Fillariosastakin kannattaa kysellä laakereita. Jos oon oikein ymmärtänyt, niin yleisimpiä löytyy hyllystä ja harvinaisempia saavat haettua edullisesti tukusta. Samalla hoitavat myös vaihdon, jos ei jaksa itse tehdä.
Printable View
Fillariosastakin kannattaa kysellä laakereita. Jos oon oikein ymmärtänyt, niin yleisimpiä löytyy hyllystä ja harvinaisempia saavat haettua edullisesti tukusta. Samalla hoitavat myös vaihdon, jos ei jaksa itse tehdä.
Enduron laakereita sai myös Hi5bikesista, malli(t) mukaan ja myymälään. Miäkään en enää mene Etraan.
Pitääpä soittaa paikalliseen kettukauppaan. Stadin kaupat vähän kaukana. Jos vielä saisi ton pultin irtoamaan..
Mistä erottaa 2011 ja 2012 Rebat toisistaan? Tilasin oman kesällä, ja jos se on 2012 vuosimallia, niin sillä on reilut 100g ylimääräistä painoa. Valmistajan mukaan 2012 malli pitäisi olla 100g kevyempi, kuin 2011, joten looginen selitys olisi että se onkin 2011 mallia…
Kellään hajua tuosta tracer vp:n orkkisiskarin mitoista? Jos jossain vaihteessa tulisi vaihto eteen, niin saako jousto/reikien väli heittää kuinka paljon alkuperäisestä vai pitääkö olla ihan justiinsa?
Nuo valmistajien painot on vähän niin ja näin jos niitä voi vertailla omaan keulaan.
Eli jos sulta löytyy tarkalleen sama keula kun mitä ilmoitetussa painossa olevassa keulassa niin silloin voi kai vetää vähän johtopäätöksiä. Jos taas löysit keulan isossa halvennuksessa on melko todennäköistä että keula on vanhempaa vuosimallia.Lainaus:
*Weight based on 265mm tapered steerer, 9mm QR lower leg, Dual Air
http://forums.mtbr.com/intense/inten...ye-528332.html
Samasta forumin osiosta voi kysellä erikokoisen iskarin käytöstä, mutta lähtökohtaisesti voi olla huono idea. Tracer VP'n takarengas tulee aika lähelle satulatolppaa vakioiskarilla ja isolla renkaalla joten iskun lisääminen lienee ainakin huono idea.
Jos siun kengän koko on 43, ja halvennuskorissa on pelkästään neliykkösiä, ni ostatko kun hieman erikokoiset saat edullisesti?
olisikohan jonkun mahdollista avata tuota dual airin säätämisen peruslogiikkaa? on + ja - puolet. kumpi vaikuttaa mihinkin? miten, ruohonjuuritasolta ylöspäin olisi viisasta lähteä säätämään keulaa itselleen sopivaksi? pyörä on kyllä vielä palasina, että pomputtelemaan ei voi lähteä, mutta ajatuksen tasolla, tai jos on olemassa jotain jo valmiita keskusteluja/artikkeleja, niin olisin kiitollinen jos joku voisi osoittaa minut oikeaan suuntaan :-)
Mä en puutu nyt miten keula pitäisi säätää. Joku pelaa vain paineilla, toinen laittaa vielä sekaan komperssiosäätöä. Tämä kuva selittää miten homma toimii.
Negatiivipaine keventää alkujoustoa sekä vastustaa loppupalautumista (tasapainotilasta -> täyteen mittaan). Kuten kuvasta näkyy jouston loppupuolella negatiivisen säiliön merkitys on olematon kun paine-erot ovat suuret. Tuohon ekaan kuvaan olisi voinut piirtää pienen negatiivisäiliön ja laittaa siihen suuren painelukeman.
http://gp1.pinkbike.org/p4pb8122544/p4pb8122544.jpg
Olen käyttänyt sellaista yleisluontoista ohjetta että ensin painuma (eli sägi) pelkällä positiivisella paineella kohdalleen. Kun siihen ollaan tyytyväisiä, lisätään negatiivipuolelle omien mieltymysten mukaan suunnilleen sama paine kuin positiiviselle. Sitten riippuu vähän vaimennusöljyistä ja keulan rakenteellisesta herkkyydestä missä se omasta mielestä hyvä painesuhde on, tällä foorumilla on tyypillisesti suositeltu 5-10% suurempaa painetta negatiivipuolelle.
Yksinkertaistettuna positiivista painetta pienempi negatiivinen paine tuottaa hieman lisää herkkyyttä jouston alkuun. Kun paineet ovat tasapainossa, alun herkkyys kasvaa ja keula alkaa "kellua" lähellä maksimijoustopituuttaan. Kun negatiivinen paine nostetaan positiivista korkeammaksi, jouston alku muuttuu todella herkäksi ja keula alkaa vetäytyä kasaan ilman kuljettajan painoakin.
Yksi kuriositeetti on myös keulan progressiivisuus, joka liittyy tuohon makkelin esittämän kuvan oikeanpuoleisimman iskarin tilanteeseen, kun iskari on painunut syvälle. Tarkoitan että negatiivipaineella vaikutetaan myös keulan progressiivisuuteen - jossain kohtaa joustomatkaansa keula alkaa joka tapauksessa vastustaa kasaan painumista voimakkaasti kun positiivipuolen paine kasvaa. Jos jouston alku on säädetty todella herkäksi, saattaa keula toimia jyrkän progressiivisesti joustomatkan puolivälin paikkeilta eteenpäin kun paine kasvaa positiivisella puolella. Jos negatiivipuolella ei ole alun alkujaankaan ollut erikoisemmin painetta, keula vastustaa kasaan painumista heti alusta enemmän ja lopussa kuitenkin yhtä paljon, eli progressio ei ole yhtä jyrkkä.
Omaa dual air Rebaa olen nyt säätänyt vuoden päivät. Dual airin hyvä puoli on että jos haluaa säätää, keulan toiminnan saa hierottua juuri sellaiseksi kuin haluaa. Huono puoli on että pienikin muutos voi vaikuttaa toimintaan dramaattisesti. Kesällä olin keulan toimintaan todella tyytyväinen ja nyt alkusyksystä vaihdoin öljyt. Ensinnäkin vaimennusöljyn määrä oli todella tarkka, viidellä millilitralla oli oikeasti selkeä merkitys. Öljyn viskositeetti saattoi muuttua hieman ja vaihdon jälkeen sain keulan toimimaan miellyttävästi mutta nyt kelien viilennyttyä se miellyttävä tunne on vähentynyt - täytyisi taas tarkistaa paineita ja sitten hieroa paluuvaimennus niille sopivaksi. Yhdellä kammiolla varustetulla keulalla säädöt on yksinkertaisempi tehdä ja helpompi saada kohdalleen.
Mahtia! Tätä tarvitsin, kiitos!
Yksinkertaistettuna negatiivinen paine tekee ilmajousesta epälineaarisen - herkemmän jouston alussa ja jäykemmän jouston lopussa.
Tämän jälkeen sägi ei voi olla kodallaan? Negatiivinen paine lisää sägiä, ja jos se on ilman sitä kohdallaan, niin sägin on oltava liikaa negatiivisen paineen kanssa.
Yleisin Dual-Air Reban valmistajan ohjeesta poikkeava säätöohje netissä näyttäisi olevan sellainen:
- pelkkää positiivista painetta sen verran, että normaalilla ajoasennolla sägiä ei juuri ole
- negatiivisella paineella sägi kohdalleen.
Tämän jälkeen negatiivista painetta on reilusti vähemmän, kuin positiivista, 30-40% vähemmän. Ihmeellistä, että uutenakin minun keula oli säädetty juuri näin, eikä niin, kuin kyljessä lukee. Myös RockShox edustaja sääti kerran minun keulan juuri näin.
Tämä ohje kelpaa rauhalliseen ajoon, kun jousen pohjaamisen riski on minimaalinen. Enemmän joustomatkaa on käytössä normaaliajossa, mutta jousi myös pohjaa helpommin.
Olen tähdännyt sägin kanssa 20-25% paikkeille eikä negatiivinen paine lisää sitä merkittävästi. Siis jos pelkällä positiivisella paineella sägi on 20% ja asetan negatiivipuolelle hieman positiivia korkeammat paineet (käytännössä ensin pumppailen keulaa herkäksi ja lisään sitten painetta niin, että keula vetäytyy itsekseen 2-3mm kasaan), sägi ei kasva yli 25%:n. Eli sägin muutos 100mm keulassa joustomatkana alle 5mm.
Mielenkiintoista. En saa keulaani pohjaamaan omalla säätötavallani 20% sägillä kuin vasta isoissa dropeissa (iso droppi = rullattava, ei jyrkkene pystysuoraksi, jyrkkä osuus tippuu noin metrin) joita löytyy lähipoluilta mutta tulee ajettua harvemmin. Tuolla kuvaamallasi säätötavalla minulla olisi keulassa enemmän positiivista painetta, eli keula kannattelisi painoa enemmän ja vastustaisi kasaan painumista enemmän. Miten keula voisi silloin pohjata helpommin? Vai haetaanko sägi negatiivisella paineella jonnekin 30% tuntumaan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ealex
Toivottavasti tästä saadaan hedelmällistä keskustelua. Vaikka nämä säädöt onkin lopun perin todella henkilökohtaisia juttuja, saattaisi omaan säätämiseen löytyä jotain uutta jos päästään johonkin fiksuun lopputulokseen.
Komppaan! Päästäänkö eri säätötavoilla kovinkin erilaiseen keulan käyttäytymiseen, vai onko lopputulos suurinpiirtein sama, säädit sen sitten tavalla aa, tai tavalla bee? Fiksu keskustelu tuo aina hyvää mukanaan :-)
Mielenkiintoista, en olisi arvannut, kun sillä toisella säätötavalla negatiivisen paineen lisäämisellä on valtava vaikutus sägiin – 0-20% kun positiivinen paine pysyy vakiona. Mutta ilmeisesti jossain 25% tienoilla sägi alkaa tasaantua säädöistä riippumatta.
En tarkoittanutkaan, että kuvaamani säätötapa pohjasi helpommin, kuin sinun, vaan helpommin, kuin virallinen säätötapa. Sinun tavalla taas pohjaa vielä helpommin, kuin kuvaamallani.
Mutta siinä se syy onkin, miksi ihmiset hakevat virallista säätötapaa pehmeämpiä säätöjä, kun monet mielestään eivät saa tarpeeksi joustomatkaa käyttöön. Virallinen säätötapa monien mielestä ylivarmistaa että pohjaamista ei tapahdu.
En ymmärtä.
Keulaan liittyvä kysymys. On käytetty maasturi ja ostin uuden keulan kun halvalla sai. Siinä on 2cm akselihässäkkä. Itse en huomannut mitään ongelmia kulkupuolen ja rullaavuuden suhteen. Mitä merkitystä näillä eri paksuisilla akseleilla on käytännössä?
^ tukevampi ku esim 9mm pikalinkku eikä kiekko vääntyile siinä keulassa juurikaan..
Elää vähemmän kun ajaa reippaammin möykkyisessä maastossa, pikalinkkukeula tuntuu epätarkemmalta kun kiekko ei seuraa ohjaustankoa ihan samaan tahtiin, tosin kruunun ja liukuputkien jäykkyydellä on kanssa vaikutusta tähän.
http://www.youtube.com/watch?v=LWccJjcBkdA
Ihan nyt laiskuuttani kysyn. Kuinka paljon keula nousee kun tuollaisen 160mm 36 foxin taikka 160mm lyrikin laittaa 32 talas 150mm:sen tilalle? Virallista nimitystä sille mitalle ei tullut mieleen joten googlailu ei mulla tulosta hirveesti tuottanut.
^paa kalkulaattoriin sun fillarin tiedot & muuttujat niin pääset on-line -leikkimään muutoksilla.
Pikagallup:
1) Käytettekö keulan alajalkojen voiteluun öljyä vai rasvaa?
2) Oletteko huomanneet merkittävää eroa vaihtaessa rasvasta öljyyn tai toisin päin?
Uuden keulan alajaloissa oli tehtaan jäljiltä rasvat(joku Slick Honey tms. tyyppinen) ja öljyä löytyi ainoastaan vaimennuspatruunasta joten en usko keulan suoraan hajoavan vaikka rasvaa laittaisikin.
Mikäköhän keula kyseessä?
Tätä yritin juuri välttää koska keula on foorumin hylkimää mallia eli... :D
Suntourin Durolux RCA vuosimallia 2010 tarttui mukaan puoli-ilmaiseksi. Nopean googlettelun perusteella niin tuossa kuin Rokkareissa, Foxeissa ja muissa on käytetty alajalkojen voiteluun niin rasvaa kuin öljyäkin. Ensitöikseni purin keulan ja vaihdoin kaikki öljyt ja rasvat tuttuihin turvallisiin talvenkestäviin. Toiminta on nyt hyvää ja sujuvaa. Lähinnä mietityttää saisiko rasva -> öljy vaihdoksella vielä lisää tehoja irti.
Mä mietin tota samaa tänään kun purin 2012 Reba 29:n. Siinä oli sellanen vaahomuovirinkula, joten ajattelin että tottkai öljyä laitetaan.
Jos se vaahtomuovirinkula on alajalkojen yläosissa niin öljyä joo. Mikä öljy on paras -aiheesta onkin sitten varmaan muualla keskustelua
Löin Suntouriin 15 ml 5W-40:sta kumpaankin alajalkaan(hoonattuani ensin rasvat pois) ja keula notkistui merkittävästi. Pikaisen testin perusteella TF2 Bike grease ei siis vedä vertoja öljylle alajalkojen voitelussa. Suntouria taas voi kiitellä ainakin siitä että keula on helpompi huoltaa vähemmillä työkaluilla kuin esim. Rokkarin Revelation RL.
Hakusessa olisi 160mm joustava keula pyörään.Nykynen keula on Fox 32 Float 140 Fit RLC 2010.Katselin että tuossa kyseisessä keulassa on 15QR Thru axle system lower leg option.
Käsittääkseni noissa isommissa keuloissa ei taida löytyä tuolla läpiakselilla esim.Rokkarilta/Foxilta joten joutunee sit vaihtaan vähintään etukiekon navat jos haluaa pidempi joustosen keulan tuon läpiakselin paksuuden takia? vai?
Onko kenelläkään hajua mistä löytäisi dt swissin ball joint bushingseja elikkä dt swissin spesifejä kuulaholkkeja iskareihin?
Mites olis X-Fusion Slant