Alkujaan tämän lähetti 
pesuman
				 
			Helsingin kaupunki pystyy pitämään baanat joltisenkin kunnossa, mutta jos baanalta joutuu poistumaan, alkavat ongelmat yleensä siinä vaiheessa. Oma työmatkani kulkee Itäväylän kautta Pasilaan. Baanaksi muutettu Kulosaaren puistotie, joka on nopein reitti Kulosaaren läpi, on ollut koko talven aivan hirvittävässä kunnossa ja puhtaanapito on jätetty lähinnä luonnon armoille. Kulosaaren silta ja Kalasataman pätkä nuollaan viimeistäkin murusta myöten ja siihen vielä suolaliuokset päälle, mutta helvetti repeä heti käännyttäessä Vallilan ja Pasilan suuntaan. Lautatarhankatu on kokemusperäisesti yleensä viimeisenä aurattava. Lautatarhankadun mäki Sörnäisten rantatieltä Hämeentielle on vaatinut jo pariinkin otteeseen pyörän hetkellistä taluttamista, koska lumet on aurattu ajoradalta klv:lle. Hämeentien ylittäminen ja siirtyminen Teollisuuskadulle vaatii sekin omat kommervenkkinsa, mutta on sentään onnistunut ilman hengen tai terveyden menettämistä. Teollisuuskatu on oma lukunsa. Se on paikoin hoidettu, mutta paikoin hengenvaarallinen. Sturenkadun alitus Teollisuuskatua pitkin on onnistunut hetkittäin vain taluttamalla. Lisäksi ohiajavat autot roiskuttavat kurat klv:llä liikkujien päälle. Ne, jotka paikan tietävät, tietävät, että se on erittäin kapea ja lumisateiden jälkeen katua ei yleensä ole aurattu pariin kolmeen päivään monen sadan metrin matkalta. Ikään kuin tuo pätkä ei kuuluisi kenenkään vastuulle. Pasila Triplan ympäristössä on lukunsa erikseen ja siitä tuskin kannattaa tässä enempää avautua. Ongelmakohdat tietää jokainen, joka siellä liikkuu millä tahansa kulkumuodolla.