Roseversandilta saa vaikka yksittäin pinnat. Nippelitkin on sielä halpoja postikulut taisi olla 6€ luokkaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Printable View
Roseversandilta saa vaikka yksittäin pinnat. Nippelitkin on sielä halpoja postikulut taisi olla 6€ luokkaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Yksittäin myy ainakin Rose. Et jos sinne saat muuta keskitettyä tilaukseen, niin kannattaa. Mulle kelpais kanssa, kulkis Suomen postissa edullisesti tavallisessa kirjeessä (alle 3cm paksu) . Kaino ehdotus.
edit. Illotus postasi myös. Ai olisiko postikulut muuttuneet siellä - ennen oli aika iso vähimmäispostimaksu luullakseni.
edit2. Kokeeksi täytin ostoskorin: 2X 20kpl paketti 285mm DT Competition + 40kpl paketti 14mm messinkinippeleitä. Postikulut 5,95 ja yhteishinta 21,55. Joten tulee varmasti tilattua suoraan.
Mikä on sopiva hinta Deep V:lle? Tuolta on sitten postikulut kokonaista 3€, sen voi ottaa huomioon kokonaishinnassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
http://www.bikeshop.fi/index.php?mod...product=RM4414
Jos tahdot 36H versiota, niin kysäse suoraan mitä on saatavilla. Tilaavat vanteet jostain EU-varastosta pyytämällä. On jossain vaiheessa Deep-V kiekot tulossa myös itselle...
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pekka L
On se aika hurjaa, kun euroopan suurimmasta saa kaksi CXP33 vannetta kotiin asti €117.99. (CRC 50.37€ kpl - Bikeshop 78€) Ja jos on muuta ostettavaa, postikulut pienenevät.
(Miten on mahdollista että vanteet voi lähettää kolmella eurolla?)
Miten on mahdollista, että lähettävät vaikkapa neljä vannetta ilmaiseksi?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tienlaita
^ Hmm... buisness is buisness everywhere! :) Noin sanoi kuulemma eräs jobbari kun moitittiin hintaa kovaksi. :D Niin se on CRC:lläkin. Shop x € more and get free delivery.
onko noissa deep v vanteissa sit kuinka paljon eroa mavicin cxp33? deep v:n kestävyys vähän mietityttää. vaikka se on painavampi niin siitä ei kuitenkaan löydy double eylettejä.
Toisaalta eipä mavicistakaan kovin maireasti puhuta yli 70kg ihmisten keskuudessa.
Molemmathan olevinaan aeron suuntaan mutta vaikuttaako vielä noin matala profiili mihinkään? Kunnon aerothan on jo aika jäätäviä viritelmiä...
Mitä mitä? Minkälaisessa käytössä, moninko pinnoin. Kyllä netistä varmaan aina löytää rikki menneitä esimerkkejä, vaikka mistä vanteista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...83#post1639183
Siellä myös Kare Eskola kertoo kuinka edelleen kevyempi Open Pro ei kestänyt "tyhmäkrossia", mutta CXP33:n näki kestävämpänä.
Jaa-a. Mitä enemmän vauhtia, sitä enemmän merkitystä. "Aero-shaped" CXP33 on matalampi kuin Deep V - 23mm vs 30mm - painot 470g vs 520g. En epäile yhtään etteikö ilmanvastuksessa olisi eroa vaikkapa Open Pro:hon, joka muuten painaa vain 435g.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Miten pinnojen vaikutus sitten - suhisee pyöriessään. Levykiekot alle? Ja Aero kypärä päähän. :) Aero shaped vanne ottaa enemmän sivutuuleen ja levykiekko lie jo ihan leija? (en kuitenkaan tunne asiaa, että mitkä ovat levykiekkojen edut, ja sisältyykö niihin missä määrin aerodynaamisuus)
juu siis en ajatellut siiryä aeroon. Lähinnä mietin vain sitä, että vaikka deep v on painavampi, niin korjaako etu ilmanvastuksessa eroa painossa. vai onko sillä mitään väliä...
optimointia optimointia. keveyttä ja kestävyyttä järkevässä suhteessa. Esim. kyllähän markkinoilta löytyy ydinsodan kestäviä vanteita mutta valmiiden kiekkojen yhteispaino liikkuu suolaisesti 2.5kg paikkeilla. Sputnikit tästä hyvänä vaihtoehtona (eikä maksanut paljon kun semmoisen harjoitteluvanteeksi ostin)
Näyttää ne syvät tosiaan painavan DT Swissilläkin Deep V luokkaa. http://www.dtswiss.com/Products/Comp...s/RR-rims.aspxLainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Mitä maantiekilpailuissa nykyään käytetään? Kuituvanteita? Ehkäpä sekä kevyitä että syviä. Kestävyyttä vain juuri ja juuri riittävästi, oletan. Joten mitä väliä maailmanhuippujen kilpailuvehkeillä tässä on. Mieluummin: haluaako +100g kehille pyörimään ilmanvastuksen takia. Minulle näyttäytyi parhaana kompromissina CXP33 tyyppinen vanne, mutta kyllä Open Prokin houkutti. Oletettu/luettu kestävyys ratkaisi - ei ilmanvastus. En ole sellainen vauhtihirmu kuin sinä. Jos lähtisimme yhteislenkille, huomaisit varmaan jo kilometrin jälkeen että mihin se kaveri katosi. Pyöräilijät on helposti jaettavissa kahteen ryhmään: toisilla kuluu edessä iso rieska, toisilla pieni. :D
Aistin kevyttä nälvimistä nyt tässä... :(
Mutta siis kysehän on lähinnä siitä, että saa sen keveyden ja kestävyyden sopivaan suhteeseen keskenään vielä sellaisella hinnalla että riittää ruokarahaa loppuvuodeksi. Voisihan ne kiekot oikeasti tehdä niistä sputnikeista 40 2mm champion pinnalla eikä hinta todellakaan nousisi korkealle. Kestävyyttä löytyisi sitten jo tandemille riittävästi
En vain halua alentaa tasoa kauheasti näistä tämänhetkisistä Roval paveista (1625g pari). Jos saan tuon tulevan kiekkoparin lähelle 1800g niin saan jo pelkkien kumien vaihdolla kompensoitua 700g. jään siis reilusti plussan puolelle vielä. Ja jos CXP33/deep v:t ovat niin kestäviä kuin netissä hypetetään niin ei pitäisi olla pelkoa rikkomisestakaan. Vaikea vaan valita näiden välillä (CXP33 kevyempi+edullisempi kun Deep V on ylistetty ympäriinsä, löytyy enempi aeroa jos se vaikuttaa ja kestoa pitäisi olla yli oman tarpeen)
Juu tiedän että voi olla aika hassua tämmönen grammahipoilu, mutta vanhassa fillarissa ne kiekot oli painavat, enkä halua sitä fiilistä enää tähän pyörään. Nää contin travelcontactit kumeina on jo siellä rajoilla, että hajottaako kiihdyttely. Vaan ei voi työmatkalla kumi puhjeta :o
BTW: tämän kokoisena en todennäköisesti ikinä pääse kokemaan kunnon hipokiekkoja joten siinä mielessä ammattilaiskalusto on mulle se ja sama.
Korkeampi profiili auttaa aerodynamiikassa myös epäsuorasti siten, että jäykemmän vanteen kanssa pärjää pienemmällä määrällä pinnoja. Itsellä on maantiepyörässä kiekot, joissa on kehinä Kinlin XR-300, joka on yhtä syvä (30 mm) kuin Deep V mutta painaa vain 455 g. Koko setillä on painoa n. 1420 grammaa pinnamäärällä 18/24 ja on ollut täysin ongelmaton ensimmäiset 4000 ajokilometriä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Se on totta, että eivät nämä mitkään poikkeuksellisen kevyet tai aerodynaamiset kiekot ole, mutta toisaalta hintakaan ei ole paha ja standardiosista kasattuna helpot huoltaa jos sille ikinä tulee tarvetta. Lisäksi avorenkailla ja alumiinisilla jarrupinnoilla on puolensa. Ja on se myös niin, että yhtä varmasti nämä ovat 32-puolaisia peruskiekkoja nopeammat kuin todella korkeaprofiiliset hiilikuitukiekot ovat taas näitä nopeampia. Jokainen voi sitten itse päättää, että mistä haluaa maksaa ja kuinka paljon.
Noitakaan kehiä ei kyllä Suomesta saa. Omani tilasin Jenkeistä, ja postikuluineen ja tulleineen kehille tuli kappalehintaa muistaakseni noin 60 euroa.
OT: on muuten äärimmäisen nihkeä saatavuus täyshopeisilla 40 pinnasilla sputnikeilla ainakin nettikaupoissa(olis mennyt vanhan Sturmey-Archerin navan kaveriksi). Ainut mistä löysin oli Spacycles, joka pyysi 129,50£ parin vanteen fedexauksesta. Suomesta 36h Sputnikkeja kai saa pyörätohtorilta 29€, mutta Saksasta noita irtoaa 15-16€/kpl + tuhdit postit.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Anteeksi jos sellaista herätin. Se ei ollut tarkoitukseni eikä asenteeni. Kelasin edellä asiaa vain omalta kannaltani ja samalla tajusin ettei minulla ole enempää tietoa tai annettavaa aiheessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
ps. Ihmettelin todella muutama vuosi sitten ostaessani vanhan Crescentin raadon, että siitä oli 52T aivan loppuun ajettu. Se oli konkreettinen osoitus siitä miten toiset ajaa ja se herätti yksinomaan kunnioitusta. Siinä vaiheessa alkaa varmaan kiinnostaa myös ilmanvastus toisella tavalla.
Tälleen tosiosaajat leipoo kiekkoja:
http://www.youtube.com/watch?v=r6sMe...layer_embedded
(Santa Cruzin kiekkokasaaja..)
mennee offtopic, mutta kertokaa viisaat, onko valve extendereitä kahta mallia? kiinteille ja irroitettaville venttiilin sieluille? :seko:
Kyllä on kahta mallia. Toinen on vaan putki joka tulee venttiilin päähän, prestan mutteri on jätettävä auki sinne putken sisään.
Putkimallin jatkon läpi =prestan sielun läpi, on pirun hankala saada paikkauslitkua sisään.
Toinen huono puoli on se, että prestan mutteri saattaa ajan myötä pyöriä kiinni putken sisässä, jolloin renkaan sisään ei saa edes ilmaa...
Jos kyse on avorenkaista, asialla ei juurikaan ole merkitystä kumpaa mallia käyttää.
niin mää vähän meinasinkin kun ihmettelin noita tuubeja. toi on just se veemäinen juttu paikka-aineen kanssa. ei sakemannit paljoa ilmoittele mistä saa ja ei saa sielua irti. noh, sain sopivat jatkot paikallisesta putiikista. :cool: rengasrikon sattuessa taksilla..
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mantis
Nyt on tullut Gerdin vinkit testattua ja syntyi parhaiten kasattu kiekko tähän mennessä. En tehnyt suoraan hänen reseptillään vaan hieman soveltaen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mantis
Seuraavia reseptiä tuli käytettyä:
1. Laitoin litium-rasvaa pinnojen kierteisiin. Toimii rasvan ja lukitteen tavoin. Saa helposti.
2. Pinnasin kiekot.
3. Öljysin nippeleiden ulkopinnat.
4. Kiristin kaikki ensin siten että kierre juuri ja juuri peittyy.
5. Kiristin kaikkia pinnoja 2 kierrosta.
6. Löin tuurnalla pinnojen päitä navan reikiin jotta pinnat asettuvat tarkemmin.
7. Kävin läpi satunnaisesti pinnoja kireysmittarilla ja valitsin niiden perusteella tavoitearvon ensimmäiseen tasaukseen. Noin puolet lopullisesta kireydestä. Tasasin kaikkien pinnojen kireydet suurinpiirtein.
8. Leivoin kiekon.
9. Tein rihtauksen pysty ja sivusuunnassa sekä tarkistin keskityksen siten että heitot oli alle 0.5mm.
10. Aloitin pinnojen kireyden noston kohti lopullista kireyttä. Aluksi 1 kierros. Sitten 1/2 ja lopuksi 1/4 kierrosta kerrallaan tasaten epätasaisia kireyksiä aina muutaman pinnan kesken siten ettei syntyisi heittoa. Lopullinen kireys 100-115kg.
11. Pysty ja sivu rihtaus, sekä keskityksen tarkistus. Leivonta. Kolme kertaa. Viimeiset korjaukset luokkaa 1/16 kierrosta. Viimeisen leivonnan jälkeen maksimi heitto välillä 0.1-0.2mm.
12. Putsataan jarru ja muut pinnat öljystä tms. Annetaan litium-rasvan kuivua.
Suhteessa aiempiin rihtauksiini olin nostanut pinnojen kireyden turhan aikaisin lähelle lopullista kireyttä. Lisäksi rasvan ja öljyn käyttö sekä pinnojen päiden lyönti auttoivat rihtausta.
Ainoa mikä harmittaa on hitsaussauman kohdalla oleva kuhmu jota ei saa millään pois. Se näyttää siltä että siinä olisi terävä pystyheitto siinä kohtaa.
Mistäs muuten pääkaupunkiseudulta saisi ostettua park toolin tm-1 pinnojen kireysmittarin? Suoristelin juuri takakiekkoa ja Ei-ajopuolen pinnojen kireys vähän kuumottelee.
Art of wheelbuilding sanoo että niiden pinnojen pitääkin olla vähän löysemmällä, mutta olisi silti kiva tarkistaa, just in case
Omani ostin Tikkurilan ajomieheltä. Halpa oli.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Juuri kun mietin toisten tuubikiekkojen ostoa/kasausta treenikiekoiks, X-planeetta lykkäs kivan tarjouksen: 50mm hiilarikehät 123,59€/kpl
Olisko vinkkejä hyvistä navoista noille kehille? Entäs mitä pinnoja kannattais käyttää, kun aero-pinnat ei oo välttämättömät?
Tulihan siinä samassa tarjouskirjeessä DT 240:t puoleen hintaan.
Navat on vähän makuasia...selaile mikä osuu budjettiin ja googlettele haukut.
Cavendish pärjää kohtuullisesti 1,8 millisillä Sapim Raceilla vai mitkä ne nyt oli. 50 senttiä kappale kuitenkin.
1,5mm on aika rimpula jokseenkin joka paikkaan,kun taas takakiekossa pakan puolelle 2,0mm voi olla ihan fiksu ratkaisu niin saa tasaisemman jännityksen pinnoihin.
Niin mä ainakin tekisin. Aero pinnoista ei ole muuta iloa mulle kuin että ovat keveyteensä nähden helpot rihdata, pyörimisen huomaa kun se on litteä.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Salonen
Milenkiintoista. Mitä napoja käytit ja mitä pinnoja ja nippeleitä edessä/takana? Pistitkö takaan molemmat puolet ristiin? Ko. vanteissa ei kai ole holkitusta, käytitkö aluslaattoja?
Mulla on tässä tuttavan maastokiekot rihdattavana. Ne on maastossa ottaneet hieman siipeensä ja vanteessa on klommo joka vaikuttaa sekä pysty- että sivuheittoon. Jos vanteen oikaisee edes jotenkin suoraksi niin tuon lommo-kohdan pinna jää alle puoleen siitä jännityksestä mitä noilla muilla samalla puolella oleville pinnoilla on.
Nyt kysymys kokeneemmille rihtaajille:
Kumpi on tärkeämpää vanteen suoruus vai pinnojen tasakireys? Kumpi johtaa kestävämpään lopputulokseen?
En kyllä ole kokenut rihtaaja, mutta kerron kokemukseni omasta tapauksesta. Käytettynä ostettu takakiekko oli saanut reipasta osumaa ja kehä muutamasta kohdasta lommolla. Suurimmat lommot löin varovasti vähän takaisin ja sen jälkeen rihtasin. Kun keikkoa "leipoi" aina rihtauskierroksen jälkeen sain sen suoraksi ja ainoastaan pari pinnaa jäi eri kireydelle. Sen jälkeen tasasin kireyttä (tai siis löysyyttä) ongelmakohdissa vähän laajemmalle alueelle ja homma oli siinä. Kiekko on nyt ollut pari vuotta ajossa ja on kestänyt suorana jäykkäperässä maastoajoa melkein satakiloisen kuskin alla. Eikä ole tarvinnut uudestaan rihdata. Kireysmittari (Parkin TM-1) oli käytössä, eli näppituntumalla ei tarvinnut tehdä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mantis
Pystyheitto sisään korjataan löysäämällä pinnat soikealta alueelta, laittamalla kiekko pystyyn lommo kahden puukalikan väliin ja lyömällä kolmannella kalikalla väliin. Vaikea saada hyvä, väliaikaista.
Kierous korjataan löysäämällä neljännes tai puolikierrosta kieron alan pinnoja, laittamalla kiekko kyljelleen kieron poikkeama lattiaa vasten; nojaa polvilla molemmin puolin heittoa ja paina käsillä 90 astetta sivuilta molemmin puolin.
Tasainen jännitys on suuruutta tärkeämpi, sillä käytössä jännitys pyrkii kuitenkin tasaantumaan, eli suora mutta epätasaisesti jännitetty kiekko ei ole stabiili.
Kieron ja soikean vanteen kanssa joutuu kompromissiin.
Maastokiekossa pieni lommo ja sen aiheuttama heitto ei ole järin vakavaa. Epätasainen ajoalusta ja suuri-ilmatilainen rengas pitää huolen, ettei asialla ole käytännön merkitystä.
Olettaen, että kyseessä on kutenkin levarikiekko.
Tasakireys on tärkeämpää.
Onhan noita uusiakin vanteita, joissa liitos ei ole mennyt ihan yläfemmaan. Väkisin jää hiukan pystyheittoa siihen kohtaan.
Näin mun maalaisjärkikin sanoi. Ja on levarikiekko.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pekka L
Tuo huonosti viimeistelty liitos on muuten ärsyttävä jos haluaa rihtaa vanteen oikeen suoraksi.
Takanapa on DT Swiss 240 ja etunapa Tune MIG70. Olisin pistänyt myös eteen DT:n navan, mutta sitä ei ainakaan silloin pari vuotta sitten saanut 18-reikäisenä, ja toisaalta myös Tunen navat ovat palvelleet ihan hyvin. Pinnat ovat DT:n Aerolitet, edessä suoraan puolattuna ja takana 2-ristiin molemmin puolin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti titaani
Holkkeja ei ole enkä käyttänyt aluslaattoja. Pidin jännityksen varmuuden vuoksi hyvinkin maltillisena (80-85 kiloa), koska ei ollut oikein varmaa tietoa siitä mitä vanne luotettavasti kestää. Noin korkeaprofiilinen vanne on kuitenkin väkisinkin melko jäykkä, ohuet pinnat elastiset ja ajaja kevyemmästä päästä, ja ihan luotisuorana nuo ovat pysyneet.