Power tap ja muut voimamittarit!!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Nufan

Mitä käytännön eroja on Powertapin eri versioilla?
Muuta kuin paino ja tossa kalleimmassa laakerit? (mallit pro, G3 ja G3C)
Vai oliko ne erot juurikin nuo?

---

Laitetaampa vähän pikkasen tietoa:

-uusimmissa Pro:ssä, puolen vuoden sisään tehdyissä, on sama "torque tube" kuin G3:ssa. siksi manuaalikalibraatio näyttää eriarvoa kuin vanhemmat mallit.
-G3 saa 16-32 pinnanrei-illä. Pro on nykyään vain 32h. Varastossa on vielä vähän 24, 28 reikäisiäkin.
-G3 on elektroniikaltaa erilainen. Esim. paristo on 1x CR2032 (sama kuin esim sykepannoissa), Pro on 2x LR44. Pattarit kestää yleensä koko kesän, tai talven. Ensiasennus patterit yleensä vähemmän.
-G3 on 100g kevyempi ja myös ulkomitoiltaan pienempi kuin G3.
-G3C on keraamilaakereilla oleva versio.

Joule GPS on saamassa softapäivtyksen lähiaikoina, tärkein muutos on lähinnä jarkuvan tehon keskiarvoituksen säädettävyys.
2014' on tiedeossa PT/Joule grafiikkoihin muutoksia. Muuta ei ole ainakana vielä tiedossa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti J. Conrad

Mun kanta on että 2vk ja 1000+km Gran Canarialla pesee mennen tullen jonkun tehomittarin.

---

:D :D :D

Keskimääräisellä kokemuksella ei oikein pidä paikkansa, jos on vähänkään reenannut talvellakin. Tietty jos ei muuten reenaa, vaikutus tietty aika dramaattinen.

No, ei vängätä, Tapansa kullakin. Minusta joku tollanen leiri on lähinnä henkisesti kiva, voi Suomessakin ihan reenata ittensä kuntoon.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lasol

Powertap on yhdessä kiekossa. srm:n kanssa voi vaihdella vaikka kolmeekymmentä eri kiekkoa.

---

SRM:n hinnalla saa PT:tä muutaman ja kiekon siirto pyörästä toiseen on varsin helppoa. Ei sen vaikeampaan kuin tavallisen kiekonkaan, mitään johtoja ei ole etc. Kampien ei.

Tosin jos ajaa tykkää ajaa levykiekolla tai Lightweight:lla, kampipohjainen tehomittari on tietty silloin helpoin ratkaisu. Ei tosin ole tullut ajettua omilla LW:llä koska tehomittarin tärkeys on vienyt voiton mulla, ja nekin on hyvissä kehissä. Tosin mun ratkaisu ainakin nyt on ollut takakiekko Enve 8.9 G3:lla jota voi käyttää maantie ja TT-pyörässä. Ei ole edes kovin painava kiekko.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti mhelander

Tutun kuulonen asenne :) mutta näin tekniikan alan ihmisenä nippelitieto kiinnostaa, ainakin periaatteessa. Siitä voi sitten yrittää löytää syytä jälkikäteen vaikka jos ei kulkenu, jaksanu tai tuli puotetuksi...

---

Tai toisinpäin. Joskus tuli pokattua eläkeläisten kultaa ISM-M30 tempossa, vaikka taso ei ollut ihan rapaa, nykyään TODELLAKIN harmittaa kun ei ole sen päivän tehoja tiedossa. Olisi vaan referessi paljonko watteja löytyi lihasta kun joskus jaksoi reenata paremmin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Samu Ilonen

Laitetaampa vähän pikkasen tietoa:

-uusimmissa Pro:ssä, puolen vuoden sisään tehdyissä, on sama "torque tube" kuin G3:ssa. siksi manuaalikalibraatio näyttää eriarvoa kuin vanhemmat mallit...

---

Mitä tuo ero käytännössä tarkoittaa? Kannattaako niitä 28-reikäisiä wanhoja vielä ostaa vai onko uusilla sisuksilla varustettu 32-reikäinen selkeästi parempi? Onko uudella ja vanhalla mallilla hintaeroa?

Heitänpä oman lusikkani tähän soppaan, koska miusta tuntuu, että "minunlaisia" kilpakuntoilijoita (koukkupolvia) on Suomessa (ikävä kyllä**) eniten, joilla wattimittarin hankinta on käynyt mielessä. (**junioreihin pitäisi panostaa, mutta todella monelle juniorille pyöräily on se 2 tai 3 laji jota harrastaa, ja lopulta lupaavasta junnnusta tulee tälläinen kilpakuntoilija)

Itsellä oli testissä joku aika sitten Look/Polarin wattipolkimet, aiempaa kokemusta wattimittarista oli vanha Polarin ketjuvärähtelystä mittaava systeemi ja satunnaisia kertoja PT napaisella kiekolla ajosta.

Lähtökohtana siis oli vuosia sitten, että wattimittari on se seuraava ISO ja VÄLTTÄMÄTÖN hankinta, mutta huomasin että minun mielenkiinto ei riitä edes purkamaan Polarin / Garminin tietoja koneelle lenkin jälkeen, vaan siellä ne tiedostot lojuvat mittareissa kunnes muisti loppuu. SIIS: lenkin aikana on kiva katsella tietoja/dataa, mutta lenkin jälkeen ei voisi vähempää kiinnostaa miten ja missä tuli ajettua. Mukavahan niitä oli tuijotella lenkin aikana, että millä wateilla se Sa Calobra nousee ylös, mutta siihen se sitten jäikin...

Olen tietyllä tapaa pyörähifisti, sen myönnän, mutta koska viimeiseen 20 vuoteen ei ole ollut mitään "kilpailullisia tavoitteita", ei systemaattista harjoittelua, vaan ja ainoastaan ulkoilua ja oman (yli)painon hallintaa, perheen kanssa olemista ja yms. eli paljon paljon tärkeämpää kuin jonkun ulkoilun (mitä ei missään muodossa voi kutsua harjoitteluksi) analysointi. Nykyisinkin tärkein ominaisuus pyörämittarissa on kellonaika, sitä tulee seurattua, että koska pitää ehtiä kotiin lenkiltä.

MUTTA: jos olisin alle 20 -vuotias kilpapyöräilijän alku ja minulla olisi oma valmentaja tai olisin oikeasti kiinnostunut harjoittelun "laadusta" ja olisi selkeä tavoite olla joskus huippu-urheilija, niin wattimittari olisi se #1 hankinta heti kilpapyörän jälkeen tai siis siinä heti pyörän mukana olisi se oltava, ihan pelkästää valmentajan vuoksi.

Ja jos jollekin koukkupolvelle antaa mielihyvää wattimittarin datan tuijottelu lenkin jälkeen, niin mikäs siinä, ei se nyt oikeasti ole mikään älyttömän kallis hankinta, siihen nähden mitä vuositasolla harrastukseen palaa rahaa. Kuitenkaan en voi käsittää sitä, että joku +40 v sarjalainen käyttäisi sitä harjoittelussa kilpailumenestyksen parantamiseksi jossain ISM mitalien toivossa??? Haloo?? Takana loistava tulevaisuus...

OT:
erkkk on kyllä asialinjoilla, ennen oli ennen ja nykyinen playstation sukupolvi on nyt, "vahingossa" treenaamista ei enää tapahdu sitä 300h/v, koulun jälkeen pallopeleissä yms. koulumatkat kuljetaan autoilla, ei osallistuta pihatöihin (lumityöt, nurmikonleikkuu), koululiikuntaa on 2h/vko vs. 80-luvun 5h/vko jne. Olen itse juniorivalmentajana ja huolestuttavan heikko on jopa "kilpaurheilua" harrastavien nuorten fyysinen PK taso, sitä ei wattimittarit pelasta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tumppi

............Kuitenkaan en voi käsittää sitä, että joku +40 v sarjalainen käyttäisi sitä harjoittelussa kilpailumenestyksen parantamiseksi jossain ISM mitalien toivossa??? Haloo?? Takana loistava tulevaisuus........

---

Itse myönnän että kuulun tähän kastiin. Taisiis ei ole tehomittaria, enkä ole kuin (vasta?) 31v, mutta kuitenkin. Pyöräilyharrastus alunperin alkoikin muutama vuosi sitten ihan eri motiiveilla joita en halua täällä jakaa. Liittyvät vähän huonompaan elämään. En silti mikään vankilakarkuri ole, pari kertaa juoppoputkassa ollut ja yhden liikenteen vaarantamis sakon saanut. En edes omaa rikosrekisteriä. Tarkoitus niinkun ryhdistäytyä. No kilpailuhenkisenä huomasin pian että kiinnostaa ajaa kilpaa. Tasolla ei niin väliä mutta kuitenkin. Suuri syy sille miksi ostin kalliit varusteet (ehkä n. 4ke). Senverran kuitenkin itseäni tunnen, että jos nyt jostain syystä en voisi kilpailla, lenkkeily jäisi ainakin 1/3 tämänhetkisestä, ehkä jopa vähempään. Siksi kilpailen. Se motivoi lenkkeilyyn joka on terveellistä.

P.S. En junnuna harrastanut mitään lajia kilpahengessä, se on yksi syy miksi eläkelläisenä jaksaa.

Niin ja jos joku ihmettelee että en saanut mahdutettua tehomittaria 4k budjettiin niin sitten ihmettelee. Mulla on ihan hyvä fillari kai.

Kaverilla on toi ketjuwattimittari kans (ei käytösssä). On varmaan melko suuntaa-antava?

Meillä ollut nyt 3kk käytössä powertap+joule GPS, lähinnä vaimon käytössä. Kyllä harjoittelu on muuttunut ihan täysin, ennen mentiin sykkeiden ja fiiliksen mukaan. Nyt on saatavilla selvää dataa, joskus vaan sykkeet ja fiilis ei kerro kaikkea.
Jos tässä itse kuntoutuu selän osalta siihen malliin että pystyy harjoitteleen ihan tosissaan, niin kyllä toinen tuollainen paketti tulee hankintaa.
Tietysti tämä vaatii vähän paneutumista asiaan ja opiskelua, me onnesta saatiin paljon neuvoja ja tietoa kokeneemilta käyttäjiltä/pyöräilijiltä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti mikki1970

Meillä ollut nyt 3kk käytössä powertap+joule GPS, lähinnä vaimon käytössä. Kyllä harjoittelu on muuttunut ihan täysin, ennen mentiin sykkeiden ja fiiliksen mukaan. Nyt on saatavilla selvää dataa, joskus vaan sykkeet ja fiilis ei kerro kaikkea.........

---

Sen verran kävi silmään että floodaan taas. Niinkuin olen ylempänä jo todennut, kilpaurheilija tuntee kroppansa niin hyvin että tunne lihaksissa kertoo heille todella paljon. Kuntoilijalle tilanne on täysin toinen. Muistetaan muita kestävyyslajeja kuin tämä, ei niillä ole vastaavaa dataa tarjolla. Kai ne silti 'tieteellisesti' (varmaan sykkeen perusteella paljon) reenaa, luulen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lasol

Itse myönnän että kuulun tähän kastiin. Taisiis ei ole tehomittaria, enkä ole kuin (vasta?) 31v, mutta kuitenkin. Pyöräilyharrastus alunperin alkoikin muutama vuosi sitten ihan eri motiiveilla joita en halua täällä jakaa. Liittyvät vähän huonompaan elämään. En silti mikään vankilakarkuri ole, pari kertaa juoppoputkassa ollut ja yhden liikenteen vaarantamis sakon saanut. En edes omaa rikosrekisteriä. Tarkoitus niinkun ryhdistäytyä. No kilpailuhenkisenä huomasin pian että kiinnostaa ajaa kilpaa. Tasolla ei niin väliä mutta kuitenkin. Suuri syy sille miksi ostin kalliit varusteet (ehkä n. 4ke). Senverran kuitenkin itseäni tunnen, että jos nyt jostain syystä en voisi kilpailla, lenkkeily jäisi ainakin 1/3 tämänhetkisestä, ehkä jopa vähempään. Siksi kilpailen. Se motivoi lenkkeilyyn joka on terveellistä.

P.S. En junnuna harrastanut mitään lajia kilpahengessä, se on yksi syy miksi eläkelläisenä jaksaa.

Niin ja jos joku ihmettelee että en saanut mahdutettua tehomittaria 4k budjettiin niin sitten ihmettelee. Mulla on ihan hyvä fillari kai.

Kaverilla on toi ketjuwattimittari kans (ei käytösssä). On varmaan melko suuntaa-antava?

---

Höpsis, ethän sie kuulu tuohon ryhmään. Mies parhaassa iässä ja ilman wattimittaria vielä. Siun ikäisiä äijiä polkee vielä ammatikseen enemmän kuin nuorempia. Veikkaan että siun motiivi on "kiusata" kotimaan kisoissa näitä wannabetosikkoja, joilla ei menestystä ole tullut kuin koukkupolvisarjoissa (jos edes siinä), vaikka kilpailleet ja treenanneet ikänsä. (tiedän kokemuksesta, että se "kiusaaminen" tuntuu erittäin hyvälle :), kiusa se on pienikin kiusa?) Itse harjoittelin ja kilpailin koko nuoruusiän, kohtalaisilla tuloksilla. Nyt vaan nautitaan ja ulkoillaan. Toki kun numero rinnassa, niin aina vedetään täysiä periaatteella.

Miulla olis muuten vanha Polarin langallinen ketjuwattimittari joutavana ilmaiseksi annettavana, jos joku tarvii... kelloa ja sykevyötä en anna, kun se on sydänvikaisella isäukolla käytössä sykkeen seurannassa. Edit: Kuitolle lupasin jo.

Laitoin Tumppi viestiä, emännän fillariin sopisi mainiosti...! :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lasol

Sen verran kävi silmään että floodaan taas. Niinkuin olen ylempänä jo todennut, kilpaurheilija tuntee kroppansa niin hyvin että tunne lihaksissa kertoo heille todella paljon. Kuntoilijalle tilanne on täysin toinen. Muistetaan muita kestävyyslajeja kuin tämä, ei niillä ole vastaavaa dataa tarjolla. Kai ne silti 'tieteellisesti' (varmaan sykkeen perusteella paljon) reenaa, luulen.

---

Mistä se kilpaurheilija oppii koskaan tuntemaan kroppaansa jos ei saa jotain tieteellistä palautetta omasta harjottelustaan? Jos aina painat menemään ilman mitään feedbackia siitä mitä teet, miten kovaa menet jne niin eipä se helppoa ole kenellekkään oppia tuntemaan sitä olotilaa kun teho-syke-olotila on kohdakkain. Helppoahan se on kun hiihdät 20min aerobisella kynnyksellä jonka jälkeen mitataan laktaatit ja saat välittömän palautteen edellisestä 20minuutista. Sen perusteella voit tehdä toisen vedon ja taas verrata fiilistä laktaattiin. Sanon vaan, että ei ole helppoa arvata niitä laktaatteja vaikka olisi miten paljon tehnyt. Helppo on arvata kaikki 10+ laktaatit, mutta tärkeä n. 4mmol/l kohta vilisee hyvin nopeasti ohi.
Jos tätä pyöräilyä oikeasti tosissaan rupeaisi harrastamaan, kannattaisi osaa wattimittarin lisäksi lactate scout paidantaskuun. Halvempi se on kuin wattimittarit yleensä.

Esim minä olen hiihdosta siirtynyt pyöräilyyn ja olen välillä aivan pihalla treeneistä, miten kova harjotus oikeasti oli. Anaerobinen kynnys on n. 15-20 lyöntiä alempana pyöräillen kuin hiihtämällä, joka ei helpota yhtään opettelua. Wattimittari antaisi ainakin rehellistä dataa omasta tehontuotosta, syke kun on niin häilyvä ja muutenkin melko heikko mittari. Jos yhden kauden saisi ajaa wattimittarilla (jos sais vaikka vuokrattua) ja treenaisi paljon kynnysharjoituksia niin silloin voisi sykemittarin kanssa saada hyvää dataa. Tähän jos saisi lisättyä vielä laktaatin niin avot.

Vähän sama kun käy spinningissä, aina tuntuu saatanan pahalta mutta mistä minä oikeesti tiedän miten kovaa ajan? Sykkeet on suht samoissa lukemissa joten niistäkään ei oo hyötyä.

Jos on tarpeeks syvät taskut niin ehdottomasti suosittelisin kaikille wattimittaria, jos haluaa kehittyä pyöräilijänä. Silläkin uhalla uskallan sitä suositella vaikka en itse omista kyseistä vehjettä (vielä, saa nähdä josko tässä innostuisi ihan vaikka reenaamaan)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ossipoika

*paljon tekstiä*

---

En ole yhtään eri mieltä siitä että tehomittari on erittäin hyvä laite. En myöskään itse tiedä tota 'fiilis' juttua että millä tehoaluueella mennään, olen vain kuulut kun kilpaurheilija mulle kertoo että näin on. Eli ilmeisen yksilöllistä tämäkin. Ja olet täydellisen oikeassa että jostain se tieto on ensin saatava jolta tietää mikä fiilis on milloinkin. Selvennykseksi totean että en todella itse luule olevani kilpaurheilija, pois se minusta. Lähinnä kun tähän säikeeseen alunperin rupesin tarinoimaan niitä-näitä, oli tarkoitus kertoa että wattimittari on urheilijan väline tieteelliseen reenaamiseen, ei kuntoilijan lelu. Taisiis urheilijat siitä saa oikeasti hyödyn. Ts muut osa alueet pitää olla kunnossa jotta tehomittarista saa kunnon hyödyn. Rasva% alle 10, pari vuotta harrastelua takana ja hyvä pyörä. Silti niinkun jo totesin aikasemmin, jos on ylimäärästä rahaa ni voihan tälläsen lelukskin hommata. Ymmärrän myös että pyöräilijöiden keskuudessa on paljon näitä toimistorottia jotka tykkäävät luvuista ja teknisistä leluista, ei siinä mitään pahaa. Potkupalloa olen lähes koko ikäni harrastanut. Pyöräilijöiden keskuudessa on keskimäärin selkeästi korkeampi koulutuksen taso. Tämän myötä myös tulotaso. Pyöräily on harvoin duunarin harrastus, ainakin harvemmin kun moni muu.

Tottakai sykkeet on erit eri lajeissa, itsestään selvää. Siksi hiihtäjät tekevät testit matolla sauvoin ja pyöräilijät pyörällä.

Olen huomannut saman tuossa spinussa. Ei oo mukava tuntu jaloissa vaikkei syke oo ihmeellinen. Oletan että johtuu osittain siitä, että jalat pyörittää 100% ajasta (ainakin itsellä) toisin kun ulkona pyöräillessä.

Mielestäsi syke on häilyvä ja melko heikko mittari. Miten sitten harjoittelit suksilla? Mistä sait dataa? Itse saan reeniniksejä lähinnä entisiltä hiihtäjiltä ja ainakin he puhuvat sykkeistä. Tosin ovat sinua merkittävästi vanhempia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lasol

Mielestäsi syke on häilyvä ja melko heikko mittari. Miten sitten harjoittelit suksilla? Mistä sait dataa? Itse saan reeniniksejä lähinnä entisiltä hiihtäjiltä ja ainakin he puhuvat sykkeistä. Tosin ovat sinua merkittävästi vanhempia.

---

Lainaus:

---

Pro Cycling has reported that Damiano Cunego has returned to using a heart rate monitor in preference to a power meter. His argument seems to be that using a power meter can cause you to over train by straining to meet target wattages when you are tired. Apparently a heart rate monitor will prevent you doing this. He also claims that the greatest gains for using a power meter are in time trials rather than road races.

---

Lainaus:

---

Devolder chooses a traditional approach to training and doesn't believe much in performance testing. "I have trained with an SRM power meter before, but mostly I just use a heart rate monitor," dismissing media reports that he completely trained without any technical devices.

---

IMHO Syke on ihan hyvä rasitustason mittari, mutta sen käyttäytyminen pitää tuntea. Ensiaskel on tehdä testi ja toistaa niitä testejä, kalibroimattomalla mittarilla ei tee mitään. Toinen askel on peilata sitä omiin tuntemuksiin, mitä lähempänä palautumisen rajoja mennään harjoittelussa (~maksimaalinen kehitys) niin sitä tärkeämmäksi se menee. Ei noi asiat muutu tehomittarillakaan. Sillä on toki helpompi sanoa että miehen olisi syytä levätä. Tai että harjoittelu kehittää ja mies on kunnossa.

Joo ei meistä kukaan väitä vastaan etteikö tehomittaus olisi järki homma. Kuten nastarenkaat talvella ;).

On eri kysymys onko sitten järkeä investoida mokomaan. Itse olen saanut ihan kohtuullista kisamenestystä vaikka ainoat testit on olleet epäsuoria hapenoton ergotestejä joista suuntaa-antavat sykekynnykset.

Edelleen sitä mieltä että sen tuntuma vaan pitää hakea mihin pystyy. Tavalla tai toisella. Mullakin on vaikeeta saada tehtyä yksin kovia harjoituksia, mutta ei yhtään vaikeeta kun laitetaan numerolappu rintaan.

Ja jotta tehosta, kuten sykkeestäkin saisi kaiken irti, pitää hommaan perehtyä. Käyttää aikaa ymmärryksen hankkimiseen ja kerätyn datan analysointiin. Jotta ymmärtää sitten tien päällä käyttää sitä dataa oikein. Mulla ei aina tahdo motivaatio riittää kaikkeen taustatyöhön, ei ole rima tarpeeksi korkealla.

Miten sitten ihan ummikko... kuten entinen hiihtäjä. Toisaalta itse olen aina ajanut pyörällä joten perstuntuma voi olla tavallaan parempi. Ainakin max-sykkeet irtoaa pyörällä, ei juosten tai hiihtäen... edelleen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti mhelander

Joo ei meistä kukaan väitä vastaan etteikö tehomittaus olisi järki homma. Kuten nastarenkaat talvella ;).

On eri kysymys onko sitten järkeä investoida mokomaan. Itse olen saanut ihan kohtuullista kisamenestystä vaikka ainoat testit on olleet epäsuoria hapenoton ergotestejä joista suuntaa-antavat sykekynnykset.

Edelleen sitä mieltä että sen tuntuma vaan pitää hakea mihin pystyy. Tavalla tai toisella. Mullakin on vaikeeta saada tehtyä yksin kovia harjoituksia, mutta ei yhtään vaikeeta kun laitetaan numerolappu rintaan.

Ja jotta tehosta, kuten sykkeestäkin saisi kaiken irti, pitää hommaan perehtyä. Käyttää aikaa ymmärryksen hankkimiseen ja kerätyn datan analysointiin. Jotta ymmärtää sitten tien päällä käyttää sitä dataa oikein. Mulla ei aina tahdo motivaatio riittää kaikkeen taustatyöhön, ei ole rima tarpeeksi korkealla.

Miten sitten ihan ummikko... kuten entinen hiihtäjä. Toisaalta itse olen aina ajanut pyörällä joten perstuntuma voi olla tavallaan parempi. Ainakin max-sykkeet irtoaa pyörällä, ei juosten tai hiihtäen... edelleen.

---

En yhtään tiiä, radalla oon juossu 3000m sileen johku 9-minuutin pintaan, junnuna hiihtäny kohtuu kovaa, ja nyt kilvassa pysyn porukoissa +30v ikäsenä, ja treenit / ajelut sujuu ihan mukavasti, vaikka ei oo mittareita kertomassa miten sen oikeasti pitäisi sujua.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti mhelander

On eri kysymys onko sitten järkeä investoida mokomaan.

---

Tämä on mielestäni se tärkein asia, onko kuppi hyötyjen puolella tarpeeksi painava että korvaa suht kalliin hinnan?

Varmasti jokaisella on oma tapansa harjoitella ja tehdä erilaisia harjoituksia. Jos hiihdossa olisi tapa mitata teho lähes reaaliaikaisesti niin sitä varmasti käytettäisiin. Nyt paljon käytetään laktaattimittaria, jolla saa nopeasti hyvää infoa. Tämä kun yhdistetään tarpeeksi kokeneeseen urheilijaan ja sykemittariin niin saadaan jo hyvää jälkeä aikaiseksi. Syke on helppo ja halpa tapa mitata rasitusta, vaikka tuleekin yleensä vähän jälkijunassa. Sykettä tässä olen minäkin tuijotellut viimeiset harjoitusvuodet eikä nykyään tarvitse sykemittaria kertoakseen 5-10 lyönnin tarkkuudella sykkeen.

Pyöräilyssä on se etu että voidaan tuijottaa watteja näytöltä ja seurata samalla sykettä. Voihan sitä ajaa samaa lenkkiä viikoittain ympäri samalla sykkeellä ja seurata vauhdin kehittymistä tai tehdä trainerilla testejä kotona. Wattimittari vaan antaa reaaliaikaisesti sitä dataa. Se onkin sitten eri asia miten sitä käytetään.

Esim meikäläistä kiinnostaa jos teen 3x20min anak harjootuksen, että pysyykö teho alusta loppuun samana, kun syke nousee kuitenkin ja tuleeko kolmannessa vedossa radikaalia tehonlaskua. Näitä on helppo tehdä trainerilla, mutta vaatii henkisesti hirveetä panostusta ja ulkoihmiselle ei toi sisällä paikallaan ajaminen herkkua ole.

En tiedä miten paljon kovempaa sitä ajaisi jos pääsis yhden kauden treenaamaan mittarin kanssa vai ajaisko ollenkaan? Mielenkiintosta olis kuitenkin kokeilla, power2maxin saa tonnilla. Semmoseen ois opiskelijallakin varaa..

Hyvätuloisia opiskelijoita Kuopiossa :)

Tästä saa varmaan taittaa peistä vähintään yhtä kauan kuin siitä, että kumpi on tärkeämpää kestävyyspyöräilyn suorituskyvyn kannalta, peruskestävyys vai kynnysteho ja varsinkin siitä miten näitä kehitetään harjoittelulla. Mä ehdin ajelemaan 12-15-vuotta ennen kuin ensimmäinen tehomittari päätyi mun käyttöön ja mikään muu ei ole mullistanut pyöräilyharrastustani samalla tavalla tähän mennessä. Ei edes maastopyöräilyn uudelleen löytäminen. Tehomittari kulkee käsi kädessä melko tarkasti ohjelmoidun harjoittelun kanssa ja tämä ei tietty sovi kaikille ja tehomittari voi olla helposti täysin tarpeeton kapine.

Mun ensi kosketus tehomittariin oli joskus vuonna -96 tms. ja sen jälkeen muutamat kaverit ajelivat SRM-mittarin kanssa, mutta ei kukaan mun käsittääkseni käyttänyt mittaria harjoittelun tukena kuten moni nykyään tekee.

Selvennykseksi, että minä en ole koskaan urheilun saralla loistanut, mutta haluaisin kuvitella, että kovin paljon ei ole tullut jätettyä reserviin.

Hyvin pitkälti samalla linjalla Tumpin kanssa. Loistava tulevaisuus on jo niin kaukana takana, ettei jaksa katsella enää sykemittariakaan saatikka sen tallentamaa dataa. Jos aurinkokansipaikalla ei pysy porukan mukana niin sitten ei pysy. 90+ kiloisena bodarina saan tarvittaessa aikaan sellaiset hetkelliset wattimäärät, ettei mittarissa riitä enää asteikko ja 65 kiloisia mäkikeijuja alkaa ketuttamaan. Mutta eipä jaksa enää mittareita tuijotella. Enempi menee aika tien kuoppia tuijotellessa ja väistellessä.

Ovathan nuo digitaaliset härpäkkeet normaalin kuntoilijan kannalta enempi turhakkeita poislukien GPS-näytöt, joista on ihan oikeastikin hyötyä. Kun katsoo suomalaisten yleistä urheilumenestystä, niin taitavat wattimittareihin investoidut rahat mennä täysin hukkaan. Enempi pitäisi keskittyä peruskunnon kasvattamiseen perinteisin tavoin. Ikävä kyllä urheilusta puhuttaessa hauskaa voi näköjään pitää vain lajeissa, joissa painovoima hoitaa lihastyön osuuden. Muiden lajien kohdalla on ihan oikeasti harjoiteltava, eikä se ole enää niin hauskaa.

Wattimittarien tarpeellisuudesta vielä. Jos niitä jossain tarvittaisiin, niin hiihdossa. (viittaus Val de Fiaskon tapahtumiin)

Pesuman, kyllä mä luulen että siinä asteikko sulle riittäisi. Hataran muistini mukaan Greipel vetää loppukirissä lähes 2000 w/5s tms. Veikkaan että aika monella tämän palstan hessuista tekee tiukkaa vetää yli 1500 w/s. Lukekaa se Gogganin kirja niin saattaa avautua hivenen miten sitä wattimittaria voi hyödyntää muutenkin kuin kynnystehoilla treenaamiseen. Lähinnä viittaan siihen osioon jossa vertaillaan eri kestoisten huipputehojen sijoittumista suhteessa keskiarvo dataan. Saattaapi paljastua mahdoliset heikommat osa-alueet, tai sitten ei.

Mä en ikinä ole saavuttanut kestävyysurheilussa mitään enkä saavuta. Erästä pallopeliä olen pelannut SM-sarjassa jota voi korkeintaan baarissa muistella. Jos kävisi enään baareissa. Silti musta on antoisaa seurata paljonko esim. 20 minuutin testi kehittyy kesän aikana ja verrata kuinka paljon on perässä seuran oikeita urheilijoita, tosin se myös masentaa aika ajoin. Myönnän kyllä että ilmankin pärjäisi aivan hyvin tälläinen paskamaha kuntoilija. Kuten pärjäisi myös hyvin ilman aerokiekkoja, hipokuiturunkoa tai viimeisintä osasarjaa. Silti aika monella ne löytyy....

Ei mulla muuta....

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti pesuman

Hyvin pitkälti samalla linjalla Tumpin kanssa. Loistava tulevaisuus on jo niin kaukana takana, ettei jaksa katsella enää sykemittariakaan saatikka sen tallentamaa dataa. Jos aurinkokansipaikalla ei pysy porukan mukana niin sitten ei pysy. 90+ kiloisena bodarina saan tarvittaessa aikaan sellaiset hetkelliset wattimäärät, ettei mittarissa riitä enää asteikko ja 65 kiloisia mäkikeijuja alkaa ketuttamaan. Mutta eipä jaksa enää mittareita tuijotella. Enempi menee aika tien kuoppia tuijotellessa ja väistellessä.

Ovathan nuo digitaaliset härpäkkeet normaalin kuntoilijan kannalta enempi turhakkeita poislukien GPS-näytöt, joista on ihan oikeastikin hyötyä. Kun katsoo suomalaisten yleistä urheilumenestystä, niin taitavat wattimittareihin investoidut rahat mennä täysin hukkaan. Enempi pitäisi keskittyä peruskunnon kasvattamiseen perinteisin tavoin. Ikävä kyllä urheilusta puhuttaessa hauskaa voi näköjään pitää vain lajeissa, joissa painovoima hoitaa lihastyön osuuden. Muiden lajien kohdalla on ihan oikeasti harjoiteltava, eikä se ole enää niin hauskaa.

Wattimittarien tarpeellisuudesta vielä. Jos niitä jossain tarvittaisiin, niin hiihdossa. (viittaus Val de Fiaskon tapahtumiin)

---

Totta tässä nuorisosta puhuttaessa että eipä niitä kiinnosta jos mennään epämukavuusalueelle (noin pääsääntöisesti). Lisäksi niinkun aiemmin todettiin, todella paljon kuskaillaan autolla ympäriämpäri. Itse en näin tekisi enkä ymmärrä tätä muutoin kun paukkupakkasilla. Itse olen yksinhuoltajaäidin kasvattama eikä sillä todellakaan ollu varaa autoon. Alle kouluikäisenä mutsi kyysäs mua ja systeriä tsygällä, sen jälkeen käytin omaa lihasvoimaa. Talvisin välillä *itutti hankipyöräily ihan surkealla maastotsygällä.

Ossi: Olen ajanut etelässä vk vetoja ylämäkeen siten, että lasken vedon jälkeen aina mäen alas ja aloitan uuden tasan samasta kohtaa. Pidän sykkeen samana ja katson pääsenkö pidemmälle kuin ekalla kerralla. 3 vetoa yleensä. Eka menee pisimmälle, 2 seuraavaa ovat samantasoisia ehkä 100m ekaa vetoa lyhempiä. En siis usein näitä oo tehnyt kun en usein ulkomailla (mäkisissä maastoissa) pyöräile. Suomessa näin ei voi tehdä koska muuten vetojen väli kasvaa ylisuureksi kun palaa takas lähtöruutuun tasaisessa maastossa. Suomessa ajan nää niin että aina samasta kohtaa lähtö. Tosin keli vaihtelee tottakai joten eipä kovin vertailukelposia oo. Ja tässä voi siis vertailla vain päivien eroja, ei vetojen. Vaikeesti selitetty, pahoittelen.

OT: Mäkimiehet eivät ole ymmärtääkseni kovin usein 65kg painavia. Esim itse painoin viime kesänä 68kg ja jätin rosendahl gp:n ja leijona gp:n väliin juuri sen takia että olisin tippunut porukoista samantien liiallisen mäkisyyden johdosta. Toivottavasti painan tulevana kesänä ainakin kilon enemmän ja omaan vaikka prossan vähemmän rasvaa. Se olisi lähes lupaus kovasta loppunopeudesta.

Mitään powermittaria en omista mutta syksyllä hommasin kinetikin ergon ja ihan hauskaa on ollut puuhata talvella sen kanssa kun se antaa jonkinnäköisiä omaan käyttöön soveltuvia output tietoja ja ei nyt ollut kiinnostusta koko ajan kelata lumisia pikkuteitä. Sitä kautta on myös uudenaikainen treenikirjallisuus ja keskustelupalstat alkaneet avautumaan. Ilman omakohtaista tietoa&tuntua tehosta tämä nykytreenitieto jää aika abstraktiksi. Ihan kiva se on esim. tietää miltä oikeasti tuntuu esim ajaa 60min #95% FTP sta eikä mennä mutulla vaan hieman alla anakynnyssykettä kuten ennen. Ja sitten taas kun on riittävästi harjoitellut powerin kanssa alkaa mutukin täsmämään, esim. kuten tässä jutussa. Kohta kun kesä tulee niin ergopuuhat jää ja mennään taas ihan mutulla täisiä metsään:)

Tehovedot ovat kyllä helpompia, mutta anteeksiantamattomia. Hyvänä esimerkkinä tuo 60min@95% FTP:stä. Sykkeillä ajaessa mittari näyttää yleensä lopussa että pitäisi höllätä. Tehoilla ajaessa mittari sanoo: "Hiton vätys, miksi teho meinaa pudota?!" :D

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti OJ

...Selvennykseksi, että minä en ole koskaan urheilun saralla loistanut, mutta haluaisin kuvitella, että kovin paljon ei ole tullut jätettyä reserviin.

---

Erinomainen kiteytys OJ:ltä! Tuossapa se omakin tavoite on. Näillä lahjoilla ja tässä iässä ei voi eikä tarvitse enää haaveilla mistään kiiltävistä koruista joita ripustellaan kaulaan isommilla podiumeilla, mutta on muitakin mielekkäitä tavoitteita: Jos sattuu olemaan kovakuntoisia ajokavereita niin ei haittaa vaikka pysyisi heidän letkassaan. Maastossa on aika paljon kivempi tykittää polkuja jos ei tarvii joka vastamäen jälkeen hidastaa puhkumaan. Jos sattuu inhoamaan hidasta pk-ajelua oli mikä vaan fillareista alla. Jos talvella kun työ- ja perhepaineiden puristuksessa saa tunnin arkena rutistettua trainerilla niin kiinnostaa itseasiassa aika paljon että siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn.

Ja joitakin meitä kai vain yleisemminkin innostaa yrittää maksimoida geenien suoma potentiaali, elämän muiden reunaehtojen puitteissa, kun joku toinen on taas tyytyväinen siihen että ns. kohdillansa oleva perimä sallii "wattiniilojen" kyykyttämisen ilman että on tarvetta kolkutella oman potentiaalin rajoja. Tehomittari ei varmasti ole tässä välttämätön hankinta ja itsekin tuli ensin laitettua se kuitupyörä ja siihen kiiltävät kuitukiekot ennenkuin wattimittari oli listalla, mutta ei oo tarvinnut hankintaa katua.

Alla esimerkkinä syksyltä teho-sykekäyrä trainerista silloiselta ala-vk-alueelta. Ja tuulettimia oli kaksikin kyllä käytössä vaikka sykekäyrästä voisi muutakin yrittää tulkita. Selventänee ehkä sitä miksi sykkeiden käyttö intervallien säätelyssä vaatii todellakin kokemusta. Meille vähemmän lahjakkaille wattimittari antaa jeesiä.

http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...3&d=1363417980

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MAS

En myöskään oikein ymmärrä mihin perustuu kommentti "hikinen PT". PT ymmärtääkseni tunnustetusti toimiva ja ilmoitettu mittaustarkkuus parempi kuin SRM:llä.

---

Powertap +/- 1.5% vs SRM +/- 0.5%? Lisäksi pidän myös <1s tallennusvälistä. Joillain SRM-malleilla on toki vähän laajempi %-alue (esim. Eurosportilla näkyy vain malleja joille ilmoitetaan +/- 2%), mutta tässä on kaksi asiaa: 1. tämä on valmistajan mielipide tarkkuudesta ja 2. tuo koko %-alue ei ole käytössä jatkuvasti vaihdellen, vaan siihen vaikuttaa ympäristön olosuhteet ja kuinka hyvin mittari säilyttää tarkkuutensa niissä. Powertapin tarkkuuteen vaikuttaa myös voimansiirron häviö, mikä vaihtelee paitsi ketjulinjan mukana vaihteita räplätessä mutta myös ketjun ja muun voimansiirron kitkan myötä kampien laakereista yleiseen puhtauteen. Mieti vaikka lenkkiä jonka aikana voitelu heikkenee ja hiekkaa alkaa kerääntyä vähän minnekin. Kampi-, -keskiö ja poljinmittarit ovat immuneja tälle (okei poljinakseli :)). Ja mitä "tunnustetusti" toimivaan tuleen, niin ks. Eurosport. Omistan ja käytän kyllä iloisesti molempia mittareita, tarkkuus vaan näytti vaativan tarkennusta :)

edit: Sen verran voisin tähän lisätä että muutaman viikon SRM-elämyksen tuo Powercontrol on Jouleen verrattuna ihapp**** :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Johan Moraal

60min #95% FTP

---

Jos aina kertoo kaikille mikä olisi järkevää ja perusteltua toimintaa, riskeeraa siltä osin kilpailuedun menettämisen :D

Jussi ei varmaan paljon 60Xftp vetoja voi ajaa, tulee kalliksi kun vehkeet sulaa :D

Joo on melko mielenkiintoista miten jotkut saavat mielihyvää siitä, mitä käppyrä näyttää tietokoneen ruudulla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti OJ

Joo on melko mielenkiintoista miten jotkut saavat mielihyvää siitä, mitä käppyrä näyttää tietokoneen ruudulla.

---

http://www.mestat.fi/uutiset/jeesia-...3fb5db050.jpeg

Ja että tarvii sen käppyrän siihen tietoon että vedon lopussa syke tuppaa nousemaan ja teho laskemaan. Ja sen kompensoimiseen tarvitaan mittari. Ja että koko treenaaminen olisi millimetripeliä. No, kohta kai suomesta maailmalla on huippuja pilvin pimein. Ei se ainakaan mittareista ole kiinni... ;-)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti J. Conrad

Ja että tarvii sen käppyrän siihen tietoon että vedon lopussa syke tuppaa nousemaan ja teho laskemaan. Ja sen kompensoimiseen tarvitaan mittari. Ja että koko treenaaminen olisi millimetripeliä. No, kohta kai suomesta maailmalla on huippuja pilvin pimein. Ei se ainakaan mittareista ole kiinni... ;-)

---

Taitaa kuitenkin tehomittareita olla aika paljon vähemmän Suomen pyöräily-ympyröissä kuin vaikkapa tehomittarin hintaisia (ja kalliimpia) runkoja. Harvempi kyseenalaistaa runkoon sijoitetut rahat vaikka hyöty on parhaimmillaankin olematon. Eiköhän se ole tullut jo melko selväksi, että Suomen kilpapyöräily on jo löytänyt ne parhaat keinot maailman huipulle pääsemiseen, mutta kai siinä rinnalla saavat paskamahaiset kumitossuilla polkevat ikurit jorista omia sekavia juttujaan?

Kyllä saa, minäkin.

Muuten, mimmoista tehoa tarvitaan jos ajaa maantievehkeellä tyynessä ja tasasella asfaltilla esim 30 kilsan vauhtia? Noin suunnilleen edes.

Riippuu paljon miten aero ja massainen olet.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti arctic biker

Muuten, mimmoista tehoa tarvitaan jos ajaa maantievehkeellä tyynessä ja tasasella asfaltilla esim 30 kilsan vauhtia? Noin suunnilleen edes.

---

Stetsoniarviona jossain 180-200W paikkeilla jos suht rennosti istuu.

analyticcycling.com:

Tyyntä, asfalttia, tasaista
Kuski + pyörä: 85.0 kg
Etupinta-ala: Suurin arvo, joka on "tyypillinen": 0,7 m2
Nopeus: 30 km/h
Teho: 151,8 W

Se kuinka pystyssä ajaa vaikuttaa valtavasti. Jos laittaa alhaisimman tyypillisen arvon etupinta-alaan, niin menee alle sadalla watilla. Eli yleistä vastausta on vaikeaa antaa. Normaalisti laskelmaan vaikuttavat selvästi myös renkaiden kitkakerroin, alusta, tuuli, ilmanpaine, yleinen aerodynaaminen asento, kuskin paino, koko, jne. Eniten kuitenkin ajoasento.

Jep teoreetisesti alaotteelta 150W, mutta tyyntä ja tasaista ei olekaan olemassa. Katsoin lenkkidatasta että käytännössä 180-200W.

Jari

Mun vanhat jalat tuottaa ees jotain! 173cm/67kg, tanko 5,5 cm satulaa alempana, 7,7 kilon pyörä, pro race3/4, 24 mm korkeat vanteet. Viime kesän soololenkkien paras keskari oli 28 km/h jollain 70 kilsan matkalla. Tänä vuonna olen selkeesti paremmassa kunnossa:)
Hyvä näin. olen kiitollinen.

Tasaisella pyörän tai kuskin painolla ei ole merkitystä, paitsi kiihdytyksissä. Pyörän aerodynamiikankin vaikutus on aika vähäinen alle 35km/h nopeuksissa. Kuskin "otsa"pinnan vaikutus on vähän suurempi.
Mäissä tilanne on vallan toinen :D


Jari

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ristopee

Onko kukaan löytäny Rotor Powerista mitään käyttäjäkokemuksia? Eikö sen pitäisi olla myynnissä ihan juuri nyt?

---

Kysytääs taas. Onko kenelläkään foorumilaisella jo tätä ja miten mahtaa toimia?

Sen verran olen itse löytänyt netistä tietoa että joillakin on pieniä ongelmia ollut, mm. laitetta pitää kalibroida melko usein.