Grifoilla. Ne rullaa siinä, missä sileämmätkin, mutta kurveihin saa päästellä huolettomammin ja vetopitoa on Reitti 2000:n mäentöppäreissä paremmin. Niinpä mun GG-speksi ei tällä hetkellä eroa syksyn krossispeksistä muutoin kuin pullotelineiden osalta, joita krossatessa ei ole. Lenkit poljen yleensä asfalttia mahdollisimman paljon vältellen. Mielummin kierrän vaikka vähän ja poljen hiekalla. Sen verran Crosshairsiin on tullut ajettua jo sielua ja muutama denttikin, että ihan heti en kuituiseksi vaihtais. Kuvan kuosissa 8,9 kiloa, krossikuosissa vähän vähemmän. Suora tolppa vaihtui joku aika sitten takajättöiseen ja sentin pitempi stemmi on tulossa testiin. Muuten näyttää samalta, kun on näyttänyt muutaman vuoden.
https://farm1.staticflickr.com/288/1...ef409ba7_b.jpg
Samalta eli hemmetin herkulliselta!
Sent from my GT-N7100 using Tapatalk
Pyörä- ja tievalinnoistahan tässä on tosiaan kyse. Itsekin ajaessani GG-henkisesti toki välttelen niitä asfalttiosuuksia. Samoin välttelen sellaisia polkuja tai haastavampia teknisiä osuuksia, joita taas tykkään ajella vaikkapa läskillä. Enkä myöskään etsi krossipyörää, jollaiseksi tuota Gunnariakin sovitellaan tekstin mukaan. Pointtini oli, että jos pysyttelee niillä kotimaisilla hiekkateillä, jotka ymmärtääkseni ovat gravel grindingin juju, niin ainakin Suomen olosuhteissa juuri nämä vallitsevat pyörätehtaiden trendit tuntuisivat puhuttelevan minua. Jokainen toki ajelee sillä millä haluaa, parhaaksi katsoo tai mihin budjetti venyy. Tämä kuuluu minunkin todeta. Mitä tulee noihin omiin mieltymyksiini, voinhan olla väärässä, sillä en ole vielä yhtään noista neljästä kandidaatista kokeillut. Ja kun tilannen oman filoni, niin saan sen samalla koeajettavaksi eli siis laitettuani tiskiin ison kasan pätäkkää briteille tai teutoneille. Itku voi vielä tulla monestakin syystä.
Mutta komea on Stenu tuo settisi. Erityisesti Campa puhuttelee, jota eivät isot tehtaat tarjoile juuri muualle kuin maantielle jos sinnekään. Mutta kuten olet täällä kirjoitellut, niin keveys on osin saatu aikaiseksi v-jarruilla. Minä taas haluan ehdottomasti levarit. Nykyisessä cantilever GG-vehkeessäni (on oikeasti maantiefilohenkinen cc) ilmeisen aggressiivinen ajotyylini ja suurehko kilometrimäärä kelissä kuin kelissä tarkoittavat uusien kiekkojen ostoa vähintään joka toinen vuosi. Ja kyllä. Minulla on Koolstopit. Lisäksi minä nyt vain satun pitämään hydraulisten tuntumasta yhtä paljon kuin vihaan jumittavia vaijereita. Mutta ei tässä vielä olla terästäkään runkomateriaalina hylätty. Myönnän avoimesti jumittuneeni kenties liiaksikin tuohon keveyspuoleen. Eniten pelottaa, että onko tuo kuitu riittävän mukava hiekkateille. Tälle ei ole tullut kovin paljon puoltoääniä esim. tässä ketjussa.
Vielä noista teistä. Pääkaupunkiseudulla on yllättävän paljon hiekkateitä etenkin jos haluaa laskea vaikkapa keskuspuistojen (Helsinki ja Espoo) väylät sellaisiksi. Nämä puistoväylät on kuitenkin pian koluttu eivätkä tarjoa kummoisia tarinoiden aineksia. Mutŧa kun laajentaa karttalehteä vaikkapa Sipoon suuntaan, niin siellä sitä gravelia riittää jo ihan toisella tavalla.
Tulipa taas.
Sent from my iPad using Tapatalk HD
Joo onhan toi tosissaan nykymaailmassa jo vähän museokamaa, kun levarit alkaa olla perusjarruratkaisu oikeastaan ihan kaikissa fillareissa markettipyöriä myöten.
Maasturissa mullakin on levarit, mutta kapearenkaisessa nimenomaan tykkään noiden mini-V-jarrujen tuntumasta. Paulin Minimotoja kiinnostaisi kyllä vielä kokeilla, niissä kun on oikeat laakerit, voisi toiminta olla vielä miellyttävämpää. Musta Campan kahvojen jarrutusgeometria on huomattavasti parempi kuin Shimanon ja jonkin verran parempi kuin Sramin. Tuolla Campa/TRP 8.4 -yhdistelmällä jarruissa on voimaa niin paljon, että kahvoilta ajaen molemmat jarrut saa yhdellä sormella jarruttamalla lukkoon asfaltillakin. Jarruvoiman säätely on huomattavasti tarkempaa kuin mekaanisilla levareilla. Maantiehydroihin en osaa verrata, kun ole koskaan sellaisia kokeillut.
Jarruvaijereiden jumiutumisongelmia mulla ei ole ollut koskaan, vaikka en mitenkään erityisen usein niitä uusi, enkä edes huolla. Jarrupaloina Koolstopit ei musta ole ihan maineensa veroisia. Swissstopin vihreät ja siniset on kaikin tavoin parempia. Jarruvaijereina käytän Trickstuffin Highflexejä, jotka on samaan tapaan punottu kuin vaihdevaijerit. Niillä tuntuma on aavistuksen vielä herkempi kuin perinteisillä paksuista säikeistä kierretyillä vaijereilla.
Mitä vanteiden kulumiseen tulee, niin hyvä resepti on hankkia sen verran hyviä napoja, että niihin viitsii vaihdella vanteita. Tulee pitemmän päälle halvemmaksi ja on loppujen lopuksi aika simppeliä ja nopeata. Krossitouhuissa vanteet kuluu selkeästi kaikkein eniten. Yhden syksyn HEL CX:t ja VPCX:t nimittäin kuluttaa vanteita suunnilleen yhtä paljon kun vuoden kaikki muut ajot yhteensä! Ajan Crosshairsilla vuoden ympäri kaikki työmatkat ja kaikki lenkit maasturilenkkejä lukuunottamatta. Työmatkakilsoista en pidä kirjaa, mutta ajopäivien ja matkan perusteella laskien niitä tulee ehkä 3500 vuodessa. Lenkkikilsoja keskimäärin 4000-5000 joista 80-90% on sorakilsoja. Mulla on useammat kiekot, mutta vanteita joudun uusimaan ehkä keskimäärin yhden vanneparin vuodessa. Vanneparin uusiminen kustantaa vanteista riippuen 60-150 euroa, pari asennusolutta ja yhden illan duunit. Ei ole musta paha rasti. Noin joka kolmas uusimistarve syntyy siitä, että vanteeseen tulee sen verran suuri dentti, että sitä ei saa enää kunnolla oiottua. Siinä mielessä levari on huomattavasti parempi, että pienet mutkat vanteessa ei vaikuta jarruttamiseen.
Mutta kyllä mä hyvin ymmärrän, että nykymaailmassa aika harva kokee millään tapaa järkeväksi hankkia vannejarrullista pyörää. Itseäni osaltaan fillaritouhuissa miellyttää asioiden yksinkertaisina pitäminen, siksi vannejarrut tuntuvat tiekäytössä luontevilta ja käyrätankoisista vannejarrupyörät miellyttävät omaa silmää enempi.
Ajomukavuutta jos hakee, niin levarijäykkyinen ja ylikokokaulaputkella varustettu etuhaarukka ei ehkä ole paras valinta. Kiekoiksi kannattaa valita ristiinpuolatut, vanteiksi matalaprofiiliset ja holkitetut ja pinnoiksi mahdollisimman ohuet. Satulatolppa vaikuttaa paljon, niiden joustavuudessa on todella suuria eroja. Rungon mukavuudesta jos puhutaan, en jaksa uskoa, että hyvässä kuiturungossa tai hyvässä teräsrungossa on mitään järisyttävää eroa. Tuntuma niissä on kyllä kovasti erilainen, mutta eroa on aika vaikea sanoin kuvailla kuulostamatta vähintään puolipöpiltä :)