Printable View
Aivan hyvä käyttöväline, kun tietää mitä tarvitsee ja haluaa. Päivittää voi aikanaan, samaan runkosarjaan kasataan parhaillaankin Tiagra-osilla Pro-versiota, arkikäyttö on kuluttavaa. Jaakobillekin sopisi. Sopivankokoiseen runkoon päätyminen tärkeintä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Vivve
Nyt on 1x11 muutos tehty ja pari lenkkiä sen jälkeen ajettu. Melkein onnistui "pulttaa kiinni" meiningillä, mutta vaikka valmistaja väittää rungon olevan Di2-ready, se ei sitä aivan ollut. Nimittäin chainstayta on litistetty niin paljon tuolta alkupäästä, että kaapelin liitin ei mahtunut menemään läpi siitä kohti takavaihtajaa. Ei auttanut hetken mietinnän jälkeen muu kuin ottaa sivuleikkurit käteen ja katkaista kaapeli, jotta sen sai uitettua läpi. Eli, kolvaus hommiksi meni. Muuten asennus sujui kitkatta.
Siinä sivussa, että voimansiirron toiminta yksinkertaistui, nopeutui ja keveni, niin pyörän painokin lipsahti alle kahdeksan kilon, painon ollessa polkimien kanssa nyt 7,93kg.
Välityksetkin riittää näihin maastoihin mainiosti, molemmilta laidoilta jää normiajossa käyttämättä pari lehteä. Eturieskana siis 46t ovaali ja takapakkana 11-40. Takana näillä lakeuksilla menisi jopa tiheämpi 11-30 pakka, mikä varsinkin maantiellä olisi joskus kiva. Mutta yllättävän vähän tuota jää käytännössä kaipaamaan.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/201...5c61283b37.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/201...af45425b1d.jpg
Rose Backroad lähti tilaukseen, kokona 51, GRX810 osilla, 48/31 ja 11-34. Päädyin lopulta noihin vakiokiekkoihin vaikka olisi nuo MAX versiotkin saanut ilman lisähintaa päivitettyä. Kiitokset siinä jeesanneille. Toimitusaika-arvio 16 viikkoa, rungot loppu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Dieselman
Suomen asiakaspalvelu toimii ainakin hienosti.
Sent from my SM-G965F using Tapatalk
Katsotaan jos jollain verukkeella pääsisi testaamaan sitä XXL:ään. Kokemukset droppitangoista on nollassa joten postimyyntiä ei uskalla harrastaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TERU
Onko Canyon CF Grailista ja talvella ajosta (lumessa) minälaisia kokemuksia? Tarvitseeko nastat ym? Toinen kyssäri: kestääkö DI2 kamppeet suomen pakkaset?
Nyt kyllä herää kysymys miten pyörä vaikuttaa siihen tarviiko nastat. Eikö se missä ja milloin ajetaan vaikuta enemmän.
Talvella tottunut kyllä ajamaan jäykkäperäisellä ja täysjoustolla sekä nastoilla että ilman. Nyt kun jäykkäperäisen 29” mtbn tulee korvaamaan lähtöajatukseltaan 40mm kumeilla oleva maantiemäinen pyörä erikoisella ohjaamolla, niin kokemus tulee olemaan uusi. Silloin tarvitaan muiden kokemuksia asiasta. Tarkennuksena normi luminen asfalttipäällysteinen tie, jolla taivalletaan kelistä riippumatta.
Hyvin pärjää gravelpyörällä talvella, kuten monella muullakin. Viime talven ajelin oikeastaan kokonaan Explorolla 40 mm nastarenkailla, vaikka olin hankkinut 4.0 tuumaisen läskipyörän siihen hommaan.
Jos kippurasarvi on ihan täysin uusi asia, niin käy vähän ajelemassa ennen lumien tuloa :)
Kiitos vastauksesta. Joo on kilpureitakin ollut 3 kpl mutta hiukan eri rengastuksella ja nopeammalla ohjauksella. Nyt kun vielä tietäisi että toimiiko sähköt miten hyvin talvella niin voisi tehdä päätöksiä.
Kyllähän kippurasarvinen yleisesti ottaen huterampi on kuin suoratankoinen pyörä. Talven liukkailla tuon asia korostuu, samoin maastossa. Tasaisella, pitävällä pinnalla asialla ei mielestäni ole merkitystä. Lapsena tuli ajettua talvella ilman nastoja, mutta oliko silloin kyse pyörän mataluudesta, paremmasta kropan koordinaatiosta vai heikommasta riskien hallinnasta, nykyään en ilman nastoja halua talvella ajaa millään pyörällä. En varsinkaan gg:llä, joka sinänsä on ihan ok talvipyörä muutamilla reunaehdoilla. Ajoalustan heikentyessä pyörästä loppuu nopeasti ominaisuudet. Johonkin rajaan saakka sillä pärjää, vaikka ajamisen nautinnosta ei tarvitsekaan puhua. Nuo tilanteet ainakin etelässä lienee tyypillisesti nollan molemmin puolin vaihteleva sää, jolloin pyörätiet jäätyy perunapelloksi. Siinä kaipaa maasturin leveää rengasta ja ohjaustankoa. Vielä parempi olisi hybridi, jossa keskiön pudotus on maasturia suurempi. Myös urainen ajorata jäisenä on gg:llä ikävä. Etenkin lukkopolkimilla tuon sellaisena koen.
Suht sileä pinta lumisena ja miksei jossain määrin jäisenäkin on ihan ok olosuhde gg:lle.
^ niin 45nrth päätti vähän antaa tasoitusta maastureille talvikäytössä, kun lopettivat laittoivat 120tpi Gravdalien valmistuksen katkolle. Jos niitä edelleen saisi, veisi cyclocrossari tai gg pyörä Gravdaleilla voiton noin 5-1 sekalaisessa Etelä-Suomen talvikäytössä. Terreneistä mulla ei tosin ole kokemusta eli saattavat nekin vähän tasoittaa tilannetta. Jos ainoa talvikäyrätankokokemus on hankittu jollain Marathon Winterin kaltaisilla renkailla, voi mielikuvat olla hyvinkin esittämäsi kaltaisia.
Huh huh :cool: Vähän houkuttelisi viilata omasta Explorosta 8,5kg => alle 8kg, mutta toistaiseksi budjetti rajoittaa. Se onnistuisi noin 1500-2000€ budjetilla siten, että säilyisi edelleen aerokiekot ja 2x. Samalla rahalla voisi tosin ostaa esim. kellon :rolleyes:Lainaus:
...painon ollessa polkimien kanssa nyt 7,93kg.
Mielenkiinto heräsi. Talvipääkaupunkiseutukäyrätankokokemusta on reilu 10 vuotta, mutta vain Marathon Wintereillä. Millä lailla kilpailijat ovat parempia? Nihkeähän tuo Mara Winter on, siitä ei pääse mihinkään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti LJL
Paljonkos keventelyssä on sitten kohtuullinen euro / gramma?
Minulla on takapakkana karmaiseva SRAM PG-1130 (538 grammaa). XG-1195 maksaa 240 € ja painaa 275 grammaa (säästyy siis 263 grammaa).
XD vapaaratas pitää vielä vaihtaa (81€), joten keventelyn hinta olisi 1,22 € / gramma. Eikö tämä ole vähän liiankin halpaa :seko:
Etelä-Suomi loppuu Kehä 3:seen ja Lahti on jo vähintäänkin Keski-Suomea :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Mun seitsämästätoista työmatkapyöräilytalvesta ekat yhdeksän poljin maasturilla, kun en muunlaista pyörää omistanut, seuraavat ehkä viisi-kuusi poljin pääasiassa maasturilla, vaikka käyrätankoisen pyörän omistinkin, mutta kun sellaiseen ei saanut nastoja, joilla olisi kiva ajaa, ajoin mieluummin maasturilla. Sen jälkeen, kun Gravdalit tuli käyrätankoiseen, en ole polkenut työmatkaa enkä muutakaan tieajoa millään muulla kuin käyrätankoisella kertaakaan. Siis neljän tai viiden talven aikana, koskas Gravdalit tulikaan markkinoille?? Suolattuja reittejä välttelen, koska teräsrungot. Pari talvea sitten myin talvityömatkamaasturin pois, kun se seisoi käyttämättömänä. Läskipyörää en ole omistanut ja tuskin tulen omistamaankaan. Jos salt proof fixed gear gg on tämänhetkinen muotipyörä, niin tämänhetkinen muotipyörä se, millä on paras ajaa talvella suola-Hesassa... ;)
Tuolta nastakumikeskustelusta löytyy enemmälti analyysiä 120tpi Gravdalien ylivertaisuudesta, mutta suurimmat erot on ajotuntumassa ja ajamisen mukavuudessa. Toki rullaavuudessakin eroa, varsinkin matalilla paineilla ajaessa, mutta Mohkun mainitsemiin ongelmatilanteisiin liittyen kahdella ensin mainitulla ominaisuudella on suurempi merkitys. Perunapeltoesimerkkiin auttaa sekin, että alla on mukavakulkuinen runko ja joustava etuhaarukka - onpa ne sitten toteutettu miten hyvänsä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
Mutta ongelma on tosiaan siinä, että 120tpi Gravdaleja ei ole vähään aikaan saanut, eikä ilmeisesti tule saamaan tänäkään talvena.
Jepulis. Hyvä, etten ehtinyt testata. Kun ei paremmasta tiedä, pärjää sillä mitä on. :D Vähän paremmin saisi rullata silti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Eikös sitä 1€/g pidetä jossain sellaisena keskimääräisenä lukuna noissa keventelyn kustannuksissa?
Mutta joo, tuota omaani en ole varsinaisesti muutellut keventely mielessä, mutta jos komponentteja vaihtaa parempiin tai karsii pois, niin paino yleensä myös putoaa. Jos oikein ajatuksen kanssa lähtisi keventelemään, niin vielä voisi helposti sellaiset 250-300g nipsiä pois.
Orkkis 40cm leveä tanko painaa 278g, orig. tolppa (vaikka onkin kuitua ja lyhennetty) 275g, tankonauhasta saisi varmaan 50g pois, samoin läpiakseleista on keveämpiä versioita. Mutta enpä näe tällä hetkellä tarvetta lähteä noita vaihtelemaan. Tanko ja tolppa ovat vieläpä varsin mukavat "jousto"-ominaisuuksineen
Saako tuollaista joustamaan enää laisinkaan kuitutolpan tavoin?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti misopa
Kevyehkön 27,2 kuitutolpan jouston huomaa ajossakin minkä voisi luulla olevan lähtökohta myös GG pyörässä.
Hinta-laatu Gianteissa kuitenkin ehkä parasta mahdollista, että luulisi paketin silti olevan toimiva.
Tää ei muuten pidä paikkansa alkuunsa. Sen verran aktiivinen olen myös yksivaihteen eli Suomen virallisen muotipyöräilyfoorumin puolella, että tiedostan real fixed lifestylen kuolleen jo muutamia vuosia sitten ja olen nähnyt omin silmin viimeistenkin OG-rolleristien antautumisen vaihteiden edessä. Itselläni myöhäisherännäinen fikseily on vain a) keväällä stashin kätköistä löytyneiden satunnaisten osien, b) viidekympin villityksen ja c) Hesan suolahelvetin aiheuttaman käytännön tarpeen seurausta. Yllätyksenä tuli se, että se on oikeasti sekä hauskaa että äärettömän tehokasta treeniä keski-ikäistyvälle, vuosia pyöräilleelle setämiehelle, mutta jatketaan tätä keskustelua aiheenmukaisessa keskustelussa :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
^^ Hyvin tuo D-Fuse tolppa kyllä joustaa. Tuntee ja näkee jouston ihan ajossakin. Sellaiseksi sen on valmistaja suunnitellutkin, eli yksi näkemys näistä "joustotolpista". Lupaavat jopa 12mm joustoa tuolle. Tuota tolpan painoa selittää varmaan tuo massiivinen alumiiniklönttiklämppi. Ja niin kuin tuossa alla olevassa viestissä on mainittukin, niin tolppaa vaihdetaan ainostaan merkin sisällä. Tuosta D-Fuse tolpasta on olemassa SL versio, joka on speksien mukaan 90g köykäisempi.
Ovat tosin yrittäneet muutenkin optimoida tuota mukavuutta kuin pelkällä tolpalla. Alla valmistajan propagandaa.
"Specific composite layup and tube shaping, including ultra-thin and flattened seatstays, a low seatstay/seattube junction, and thin, slightly curved fork legs combine for a balanced, compliant ride quality and reduced rider fatigue."
En tiedä miten kuitutolpat yleensä joustaa, mutta TCX:ssä D-Fuse jousti mielestäni ihan hyvin ja pyörän mukavuus ei ainakaan siitä ollut kiinni. Muutenhan tuollainen kisakireä crossari oli varsin kova.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JohannesP
Sehän tuossa D-Fusessa on huono puoli, että tolppaa ei paljon vaihdella. Ainakin se TCX:ssä ollut yksipulttisella satulan kiinnityksellä oleva oli ihan perseestä. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun polkupätkän jälkeen piti kaivaa työkalut satulan palauttamiseksi vaateriin.
^ taitaa muutenkin keskimäärin olla noi joustamaan suunnitellut kuitutolpat normikuitutolppia painavampia. Mun Zipp SL Speed on kyllä kevyt, mutta ei mielestäni mitenkään radikaalisti Service Course SL -alutolppaa joustavampi. "Road buzzia" kuituversio vaimentaa tehokkaammin, mutta isommissa töyssyissä tai käsivoimin väännellen en huomaa olennaista eroa.
(Ja vähän jännittää, miten toi yksipulttinen kiinnitys kestää krossikäytössä. Vaikka pro-kuskeilla niitä näyttääkin olevan, niin en "ihan" yhtä sulavasti osaa hypätä satulaan... :))
Muutama kuukausi on nyt Fuji Jari 1.1 kokemuksia kerättynä.
Tuo on aika perus fillari, ilman mitään suurempia tuntemuksia. Alsa runko, 105 setti ja minulle sopiva 56cm runko geometria. Side sweep -tangon vaihdoin pois Spessun compact kokoiseen. Satulatolppa on tällä hetkellä jäykkä alsa, alkuperäisen kuitutolpan sijasta. Orkkis kiekkosetti oli WTB i23 kehäinen ja no-name navoilla mutta nyt on ajossa DTSwiss e1700 26,5" i25mm maastokiekko setti, johon asensin vapari konversion, tiheämmän vapari räikän, sekä sopivat akselisovitteet + asensin Ultegra maantiepakan. Renkaat ovat kuvassa Panaracerit 48mm
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...4&d=1570623124
Ootko tehnyt vertailua rungossa missä Zippin tolppaa saa enemmän pihalle? Horisontaalisesella yläputkella tuskin suurta eroa tulee, kun tolppaakin pihalla vain jämät.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Itse ajoin kesän rinnakkain ~200g Enven 31,6 tolppaa ja ~160g Timen D-shape 27,2. Molemmissa tolppaa reilusti pihalla. Ei ihanteellinen vertailu eri lähtökohdistakaan, mutta pystyy huomaamaan kuinka erilaiset tolpat nuo kuitenkin on. Enve tuntuu olevan suunniteltu maksimaalisella jäykkyydellä kisaamiseen mikä voisi päteä Zippinkin SL tolppaan. Time on suunniteltu runkoa myöten pitkiin ajoihin ja sen huomaa tolpankin joustavuudessa. Ehkä sillä valmistusmateriaalillakin on väliä: Enve ja Zipp käyttää UD-kuitua ja Time 3K. UD on kestävämpää, kevyemmpää ja käsittääkseni vähemmän joustavaa.
GG touhossa pitkä tolppa vaan mukavoittaa menoa ja sitä tuossa Giantissa kyllä on. Ei kaunista, mutta toimivaa.
Lähde?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JohannesP
UD tarkoittaa unidirectional, eli niitä hiilisäikeitä on suollettu epoksin sekaan puhallusvehkeellä, ja ne sojottaa mihin suuntaan sattuu.
3K on taas semmoista "kudottua" mattoa jossa numero (3000) viittaa tiheyteen / hienojakoisuuteen.
Ymmärtääkseni molemmista voi tehdä minkälaista osaa tahansa. UD:ssa varsinkin ne säikeet voi olla miten paksuja tahansa ja epoksejakin on tuhansia erilaisia.
Lyhyesti: UD tai 3K ei kerro hölkäsen pöläystä tuotteen kestävyydestä, painosta taikka joustavuudesta.
edit: lisätään vielä että 99% "3K"-osasista sisältää UD hiilikuitua, jonka päälle on laminoitu vain viimeinen kerros tuota punosmattoa ulkonäön vuoksi.
Googlella yritin tarkistaa ja tuota sieltä tarjottiin muutamasta lähteestä.
Pointti nyt kuitenkin, että tolppiakin on erilaisia ja osa kovempia ja osa pehmeempiä ajaa.
Onpa kummallista. Unidirectional tarkoittaa yksisuuntaista ja voisi luulla, että juuri sen tyyppisessa hiilikuidussa kuidut ovat yhdensuuntaisia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Divi
Tässä varmaan päästään lopputulemana siihen että hiilikuituja on 10000 sorttia, riippumatta valmistajasta, merkinnöistä ja myyntipuheista. Ainoa mitä kannattaa verrata on kestävyys, tuntemukset ja mitattavat suureet eli paino.
Nuotiossa on hiiliä ja muropaketissa kuitua. Pyörät kuuluu olla rautaa.
Kellon? Siis mitä h*lvettiä joku kello tekee tässä keskustelussa? Voihan kahdella tonnilla ostaa vaikka kuution kalsareita. Jos kahdella tonnilla saa puoli kiloa pois pyörästä, niin hintahan on suorastaan halpa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti LJL
(itse saisin aika paljon pois, kun vaihtaisin hissitolpan kiinteään ja ottaisin työkalut pois punnituksen ajaksi. Siihen menisi ehkä 50 EUR ja painoa lähtisi se puolisen kiloa tai yli)
Tässä on kyllä määrättyä viisautta...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila
https://www.fibreglast.com/product/W...earning_CenterLainaus:
Alkujaan tämän lähetti plr
"Unidirectional carbon fiber fabric is a type of carbon reinforcement that is non-woven and features all fibers running in a single, parallel direction. With this style of fabric, there are no gaps between fibers, and those fibers lay flat. There is no cross-section weave that divides the fiber strength in half with another direction. This allows for the concentrated density of fibers that provide maximum longitudinal tensile potential—greater than any other weave of fabric. For comparison, this is 3 times the longitudinal tensile strength of structural steel at one-fifth of the weight density."
Käsittääkseni UD on hyvää jossain paikoissa, joissa rasitus kohdistuu pääosin yhden akselin suuntaisesti.
Siinä on hyvä vetolujuus, mutta kasaan puristaessa edes sen yhden kuidun suuntaisesti se hajoaa helpommin. Lähinnä se on halvempaa kuin punottu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Mites tuommonen kuitutolppa noin käytännössä Brooksin tai muun nahkaisen satulan kanssa? B17 ainakin tuntuu itessään jo olevan aika joustava ja mukava, kaipaako semmosen kaveriksi muutaku umpinaisen terästangon? :seko:
Täällä tätä ainakin kuukauden kuutioinut. Tallissa on Rove ST 2015 suunnilleen alkuperäisasussa. Miettinyt että joko tuohon 40mm korkiat kuitukiekot ja hydraulijarrut, vaiko Rose Backroad. Kulkeeko se kuitu sitten kovempaa, vai onko vain kyyti epämukavempaa? Jos mää hyvin reilu nelikymppinen pääsen Stravassa kuitupyörällä viiden sakkiin niin ei se voi tuntua yhtään niin hyvältä kuin ite uusiksi kasatulla rautapyörällä. Vaan onko se Konakaan oikein pähiä rautapyöräksi, se kyllä tuntuu hyvältä vaan ei mulla muita ole ollutkaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila
Tässä oli aimo annos semmoista... KansanviisauttaLainaus:
Kellon? Siis mitä h*lvettiä joku kello tekee tässä keskustelussa? Voihan kahdella tonnilla ostaa vaikka kuution kalsareita.
Niin, miten sen nyt ottaa. Jospa nyt kuitenkin siellä alle 10te:ssä pysyisi tämän kauden kokonaisbudjetti (kalustohankinnat + kisareissut)Lainaus:
Jos kahdella tonnilla saa puoli kiloa pois pyörästä, niin hintahan on suorastaan halpa.
te...???...teraeuro? Ihanan halpaa sun touhu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti LJL
Joo olen verrannut noita tolppa enemmän rungosta ulkona sen verran, mitä pituus antaa myöten, kun molempia olen lyhentänyt jonkin verran. Ja siis alumiininen Zippikin 27,2 mm koossa joustaa sen verran, että sen näkee ja jopa silloin, kun mulla on tolppa oikealla korkeudella. Tai siis varmaan joustaa jonkin verran koko satulaputki. Mistä muuten päästäänkin siihen, että ainakin tollasessa ohutputkisessa teräsrungossa kannatta tolpasta pätkäistä kaikki ylimääräinen pois, koska tarpeettoman pitkältä matkalta kaksinkertainen putkitus vaan jäykistää satulaputkea turhaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JohannesP
Enve vs Time -esimerkissäsi uskoisin kuitulaatua olennaisempaa olevan putkien halkaisijaeron. Meniköhän se niin, että putken halkaisijan kasvu kasvattaa sen jäykyyttä kasvukertoimen kolmanteen potensiin eli kun 27,2 X n. 1,16 = n. 31,6, niin 31,6 mm tolppa on 1,16 potensiin kolme eli eli reilu puolitoista kertaa jäykempi kuin 27,2 tolppa (Olettaen, että seinämävahvuus on sama. Joissain halkaisijaltaan paksummissa tolpissa voi joskus olla vähän ohuemmat seinämät, joka saattaa pienentää eroa hieman. Seinämävahvuuden vaikutus jäykkyyteen on kuitenkin paljon pienempi kuin halkaisijan).
(Ja ennenkuin joku keksii asiayhteyden, mainittakoon, että jos miesoletetun housunpuntissa sattuu majailemaan tavanomaista paksumpi, ei paksuus välttämättä korreloi sen jäykkyyden kanssa samalla tapaa siinä yhteydessä.)
E: se piti vielä lisätä, että jos se D-shape tarkoittaa, että profiili ei ole pyöreä, vähentää myös se jäykkyyttä enemmän kuin itse materiaali.
Itse asiassa se on lyhenne sanoista tyräeero. Tuossa 20cm päässä olisi kansio, jossa tositteet kaikista pyörähankinnoista, ei viitsi vilkaista. Ehkäpä onneksi ei ihan kymppitonnia ole hulvahtanut, ainakaan nettona, kun on tullut myös muutettua vanhaa kalustoa rahaksi. Mutta äkillisen siivekkyyden kokevat tässä harrastuksessa tuhatlappuset, joita euron käteisvaluutta ei tosin tunne. Näin siis siitäkin huolimatta, että koitan pihistellä ja ostaa mahdollisimman isolla alella. Aivan oitis ei viitsi iskeä 500g laihdutukseen kahta tonnia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Teräspyörät on syytä käyttää röntgenissä aika ajoin, ettei käy kuskille ikävästi. Kuitupyörät ei ruostu puhki. Kunhan on oikealla tekniikkalla ja materiaaleilla tehty, niin huolentonta ajoa.
Mä olen ainakin kovasti tykästynyt teräksisen Ritchey Commandon ajotuntumaan 29+ moodisssa. Gravelia aikani speksasin, mutta tunnetun sikatarjouksen siivittämänä tuli aika hc-grinderi. Edellinen teräspyörä oli -91 GT täysjäykkä 26" maasturi. Sen runko on painavampi ja aika kovan tuntuinen 2.1" pikkurenkaineen. Mä lähtisin mietimään fillaria siitä suunnasta millä renkailla ja ohjaustangolla haluaa ajaa ja tarvitseeko varautua sivulaukkuihin vai bike packingiin. Vanteen leveys noin puolet kumin leveydestä. Sitten vaan etsii rungon johon noi sopii.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Oulunjulli
Vanteen korkeuden lisääntymisen mä olen huomannut vain hankaluutena sivutuulessa ja sekin kevyellä maantiepyörällä. Tuskin kannattaa grinderiin laittaa mitään aeroa, vaan helposti tubelessoituva matala ja leveä kehä ja reippaasti ohennetut tai litteät pinnat.