Asiayhteydestä veikkaan, että hls sopii lyhenteeksi hinta-laatusuhteesta.
Printable View
Asiayhteydestä veikkaan, että hls sopii lyhenteeksi hinta-laatusuhteesta.
:D "homeland security" on kyllä parempi.
Toi juhla-Seamaster onkin hieno, koska siitä puuttuu se perus-Bondeja riivaava ruma helium-venttiili.
Remmeistä mun suosikki on yksinkertainen Zulu, mutta niissä helat on sen verran järeitä, että ne istuvat parhaiten divereihin ja vastaaviin. Perusnatoja paksummasta kankaasta tehtyjä Natoja käytän sillä tapaa, että leikkaan sen tuplaliepakkeen pois ja että ranneke kulkee kellon alta vain yksinkertaisena. Ohkaset perusnatot on musta liian löpröjä enkä tykkää, kun natoissa oikein käytettynä niitä metalliheloja tulee koko ranteen täydeltä. MÄ oon vasuri, enkä ole oppinut pitämään kelloa oikeassa kädessä, joten metallirannekkeet kolisee ärsyttävästi mm. kirjoittaessa. Silikoni- ja kumirannekkeet taas hiostaa ja nahasta en välitä. Kaksiosaisissa rannekeissa on myös aina pieni riski siitä, että kello tippuu, jos jousitappi pääsee irtoamaan tai katkeamaan. Duunissakin voin olla sen verran casual, että ei tartte metallia eikä nahkaa sen vuoksi käyttää.
Muovin sisällä on kyllä metallia yhden peruskellon verran. Itsellä siis tuo sama paitsi mustana (tai ainakin ihan samalta näyttää), ostettu joskus luokkaa parikymmentä vuotta sitten. Muovikuori on murentunut jo aikoja sitten kokonaan pois ja paloja rannekkeesta myös, paljas viimeistelemätön metallikuori on aika karun näköinen. Sopivalla rannekkeella voisi toki olla omalla tavallaan tyylikäskin, jonkinlaisessa robotti- tai mad max -hengessä siis.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Tällaisen kelloihmeen sain "lahjaksi" - tai jossain vaiheessa flipattavaksi eteenpäin. https://uploads.tapatalk-cdn.com/201...a15e1a15e0.jpg
Kuvassa kello vielä edellisen omistajan ranteessa. Merkki on Tesla. Ja kyllä, siinä on valot sekä erillinen avain ajan säätämiseen.
Moblile mail, tyops apoliged.
^ Jestas! Mielenkiinnosta googlettelin, näytti olevan muutakin outoa tekelettä:)
Eipä ollutkaan aikaisemmin tämä säie osunut silmiin. Mukava nähdä, että tältäkin foorumilta löytyy muitakin kelloihmisiä. :)
Alla omani eli S.U.F Helsinki Myrsky ja Punavuoren rannekkeen Galateia -ranneke.
http://i265.photobucket.com/albums/i...psxercjzxg.jpg
Kertoo myös että tarvetta ja kysyntää on... Pakko sanoa etten erityisemin arvosta kelloa, jonka ulkokuori vaatii vaihtoa kymmenen vuoden käytön jälkeen, varsinkin kun kyse on kellosta jota myydään suurella kestävyydellä (ja varsinkin kun itse en edes käyttänyt tuota juuri muuten kuin urheillessa). No oikeastaan en erityisemmin muutenkaan arvosta kelloja joiden ulkokuorta täytyy edes huollattaa useammin kuin ehkä muutaman sukupolven välein. Pois lukien tiivisteet ja ehkä lasi, jos se naarmuuntuu. Puukellojen kohdalla olen valmis harkitsemaan pientä poikkeusta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
^aurinkokello?
Raymond Weilin David Bowie- kello
https://blogs-images.forbes.com/anth....jpg?width=960
http://en.worldtempus.com/media/arti...-bowie_web.jpg
Tuosta löytyis 3:n videon sarja Seikon huollosta: https://youtu.be/cfVNqRgpY5ALainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Järkyttävä. Toisaalta RW on aina ollut enemmän halvahkoa bling blingiä kuin tyyliä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jambo
^ Juurikin noin.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Rannekkeen voi yleensä vaihtaa melkein millaiseksi tahansa ja minkä valmistajan rannekkeeksi tahansa, kunhan leveys on sopiva. Noihin muovikuoriin taas ei ole kuin se yksi vaihtoehto, lisää samanlaista kertakäyttömuovia valmistajalta niin kauan kuin valmistaja kyseistä mallia tukee. Ja sen jälkeen kun ei tue niin se on sitten siinä. Siinä mielessä aika eri asia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Itseäkin harmittaa kalliiden huoltojen tarve. Muissakin asioissa periaate on että mieluummin vaikka kalliimpi kertahankinta jos siitä seuraa pienemmät käyttökulut. Ei vain toimi kellojen kanssa. Toki muita hyvän mekaanisen kellon hankintaa estäviä seikkoja ovat olleet 1) tulot vs. vähänkin parempien automaattien hinta, ja 2) etten ole vuosikausiin käyttänyt rannekelloa. Mites mahtaa olla, onko erilaisilla koneistoilla erilainen huoltotarve? Olisiko esim. George Danielsin kehittämä co-axial movement huoltovapaampi kuin perinteinen ankkurikäynti? Ja onko se nimenomaan käyntilaite jossa ensimmäiseksi huoltotarve konkretisoituu? Ei toki niin, että olisi varaa tuollaisella mekanismilla varustettua kelloa hankkia (vaikka eivät sinänsä ihan tolkuttomia toki maksakaan).
Voisi olla paljon rumempikin tuo RW Suomi Finland 100 LTD. Miksei vesitiiveyttä luvattu samantien 100 metriin, kun valmistuserä on 100kpl ja juhlitaan satavuotiutta?
Edit: Ja ehkä snadisti raflaava tuo takakannen "1917 - 2017". Loppuuko Suomen olemassaolo tähän vuoteen? Ilmeisesti?
Omegan co-axiaalienkien huoltosuositus on ainakin tämän mukaan 4-5 vuotta, mutta omakohtaista kokemusta mulla ei ole niistä. Vanhempi Seamaster tavallaan kiinnostaisi, joten vähän saman ongelman kanssa olen painiskellut. Mutta olen samaa mieltä, että jos hankin kellon, jossa on "hienompaa" mekaniikkaa, olisi se helpompi perustella itselle sillä, että se tarvitsisi huolenpitoa vähemmän. Mutta kelloissa "hienompi" mekaaniikka tarkoittaa pääasiassa tarkempaa käyntiä - ei niinkään luotettavuutta tai vähempää huollon tarvetta. Jotkut ei niin tarkasti käyvät Seikon peruskoneistot saattavat olla jopa vähemmän huolenpitoa tarvitsevia. Ehkä. Tuolla on yhden kellosepän pohdintaa noista Omegan koneistoversioista: http://www.ablogtowatch.com/watchmak...500-movements/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Esko
Mulla on kymmenisen vuotta vanha Edox, joka on kerran käynyt rutiinihuollossa tehtaalla, kun siihen aikaa Edoxilla ei ollut maahantuojaa Suomessa. Tehdas veloitti täyshuollosta ja palautuspostikuluista muistaakseni euroina noin 150,- viitisen vuotta sitten. Syksyllä siitä katkesi pääjousi ja kysyin tehtaalta korjaushinta-arviota, mutta nyt kun Edoxilla on virallinen maahantuoja, niin he pyysivät ottamaan yhteyttä sinne. Maahantuojan hinta-arvio korjaukselle oli työt noin 250-300 euroa + osat noin 50 euroa, mikä kuulosti vähän rajulta, kun korjauksen kokonaishinta oli ehkä samaa luokkaa kuin kellon arvo korjattuna. Kysyin tallinnalaisesta Raymond Weil -kellohuollosta, että onnistuuko myös Eta-Edoxin korjaus, niin vastaus oli, että onnistuu hyvin. Tallinnassa korjautettuna hinta 75 euroa + osat 25 euroa. Todennäköisesti korjausta ei tehty yhtä pieteetillä tehtynä, kuin virallisessa huollossa, tai mistä minä sen tiedän, mutta joka tapauksessa kello käy nätisti ja tarkasti nyt. Jos jälleenmyyntiarvolla on väliä, niin sitten merkkihuollon papereilla on tietenkin merkitystä.
A Hard Day's Night...
http://www.watchuseek.com/wp-content...-Edition-2.jpg
Mulla on vuonna 2005 ostettu Planet Ocean (2201.50.00) enkä ole huollattanut sitä kertaakaan. Ollut joka päivä käytössä ja saanut ns. kovaa kyytiä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
^ Hyvä tietää. Samalla "olkoon ranteessa, kunnes pysähtyy" -periaatteella mä olen käyttänyt joitain eta-koneisia, mutta en tiedä uskaltaisinko arvokkaamman kellon kanssa. Onko tuon ikäisessä jo se hitaammalla käynnillä oleva 2500-koneisto?
Osat kuluu normaalia enemmän, jos kelloa käyttää kuivana. Pääjousi katkeaa jossain vaiheessa ja saattaa katketessaan rikkoa rattaita ympäriltään jne. On Omegan varaosillakin varmasti Omega-hinnat. Mutta jos huollon väliin jättämällä säästää aina 600 euroa/laaki, niin...
Sinällään perusautomaattien huoltohinnat on suhteettoman kalliita koneistojen hintoihin verrattuna. Seiko-automaatin huolto maksaa 150 euroa, kun uuden koneiston saa muutamalla kympillä. Sama Eta-kellojen kanssa. Uusi 2824-2 maksaa versiosta riippuen ehkä 150 euron molemmin puolin ja huollot 200-300 kellon merkistä riippuen. Merkkikelloissa on tietysti ne merkkikohtaiset koristelut, mutta silti.
Minulla on ollut reilu 7 vuotta ranteessa Longinessin Hydro Conquest, jonka olen kerran huollattanut kun rupesi jätättämään. Swatch groupilla huolto oli jotain 300 euron luokkaa alkuperäisosilla ja kaveri vielä soitti perään. Koneisto on joku ETA Valjoux 7750 modattu versio.
Eli ei tuo niin kova kustannus ole, jos vertaa vaikka fillareiden huoltoon ja osien päivitykseen 😉
Esim. itsellä viimeisen vuoden ajalta mm. renkaat maantiepyörään, takavaihtaja maastopyörään, kiekot maantiepyörään, jarrupalat maasto- ja maantiepyörään, ketjut, takapakka maantie- ja maastopyörään jne. jne. Tekee kyllä paljon yli tuon kellon huoltokustannuksen.
Lähetetty minun SM-G925F laitteesta Tapatalkilla
Säännöllinen puhdistus- ja öljyhuolto pitää koneiston kitkan ja osien kulumisen minimissään. Kun tuon tuon tekee useammin, niin selviää vähemmällä osien vaihdolla. Ei autollakaan ajeta samoilla moottoriöljyillä kymmentä vuotta.
Omegan co-axial koneistoista ja niiden huollosta /huollon tarpeesta on monenlaisia mielipiteitä. Ilman omaa kokemusta, miellän asian "mersussa on mersun huoltovälit ja huoltohinnat ja se on hyvä ymmärtää hankittaessa" - tyyppiseksi jutuksi.
Se toinen ääripää: käyttökellona ja 80% ranneaikaa saa minulla Omega Speedy Pro, 1969. Cal 861 ja sen seuraaja 1861 eivät ole COSC koneita, mutta käyvät huollettuna hienosti. Toki ikä näkyy, sillä uudempi 1861 koneinen Speedy on tarkempi ja sen käyntivara on hieman pidempi.
Jos kello on alunperin tai viimeisen huollon yhteydessä reguloitu käymään joitain plussekuntteja, niin voiskohan ajatella, että viimeistään siinä vaiheessa, kun se alkaa jätättää, kannattaa se huollattaa? Siis, jos haluaa pitää koneiston kunnossa. Öljyjen kuivuminen ja jäykistyminen lisää kitkaa, mikä hidastaa käyntiä ja aiheuttaa kulumista.
Oliskohan ilman co-axiaalia oleva 1120-koneistoinen Omega kuitenkin huoltojen suhteen kustannustehokkaampi kuin 2500-koneistoinen? Vai onko sillä mitään väliä?
Speksien mukaan näyttäisi olevan 2500. Ostovuoteen korjaus. Ostettu vuonna 2006. Muistan sen siitä, että Daniel Craigilla oli samanlainen (isolla taululla) Casino Royale -leffassa. Näytti hienolta juuri tuolla rannekkeella, joten päätin ostaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Tässä malli+ranneke: http://www.omegawatches.com/watches/...cean/29015091/
Kaverilla vuoden vanhempi ja huollatti sen useita vuosia sitten, koska kello jätätti. Sittemmin on mennyt ilman huoltoa.
Jos kuluu korjauskelvottomaksi niin sitten kuluu. Käyttöesinehän tuo on. Luultavasti alkaa sitä ennen jätättää niin pahasti, että pakko viedä huoltoon. Olen vältellyt huoltoa, koska siihen menee kuulemma useita viikkoja. (5 min. myöhemmin) Lähetin äsken postia Lindroosile ja kysyin aikataulua. Palataan tähän.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Tuon co-axialin tapauksessahan etu on se, että käyntilaite ei käsittääkseni tarvitse voitelua. Joten sen perusteella voisi kuvitella, että tarkemman käynnin lisäksi tarjolla voisi olla pidempi huoltoväli. Omega näyttää listaavan mekanismin eduksi pidemmät huoltovälit useammassakin paikassa sivuillaan (esim. tässä), mutta suoranaista aikasuositusta en kovin helposti löytänyt. Ei siellä kyllä ole sitä suoranaisesti muillekaan kelloille, vain yleinen toteamus, että hyvä peukalosääntö olisi huolto 4-5 vuoden välein.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Voisi myös kuvitella, että sillä käytetyllä kelloöljyllä voisi olla paljonkin merkitystä.
Ja joissain tapauksissa varakuoret ja -rannekkeet. "Tämä on ollut todella hyvä kello, kuoret ja ranneke on vaihdettu kolme kertaa ja koneisto kaksi". :rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Varmasti on liioiteltu. Selasin tämän ketjun innoittamana Omega-aiheisia palstoja. Niissä monella tuntui olevan sama näkökanta kuin mulla: jos siinä ei ole vikaa, älä turhaan korjaa/huolla. Tämän neuvon joku kysyjä sai jopa Omega-huollosta. Jossain 2500-koneiston huoltoväliksi kerrottiin 5 vuotta, toisten saaman tiedon mukaan se on 8-10 vuotta. Ota siitä selvä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Menee aiheen ohi, mutta omistamassani Volvossa jakohihnan huoltoväli oli maahantuojan mukaan 120000 km. Ruotsissa se on 180000, mikä on sama kuin tehtaan ilmoittama Suomessa. Brasiliassa väli on/oli 30000. Kaikissa maissa eroja perusteltiin poikkeavalla ilmastolla sun muulla.
Huoltovälin korostamiseen on ainakin kaksi syytä:
1. Tiheä huoltoväli tuottaa rahaa.
2. Varman päälle mitoitettu huoltoväli takaa, että tuote pysyy takuuvarmasti kunnossa eikä brändin imago kärsi vrt. "Ostin kalliin kellon 20 vuotta sitten ja nyt se hajosi, paskan myivät."
Omegan huollosta sen verran, että kohtuuttomalla hinnalla saa täyshuollon: osia vaihdetaan ja kello puhdistetaan sekä kiillotetaan hihnaa myöten.
https://www.omegawatches.com/custome...cing-my-omega/
Käyntilaitetta lukuunottamatta koko loppukoneisto on kuitenkin vastaavanlainen kuin muissakin automaateissa ja juuri siksi jossain blogissa kritisoitiin Omegan väitettä pidemmästä huoltovälistä. Muu osa koneistosta kuluu kuitenkin ihan samalla tavalla. Jotain voitelua se myös kaivannee, koska Omegan uusimmasta 8500-koneistosta sanotaan, että se on öljyn määrien suhteen niin tarkka, että öljyäminen on suoritettava mikroskoopin avulla. Lisäksi jo co-axiaalien pienempi käyntitaajuus pelkästään pidentää teoriassa huoltoväliä. Jos laitetaan tavallinen Eta-koneisto käymään pykälää hitaammalla taajuudella, saadaan teoreettinen huoltoväli pidennettyä. Samaan perustuu se, että esimerkiksi jotkut Seikon perusautomaatit saattaa toimia ihan hyvin 20 vuotta ilman mitään huoltoja, vaikka eivät olekaan sitten ihan niin tarkkoja ja oikeasti vanha, vielä hitaammin käyvä taskukello voi toimia 50 vuotta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Esko
Öljyjen laadulla, kellon ja koneiston kasauksen laadulla ja jos kello on jo huollatettu, niin edellisen huollon huoltotyön laadulla myös on varmaan hyvinkin iso merkitys siihen kuinka pian kello kaipaa huoltoa seuraavan kerran. Mulla oli Eta-koneinen Tissot Seastar, jonka jouduin huollattamaan yllättävän nopeasti. Toisaalta rymykellona oleva, myös Eta-koneinen ebay-kello, Kemmner Seahorse, on käynyt nyt seitsemän vuotta huoltamatta ja käy edelleen ihan tarkasti. Eta-kellossa koneiston versiolla (grades: standard, elabore, top) saattaa mahdollisesti olla myös joku vaikutus.
Citizenin Eco-Drive on varmaan aika lähellä tuota. Väittävät, että 20 vuoden jälkeen akun kapasiteetista olisi vielä 80% jäljellä. Vaatii tietty, että kellosta pidetään huolta. Käsittääkseni kuumuus ja akun tyhjäksi pääseminen lyhentävät tuon Citizenin käyttämän akun elinikää. Jos siis kelloa muistaa ladata riittävän usein (ei haudo sitä hihan alla tai unohda laatikkoon niin kuin minä) ja ei jätä sitä mihinkään kuumaan autoon päiväksi, niin saattaapi hyvin mennä 25 vuotta ongelmitta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Omallani on 16 vuotta takana ja kello on välillä ollut vuodenkin akku tyhjänä. Tämä on varmasti vaikuttanut siihen, että akkukesto tuntuu lyhentyneen. Toki se on myös vanhempaa sukupolvea, joille on luvattu lyhyempää elinikää akulle. Voi tietty olla, että silloin vain eivät vielä tienneet akkukestoa tarkemmin ja eivät siksi uskaltaneet luvata noin paljoa.
Omalla kohdalla kellon vaihdon suurimpia syitä oli ehkä kuitenkin vaihtelun kaipuu.
Tämmöstäkin... http://quartzimodo.com/how-to-spot-a-fake-seiko-watch/
Viestittelin chrono24:ssa muutaman sword hand Seamasterin myyjän kanssa eilen: Parisensataa tuntuu pyyntihinnoista lähtevän heittämällä ja "huollettuina" kelloja myyvät, mutta mistä sen tietää millä tapaa ja vedenpitävyyden suhteen vain yksi kauppias lupasi antaa takuun, mutta vain sataan metriin. Tämä oli musta aika yllättävää, kun kellot olivat kuitenkin vain reilu kymmenen vuotta vanhoja ja 300 metriin vesitiiviitä speksien mukaan. Vesitiividen kellojen vedenpitävyys pitäisi muuten ohjeiden mukaan tsekkauttaa aina kahden vuoden välein.
Premium-kelloilla pitäisi mun mielestä olla elinikäinen takuu. Siten, että valmistaja takaisi kellon toimivuuden, mikäli huollot on suoritettu valmistajan ohjeiden mukaan. Jos kello stoppaa huoltojen välillä, valmistaja ottaa vastuun. Tällaisella periaatteella sille premiolle olisi edes joku selkeä peruste.
Olen samaa mieltä ja tämä olisi hyvä ymmärtää kaikissa hankinnoissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti jarit
Nätti pronssinen Laco...Miyotan koneistolla alle 400e...
https://shop.laco.de/media/images/in...ok_slide03.jpg
https://shop.laco.de/media/images/in...ok_slide04.jpg
Ehkä hivenen aiheen vierestä, mutta otsikon mukaan "puhelin ei ole kello". En ole ikinä katsonu kellonaikaa puhelimesta, siis siten että "paljonkos se kello on". Autossa on kello, ja pyöräillessä en yleensä tarvi kelloa ja jos tarvin, niitä löytyy kyllä vähän joka paikasta rakennusten seinistä ja pömpeleistä. Rannekellolle ei ole mitään virkaa, ja samanlailla kun pyöräilykypärän hihna hankaa kaulaa, se kellon hihna hankaa rannetta.
Jännä muuten että pääsääntöisesti miesten kellot on paljon hianompia kuin naisten kellot, ainakin mitä olen katsellut niin miesten kello miellyttää enemmän kuin naisten pikkusievät rannekellot. Sekä se kellotaulu, että hihna.
Mulla on kanssa titaaninen Eco-Drive, joka on yli 10v. vanha, ehkä jopa 15? mutta nykyään tulee tosi harvoin sitä pidettyä ja siinä ei kyllä akku jaksa kauaa.. kesällä se vois mennä - aurinko paistaa ja ei ole hihan alla.
Jos peruskvartsi täyttää kriteerit, Citizenin tuplapäivyrillinen raksutti
vajaat 21 vuotta päivittäiskäytössä.
http://bolee.com/resources/items/img...1387580946.jpg
^ Pelkillä paristoilla, lasiakaan ei tarvinnut uusia. Hihnan lukko taisi hajota,
varaosa löytyi edellisistä. Vanhus ei kestänyt ilmastoidun hotellihuoneen ja
Thaimaan ulkoilman välisiä vaihteluita.
Liittyi "vappu- ja juhannuskellojen" seuraan laatikkoon.
Arggh...miksi pitää väkisin saada päiväys kellotauluun...muuten tyylikäs Longines Heritage 1969 on onnistuttu pilaamaan...ei istu yhtään...
http://en.watches-news.com/wp-conten...atchesnews.jpg
Muu koneisto on tosiaan samanlainen, siksipä vähän kyselinkin että onkohan se käyntilaite, jossa öljyt ensimmäisenä happanevat ja joka täten määrittelisi huoltotarpeen synnyn. Nähtävästi Daniels ei käyttänyt kultaseoksesta tehdyssä käyntilaitteessa öljyä mutta Omegassa osat ovat terästä ja mikroskooppinen määrä öljyä tarvitaan iskunvaimentimeksi (lähde).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Tuo käynnin hitaus sai hakemaan uudestaan aiemmin tähän ketjuun linkitetyt yksiviisariset Slow -kellot. Konseptiin sopisi hyvin se, että koneistokin kävisi vähän hitaammalla frekvenssillä ja voisi olla näin muutenkin yksinkertaisempi ja vähemmän huoltoa tarvitseva. Ehkä joku yksinkertaistettu versio jostain ETA -koneistosta, jonka frekvenssi on samalla laskettu puoleen ja saatu näin 24h kellotaulu? No, kotisivuilta oli jotenkin todella vaikea kaivaa tietoa kellon "sveitsiläisestä koneistosta" - edes siitä onko se mekaaninen vai kvartsi. Yhdestä sivuilla olleesta lehtiartikkelista tieto löytyi ja nähtävästi se on ihan tavanomainen keskilaatuinen kvartsikoneisto, josta on jätetty sekunti- ja minuuttiviisarit pois. Jotenkin koko konsepti tuntui heti paljon vähemmän kiinnostavalta.
Tähän voisi varmaan lisätä vielä monta muuttujaa kuten työtilan puhtauden (pöly, muut epäpuhtaudet) ja kellon vesitiiviyden, jos kello ei ole tiivis niin ilmaa ja kosteutta menee lämmönvaihteluiden mukana koko ajan sisään ja ulos. Ohessa dokumentti itse öljyämisestä, ei ole harrastelijoiden puuhastelua sekään:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
http://www.nawcc-index.net/Articles/...nd_Watches.pdf
Tässä vielä tommi2:lle kello jonka pitäisi toimia huollotta seuraavat 25 vuotta ja pidempäänkin:
http://www.ebay.com/itm/Antique-Mari...-/262811891493
Hakusanoilla sundial watch löytyy muitakin vaihtoehtoja.
http://i.ebayimg.com/00/s/MTYwMFgxMj...lXCJ0O/$_3.JPG