Parina vuonna (tai ihan varmasti ainakin yhtenä) olen sen ajanut, 2006 ja 2007 muistaakseni. Turkuun verrattuna paljon nousua ja teknisesti erittäin helppoa. Mutta joku lienee ajanut tuoreemmin kuin minä, HAK ehkä?
Printable View
Parina vuonna (tai ihan varmasti ainakin yhtenä) olen sen ajanut, 2006 ja 2007 muistaakseni. Turkuun verrattuna paljon nousua ja teknisesti erittäin helppoa. Mutta joku lienee ajanut tuoreemmin kuin minä, HAK ehkä?
FiveTen Sam Hill Monsterit itellä. Hyvät ovat :)
Kun on kerta mainittu, niin vastataan.
Edellisvuonna olin, viimevuonna olin "melkein menossa". Tänävuonna saatan mennä, jos sillä viikolla siltä tuntuu.
Sehän on oikein kiva kuntotapahtuma. Vähän samaa henkeä kuin Finlandiahiihdoissa. Porukkaa sentään vähän enemmän kuin yleensä noissa maastopyöräkekkereissä Suomen maassa.
Reitti oli 2010 vauhdikkaan mukava, ei lainkaan liian tekninen. Jos pitää vauhtia niin varsinkin pitkät ja hiukka kääntyvät alamäet ovat haastaviakin. Tuskin reittiä ainakaan helpotetaan, kun taitaa olla painetta toiseen suuntaan. Helpollahan siellä ei pääse entiselläkään reitillä, Tiirismaa ja Salpausselkä takaavat sen.
Tahkoon en pysty vertaamaan, kun en ole käynyt (vielä).
Näistä Suomen MTB-maratonkisoista - CUPiko se nyt on - saisi kyllä vastaavat tapahtumat, jos halutaan. Tottakai siellä Suomen huippujen pitää kilpailla, mutta sinne mahtuisi paljon enemmän "tavallista maastopyöräilijää" mukaan, ja varmasti nauttisivat. Kynnys vaan on kovin korkea, mutta se korkeus on vain mielikuvatasolla. Niihinhän on "vapaa" pääsy kaikille kuntoilijoille nytkin. Varmaan niitä pitäisi markkinoida kuntotapahtumia, joihin otetaan huippujakin mukaan (jos osaavat käyttäytyä :D). Ja antaa järjestäjien tehdä mieleisiään tapahtumia, joissa jokaisessa saisi olla omat jujunsa. Säännöistä en tiedä, enkä halua tietääkään. Kunhan luvat on kunnossa, niin se riittää mulle.
Sinne vaan Mirri.
No niin, hauskaa kesäpäivää. :cool:
Mirri kiittää tiedosta ja pistää vakavissaan mietintämyssyyn. Kuulostaa minun kisalta reitistä päätellen kun ylämäistä tykkään ja on vahvimpia ominaisuuksia (ainakin juoksus oli ylämäet minulle tarkoitettu :)) Pyöräilys meni vuosi aikaa ennen kun löysin minulle sopivan tekniikan polkea ylämäet ja nyt se löytyi. Ihmettelin kun oli melkein taju mennä seisaaltaan kun poljin aiemmin ylämäet. :D
Näitä isoja tai isoiksi pyrkiviä tapahtumia voisi listata vaikka Jämi 84 MTB, Finlandia maastopyöräily ja Tahko MTB. Eiköhän nuo kaikki (kaipa myös maratonkisat) ole ihan läpäistävissä maratoonarin kunnolla vaikkkei maastopyöräilykokemusta paljoa olisikaan. Kaikissa näistä on teknisesti helpompi maasto kuin Turun suunnalla, mutta mäkiä toki enemmän. Jämin pitäisi olla reittinä näistä helpoin. Tahkoa kuullaan puhuttavan teknisestikin haastavana reittinä, mutta eihän se turkulaisten mielestä sitä ole. Isoin haaste täkäläisille tuppaa olemaan muun Suomen korkeuserot.
Joo, olenhan minäkin ajanut muutama vuosi sitten Kuusankosken, Korson, Seinäjoen ja Jyväskylän maratonkisoja. (Jyväskylä olisi mahtava treeni Tahkolle!). Nousumetrit ne tosiaan on mikä Turussa ajamaan opetelleelle on eksoottista tuolla muualla. Nykykunnolla, en.
Jaahas, en olekkaan vähään aikaan odottanut torstailenkkiä näin paljon...
Mukava päästä tuulettumaan, kun tuli sitten tänään tieto että lähtee duuni alta! Asian valoisa puoli taas sitten voi olla, että kohta on aikaa harrastaa :-)
Mää harkitsen vakavasti torstailenkille saapumista ja silloin edetään sitten hiipimisvauhtia.
Jäi taas tolpalla laskematta, montako meitä oli, joku 15 hujakoilla kai. Hiitaahkolla vauhdilla paineltiin pitkin ja poikin lähipolkuja, muutama hiukan eksoottisempikin polku löytyi. Pannutus ja hajotustakuu hoidettu, ei kuitenkaan isoja vahinkoja.
T:suunnannäyttäjä Bamse.
Hyvä lenkki oli. Muutama mukava alamäki osui matkalle =)
Bamse on parhautta! Kiva lenkki oli, vaikka olinkin nuppi punaisena koko ajan. Kai se kunto taas joskus kasvaa.
Kiitos minunkin puolestani, oli todella mukava lenkki!
Kiitokset taas lenkin vedosta! Pyörä ei näköjään tykkää Littoisten maastoista, kun alailmat ovat takapyörästä jo perinteisesti vähissä... :)
Tänään oli ensimmäinen kokeilulenkki litkutetuilla renkailla ja renkaat toimi itse asiassa hämmästyttävän hyvin, ennen tätä renkaita oli tullut vain vähän pyöriteltyä. Jostain syystä takapyörästä alkoi ilmat hiipumaan Mikkolanmäen loppulaskussa, sen takia tuli käveltyä loppumatka, kun laiskuuttaan ei jaksanut ryhtyä laittamaan sisäkumia. Kotona vähän lisää litkua renkaaseen ja paineet taas kohdallaan!
Kiitokset vetäjälle ja muulle porukalle mukavasta lenkistä. Tällä kertaa taisin onnistua täyttämäät molemmat takuuehdot ensimmäisenä. Alle kahden kilometrin sain rikottua helpossa maastossa pienimmät vaihteet. Jyrkässä ylämäessä lähdin vaihtamaan pienempään ihan lopussa ja vauhtihan siinä loppui kesken vaihdon. Polkaisin kunnolla, että pääsen viimeiset metrit mäen päälle saakka, jonka seurauksena suurin takahammasratas vääntyi käyttökelvottokamaksi ja esti myös toiseksi suurimman rattaan käytön, eli polkaisu tapahtui näemmän kesken vaihdon. Vaurio ilmeni vasta myöhemmin seuraavassa ylämessä. Hetken ihmettelyn jälkeen matka jatkui ilman kevyimpiä vaihteita yllättävän mukavasti, kunnes tuli paikka jossa meno tökkäsi. Polkaisin vähän reippaammin ja oletin joko pyörän ylittävän esteen tai takapyörän vetävän tyhjää, mutta eihän siinä niin käynyt, vaan polkimen sijaan polkija lähtikin liikkeelle ja ilmalentoon päätyen kädet edellä paljaalle kalliolle. Ilmalennon aikana ehdin jo kaivata hanskoja käteen, mutta suureksi yllätykseksi lento päättyi polkijan osalta naarmuitta, mutta jo aikaisemmin vaurioitunut ketjusuoja otti rytäkässä lopullisesti siipeensä, joka sitten rikkinäisenä tarttui aina välillä housunpunttiin ja varisi pala kerrallaan matkan varrelle. Matka jatkui kuitenkin kohtuu mukavasti loppuun saakka. Mitä nyt viimeisessä ylämäessä tuli käyttökelvottomia vaihteita ikävä. Päivän saldoksi siirtymineen tuli 50 km, kun kotimatkalla tuli poikettua väliillä metsän puolelle. Itse lenkki oli pyörän mittarin mukaan jonkin verran yli 22 km ja ajoajan keskinopeus aavistuksen matalampi kuin viimeksi. Nyt nopeus oli tasaisempi, kun viimeksi alun hitautta ja renkaan paikkaustaukoa kompensoitiin hieman nopeammalla lopulla. Lenkin kokonaisaika ja matka suunnilleen samat.
Ja toi hitaahko nopeus on suhteellinen käsite, joka on polkijasta kiinni. Mun yleistutuma oli, että asfaltilla mentiin kävelyvauhtia ja metsässä lujaa (nopeusmittari kertoi kyllä nopeudet samoiksi). Mutta tuo tunne johtuu tietysti osittain siitä, että mun yhdistelmällä on painoa niin paljon, että pehmeä alusta rankaisee keskimääräistä enemmän. Kokonaisuutena mulle sopii hyvin, että saan pitää lepotaukoja noilla tienpätkillä, jaksaa taas sitten paremmin metsässä porukan mukana :) Ekalla lenkillä pari viikkoa sitten mulla oli sykemittaus loppumatkan päällä ja se kertoi metsäosuuksien sykkeiksi 110...170 ja maantiepätkille 90...130. Tällä lenkillä mun kännykän akku oli tyhjä jo lähtiessä. Täytyy ensi kerralla koittaa muistaa painaa ladata akku ja painaa aloita nappia heti lenkin alussa.
Toistan aina itseäni sen jälkeen kun olen osallistunut porukkalenkeille, ne vaan ovat parhautta! Pikkuhiljaa alkaa naamat tulemaan tutuksi ja varovasti kyselemällä oppii porukkaa tuntemaan. Opettavaista on ajella polkua taitavampien perässä ja katsella kikkailua ja ottaa ehkä jossain kohtaa jopa mallia, ohoh. Ajolinjoja ja tekniikkaa ei nöösi opi ilman.
Kerran letka meni puolesta välistä katki kun puhuin liian kesittyneesti Pikken kanssa, sorry muille.. Onneksi porukka saatiin hetken odottelulla taas kasaan. Kiitti Frankille vedosta!
Juu olisi vaan pitänyt mennä Peipon ohjeilla eli ei puhuta ja katse pidetään polussa.:p
Ja mitä tulee siirtymiin, niin ne pitääkin ajaa hiljaa, jotta ehtii palautua. *kops*
Olisko sunnuntaina lenkille lähtijöitä. Aamupäivällä 12 saakka olis aikaa, sit vaihtuu pyörä vapaan ja alustaksi vesi =)
Sääennusteen mukaan alustana saattaa olla vesi heti aamusta.
Tahkon harjoittelu piti sitten aloittaa. Puolikasmatka kokeeksi öisellä lähdöllä. Melko kipeää teki ranteeseen ja hauikseen. Pari buranaa ja kyllä se siitä menee. ;)
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Tahkomaista ajelua myös täällä. Rapiat 60 km ja rapiat 4 tuntia. Nousua varmasti reilusti vähemmän kuin itäsuomessa, mutta kuitenkin. Sports tracker löi tiskiin nousumetrejä 3124? Onza Canis 2.25 gumekset tuntu rullaavan oikein mukavasti kun on enimmäseen ajellut Rampageilla ja pienillä paineilla. Pitoakin kivasti, ainakin kuivalla.
120 km CX:ää soolona, pääosin asvaltilla. Piikkiössä vähän metsäpolkua. Nyt tars taas syödä kaikkea.
Kaikki vaan Tahkoilee, hyvä meininki. Mää senkun olen reenannu jalkasin täällä pohjoisessa. Loma loppuu, mutta juoksua vielä tänään inasen vajaa 20 km pariin tuntiin ja varmana tarpeeksi nousua. Nuha ja krapula hidastaa mutta onneksi on viituun hyvät maisemat. Ei oo taas Hiiskanmäki mikään kun voi huiputella tunturia lenkillä.
Eilen täällä olisi kyllä ollut jonkun safarifirman järjestämä 55€ hintainen 4-5 h maastopyörälenkki, mutta en tohjennut kun siinä peräänkuulutettiin kohtuullista kuntoa.
Niin juu ja huomennakaan ei cycloa.
Pitkien lenkkien päivä siis, kun huomenna sataa.
Sain vihdoin käytyä Teijolla polkuja ja pitkospuita ajamassa. 9.5 tuntia kotiovelta kotiovelle meni aikaa. Fillarin rengas pyöri vain 44km ja 4.5h, mutta matkoihin, kuvaushetkiin, kaffepausseihin ja trangialla soosien tekoon aikaa tuhraantui.
Kyllä kannatti mennä, aivan mahtavat ajomestat. Ilman nykyajan vempaimia kurvailisin vieläkin siellä. Oli pohjana artzin gps-jälki, johon olin piirtänyt lisäpätkiä, vielä tuli paikan päällä tehtyä reittimuutoksia ja suunnistus onnistui hyvin puhelimessa olleen maastokartan avulla.
Melkein jokainen tulipaikka näytti siellä palaneen savuna ilmaan, kun monessa paikassa rakennettiin uusia installaatioita palaneiden tilalle.
Teijo ansaitsee ajajansa, hieno alue! Lisätkää siihen vielä tuo lähtö Salosta... jo on hieno pitkä retki! Hiukan kiireellä väsätty tarina, kun piti kiirehtiä lomalle...
http://mtbfin.eu/r/
Jyväskylän maratoonia tänään Tahko simulaationa. Mutta vain 1600 nousumetriä.Oli sitä kyllä kieltämättä siinäkin. 3:20:ja jotain. Ihan loppu.....
Viime torstailenkillä heitin ilmoille että jos tulevan viikon torstailenkki ajettaisiin jo keskiviikkona. Osanottajamäärä voisi olla suurempi. Miltäs kuulostaa?
Torstailenkki keskiviikkona sopisi ainakin mulle. Torstaina jää todennäköisesti ajamatta.
Ja just kun mää aattelin että kerrankin ehtii torstailenkille. Voi ürpa.
Ei toki ole kiellettyä sopia lenkkiä molemmille päiville. :)
Lähinnä meinasin et porukka menee juomaa kaliaa jo torstaina. Mut 2 lenkkiä olis kans ke ja to ;)
Tämä porukkahan juo kaljaa vain palautumisjuomana lenkin jälkeen, joten mitä useampi lenkki, sen parempi...
Vajosuon kalja-ajelu - lenkin jälkeen kotonakin vielä kännissä.