Kestävyysurheilun perusteet

Olen melko newbie kestävyysurheilun perusteissa mutta aina kuulee sanottavan että harjoittelusta noin 80% pitäisi olla pk-alueella ja usein tavalliset kuntoilijat treenaa liian kovaa liian usein.

Hankin tuossa reilu kk sitten trainerin ja Zwift ohjelman, olen tähän saakka mennyt ihan mutulla ja höntsälinjalla liikunnan suhteen. Strava, Garmin ja Oura olleet ne mistä rasitusta seurannut.

Nyt on vaan ihmetyttänyt se miten alas esim Garmin arvio rasituksen kun teen esim. jonkun VO2max treenin tai ramppitestin Zwiftissä, Garminin mukaan tuollaisia voisi tehdä lähes päivittäin vaikka taas Zwift arvioi treenin todella kuormittavaksi. Vastaavasti taas joku suht perus lenkki maastossa (2-3h) ilman että yrittää erityisen kovaa mennä on Garminin, Stravan ja Ouran mielestä huomattavasti kuormittavampi ja palautumisarvio selvästi pidempi. Ajan sekä luomulla että sähköllä maastossa ja vaikka sähköllä saa sykkeet pidettyä suht matalana niin sllti antaa yllättävän pitkiä palautumisaikoja ja rasituksia.

Eli siis eivätkö nuo sovellukset vaan osaa arvioda rasitusta oikein? Tuntuu että harjoituksen kesto on isoin tekijä millä määrittävät rasitusta.

Nyt on kyllä sen verran hyvä kysymys, etten ehkä osaa tuohon vastata.

Minä ehkä itse käsittäisin CTL perustuvan käyrän enemmän PK ajon load mittariksi. Tuota cogganin laskentatapaa käyttää liki kaikki softat. Paitsi garmin. CTL käppyrät periaatteessa ottavat kantaa vaan siihen miten paljon sinä tunget kuormaa sisään kroppaan.

Garminin loadi taas yrittää ottaa kantaa siihen, miten rankka se vo2 treeni on ollut juuri sinun kropalle. Se voi onnistua tai olla onnistumatta arviossa.

Siihen vo2 treenin todelliseen rasittavuuteen vaikuttaa moni juttu. Ei cogganin kaavat osaa sanoa miten syvälle siinä oikeasti menet. Mun mielestä kannattaakin seurata treenin rasittavuutta omasta fiiliksesta ja garminin palautumismittareista. Sykevälivaihtelu, bodybattery, syke, uni. Ne toimivat oikeasti hyvin garminin kelloissa.

Kiitos tästä. Sinällään jännä kun on tosiaan Garmin että Oura samanaikaisesti käytössä ja näissä unen seuranta. aikamoista heittoa on tuloksissa aamulla.

Tuntuu että Garmin ei noteeraa päivällä tapahtuvaa liikuntaa mitenkään jos ei ole kyse treenistä jonka Garmin tallentaa. Oura sensijaan ottaa nämäkin huomioon plus synkkaa Garminin treenit.
Hyvänä esimerkkinä nyt kun on saanut kolaa pihaa esim eilen kolmeen kertaan about tunnin kerrallaan niin Garmin ei noteeraa mitenkään mutta Oura noteeraa. Toki tuo rasitus näkyy tietenkin leposykkeessä ja hrv:ssä niin sitäkautta noteeraa.

Mutta edelleen jos uskoisin sokeasti Garminin arvioon treenien rasituksesta niin voisin tehdä tuollaisia kovia lyhyitä treenejä lähes päivittäin mutta pidempiä kevyitä harvoin. Tämä on se mikä ihmetyttää kun pitäisi olla juuri toistepäin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti järtsy

Kiitos tästä. Sinällään jännä kun on tosiaan Garmin että Oura samanaikaisesti käytössä ja näissä unen seuranta. aikamoista heittoa on tuloksissa aamulla.

Tuntuu että Garmin ei noteeraa päivällä tapahtuvaa liikuntaa mitenkään jos ei ole kyse treenistä jonka Garmin tallentaa. Oura sensijaan ottaa nämäkin huomioon plus synkkaa Garminin treenit.
Hyvänä esimerkkinä nyt kun on saanut kolaa pihaa esim eilen kolmeen kertaan about tunnin kerrallaan niin Garmin ei noteeraa mitenkään mutta Oura noteeraa. Toki tuo rasitus näkyy tietenkin leposykkeessä ja hrv:ssä niin sitäkautta noteeraa.

---

Tuohon samaan olen kiinnittänyt huomiota itsekkin, kun tuli hommattua pojalle garminin kello. Eihän nämä junnut jaksa tallennella muuta kuin juoksut. Kaikki kamppailulajin treenit jäävät tallentamatta, eikä garmin tosiaan niitä osaa huomioida.
Luulisi, ettei se nyt niin vaativaa olisi seurata sykettä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti järtsy

Mutta edelleen jos uskoisin sokeasti Garminin arvioon treenien rasituksesta niin voisin tehdä tuollaisia kovia lyhyitä treenejä lähes päivittäin mutta pidempiä kevyitä harvoin. Tämä on se mikä ihmetyttää kun pitäisi olla juuri toistepäin.

---

Onko sinulla sykerajat oikein garminissa ja nouseeko syke vo2 treenissä kunnolla? Tuntuvatko ne setit oikeasti pahalta?
Katselen tässä juuri omaa keskiviikon vo2 treeniä, joka oli vielä suhteellisen löysä talven ensimmäiseksi. Tuntui pahalta. Garmin load 193.
Äsken ajoin 3.5h maastopeekoota 133hr/max192hr. Tuntui zone2, mutta tietysti keskupuiston mäet ovat paikoittain aika raskaita ja syke nousee. Garmin load 151.

Eli minulla nuo garminin loadit menevät kyllä reippaasti niinpäin, että vo2 on paljon kovempi, mitä TSS käyrän laskema, joka näyttäisi olevan 55tss tuolle vo2 treenille.
Just toisinpäin kuin sinulla. Oma fiilis vastaa siis garminin loadeja.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

eikä garmin tosiaan niitä osaa huomioida.
Luulisi, ettei se nyt niin vaativaa olisi seurata sykettä.

---

Täähän on ihan pöljää, kun laitteessa on kuitenkin se moveIQ, joka tunnistaa itsekseenkin pyöräilyt, kävelyt jne. yleensä aika hyvin. Sykkeet on 24/7 ja kaloreita lasketaan, mut harjoitusvaikutus nolla, jos ei träkkää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Puskis

Täähän on ihan pöljää, kun laitteessa on kuitenkin se moveIQ, joka tunnistaa itsekseenkin pyöräilyt, kävelyt jne. yleensä aika hyvin. Sykkeet on 24/7 ja kaloreita lasketaan, mut harjoitusvaikutus nolla, jos ei träkkää.

---

MoveIQ toimii pyöräilyssä ja kävelyssä, muttei näemmä noissa kamppailulajeissa. Muutaman kerran tullut lyhyitä uintisuorituksia. 2h seteistä, jossa syke on oikeasti korkealla ja pitkään.

Tuntuu kyllä punttitreenienkin kanssa ettei Garmin pidä niitä rasitukseltaan minään, vaikka tallennus päällä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

MoveIQ toimii pyöräilyssä ja kävelyssä, muttei näemmä noissa kamppailulajeissa. Muutaman kerran tullut lyhyitä uintisuorituksia. 2h seteistä, jossa syke on oikeasti korkealla ja pitkään.

---

Siis, että moveIQ-tapahtumasta pitäsi tulla harjoitusvaikutusta? Ite en oo kyllä huomannut ikinä. Mulla on pelkkää harmaata ja kunto laskee, kun en oo träkännyt ulkopyöräilyä koko talvena. Yritin tossa trainerin (Elite) kanssa tuplatallennusta, eli kello pelkän sykkeen lähettämisen sijaan tallentamaan suoritusta sisäpyöräilynä. Tulee jotain häiriötä ilmeisesti naapureiden reitittimistä ja watteihin 0-piikkejä, jonka takia keskitehot n. 7% matalammat kuin puhelimeen tallentuvasta harjoituksesta (jota taas ei saa suoraan Connectiin ja Stravan kautta exportaten ei tule tuota harjoitusvaikutusta.) Ei se mitään, kattelen Garminista sitten vaan stressejä, leposykkeitä ja HRV:tä.

Mulle moveIQ keksii välillä crosstraineröintiä, vaikka en oo koskaan semmosta tehnyt.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Copilot

Tuntuu kyllä punttitreenienkin kanssa ettei Garmin pidä niitä minään, vaikka tallennus päällä.

---

Toi onkin varmaan vaikea kellolle arvata, että mitä tehdään ja kuinka rankasti.

No nouseehan siinä syke…

Garminhan on aika suorituspainotteinen alusta. Ja siten että träkättyjä harjotteita tulee useampi viikkoon mieluiten vyön kanssa. Palvelee siis enemmissä määrin ihmisiä jotka sitä käytännössä ammattimaisesti tai todella tavoiteellisesti harjotteita tekee.
Se että kerta viikkoon jos silloinkaan jotain tekee, niin alusta ei juuri kostu niistä tiedoista.

Lisäys. pyöräilyn suhteenhan Garmin olettaa saavansa kadenssi ja tehotietoja kuormituksen suhteen joten jossei niitä ole, niin kilometri määrään ynnä aikaan pitäisi riittää vaikka Sigman mittari.

Taitaa garminin load tulla kyllä ihan sykedatasta.


https://support.garmin.com/fi-FI/?faq=SEkNpdGyhR917js0qQL3Q6

Varsinkin kesällä tuli ajettua lähes joka päivä jos ei satanut, tosin useimmiten vaan rannesykemittaius käytössä eli leikkaa sykkeistä huiput tehokkaasti. Silti nämä lenkit antaa selvästi enemmän kuormitusta vs nämä nyt tekemäni lyhyet raskaat harjoitukset.

Ehkä pitää vaan jättää omaan arvoonsa nuo ja luottaa omaan fiilikseen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti järtsy

Varsinkin kesällä tuli ajettua lähes joka päivä jos ei satanut, tosin useimmiten vaan rannesykemittaius käytössä eli leikkaa sykkeistä huiput tehokkaasti. Silti nämä lenkit antaa selvästi enemmän kuormitusta vs nämä nyt tekemäni lyhyet raskaat harjoitukset.

Ehkä pitää vaan jättää omaan arvoonsa nuo ja luottaa omaan fiilikseen.

---

Niin, mulla juuri toisinpäin.

Oliko vo2 treneissä sykevyö? Kello ei noihin ehdi mukaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Eli minulla nuo garminin loadit menevät kyllä reippaasti niinpäin, että vo2 on paljon kovempi, mitä TSS käyrän laskema, joka näyttäisi olevan 55tss tuolle vo2 treenille.
Just toisinpäin kuin sinulla. Oma fiilis vastaa siis garminin loadeja.

---

Garminin exercise load -arviot näyttäisivät korreloivan sen kanssa miten kauan syke on ollut tietyllä tasolla. Mitä pidempään yhtäjaksoisesti syke on korkealla, sitä korkeampi load-luku. Jos katson omia viime viikon treenejä, siellä on kolme täsmälleen samanpituista ajoa trainerilla. Keskiwateissa eroa treenien välillä on 10W. Yksi 2min vedoilla, yksi pelkkä tasatahtinen ja yksi 20min vedoilla. Loadit 129, 340 ja 285. Eroa luvuissa on siis paljon vaikka jokainen noista on jossain kohtaa fiilikseltään "helppo" ja jossain kohtaa "vaikea". Syke lyhyissä vedoissa noussut korkeammaksi kuin muissa treeneissä, mutta koska vetojen välissä on palautusjakso, Garminin load putoaa samalla rankasti. Korkein load taas on tasatahtisessa, jossa max syke muita alempi mutta keskisyke korkein.

Load-luvussa on se harmillinen puoli että se on vain "luku". Sillä ei näytä olevan mitään yksikköä eikä yksikäsitteistä vertailukohtaa (ainakaan en ole löytänyt). Sillä voinee vertailla omia treenejä keskenään, mutta en ole varma onko vertailussa mitään järkeä esim kahden treenaajan välillä.

Garmin on ilmeisesti hankkinut lukeman lisenssillä FirstBeatiltä, mutta kumpikaan ei kerro miten se lasketaan, toisin kuin esim TSS. Näyttäsi joka tapauksessa siltä, että luku on jotain ihan muuta kuin TSS. Esim omasta tammikuun kalenterista löytyy kaksi samanlaisella profiililla ja ajalla tehtyä treeniä, joista toisessa exercise load on korkea ja TSS matala ja toisessa load matala ja TSS korkea. Ero näissä kahdessa treenissä on, että toisessa on keskellä palautusjakso. Mikä on sitten heti pudottanut Garminin load-lukemaa.

(huom: tässä siis kyseessä exercise load, ei training load)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Copilot

Tuntuu kyllä punttitreenienkin kanssa ettei Garmin pidä niitä rasitukseltaan minään, vaikka tallennus päällä.

---

Tavallaan Garmin on tässä oikeassa. Se mittaa pääasiassa hapenoton (cardion) rasitusta ja siihen tavallinen punttitreeni on huono. Ilman erikoisharjotteita syke toki nousee sarjan aikana, mutta laskee hyvin nopeasti sen jälkeen ja on matalalla tasolla lähestulkoon koko treenin ajan. Jos salitreeniä oikeasti haluaa tehdä hapenoton lisäämiseksi, se tarkoittaa melkein poikkeuksetta jonkinlaista kuntopiiriä, jossa sarjojen välillä on esim viivajuoksu, sisäpyörä, soutulaite, naruhyppely tai vastaava sykettä ylläpitävä vaihe.

Tuo ei kuitenkaan ole useimmiten salitreenin tavoite vaan sitä tehdään voimantuoton parantamiseksi. Sitä Garmin ei mittaa. Ja pumppu kyllä palautuu kovastakin painoharjoituksesta helposti. Jos seuraavana päivänä on jokin paikka väsynyt ja kipeä, se on treenattu lihas, ei keuhkot tai sydän.

Jos heti kovan kyykkypäivän jälkeen hyppää pyörän selkään, meno voi olla aika kivuliasta vaikka periaatteessa laite näyttäisi hyvää palautumista. Sen takia jos PK-kaudella treeniin kuuluu voimaharjoittelua tai tekee fyysistä työtä, johon kuuluu paljon kävelyä tai seisomista, noihin laitteisiin ei kannata kauhean sokeasti tuijottaa, oli käytössä sitten Garmin, Oura, Whoop tai muu vastaava.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jahuc

(huom: tässä siis kyseessä exercise load, ei training load)

---

"Harjoittelun kuormittavuus on EPOC-mittausten summa viimeiseltä 7 päivältä."

Eli garmin käyttää epocia jokaisen treenin kuormaa laskiessaan. Koettaa katsoa miten kova se treeni on oikeasti kropalle.

https://www.garmin.com/fi-FI/garmin-...urements/epoc/

Jep. Garmin antaa lukuarvona EPOC arvion ja se lienee sama kuin oikea eli yksikkönä olisi ml/kg. EPOC on nimensä mukaisesti treenin jälkeinen ylimääräinen hapen kulutus. Sen on useassa tutkimuksessa todettu kuvaavan suht hyvin harjoituksen rasittavuutta. Se pitäisi tehdä labrassa eli mitata hapen kulutus siellä. Firsbeat:n juttu oli siinä, että ne kehittivät menetelmän, jossa arvioivat EPOC.n treenin aikana syketietojen perusteella. Eli kyseessä siis likimenetelmän likimenetelmä :). Merkittävin ero TSS mielestäni on se, että TSS mittaa tehtyä työtä, EPOC vastetta. Jälkimmäistä pidän itse fiksumpana.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

"Harjoittelun kuormittavuus on EPOC-mittausten summa viimeiseltä 7 päivältä."

Eli garmin käyttää epocia jokaisen treenin kuormaa laskiessaan. Koettaa katsoa miten kova se treeni on oikeasti kropalle.

---

Haaste on, että Garmin käyttää näihin ainakin neljää eri termiä (+ suomennokset päälle):
- Exercise load (harjoituksen kuormittavuus)
- Training load (harjoittelun kuormittavuus)
- Acute load (akuutti kuormittavuus)
- Chronic load (krooninen kuormittavuus)

Kaikki perustuvat EPOCiin, mutta mistään ei saa selkeää yhtä selvitystä siitä miten tai miltä ajanjaksolta näitä lasketaan. Vain kahteen viimeiseen löytyy määritelmä: Acute load on painotettu keskiarvo viimeiseltä 7 päivältä. Chronic load on painotettu keskiarvo viimeiseltä 28 päivältä.

Kaksi muuta menee enemmän tulkinnaksi. Ilmeisesti training load on sama kuin acute load eli edellisten 7 päivän painotettu keskiarvo. Jäljelle jää exercise load, joka kaiketi on raaka yhden harjoituksen kuormittavuus ilman painotusta aiemmasta rasituksesta. Tulkintaa näyttäisi tukevan esim se, että tein joulun alla back-to-back treenejä, joissa ekana päivänä pitkä veto, jälkimmäisenä lyhyet intervallit. Niitä ennen useamman päivän tauko. Kuitenkin ensimmäisen päivän treeni saa korkeamman exercise loadin, missä ei ole mitään järkeä, jos asiaan laskettaisiin mukaan edellisten päivien rasitus (joka oli nolla).

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Niin, mulla juuri toisinpäin.

Oliko vo2 treneissä sykevyö? Kello ei noihin ehdi mukaan.

---

juu oli, rannemittaus ei kyllä pysy mukana muussa kuin tasavauhtisessa menossa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jahuc

Tavallaan Garmin on tässä oikeassa. Se mittaa pääasiassa hapenoton (cardion) rasitusta ja siihen tavallinen punttitreeni on huono. Ilman erikoisharjotteita syke toki nousee sarjan aikana, mutta laskee hyvin nopeasti sen jälkeen ja on matalalla tasolla lähestulkoon koko treenin ajan. Jos salitreeniä oikeasti haluaa tehdä hapenoton lisäämiseksi, se tarkoittaa melkein poikkeuksetta jonkinlaista kuntopiiriä, jossa sarjojen välillä on esim viivajuoksu, sisäpyörä, soutulaite, naruhyppely tai vastaava sykettä ylläpitävä vaihe.

Tuo ei kuitenkaan ole useimmiten salitreenin tavoite vaan sitä tehdään voimantuoton parantamiseksi. Sitä Garmin ei mittaa. Ja pumppu kyllä palautuu kovastakin painoharjoituksesta helposti. Jos seuraavana päivänä on jokin paikka väsynyt ja kipeä, se on treenattu lihas, ei keuhkot tai sydän.

Jos heti kovan kyykkypäivän jälkeen hyppää pyörän selkään, meno voi olla aika kivuliasta vaikka periaatteessa laite näyttäisi hyvää palautumista. Sen takia jos PK-kaudella treeniin kuuluu voimaharjoittelua tai tekee fyysistä työtä, johon kuuluu paljon kävelyä tai seisomista, noihin laitteisiin ei kannata kauhean sokeasti tuijottaa, oli käytössä sitten Garmin, Oura, Whoop tai muu vastaava.

---

Tämä on totta, siksi en mittaa/talenna punttitreenejä. Ja tosiaan sitä omaa fiilistä pitää varmasti arvostaa enemmän, tai sanotaan niin että jos esim. Oura sanoo aamulla että nyt ei kaikki ole hyvin niin kannattaa huilata vaikka oliskin ajatellut treenaa. Jos taas laitteen softan mielestä on huippuvire ja palautuminen mutta itse kokee olevan väsynyt ja huonosti palautunut niin silloin kanattanee levätä.

Tämän myös huomannut että esim jalat voi olla kyykkypäivän jälkeen kipeät mutta pyörä kulkee yllättävän hyvin, niin kauan kun ei tartte jyrkkää mäkeä nousta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti järtsy

jos esim. Oura sanoo aamulla että nyt ei kaikki ole hyvin niin kannattaa huilata vaikka oliskin ajatellut treenaa. Jos taas laitteen softan mielestä on huippuvire ja palautuminen mutta itse kokee olevan väsynyt ja huonosti palautunut niin silloin kanattanee levätä.

---

Olen itse ratkonut tuon ongelman hankkimalla kaksi kelloa. Jos toinen sanoo aamusta että hei nyt ei kyllä jaksa niin vaihdan sen hyllyllä levossa olleeseen ja taas voi tänäänkin vetää täysillä...

Itsestä tuntuisi kyllä oudolta katsoa kellosta, että voinko lähteä lenkille. Mitenkähän Viren ja kumppanit tiesivät oikean ajankohdan? No poronmaito mutta kumminkin.

Voi olla tai voi olla olematta, mutta luulen, että Virenin kaltaiset huippu-urheilijat ovat osanneet ja osaavat edelleen lukea kehoaan vähän paremmin kuin keskimääräinen kuntoilija 2020-luvulla.

Toisaalta maailma menee eteenpäin ja tieto lisääntyy sekä sitä myöten tulokset paranee. On siinä varmaan apulaitteillakin osansa.

Ei se kaikilla noin ole. Jos vertailukohta on viren, niin suotta sitä silloin muita on uskoa.

Data on minusta kivaa. Hyötyä tuosta on varmasti useille alussa, kun päällä on vielä duunistressit. Eläkeläisille, eikä minullekkaan, stressiä kyllä pääse kertymään.

Data on kivaa mutta ei kaikkivoipaa. Oma fiilis versus Garminin antama rasitustaso ovat joskus aika rankassa ristiriidassa keskenään. Etenkin pitkän PK:n jälkeen Garmin vetää training effectin punaiselle, mutta fiilis kertoo että vois lähteä vaikka heti uudelleen.

Mutta jos unehetaa tämän "mäentarttemitään" asenteen, niin olisi kyllä jännä nähdä tutkimuksia.

Miten paljon joskus -70-90 luvuilla menetettiin (nuoria)urheilijoita ylikunnon vuoksi? Entä onko nykyaikaiset mittaukset ja kehittynyt valmennus jeesannut tähän?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti YocceT

Data on kivaa mutta ei kaikkivoipaa. Oma fiilis versus Garminin antama rasitustaso ovat joskus aika rankassa ristiriidassa keskenään. Etenkin pitkän PK:n jälkeen Garmin vetää training effectin punaiselle, mutta fiilis kertoo että vois lähteä vaikka heti uudelleen.

---

Minusta tuo kannattaa edelleen katsoa vasta seuraavana aamuna kellosta. Silloin garminin näyttämä vastaa aika hyvin omaa fiilistä.

Siinä garminin training effect palkistossa on ideaa. Se koettaa saada sinut treenaamaan nousujohteisesti. Eli jos ajaa vaan lyhyttä duunimatkaa ja sitten 5h reippaan pk-lenkin, niin varmasti naksuu mittarit punaiselle.
Jos olet nostanut tasaisesti lenkkien kestoa, niin garmin tykkää tuosta.

Onhan tuo nykyinen treenaaminen huipputasollakin nykyään ihan eri tavalla dataan ja tieteeseen perustuvaa eikä musta tuntuu periaatteeseen nojaavaa kuten ennen.

Laitteet on hyvä orja, mutta ei niitä isännäksi kannata päästää.

Mua se jotenkin yllättää, että niin usein näkee nykyään lehtijuttuja, joissa ammattiurheilijalla menee kausi pilalle ylikunnon vuoksi, vaikka on kaikki valmentajat ja laitteet käytössä. Ehkä se oli ennen vieläkin yleisempää, mutta siitä ei vaan puhuttu niin paljon.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Puskis

Mua se jotenkin yllättää, että niin usein näkee nykyään lehtijuttuja, joissa ammattiurheilijalla menee kausi pilalle ylikunnon vuoksi, vaikka on kaikki valmentajat ja laitteet käytössä. Ehkä se oli ennen vieläkin yleisempää, mutta siitä ei vaan puhuttu niin paljon.

---

Niin, mistä se kertoo? Mun mielestä taas esim pro tason fillaristit ovat vuodesta toiseen hyvässä kunnossa. Siellä se tekniikka ja mittaus on varmasti mukana ja rajusti.

Kumpi on nykyajan urheilussa tärkeämpi, nuo härpäkkeet vai lääketiede? Mitä esim. ammattilaispyörälyyn tulee, niin lääketiede/kemia on tainnut olla isossa roolissa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti m-52

Kumpi on nykyajan urheilussa tärkeämpi, nuo härpäkkeet vai lääketiede? Mitä esim. ammattilaispyörälyyn tulee, niin lääketiede/kemia on tainnut olla isossa roolissa.

---

Yhtä tärkeää nykyurheilussa on tieto siitä, ettei ylitä oman kapasiteetin rajoja. Ja aja jalkoja tyhjäksi. Tässä mittarit ja referenssireservi auttaa paljon.

Olen todistanut tätä "mä en tartte mitään" ilmiotä ysärin alun "mä en mitään sykemittareita käytä!!!" ajoista lähtien. Saatoin jopa itsekin olla sykemittarivastainen. Onneksi on kyse vapaaehtoisesta harrastuksesta, niin jokainen saa harrastaa valitsemallaan tavalla. Mun mielestä on aika huikeaa, että nykyään näiden kaikkien mittareiden sun muiden hinnat ovat melko kohtuullisia ja surkeita tuotteita ei juurikaan enää markkinoilla ole.

Ja kyllä, katselen mitä Garmin juttelee, mutten aina noudata ohjeita.

Itselläni on jossain vaiheessa tullut paha tapa tuijottaa liikaakin Garminia. Muistan vielä ajan kun minulla oli Polarin CS400 mittari niin fillari kulki mukavasti kun ei tullut mittaria tuijotettua. Silloin harvoin kun vilkaisin niin tuli yllätyttyä positiivisesti että onpas matka edistynyt hyvää vauhtia. Nyt on tullut kaiken näköistä ylikunto ja sydän ongelmaa. Tullut mieleen että tehomittarit on meikäläiselle ihan turhia. Voisi olla jopa hyväkin etten olisi tietoinen omista wateista.


Sent from my iPad using Tapatalk

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti OJ

Onneksi on kyse vapaaehtoisesta harrastuksesta, niin jokainen saa harrastaa valitsemallaan tavalla.

---

Tän paremmin asiaa ei voi kiteyttää.

On uusin Fast Talk Podcast kuuntelussa ja nyt kuulostaa vähän siltä, että se kynnyksien välimaasto saattaisikin olla taas ihan OK kestävyysharjoitteluun. Ja saadaan vedellä ostohousuja jalkaan kun pitää olla laktaattimittari.

https://www.fasttalklabs.com/fast-ta...wegian-method/

Kuten joku minua viisaampi jo muinoin sanoi, moni polku voi viedä samanlaiseen lopputulokseen.

Laktaattien mittaus onkin sitten taas ihan oma maailmansa. Siinä on niin monta muuttujaa mikä vaikuttaa tulokseen, että harrastelijan ei kannata siihen rumbaan välttämättä lähteä.
Helpoin edelleen käydä testiprotokollan mukaisessa testissä.
Terv. valmentaja


Sent from my iPhone using Tapatalk

Ite muistan nolkytluvun lopulta kun porukka osteli laktaattimittareita. En tiedä mitä ne niillä mittaustuloksilla tekivät, mutta paljon oli säätoä niiden laitteiden kanssa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti leecher

Laktaattien mittaus onkin sitten taas ihan oma maailmansa. Siinä on niin monta muuttujaa mikä vaikuttaa tulokseen, että harrastelijan ei kannata siihen rumbaan välttämättä lähteä.
Helpoin edelleen käydä testiprotokollan mukaisessa testissä.
Terv. valmentaja


Sent from my iPhone using Tapatalk

---

Mutta treenatessa kondis muuttuu niin nopsaan, että siellä saisi ravata tosi tiheään. Sehän näissä pro äijien laktaattimittauksissa on kai ideana. "lactate guided training"

Omasta mielestäni harrastajalle riittää se pitkä testi tasateholla. Kyllä sen aerkin tuntee riittävän tarkasti siitäkin. Ja ennenkaikkea muutoksen.
Pitää vaan tunnustella sitä fiilistä, eikä tuijottaa liikaa sykettä.

Jos tulisi jokin tapa mitata laktaatti luotettavasti, edullisesti ja helposti kesken lenkin, niin olisihan tuota kiva seurata. Liikaa säätämistä ei jaksa.