Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

Tuosta ei tietenkään ole vielä juurikaan tietoja liikkeellä, mutta jos aikovat esim. omaa tuulivoimapuistoa pystyttää vaikka Inkoon maisemiin, saattaa sotaväki olla Suomenlahden rannikolle rakennettavista tuulivoimaloista edelleen ns. mieltä. Ainakin Helsingin itäpuolelle rannikon tuntumaan rakennettaviin tuulivoimapuistoihinhan puolustusvoimat on suhtautunut äärimmäisen nihkeästi ja käyttänyt herkästi veto-oikeuttaan.

Saab toki testaa Pohjanmerellä suuren offshore-tuulipuiston alueella ilma- ja merivalvontatutkia, joita ei voimaloiden roottorien välke häiritse, mutta tiedä häntä sitten.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Genesis

Onneksi seuraava hallitus aloittaa kokoomuksen johdolla energiapolitiikan järkevän uudistamisen sijoittamalla perinteisiin- ja pienydinvoimaloihin.

---

Vaikka uudelle ydinvoimalalle olisi poliittista kannatusta ei sellaista rakenneta jos sille ei löydy rahoitusta ja halukkaita sijoittajia. Valtion varoillahan ei ydinvoimalaa rakenneta. Tästä Rosatomin hankkeesta tulee niin pahasti takkiin sijoittajille että luulen ettei uutta intoa uuden ydinvoimalan rakentamiseen ole moneen vuoteen. Ja muutenkin uuden ydinvoimalan rakentaminen voi olla n. 20 vuoden projekti että siinä ajassa ehtii rakentaa uusiutuvaa energiaa ja monta uutta tuulivoimapuistoa pienemmillä kustannuksilla ja riskillä.

^Edelleen ne tuulipuistot eivät vaan takaa tasaista energiantuotantoa, vaikka niitä olisi kuinka paljon. Ei yhteiskunta voi toimia niin, että välillä sähkö on ilmaista ja välillä sitä ei ole lainkaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

^Edelleen ne tuulipuistot eivät vaan takaa tasaista energiantuotantoa, vaikka niitä olisi kuinka paljon. Ei yhteiskunta voi toimia niin, että välillä sähkö on ilmaista ja välillä sitä ei ole lainkaan.

---

Kyllä voi, kun siihen rinnalle rakennetaan toimiva vetyteknologia. Nyt jo Wärtsilä (huom omissa) laskelmissaan esitti että tuulivoima+vety pääsee samoihin hintoihin ydinvoimalan kanssa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

Tässä on kerrottu vähän energian varastoinnista ja siihen liittyvistä haasteista.

https://www.youtube.com/watch?v=Q8xsg9iK5yo

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Luumunen

Vaikka uudelle ydinvoimalalle olisi poliittista kannatusta ei sellaista rakenneta jos sille ei löydy rahoitusta ja halukkaita sijoittajia. Valtion varoillahan ei ydinvoimalaa rakenneta. Tästä Rosatomin hankkeesta tulee niin pahasti takkiin sijoittajille että luulen ettei uutta intoa uuden ydinvoimalan rakentamiseen ole moneen vuoteen. Ja muutenkin uuden ydinvoimalan rakentaminen voi olla n. 20 vuoden projekti että siinä ajassa ehtii rakentaa uusiutuvaa energiaa ja monta uutta tuulivoimapuistoa pienemmillä kustannuksilla ja riskillä.

---

Taitaa kyllä olla paljonkin halukkaita tahoja rahoittamaan pienydinvoimaloita.

Yle: Lappeenrantaan hankitaan pienydinvoimala | Verkkouutiset

O2X on kehittämässä Pohjanlahteen 11 TWh merituulipuistoa (vrt. OL2 7,3 TWh) missä hyödynnettäisiin vetyyn perustuvaa P2X menetelmää. Ja jos tuon olen ymmärtänyt niin idea tuossa juurikin tuottaa vetyä paikan päällä. Tällä hetkellä etenee YVA-menettelyssä.

Jos näin on niin tasainen energiatuotanto on jo rakenteilla tuulivoimalla.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutis...2-35e2383c7acf

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Kyllä voi, kun siihen rinnalle rakennetaan toimiva vetyteknologia. Nyt jo Wärtsilä (huom omissa) laskelmissaan esitti että tuulivoima+vety pääsee samoihin hintoihin ydinvoimalan kanssa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

---

Kyseessä on täysin teoreettinen laskelma, eikä tuollaista taida olla käytössä missään eli teknologiaa ei ole edes olemassa. Ei energiantuotantoa voida enää tulevaisuudessa laskea haihattelun varaan, vaan jatkossa pitää olla varmalla pohjalla. Tähän ei kyetä kuin rakentamalla ydinvoimaa, ja sitäkin sellaisilla muualla tuotannossa olevilla ratkaisuilla joilla maaliin päästään kohtuullisessa ajassa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

No se ei ole jossittelua että nykyinen kuluttamisen taso on liikaa. Mutta autoilusta voisi kyllä jossitella.

Autoilua kun kuritetaan, niin vasta-argumentointia haetaan sieltä järkevistä syistä. Suomen pitkistä etäisyyksistä, syrjäkylien työmatkoista, puuttuvasta julkisesta liikenteestä, vanhusten kauppamatkoista ja lasten harrastuksista. Kaikki nuo kärsii kun autoilu kallistuu. Mutta jos autoilu olisi aina noin rationaalista niin me kaikki ajettaisiin 1.2 litran Corolloilla tai Focuksilla. Mutta sitten kun selaa autolehtiä tai muita automedioita, niin kyllä se järkikäyttö on ihan sivuosassa. Autoteollisuus ja sen markkinavoimat keksii ihan muita syitä auton uusimiseen kuin sen perustarpeen, eli liikkumisen paikasta toiseen.

Ja heti kun tätä aihetta sohaisee, niin kommunisti leima paukahtaa. :)

---

Suomen myydyin merkki on Tojota hybrideineen. Ne on hyvin taloudellisia pelejä eikä mitään ökyautoja. Jopa katumaasturi RAV4. Vähemmällä sellainen kulkee varsinkin taajama-ajoissa kuin oma vajaa 10-vuotias 1.4 turbo farmari. Autot kuluu ja vanhenee. Jos uusia autoja ei kukaan osta niin kohta onko se taloudellista korjata ja tekohengittää niitä vanhoja hengitysilmaa pilaavia dieseleitä sun muita maailman tappiin asti? Suomen autoverotus on ohjannut hyvin kalliimpien autojen ostajat sähköautojen pariin ja loputkin ostamaan taloudellisia polttomoottoripelejä.

Automedioista huolimatta niin kyllä se keskimääräinen suomalainen autonostaja sen järjen pitää hyvin mukana ja lompakkokin siihen ohjaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Kyllä voi, kun siihen rinnalle rakennetaan toimiva vetyteknologia. Nyt jo Wärtsilä (huom omissa) laskelmissaan esitti että tuulivoima+vety pääsee samoihin hintoihin ydinvoimalan kanssa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

---

Ja sitä, että rakennettaisiin sama tasainen kapasiteetti tuulella, pienellä määrällä akkuja, elektrolyysereillä ja Wärtsilän moottoreilla”, energialiiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Rimali sanoo.

No tuohan onkin todella puolueetonta kun yritys mainostaa omia tuotteittaan :)

Myös kaupunkien talot suurelta osin lämpenee voimaloiden lauhde-energialla, joten siltäkin osin kaikkea energian tuotantoa ei ole muutettavissa. Viikon lopuksi on luvassa kovaa pakkasta ja nolla tuulta, siihen säätövoimaa tarvitaan aika paljon

Vielä, kun väännätte niistä akuista niin laitan tämän vain:

Power-to-X (P2X) teknologioiden avulla voimme vastata useimpien uusiutuvien energiamuotojen kausittaiseen ja ajoittaiseen saatavuuteen ja muuntaa ylijäämäsähkön tai muun energian tuotteiksi, joita voidaan käyttää raaka-aineina.
P2X-teknologialla ylijäämäisestä uusiutuvasta energiasta voidaan tuottaa puhdasta vetyä, joka voidaan edelleen muuntaa erilaisiksi tuotteiksi hiilidioksidin tai typen avulla.

https://www.vttresearch.com/fi/palvelut/power-x-ja-teollisuuden-sahkoistyminen

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Kyseessä on täysin teoreettinen laskelma, eikä tuollaista taida olla käytössä missään eli teknologiaa ei ole edes olemassa. Ei energiantuotantoa voida enää tulevaisuudessa laskea haihattelun varaan, vaan jatkossa pitää olla varmalla pohjalla.

---

Tuohan kuulostaa aika hassulta kun puhutaan tulevaisuudesta. Eikö tulevaisuuteen nimenomaan kuulu uusien juttujen tutkiminen ja kehittäminen. Eikä hirtäytyminen vanhoihin varmoihin tekniikoihin. Jos noin ajattelisi, niin eihän mitään uutta teknologiaa koskaan syntyisi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Genesis

Taitaa kyllä olla paljonkin halukkaita tahoja rahoittamaan pienydinvoimaloita.

Yle: Lappeenrantaan hankitaan pienydinvoimala | Verkkouutiset

---

Tästä suunnitellaan yhden pienydinvoimalan pilottihanketta kaukolämmön tuottamiseen. Jos se osoittautuu käyttökelpoiseksi niin se voisi tuottaa 10-15% Lappeenrannan kaukolämmön tarpeesta. Eli aika pieni laitos. Ihan hyvä kuitenkin että kokeillaan, aika näyttää onko pienydinvoimala toimiva ratkaisu energian tuottamiseen tulevaisuudessa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Luumunen

Ja muutenkin uuden ydinvoimalan rakentaminen voi olla n. 20 vuoden projekti että siinä ajassa ehtii rakentaa uusiutuvaa energiaa ja monta uutta tuulivoimapuistoa pienemmillä kustannuksilla ja riskillä.

---

En Olkiluoto3 -projektia ottaisi miksikään malliesimerkiksi ydinvoimalan rakennusprojektin kestosta. Joku 10 vuotta olis parempi arvio ja väitteesi on edelleen validi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Tuohan kuulostaa aika hassulta kun puhutaan tulevaisuudesta. Eikö tulevaisuuteen nimenomaan kuulu uusien juttujen tutkiminen ja kehittäminen. Eikä hirtäytyminen vanhoihin varmoihin tekniikoihin. Jos noin ajattelisi, niin eihän mitään uutta teknologiaa koskaan syntyisi.

---

Energiaa tarvitaan lisää lähitulevaisuudessa. Tällöin pitää panostaa niihin ratkaisuihin, jotka varmasti sitä tulevat sillä aikajänteellä tuottamaan. Sitten kun mietitään 2040 -luvun ratkaisuja, niin voidaan keskustella innovaatioista joita kehitellään nyt ja aletaan tuotteistamaan seuraavan 10 vuoden aikajänteellä.

totta, ja kun hehkutetaan että:

Tuulivoimaloiden rakentaminen on maksanut karkeasti viisi miljardia euroa. Olkiluodon uuden reaktorin rakentaminen maksaa yli kaksinkertaisen summan.

Niin noihin kustannuksiin ei ole laskettu sähkön siirtoverkon muutoksia, jotka ovat tuulivoimaloiden yhteydessä huomattavasti suuremmat. Lisäksi tuulivoimalaitoksen arvioidaan kestävän 20 vuotta, kun taas ydinvoimalan käyttöikä on 60 vuotta.

Ydinvoimalla alhaisimmat hiilidioksidipäästöt koko käyttöiän ajan (vattenfall.fi)

Vielä vähän otsikon aiheeseen sivuten. Mikä osuus ilmaston muutokseen on kiihtyvällä maan magneettikentän muutoksella? Sehän kuitenkin suojaa maata aurinkotuulelta, joka myös vaikuttaa sääilmiöihin.

Ruotsissa on käynnissä myös tuollainen hanke jonka hallitus nyt kertoi tulevan suomeen.

Hybrit (hybritdevelopment.se)

Hankkeen on laskettu maksavan maltaita. Ruotsin valtio on jo lupautunut työntää siihen miljardeja euroja ja LKAB itse sanoo sijoittavansa 2 miljardia euroa / vuosi 20 vuoden ajan. Hintalappu on siis yhteensä kymmeniä miljardeja euroja, mutta tämä ei suinkaan ole suurin ongelma vaan se mistä sähkö otetaan.

LKAB:n tarve, joka pääasiassa koskee vetytuotantoa, arvioidaan olevan 20 TWh / vuosi vuonna 2030, nousee 50 TWh:n / vuosi vuonna 2040 ja on lopulta 70 TWh / v. kun koko laajennus on tehty ennen 2050. Sähkön kulutus on siis tähtitieteellinen ja on 2050 jo puolet Ruotsin koko sähkön käytöstä 2021 (140 TWh) ja lähes yhtä paljon kun koko Suomen sähkön kulutus (87 TWh). Ruotsi tuottaa 166 TWh ja ylijäämä 26 TWh menee vientiin, mm. Suomeen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Energiaa tarvitaan lisää lähitulevaisuudessa. Tällöin pitää panostaa niihin ratkaisuihin, jotka varmasti sitä tulevat sillä aikajänteellä tuottamaan. Sitten kun mietitään 2040 -luvun ratkaisuja, niin voidaan keskustella innovaatioista joita kehitellään nyt ja aletaan tuotteistamaan seuraavan 10 vuoden aikajänteellä.

---

Olkiluoto 3 täyttää kohta 20 vuotta eikä ole tuottanut vielä sähköä, eikä tule tuottamaan ikinä rahaa omistajilleen. Sun mielestä tuo on oikea suunta tulevaisuudessa, panostaa kannattamattomaan energiantuotantoon joka jättää sadaksituhanneksi vuodeksi ympäristöjätetä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Genesis

Ruotsissa on käynnissä myös tuollainen hanke jonka hallitus nyt kertoi tulevan suomeen.

Hybrit (hybritdevelopment.se)

Hankkeen on laskettu maksavan maltaita. Ruotsin valtio on jo lupautunut työntää siihen miljardeja euroja ja LKAB itse sanoo sijoittavansa 2 miljardia euroa / vuosi 20 vuoden ajan. Hintalappu on siis yhteensä kymmeniä miljardeja euroja, mutta tämä ei suinkaan ole suurin ongelma vaan se mistä sähkö otetaan.

LKAB:n tarve, joka pääasiassa koskee vetytuotantoa, arvioidaan olevan 20 TWh / vuosi vuonna 2030, nousee 50 TWh:n / vuosi vuonna 2040 ja on lopulta 70 TWh / v. kun koko laajennus on tehty ennen 2050. Sähkön kulutus on siis tähtitieteellinen ja on 2050 jo puolet Ruotsin koko sähkön käytöstä 2021 (140 TWh) ja lähes yhtä paljon kun koko Suomen sähkön kulutus (87 TWh). Ruotsi tuottaa 166 TWh ja ylijäämä 26 TWh menee vientiin, mm. Suomeen.

---

Tälläkin puolen lahtea on jo käynnissä vastaava hankea SSAB toimesta. Yksistään SSAB osuus Suomen CO2 päästöistä on 7,5% et ihan merkittävä tekijä ilmastotavoitteiden suhteen.

Lindqvist korostaa myös fossiilivapaan tuotannon merkitystä ilmastolle. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Merit Economicsin keväällä 2022 julkaiseman raportin mukaan Suomen on vaikea päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin ilman SSAB:n toimia.

SSAB:n esimerkki on saanut muutkin teräksentuottajat kiinnostumaan fossiilivapaasta teräksestä. Kiinnostusta vauhdittaa asiakkaiden, kuten Volvon, Mercedeksen ja Cargotecin halu saavuttaa ilmastotavoitteet.


– Fossiilivapaan teräksen tuotanto ei ole kannattavaa yksin SSAB:lle, vaan se on kannattavaa myös ilmastolle ja loppukäyttäjille. Tämä on win-win-win-tilanne, sanoo Martin Lindqvist.


https://yle.fi/a/3-12672407

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Bndit

Olkiluoto 3 täyttää kohta 20 vuotta eikä ole tuottanut vielä sähköä, eikä tule tuottamaan ikinä rahaa omistajilleen. Sun mielestä tuo on oikea suunta tulevaisuudessa, panostaa kannattamattomaan energiantuotantoon joka jättää sadaksituhanneksi vuodeksi ympäristöjätetä?

---

Olkiluoto 3 ei ole tyypillinen esimerkki ydinvoimalan rakentamisesta, vaan aika lailla perseelleen mennyt projekti. Käsitykseni mukaan vastaavia hankkeita on saatu läpivietyä maailmalla noin puolessa tähän tuhritusta ajasta. Viime syksynä arvioitiin Olkiluoto 3 investoinnin takaisinmaksuajaksi alle 6 vuotta, joten luulisi että se 60 vuoden myös tuottaisi jotain omistajilleen. Käytetyn polttoaineen ongelmat ovat toki todelliset.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Bndit

Olkiluoto 3 täyttää kohta 20 vuotta eikä ole tuottanut vielä sähköä, eikä tule tuottamaan ikinä rahaa omistajilleen.

---

Vielä Sunnuntaina olkiluoto 3 tuotti valtakunnan verkkoon 1600 MW sähköä.

Jihuu, 18 vuoden ja 10 miljardin jälkeen on syytä juhlaan.

^Mitäpä olisit 18 vuotta sitten ehdottanut vaihtoehdoksi? Tuurivoimaa?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Bndit

Jihuu, 18 vuoden ja 10 miljardin jälkeen on syytä juhlaan.

---

Se on totta, vakaa energiatuotanto ydinvoimalla on kyllä juhlan aihe. Voidaan vihreän siirtymän nimissä sitten viritellä potkureita ympäri länsi rannikkoa muodon vuoksi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Olkiluoto 3 ei ole tyypillinen esimerkki ydinvoimalan rakentamisesta, vaan aika lailla perseelleen mennyt projekti. Käsitykseni mukaan vastaavia hankkeita on saatu läpivietyä maailmalla noin puolessa tähän tuhritusta ajasta.

---

Niin monestako vastaavasta hankkeesta puhut? Ainakin wikipedian tietojen mukaan toistaiseksi yksi EPR-reaktoreilla (2 kpl) varustettu laitos toimii kaupallisesti ja tämäkin kiinalainen laitos rakennettiin 2009/2010 - 2018/2019.

Muut EPR-reaktorit:
Ranska rakennusaika 2005 - 2023/2024. 13,2 mrd €. (lähde vuodelta 2022)
Iso-Britannia rakennusaika 2018 - 2027. 30 mrd €. (lähde vuodelta 2022)

Toki tämänkin otannan perusteella kiinalaiset teki saman noin puolella OL3 tuhratusta ajasta. Ehkä nämä ensimmäiset Suomen ja Ranskan EPR-reaktorit ovat antaneet myös hieman yleistä tietoa, että myöhemmin aloitetut onnistutaan viemään maaliin paremmassa aikataulussa. Kiinalaiset ovat oma lukunsa rakentamisen suhteen.

https://en.wikipedia.org/wiki/EPR_(nuclear_reactor)

Tämä nykyinen "yksilökeskeinen" rakentamistapa on ongelma. Jonkinlaiseen massatuotantoon noissa pitäisi päästä.

Ja eiköhän OL3 ongelma ollut tuo jessuksen suuri koko. Olis tehty joku normaali 900 MW laitos, niin ehkä helpommalla olis päästy. :)

Tekin täällä vaan roikutte internetissä jeesustelemassa sähköntuotannosta ja kulutatte koko ajan sähköä ihan tyhjään.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JohannesP

Niin monestako vastaavasta hankkeesta puhut? Ainakin wikipedian tietojen mukaan toistaiseksi yksi EPR-reaktoreilla (2 kpl) varustettu laitos toimii kaupallisesti ja tämäkin kiinalainen laitos rakennettiin 2009/2010 - 2018/2019.

Muut EPR-reaktorit:
Ranska rakennusaika 2005 - 2023/2024. 13,2 mrd €. (lähde vuodelta 2022)
Iso-Britannia rakennusaika 2018 - 2027. 30 mrd €. (lähde vuodelta 2022)

Toki tämänkin otannan perusteella kiinalaiset teki saman noin puolella OL3 tuhratusta ajasta. Ehkä nämä ensimmäiset Suomen ja Ranskan EPR-reaktorit ovat antaneet myös hieman yleistä tietoa, että myöhemmin aloitetut onnistutaan viemään maaliin paremmassa aikataulussa. Kiinalaiset ovat oma lukunsa rakentamisen suhteen.

https://en.wikipedia.org/wiki/EPR_(nuclear_reactor)

---

Niin, ei kait noita tuon enempää ole tehty kun ovat jotain uutta tyyppiä tms.? Jälkikäteen ajateltuna tosiaan olisi varmaan kannattanut tehdä useampi pienempi, kuin yksi iso.

Tänään olen ydinvoima-asiantuntija niin eipä taida kovin paljon vaadittavat turvajärjestelmät jne. erota onko reaktorin teho 1600MW vai 1000MW ja useammassa voimalassa kaikki olisi pitänyt tehdä sitten useasti.

Ongelma OL3 on se että se edustaa uutta EPR-teknologiaa jossa turvallisuus on tehty ihan udelle tasolle. Niitä on rakennettu/rakenteilla 5 kpl ja kaikki samassa teholuokassa. Jos olisi tehty vanhemman teknologian voimala nekin alkavat olla jo 1500MW teholuokassa, mutta eivät ole varustettu samoilla turvallisuusmekanismeilla. Kaikilla 5 on ollut samansuuntaisia budjetti/aikataulu viivästyksiä, Kiinalaisilla vähiten.

Nämä 5 voivat jäädä ainoiksi EPR-voimaloiksi, koska modulaariset neljännen sukupolven voimalat tekevät jo tuloaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Niin, ei kait noita tuon enempää ole tehty kun ovat jotain uutta tyyppiä tms.? Jälkikäteen ajateltuna tosiaan olisi varmaan kannattanut tehdä useampi pienempi, kuin yksi iso.

---

Ydinenergiassa skaalautuvuus on se juttu jos halutaan halpaa sähköä.

Johan sitä oli jossakin uutisjutussakin noista pienistä ydinreaktoreista, että niiden sähköntuotantohinnat ovat korkeat verrattuna suuriin laitoksiin. Olisiko ollut samassa yhteydessä Wärtsilän vetylaskelmien kanssa, että ei ehkä ihan riidaton lähde.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Tänään olen ydinvoima-asiantuntija niin eipä taida kovin paljon vaadittavat turvajärjestelmät jne. erota onko reaktorin teho 1600MW vai 1000MW ja useammassa voimalassa kaikki olisi pitänyt tehdä sitten useasti.

---

En ole minäkään, taisi palstalla kuitenkin sellainenkin olla. Täysin mutuna voisi kuitenkin spekuloida, onko turvajärjestelmien toteuttaminen uuden tyyppiseen värkkiin työläämpää kuin jo jossain muualla tuotannossa oleviin pienempiin vanhemman mallisiin vehkeisiin?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

En ole minäkään, taisi palstalla kuitenkin sellainenkin olla. Täysin mutuna voisi kuitenkin spekuloida, onko turvajärjestelmien toteuttaminen uuden tyyppiseen värkkiin työläämpää kuin jo jossain muualla tuotannossa oleviin pienempiin vanhemman mallisiin vehkeisiin?

---

On varmasti. Käsittääkseni tuossa uudessa reaktorityypissä on otettu sellaisia asioita huomioon mitä ei aiemmin ole. Minusta se on silleen hyvä, että jos näitä värkkejä tehdään lisää niin mahdollisimman turvallisia sellaisia sitten.

Käsittääkseni EPR:n iso teho johtuu myös osaltaan parantuneesta tehokkuudesta.

Jos EPR voimalan hienoudet kiinnostavat, tuossa kirjoitelmassa ne perusasiat on kerrottu.

https://lutpub.lut.fi/bitstream/hand...=1&isAllowed=y

Jostain luin että TVO olisi hakenut lupaa kahdelle eri reaktorille, mutta lupa heltisi vain yhdelle ja siksi siitä tehtiin noin iso.

En muista ulkoa mitä kaikkea ne viivästyssyyt ovat olleet, mutta onhan tuolla varmaankin useita mekaanisia komponentteja jotka ovat poikkeuksellisen isoja ja siitä syystä myös vaativia valmistaa. Vaikka nyt nämä syve-pumput esimerkkinä.

Tässä kanssa jotain juttua tuosta laitoksesta.
https://www.tvo.fi/material/collecti...ko_ol3_fin.pdf

^TVO kyllä haki periaatepäätöstä Olkiluoto neloselle, mutta veti sen pois kolmosen viivästymisen takia.

Vai että kolmea suunniteltiin alunperin. :)

https://www.rakennuslehti.fi/2009/09...dinvoimalalle/

Onkos se jeesusteluketju kadonnut?
No, en sitä löytänyt niin pistän tänne.

Mutta joo, kovasti nyt kirjoitellaan että ollaan suuren vihreän murroksen äärellä. Olisihan se hieno juttu jos hommat toteutuisi kaavailuiden mukaan.


Pääkirjoitus | Päästötön energia ja vakaus vetävät rahaa pohjoiseen: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/ar...78a646ccb22463