Meluhan on kova, mutta kyllä noilla ISP:llä ajaa sata kertaa mieluummin kuin jäykillä ja kovilla Mara Wintereillä. En oo ees jaksanu crossariin vaihtaa nastoja alle tänä talvena.
Printable View
https://youtu.be/68Sv-DnYcIY siinä vinkkejä talveen! Tilatkaa jos tykkäsitte :)
Kypärä?
Sent from my iPad using Tapatalk
Täydennystä testituloksiin. Huikeaa tuuria, että aamulla oli noin 3 asteen pakkanen. Tulokset ovat varmaan suhteellisen hyvin vertailukelpoisia. Pullona siis Camelbak Podium Chill 20 oz eli 0,62 l kevyellä solumuovieristeellä:
0 h: Vesi + 11,3, ilma -3,0.
1 h: Vesi + 6,8, ilma -3,1
2 h: Vesi + 3,5, ilma -3,5
3 h: Vesi + 1,6, ilma -3,5
4,5 h: Vesi -0,1, ilma -3,2
Pullon paino tyhjänä 111 g. Mittauksen ajan pullon korkki kiinni, vain anturin johto oli kannen välissä. Se tuskin tuloksiin merkittävästi vaikuttaa. Pullo oli lähes tyynessä paikassa.
Käytännössä samat tulokset siis kuin Elite Icebergillä, mutta taitaa olla pullon rakennekin sama.
Jäällä ajaminen on aika hieno laji :) Pari senttiä kevyttä lunta jäällä. Olipa mukava painella pari kymppiä ympäri lähijärviä.
Loistavaa, Mohkku! Kiitos, lisään blogiviestiini nämä.
Edit: lisätty.
Ja vielä muistutuksena (ainakin Espoon erityistalousalueella ajeleville). Järvet ovat loistavassa kunnossa luisteluun ja pyöräilyyn. Tänäänkin tuli maantielenkin päätteeksi vetäistyä Lippajärvi ja Pitkäjärvi ympäri jäätä pitkin. Aivan hiton hauskaa hommaa upeassa auringonpaisteessa.
Tänään olin suuntaamassa Meikolle kun vastaan liukasteli jäistä, jyrkkää mäkeä kolme pilkkijää. "Nykäsehän toi mäki ylös niin me katotaan!"
Poljin istuen ylös ja mäen päällä vilkaisin taakse. Papat olivat kaikki hiljaa ja tuijottivat :D Kyllä Ispit on mahtikumit.
Oli mahtava ajella tänään auringonpaisteessa, kaikki polut on niin peilijäässä ettei kävelijöitä montaa ollut poluntukkeena.
^Ohoo:D. Mara Wintereillä suti pikkasen jäisessä ulkoilureitin mäessä, mutta ylös pääsi kyllä. Mukavan sumuisa tunnelma maanpinnan lähellä, vaikka taivas olikin tähtikirkas.
Huonompi homma, että takarengas oli taas päässyt vähän pehmenemään. Tällä kertaa sihinää tulee yhden nastan juuresta, mutta en ole vielä ottanut ulkorengasta pois vanteelta. Alkutalvi viime viikkoon asti menikin aika huolettomasti, ei se tuuri loputtomiin kestä.
Eilisen sohjo oli aamuksi jäätynyt ja se näkyi heti nopeudessa. Meilläpäin on alettu kelveille kylvää hiekkaa sepelin sijasta ja fiksu kylväjä jättää reunat hiekottamatta. Siellä on kiva päästellä menemään hiekattomalla jäällä :)
Tänään ajoin lenkin "pilvessä". Alijäähtynyttä vettä usvan muodossa ja vaatteiden ulkopinta, kuten pyöräkin jäässä. Mainio kokemus. Ainoastaan tunnin lenkki, mutta oli aika kylmä olo, vaikka samoilla vehkeillä ajelen vielä -5 astetta kylmemmässä. Usva oli sellainen kello kahdelta, että näkyvyys oli sellainen, jotta etu ja takavalo päällä. Ei meinannut nähdä autoa sadanmetrin päästä. Oli hieno fiilis!
Camelbak big chilliä testattu nyt pari lenkkiä ja kesäpulloiksi pari eristämätöntä lähtee kanssa tulemaan. Pitää lämpöä mitä mää tarvin ja venttiili on loistava.
Olen testannut Camelbagin Forgea talvilenkeillä. Sitä puolilitraista ja se tuntuu nerokkaalta ratkaisulta talvisilla pakkaslenkeillä. Se on kaatonokalla ja se kuminen pieni venttiili on lähes mahdoton jäätymiselle, jos juoma on enemmän kuin nolla asteista. Se avataan hanskankin kanssa mukavasti pullon sivulta painamalla ja sulkeutuu automaattisesti. Kaatonokasta on helppo juoda kuumaakin juomaa, koska se leviää heti venttiilin jälkeen laajalle alalle.
Mielestäni sopii parhaiten pakkaskeleille, koska laakea yläosa kerää roiskeita vesikelillä, mutta silloinhan ei tarvita eristystä. Se on kuitenkin helppo tuunata paremmaksi roiskekeleille, laittamalla ilmastointiteipin siihen päälle siten, että kaatonokasta jää ainoastaan puolensentin rako tai vähemmän, suuhun tulevalle nesteelle.
tampereella taas jääpallokää keli. aamulla oli lähdettävä ispit omistavassa 29ers figellä liikkeelle. Perille ja takas pääsin turvallisesti, mut onhan toi läskeilyyn verrattuna ihan syvältä ja poikittain. ispit hakee luonnollisesti jokaisen helkutin jäätyneen uran mitä kelvillä on. läskillä ei tarvi niitä katsella. toisaalta läsällä olisin ollut tänään muutaman kerran kylkimyyryssä. luonnollinen ratkasu olis 29ers myyntiin ja niillä rahoilla läskiin nastat;-)
Oisko vanhat ISP:t? Ainakin omat gazza extremet oli muistikuvien mukaan juuri tuollaiset että jäällä ei ollut lainkaan epävarmaa fiilistä, mutta tämän päivän peilijäisillä teillä tuli luovutettua alkuperäistä tavoitetta aiemmin kun ei ollut lainkaan varma että pääseekö noita mäki-mutkayhdistelmiä alas pystyssä. Keskirivin nastat on siis kulunut kumin tasolle jolla voi olla jotain tekemistä asian kanssa:)
Rengasongelmien syynä taitaa olla taas se, että nastat puskee sisäpuolelle. Koitan virittää Sureride-suojanauhan, kun sellainen tuolla pyörii, saa nähdä auttaako.
Miksipä ei auttaisi, vaikka ongelma olisikaan nastassa. Kyllähän suurin osa kumin puhkeamisista olisi estettävissä ihan paksulla kumikerroksella (tai suojakerroksella nastan ja sisärenkaan välissä). Luultavasti aika suuri osa sepelistä hajonneista renkaista on joko tosi ohkasia ja/tai ilman kunnollista pistosuojaa.
Tokihan esimerkiksi tietylle pätkälle voi tulla jotain tietynlaista sepeliä joka tuhoaa jokseenkin jokaisen kohdalle osuvan renkaan. Ehkä jos jollain on intoa, voi tehdä raportointiaplikaation missä raportoidaan kuljetut matkat sekä renkaan puhkeamiset. Näitä sitten korreloidaan muiden tienkäyttäjien tietoihin, ja laitetaan korvausvaatimus/syyte tiestä vastuussa olevalle taholle jos voidaan osoittaa että tietty pätkä rikkoi renkaat. Joku vilkkaasti liikennöity väylä voi kuitenkin tuhota kymmeniä ellei satoja renkaita päivässä, eli puhutaan helposti samasta määrästä ylimääräisiä tunteja, sekä useista sadoista tai tuhansista euroista (talvirengaspari maksaa 100€, oletetaan myös että suuri osa käyttää jonkun yrittäjän palveluita). Näitä kun sattuu useampi kerta talvessa, niin puhutaan jo kymmenistä tuhansista, jolloin on helpompi perustella vaatimusta paremmasta laatuvaatimuksesta sepelin osalta. Rahaanhan tuo huonolaatuisen sepelin sirottaminenhan perustuu.
No toivon, että on apua. Aikanaan nuo pistosuojanauhat hankkiessani ei ensikokemus ollut lupaava, mutta silloin taisi niin sisä- kuin ulkokumikin olla jo varsin huonokuntoiset. Katsellaan, miten käy. Reilun parin viikon päästä on taas työjakso, jolloin OTO:na tuuraan yhtä lomalaista, ja pitää olla täsmällisesti & normaalia rytmiä aikaisemmin paikalla. Silloin aamuinen rengasrikko ei ole kovin suotavaa.
Ohimoani koputellen: Tänä talvena on mennyt vasta yksi sisuri (Mara+ & ISP) Espoon ja Hesan Kelveillä (Lokakuun alusta ~3tkm). Niinpä tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin ei juuri ole. Keskenäni mietin, että jos alkaa kumi puhjeta, niin halkaisen vanhan sisurin ja pistän lisäsuojaksi päälli-gummin ja sisärenkaan väliin.
Sen pistosuojanauhan kulmat pitää suojaa tai muuten peittää tai ne menee jonnii ajan kuluessa sisäkumista läpi. Ja sit uituttaa ns isosti.
Nimim.
Koke Mustaon.
^ Merkeissä voi tämän suhteen olla eroja. Tai sillä kumman puolen nauhaa laittaa sisuria ja kumman ulkorengasta vasten. Eikä niitä kannata lyhentää sillä tekeepä sen miten tahansa lyhennetyn pään kulmista tulee terävämpiä. Tai jos lyhentää niin laittaa sen lyhennetyn pään päällimmäiseksi.
Mutta en mene väittämään etteikö noin voisi käydä kaikesta huolimatta.
Ensimmäisellä asennuskerralla tein muuten niin että leikkasin poisheitettävästä sisurista pätkät jonne piilotin nauhan päät. Mitään "pomppukohtaa" en ajossa huomannut, mutta en ole sittemmin enää viitsinyt vaivautua. Talkkia toki käytän kuten aina ja voihan sekin tässä estää sisurin hiertymistä rikki.
Muistaakseni epäilin näin käyneen silloin, kun nauhat ensi kertaa otin käyttöön, en kuitenkaan osannut keksiä mitään pätevää suojaa nyt. Lisäksi olen varmaan mennyt lyhentämään sen nauhan. Enkä myöskään tiedä, mikä puoli mitäkin kumia vasten tulisi olla. Joten kaikki virheet tuli varmasti tehtyä eilisessä asennuksessa ;).
Luulo ei tässä auta. Tietynlaista sepeliä kun on, ei auta kumikerroksetkaan. Kysymys on tietysti myös kuljetuista kilometreistä. Joku 1000 km per kk on eri asia kuin 100 km/kk. Mitä enemmän kiven syöneellä kumilla ajetaan, sitä nopeammin se kaivautuu läpi kumin ja muovin. Teräsnauha auttaisi mitta siinä on omat ongelmansa.
Minähän en talvella pyöräile, talvella hiihdetään.
Mutta kun ei ole kunnolla lunta, niin eipä hiihdetä prkle. Pitääkö tässä tässä muka oikeasti vanhoilla päivillä alkaa talvellakin ajamaan pyörällä. :)
Joskus tuota tuli tehtyä, mutta ei nyt enää noin viiteen vuoteen, mutta ei kai tässä muukaan auta.
Schwalbe winter 30mm litkutettuna cyclosssa edessä.Menee peilijäällä,riittää pitoa,ja uskaltaa ajaa,voi suositella.
^ Suostun kyllä uskomaan että renkaan kuin renkaan ajo-ominaisuudet voivat parantua tubelessina, mutta en milllään pysty kuvittelemaan miten sisärenkaattomuuden mahdollistamalla hyvin alhaisella paineellakaan 30-millisestä Winteristä saataisiin rengas jonka pito ei yhtäkkiä katoa tien (tai pyörän) vähänkin kallistuessa tai jolla päästäisiin pois edes matalasta jääurasta.
Mutta ajajien kyvyt, vaatimukset ja kokemukset voivat aivan varmasti olla erilaiset!
Kuovipolun kanssa samoilla linjoilla. Valitettavasti. Kyllä se vain nyt on niin, että ainakin 40-millisen ja litkutetun Mara Winterin 240 nastaa lopettavat aika pian pitonsa ainakin minun taidoillani. Pääkaupunkiseudulla on ollut tähän mennessä todella haastava talvi pyöräilijän kannalta. Etenkin metsäiset hiekkatiet ovat olleet käytännössä jääratoja. Toisinaan päällä on ollut sellainen mukava puolen millin lumikerros hämäämässä iloista pyöräilijää. Kyseinen rengas on mielestäni mainettaan parempi, mutta pito rajoittuu kyllä enempi lumelle tai vähäiseen jääkerrokseen. Kun on ollut näitä haastavia kelejä, olen ottanut suosiosta sangen usein jäykkäperäisen ISPeineen kehiin. Nekin meinasivat kerran pettää kurvissa. Muistikuvieni mukaan ovat siis yllättäneet vain kerran! Käytän huutomerkkiä tietoisesti!
Olen tubeloinut kummatkin Schwalbet (näistä löytyy omista ketjuistaan tarinaa), ja Maran jäykän rungon vuoksi en juuri huomannut eroa ajettavuudessa tai jääpidossa. Paineita olen luonnollisesti pitänyt alhaisina. ISPit muuttuivat aivan toisiksi renkaiksi. Silti suosittelen omien kokemusteni perusteella kummankin kohdalla sisärenkaattomuutta.
Edelliset rinkulat oli Mara Wintterit noilla 240 nastalla. Niillä pärjäsi kohtuullisesti. Polanteet / jääurat ja urat täyttävä loska oli noille myrkkyä tai tekivät ajosta hetkittäin jännää. Paras hankinta oli ISPit :D Se toimii kaikilla alustoilla. Rullaa kohtuulisen hyvin, pärjää aivan hiton hyvin jääpolanteissa ja toistaiseksi en ole vielä törmännyt loskaan, joka olisi aiheuttanut suolen tyhjentymistä tai muuta hätääntymistä. Tänään kun oli täällä pääkaupunkiseudulla sadellut kevyt kerros lunta jään päälle, niin työmatkalla ei ollut mitään ongelmia. Työpaikan pihalla kun laskin käpälän maahan, meni heti töppönen alta ja ukko & pyörä nurin. Ei ollut edes tullut matkalla mieleen kuinka liukasta on...
Eilen ajoin myöskin Schwalbe wintereillä, niinkuin tänä talvena muutkin ja edellisenkin talven ajot. Voin yhtyä, että keli oli haastavin ikinä noille renkaille. Helsingissä meni hyvin, kun oli harjattut reitit, Espoossa osa ihan ok, pahoja ylläreitä silti, mutta Suomenoja-Kehä3 oli heikoin esitys koskaan. Ei noilla kumeilla ois ollut mitään asiaa märälle jäätikölle. Iltapäivällä oli jo onneksi vähän sulanut, että pääs varmemmin pystyssä perille.
Vaikka pystyssä pysyisikin, niin ylämäissä jää kiinni ja kaltevissa paikoissa valuu ojaan.
Tänä talvena on Dillinger5 vienyt kaikista muista selkeän voiton. On se vaan mahtavaa, kun leveä rengas ei putoa kapearenkaisten fillareiden tekemiin uriin. Metsäteillä on hetkittäin kaivannut järeämmän nastarenkaan (esim ISP) pitoa, mutta vain kerran on käynyt tilanne päällä, kun oli vesijää ja siinä henkilöauton tekemä ura, mutta kyllä siitäkin selvisi pystyssä. Kunnon nastakengät on kyllä hyvä olla näillä keleillä sitä varten, että jos joutuu jalkautumaan. Ylämäissä noissa pito on aika rajoilla, mutta jos on hiukankaan rosoisuutta, josta kumi saa haettua nastojen avuksi pitoa, niin pärjäilee hyvin.
Dillinger5 on kanssa läskissä alla ja niillä kyllä on kelvannut ajaa ilman huolen häivää. Nyt on pari päviää ollut aivan uskomattoman paskassa kunnossa nuo kävelytiet. 90% jäätynyttä uraa/mustaa jäätä/jalankulkijaa kumossa mutta Dillingereillä on saanut mieli keveänä ajaa yli. Etenkin jos ottaa vähän paineita pois. Pito pysynyt ylämäkeenkin oikein hyvin niin kauan kuin on perse pysynyt penkissä tai muuten vaan paino riittävän takana.
Oulussa tälle talvelle ensimmäinen kerta kun olisi kaivannut alle jotain levempää kuin w106 47-622 (edessä) ja Swchalbe winter 47-622 (takana).
Muutaman viikon ajellu töihin 29 ice spikerit alla. Tänään cyclolla jossa marawintterit alla.
Tuntu että lähtee lentoon ja 15 min nopeammin 14 km matka. Syksyllä kun noi marat laitto tuntu ettei rullaa mihinkään.
Tökätäänpä tähän ketjuun tälläinen talvipyöräilykokemus.
Mun parinkympin työmatkalla on nelisen kilometriä autotien vartta. Tänään oli sitten taas 5cm jääurat tiessä ja piennar puolestaan "melkein ajettava". Ulkokaarteessa oli pakko tipahtaa uraan, kun autot oli
ajanu pientareen läpi. Sitte kun yritti urasta pois, niin eikun turvalleen ja sukellus tieaidan yli ojaan... Onneksi meni ojaan, sillä takana tuleva auto olisi tod.näk ajanut yli jos oisin kaatunut toiseen suuntaan.
Tämä on nyt jo toinen kerta vastaavaa tälle talvelle ja alkaa pikkuhiljaa mietityttämään, että miten tän työmatkailun sais tuntumaan vähemmän hengellä leikkimiseltä.
Ja sit vielä funtsituttaa, että riittääkö hermot ees lähteä kotimatkalle...