Eli voidaan jatkaa sikailua?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Kaataa Amazoninkin metsät tyystin, silläkään ei ole luonnolle mitään vaikutusta?
Mainio uutinen!
Printable View
Eli voidaan jatkaa sikailua?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Kaataa Amazoninkin metsät tyystin, silläkään ei ole luonnolle mitään vaikutusta?
Mainio uutinen!
Kun ihminen poistuu kaikki kääntyy hyväksi.
Enhän minä niin sanonut. Kyllä meidän pitää pitää huolta ympäristöstämme, jotta täällä on viihtyisää. Mene afrikkaan ja sano, ettei heitä paskapusseja ikkunasta, mene kiinaan, etelä-amerikkaan ym, ja sano ettei aja proomuilla jätteitä mereen. Me elämme täällä Suomessa esimerkillisesti ja maailma voisi ottaa meistä esimerkkiä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ruuduntakaa
Amazonin metsien kaatamisella tai minkään muun metsän kaatamisella ei ole pidemmän päälle mitään merkitystä luonnolle, koska ihmiskunnan jälkeen luonto taas valtaa senkin tilan. Ihmiskunta on mitätön episodi maapallon koko elinkaaren aikana.
Ei se ongelma missään vaiheessa ollut se että luonto kärsii, vaan se että jotkin lajit kärsivät. Esim ihminen. Sitten voi kysyä onko näillä lajeilla itseisarvoa.
Kuten denialistit jankuttaa, ilmasto on muuttunut aina. Jaaina muutoksiin on liittynyt sukupuuttoja ja kurjempia aikoja, sopeutumista, vallan vaihdoksia, sotaa ja kärsimystä.
Siksi ilmastotoimissa on aina jonkinlainen sosiaalinen komponentti. Bensan hinta nousee joten tarvitaan tulonsiirtoja. Se on halvempaa kuin keinotekoinen hintojen laskeminen.
Vielä: sähköautot tulevat koska business, ei siksi että ilmastotoimet. Suomen valtio laittaa merkittävästi enemmän rahaa fossiiliautojen tekohengittämiseen kuin sähköautoilun tukemiseen.
Lähetetty minun SM-P610 laitteesta Tapatalkilla
Tuo "lajit kärsivät" on tunteenomainen suhtautuminen asiaan. Luonnossa tapahtuu luonnollisesti lajien "kärsimistä". Metsäpalossa kaikki alueella olevat kasvit "kärsivät". Sitten ensimmäiset lajit valtaavat hurjalla vauhdilla palaneen maaston, sitten tulee toiset kasvit, puut ym. ja enimmäisenä tulleet kasvit "kärsivät" ja tuhoutuvat. Puut kasvavat lajeittain, siten että enimmäiset "kärsivät" uusista puulajeista. Kierto jatkuu ja kaikki kasvit "kärsivät"vuorollaan. Luonto ei käsittääkseni käsittele sitä "kärsimyksenä", vaan normaalina kiertona ja väistymisenä. Jokaisella lajilla on kukoistusaikansa ja se aina uusiutuu, kun olosuhde taas sille lajille on otollinen.
Emme tosiaan ehkä tuhoa biosfääriä kokonaisuudessaan ja elämä/evoluutio ajtkuu, mutta eipä tässä myöskään ole kyseessä vain yhden lajin hyvinvoinnin näkökulma (ihmisen). Koko nykyinen tasapaino on luisussa ja siis todella monet muutkin lajit tuhoutumassa. JackOja, ei siis ole kyseessä vain ihmisen poistuminen.
No esimerkkinä ne metsäpalot; tänä päivänä niitä on massiivisesti enemmän koska ihminen?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Ei ne ole enää sitä "luonnollista kiertokulkua".
Mutta sulle se on vain luonnon kiertokulkua?
Siinä kun tapahtuu muutakin kuin palaa metsää.
Tapa väistää vastuuta tuokin. Ja tuo iänikuinen "mietipä mitä muualla tehdään", voi jeesus.
How stupid is that? ;)
Mutta mitä tarkoitetaan sanalla luonto? Jos tietyt eläinlajit kuolee sukupuuttoon, niin tuleeko ne koskaan takaisin? Jos joku gorillalaji tai gepardi kuolee pois, niin eiköhän se ole lopullista? Ei sellaista resettiä ole että menetetty laji tulisi takaisin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Mutta eihän tämä kuolleeksi kivimöykyksi muutu, jos se siis riittää että täällä edes jotain vihreää kasvaa ja muutama eläinlaji kipittää pitkin mantereita. Tietysti jos katsotaan jonnekin 200-300 miljoonan vuoden päähän, niin paha sanoa mitä lajeja evoluutio siihen tilanteeseen on keksinyt. Tuskin näitä samoja kuitenkaan.
Enkä nyt tarkoita mitään Suomi vastaan Kiina jankkausta, vaan ihmisen toimintaa ylipäätään.
Kysyn mielenkiinnosta, että mikä on luonnon tasapaino ja kuka sen määrittelee? Eikös luonnon tasapaino, jos halutaan tätä termiä käyttää, ole vallitseva tilanne. Ei historiallinen tilanne tai tulevaisuuden oletus. Otan taas tuon metsäpalon esimerkiksi. Palon jälkeinen hetki on paras mahdollinen olosuhde määrätyille kasveille. Metsittyminen heikentää niiden olosuhdetta ja ne lähes katoavat. Tasapaino siis muuttuu hyvin nopeasti, se on jatkuvaa vaihtelua luonnossa. Meressä tapahtuvan öljytuhon jälkeen muutaman vuoden päästä määrätyt lajit valtaavat alueen ja ne elävät täydellisessä yltäkylläisyydessä, sitten kalalajit tulevat tähän "ostosparatiisiin" syömään loputtomalta vaikuttavia einesresursseja, sitten petokalat suuntaavaat alueelle, koska sapuskaa on aivan järjettömästi koska aikaisemmilta kalalajeilta puuttui ravintoketjussa korkeammalla olevat uhkat. Tasapaino vaihtelee jatkuvasti. Lopulta meri normalisoituu ja taas tasapainottuu hetkeksi siten, että kaikilla on sapuskaa, eikä öljytuhosta tietoakaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti fiber
Toivon hartaasti että sun lailla ajattelivia olis erittäin vähän.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Aivan käsittämätöntä.
Minusta sen tasapainon määrittelee luonto itse keskenään, ja ihmisen vaikutus siihen pysyisi vähintään kohtuu tasolla. On kyse sitten vaikka ilveksen ja kauriin keskinäisestä tasapainosta, tai mista tahansa ravintoketjun osasta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Ei siinä mitään tunteellista ole. Lajeja, kuten ihminen, tulee ja menee. Pienemmässä mittakaavassa tuhoutuu alalajeja, kuten "bensa-autolla ajava" homo currus (tms). Turha sen perään on itkeä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Ymmärrän ja hyväksyn sen, että et voi käsittää kaikkia, edes monia asioita. Kiistätkö sen, että metsäpalot ovat luonnon uusiutumisen kannalta kuin lottovoitto?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ruuduntakaa
Jotenkin epäilen että joutuessasi tulipalon keskelle toivot palokuntaa apuun sen sijaan että ajattelet mikä lottovoitto luonnon uusiutumisen kannalta tuhosi on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Tässä on jankattu aihetta aika monta sivullista ja vielä ei ole tullut ratkaisua aiheeseen. Korona sen sijaan tuli joka esimerkiksi romautti matkailun ja lentoliikenteen mutta mitään vaikutusta sillä ei ole ollut luonnon pelastumisen kannalta. Eli pelkkää populistista höpinää puhua jostain lentoliikenteen tai sähköautojen vaikutuksesta suureen kuvaan.
Itse olen parhaimmaksi lääkkeeksi ehdottanut globaalia yhden lapsen politiikkaa mutta sekin on kuulemma väärin koska saastuminen on valkoisen miehen aiheuttamaa eikä siitä pidä laittaa kärsimään kehittyviä maita. Ja eipä tuollaisen globaalin yhden lapsen politiikan läpisaaminen tällaisessa uskontojen valtaamassa maailmassa kuulosta edes kovin realistiselta.
Joten ehdotuksia otetaan vastaan mutta älkää nyt pliis ehdottako jotain polkupyörällä asiointimatkojen kulkemista tai lajittelun tehostamista. Paikallisesti tällaiset toimet voi olla hyvinvointia parantavaa ja varsinkin itselle henkisen hyvä olon tuovaa (olen kantanut korteni kekoon) mutta globaalisti ei millään mittareilla havaittavaa merkitystä.
^ en ymmärrä miksi täytyy hakea jotain yhtä, radikaalia hopealuotia joka ratkaisee ongelman. Sellaista ei nimittäin löydy. Lajittelu, hyötypyöräily jne. ovat pienen pieniä osasia kokonaisuudessa joiden kumulatiivinen vaikutus on toivottavasti riittävä.
Puhumattakaan, että ne maat, joissa yhden lapsen politiikkaa on yritetty (lähinnä kai Kiina) homma on mennyt vituralleen ja pahasti. Pitäisi olla ensin täysi (sukupuolten) tasa-arvo ettei syntyneiden sukupuolijakauma vääristy kuten siellä.
Mutta ensimmäinen askel on tajuta että keino kuin keino vaatii itseltäänkin sopeutumista. Mitä aiemmin aloittaa, sen helpompi. Sitoutuminen vanhaan on haitaksi, uuden kokeilu hyväksi. Jos kokeilu ei toimi, voi aina palata. Esim vaikka se asiointipyöräily tai kasvissyönti. Niihin voi jäädä koukkuun.
Yksittäisistä keinoista paras olisi nostaa suojelun pinta-alatavoite ainakin 50%:n.
Saa tuohon yhdistää säästäväisyyden, ekologisen elämäntavan ja elintason laskemisen. Eihän sitä kukaan kiellä ;) haen vain konsteja jotka olisivat vaikuttavuudeltaan riittävää kokoluokkaa globaalisti. Sinun globaalia ehdotusta odotellessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kmruuska
Nythän ollaan jo nähty energia hinnan nousun esimakua. Tämä on tietysti muusta kulutuksesta pois ja jos energia tuotetaan ekologisesti se vähentää tehokkaasti päästöjä ollessaan erittäin kallista.
Todennäköisesti tuokaan vaihtoehto ei ole mieleinen suurelle yleisölle ja sillä hetkellä vallalla oleville poliitikoille.
Osaatko lukea, tai ymmärrätkö lukemaasi?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Perehtyisit asioihin edes.
Vaikka niiden nykyajan metsäpalojen suhteen. Nykyajan.
Eli haet sitä yhtä ihmekonstia joka ratkaisee ongelman. Sitä ei löydy.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Energian hinnannousu myös kannustaa ja pakottaa tekemään asiat vähemmällä ja tehokkaammin.Lainaus:
Nythän ollaan jo nähty energia hinnan nousun esimakua. Tämä on tietysti muusta kulutuksesta pois ja jos energia tuotetaan ekologisesti se vähentää tehokkaasti päästöjä ollessaan erittäin kallista.
Todennäköisesti tuokaan vaihtoehto ei ole mieleinen suurelle yleisölle ja sillä hetkellä vallalla oleville poliitikoille.
Joo kyllähän esimerkiksi ilmalämpöpumput ovat energiatehokkuuden kannalta hyvä asia. Se että investoinnin tuomat säästöt sulavat energian hinnan korotuksiin saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä.
Kansan voi olla vaikeaa hyväksyä että elintason tulee tippua merkittävästi kun on totuttu siihen että se on ollut ainakin viimeiset sata vuotta hyvin nousujohteista.
Se ”vihreässä siirtymässä” vähän tympäisee ettei kukaan poliitikko uskalla sanoa tätä ääneen.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Pertti Linkola.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kmruuska
No niin, asia ratkaistu.
Itselläni suurimmat korjattavat olisi ruokailussa. Maitotuotteita menee ihan liikaa, tykkään juustoista ja jugurtista ja syön niitä päivittäin.
Pitää myöntää että olin yllättynyt kuin luin että juuston ilmastovaikutus on liki tuplat verrattuna porsaanlihaan, ja reilusti tuplaten siipikarjan lihaan verraten. Eli siis parempi on jättää oltermanni pois leivältä, eikä kalkkunaleikettä.
Tuo nautakarja ja naudanlihan syönti on kyllä erikoinen mörkö. Se vaikuttaa todella rumasti globaaliin luontokatoon, sademetsien hakkuuseen, veden kulutukseen ja myös ilmastonmuutokseen. Se voisi olla yksi hopealuoti, jos naudanlihan käyttö vedettäisiin minimiin. Siis koko maailmassa, ei vain Suomessa tai Tampereella.
Hitsi kun naudan jauheliha on niin helppo ruoka-aine.
Minkä asian Pentti ratkaisi ja miten?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Arosusi
Ruokavalion muutoksella on hyvä mahdollisuus päästä win-win tilanteeseen, sekä kroppa että luonto kiittää. Esim. juuston sisältämä rasva on merkittävä rasvanlähde miehillä ja näkyy keskivartalossa, maustetuissa jugurteissakin on paljon sokeria ja sekin näkyy kropassa jos niitä paljon syö. Naudanliha on helppo jättää kokonaan pois ruokavaliosta, se on helppo korvata eikä sitä jää kaipaamaan kun siitä luopuu, sama oikeastaan sianlihan kanssa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
You’re right
Ylikansoituksen? Omalta kohdaltaan. Vaikka että taisihan tuolla olla kersoja.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kmruuska
Ruuduntakaa, haluaisit siis tiedeyhteisön harventuvan, jotta sinulle epämieluisia tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Saat uhrata vähäisistä resursseista paljon, jotta löytäisit jostain tiedemiehiä, jotka eivät allekirjoittaisi tuota esittämääni metsäpalojen jälkeistä kukoistusta ja öljytuhojen jälkeisen jälleenrakentumisen mekanismia merissä. Sinä et voi sietää ideologiasi kannalta epämieluisia totuuksia ja käytät mielelläsi termejä, kuten "peruuttamaton tuho", "planeettaa ei voi pelastaa" ja muita yhtä messiaanisia ilmaisuja, joilla pelottelet asiaan perehtymättömiä, kuten lapsia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ruuduntakaa
Fakta-allergiasi ja ymmärtämättömyysvajeesi perustuu ideologisiin höyryihin, jota ovat sumentaneet ruutusi, tuon ainoan kanavasi reaalimaailmaan. Vanhempasi ovat varmasti huolissaan mielenterveydestäsi ja jos ei ole, niin sinun olisi syytä olla huolissaan heidän mielenterveydestään.
Olet kunnostautunut matalan älykkyyden vinoilulla, faktojen kieltämisellä ja uskomustesi tuomalla vankalla itsevarmuudella. On aina kiva viihdyttää itseäni kirjoituksillasi. Kiitos!
Ei lisättävää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
No tuo on yksityisen peruskuluttajan kohdalla niin kaukana todellisuudesta kuin mahdollista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kmruuska
Kun energian hinta nousee keskiverto kuluttajalle jää entistä vähemmän rahaa laittaa esim. Elintarvikkeisiin jolloin pitää ostaa ruokaa joka ei varmasti ole ympäristöystävällistä. Monellakaan ei ole rahaa kmruuskan tapaan ostaa 50 tonnin teslaa ja kettuilla vanhalla diesel Avensiksella ajavalle. Polttoaineen hinta kun vielä nousee niin sitä vähemmän on mahdollista vaihtaa ympäristöystävällisempään? Sähikäiseen
No yksi mikä voisi toimia olisi kattava ulkoishaittojen takautuva verottaminen. Aloitetaan vaikka hiilipäästöistä ja tosiaan takautuvasti. Kerätyt rahat voisi rahastoida ja jakaa jonkinlaisena osinkona. Se on tällä hetkellä poliittisesti yhtä helppo kuin tuo yhden lapsen politiikka, mutta tilanne muuttuu koko ajan. Varsinkin kun sekä ekonomistit että ympäristönsuojelijat ovat asiasta hellyttävän samanmielisiä. Kaiken lisäksi tämän voisi aloittaa paikallisesti, kokeilla erilaisia malleja ja laajentaa sitten globaaliksi omaehtoisesti tai hätätapauksessa pakolla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kmruuska
^^Väittäisin, että halvimmat elintarvikkeet on ympäristöystävällisiä, esim jalostamattomat kasvikset. Mitä enemmän jalostusastetta elintarvikkeella on, sitä kalliimpaa se yleensä on. Tästä olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus, jos jollain on tiedossa niin voi linkata.
Ei oo tutkimusta mutta kun käy paikallisessa mercadonassa niin ei ne teolliset nugetit kovinpaljoa maksa. Jopa täällä tuoreet kasvikset on energiasisältöön verrattuna ihan toisissa hinnoissa.
Hyvin kirjoitettu ja lukukelponen kirja romahduksesta, joka voi kohdata meitä tai tulevia joskus. Ei ole maailmanlopun ennuste.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Roma..._menesty%C3%A4
^ Se Tainterin kirja (linkattu ko sivulla) on parempi vaikka onkin vanhempi ja hemmetin vi**umainen lukea.
Kova rasva näkyy ennenkaikkea haitallisesti verisuonissa kolesterolitasapainossa ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä eikä miesten tai naisten aineenvaihdunnassa ole oleellista eroa ole etteikö tyydyttyneet kovat rasvat vaikuttaisi myös naisten verisuonistoon. Samalla tavalla naiset voi sairastua esim. sepelvaltimotautiin jos käyttää suuria määriä tyydyttyneitä kovia rasvoja. Rasvamaksaan ja siihen usein liittyvään vyötärölihavuuteen vaikuttaa salakavalasti sokeri ja huonot hiilihydraatit. Alkoholi tietysti oma lukunsa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01074
Rasva on tärkein energianlähde mutta periaatteessa ylimääräisen rasvan kertyminen elimistöön on aina huono asia tuli se sitten eläin- tai kasviperäisistä raaka-aineista. Tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja muodostuu ihmisen elimistössä, mutta osa monityydyttymättömistä rasvahapoista on saatava ravinnosta. Nämä välttämättömät rasvahapot ovat omega-6-sarjan linolihappo sekä omega-3-sarjan alfalinoleenihappo. Näitä saadaan kasviöljyistä sekä pähkinöistä, manteleista ja siemenistä.
Ruoko- eli valkoisen sokerin voi jättää oikeastaan kokonaan pois ruokavaliosta. Sille ei ole mitään tarvetta. Sokeri jopa sotkee välttämättömien rasvahappojen toimintaa. Hedelmien sisältämä sokeri imeytyy vähän hitaammin kuin ruokosokeri mutta toisaalta aiheuttaa enemmän maksan rasvoittumista. Se saattaa myös vaikuttaa veren rasva-arvoihin, kuten triglyserideihin, vielä epäedullisemmin kuin ruokosokeri. Hedelmissäkin on eroja, banaani on esim. yksi pahimmista sokeripommeista, mandariinissä on suurin piirtein puolet vähemmän sokeria. Hedelmien sisältämä sokeri tulee huonona sivutuotteena mutta hedelmissä on muita hyviä aineita eli ei niiden syömistä kannattaa kokonaan lopettaa. Suositeltavaa on käyttää sellaisia hedelmiä joissa sokerin määrät ovat maltillisia.
Jos siirrytään kovin vähärasvaiseen ruokavalioon niin vaarana on että lisätään hiilihydraattipitoisten ruokien määrää jotta saadaan energiaa tai sitten käytetään enemmän sokeria. Syödään liikaa perunoita, pastaa, pullaa (valkoisia vehnäjauhoja) ja sokeri on korvannut rasvan joka on vielä pahempi asia. Seuraukset ovat vielä pahempia kuin kovista rasvoista luopuminen. Kovien rasvojen kohtuullinen käyttö ei ole vahingollista.
Mun mielestä jos ruokavaliota haluaa muuttaa terveellisempään suuntaan niin ensimmäiseksi kokonaan pois alkoholi ja valkoinen sokeri, sitten valita vähäsokeriset hedelmät, seuraavaksi huonojen hiilihydraattien (pasta, pulla) vähentäminen ja lopuksi miettiä ne hyvät proteiinien ja rasvan lähteet erityisesti välttämättömät rasvahapot joita elimistö ei pysty itse valmistamaan. Linoli- ja alfalinoleenihappoa saa myös lisäravinteinakin jos ei halua ruokavaliosta noita saada.
Energian kulutus tietysti vaikuttaa siihen mitä kannattaa ja pitää syödä. Paljon liikkuvalla on erilaiset tarpeet, eikä hiilihydraattien tai jopa sokerin tiukka säännöstely ole niin tarkkaa.
Ompas hakalaa, taidan edelleenkin pysähtyä pyöräreissulla ottamaan cortadon ja kyytipojaksi bogadillo de jamon e queso.
Ha-ha. Mä voin pitemmällä lenkillä pysähtyä juomaan mustan kahvin. En edes muista koska olisin viimeksi syönyt jotain lenkillä. Enkä ole mikään pitkien lenkkien pyöräilijä. Joskus tullut ajettua 300km, mutta nykyisin pisimmät lenkit jossain 140km huituvilla. Enemmän liikkuvalla on energian saannin suhteen erilaiset tarpeet, eikä se yksi sokerimunkki kahvin kera nyt vielä maksaa tuhoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti IJa
Juu, minulle tässä iässä tuo on osa pyöräilyä, ei ole niin suorittamispainotteista enää tuo ajaminen.