Kokeile niin että hengität nenän kautta. Niin kauan kun se onnistuu niin olet todnäk aerokynnyksen alapuolella.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
Printable View
Kokeile niin että hengität nenän kautta. Niin kauan kun se onnistuu niin olet todnäk aerokynnyksen alapuolella.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
^ Näin touhutippa-lämpötiloissa ehkä esteettisesti vähän arveluttava metodi, mutta pistän kokeiluun. :) Kiitos tästä, en ollut aiemmin kuullut.
Niin tai jos pystyy olemaan 30s hengittämättä, niin on varmasti alle kynnyksen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
Voisiko arvioida niin, että aerobisesti ajaen ei jää happivelkaa niin syke tulee pikana alas kun lopettaa polkemisen ?. Toki 8h jälkeen jää vähän koholle En ole kokeillut, mutta pitäisi ks joskus.
Tää MAF (alphan haastaja :) ) antaa mulle aikas kohilleen sykerajan, mites muille Want Speed? Slow Down! | Dr. Phil Maffetone:
No sinne 140 huitteillehan se menee tuollakin kaavalla. Jos vielä yllämainittu räkä rinnuksilla -metodi antaa saman, lukitsen vastauksen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
^ tuolla mennään n. 10 lyöntiä metsään, vaikka lisäis sen kovakuntoisen vitosen tulokseen
Miksi taman teorian mukaan sykeraja liittyy ikaan... ei mun kynnys ainakaan ollu +10 vuonna 2011 verrattuna siihen mita se on nyt, siita olen aivan varma.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Eiköhän nämä iästä laskettavat kaavat ole aina tilastollisia ja yksilöillä voi vaihdella suurestikin. Ikään liittynee siten, että noin tilastollisesti ihmisillä iän myötä tulee kaikenlaista muuta elämää ja kremppoja ym. haittaamaan harrastuksia ja sitä kautta kunto heikkenee ehkä enemmän kuin pelkkä ikääntyminen haittaisi.
Itse en edes tarvitse tarkkoja kynnyksiä, vaan lähinnä vahvistusta omalle perstuntumalle, että PK-lenkkien sykkeitä voisi ainakin sen kymmenisen, ehkä jopa 15, pykälää nostaa.
Voisiko joku selittää sitten LTHR sykealueet. Tai mihin se perustuu. Ymmärrän että se perustuu anaerobiseen kynnyssykkeeseen, mutta esimerkiksi omalla kohdalla tuolla kaavalla laskettuna mun zone2 nousisi noin kymmenen lyöntiä nykyiseen verrattuna.
No onko sulla watit? Ajat sen 3h tasateholla ja katsot tuloksen. Viimeisellä tunnilla syke ei saisi karata paljoa.
Eikä ole tarkoitus ajaa aina siellä aerokynnyksellä, ei edes useimmiten.
Jos ajatellaan, että aerokynnys olisi lähellä 3h maksimia, niin ei sillä normaalisti tietystikkään ajeta pitkiä lenkkejä. Eli jatkat ihan niinkuin ennenkin. Lyhyemmät lenkit voi tietysti ajaa ylärajallakin.
Tarkoitinkin että mikä tuossa on ajatuksena? poikkeaa aika paljon kaikista muista laskennallisista sykealueista. Toki kaikki laskennallinen nyt on vähän suuntaa antavaa, mutta tuo nyt kuitenkin perustuu sykkeeseen mikä selvitetään ihan ajamalla.
Mä kyllä tiedän missä se mun aerobinen kynnys menee ja olen sitä hengityksen ja alpha1 mukaan tarkistellut. Tiedän myöskin anaerobisen kynnykseni. Mutta tosiaan tuo anakynnykseen perustuva kaava nostaisi oma pk-aluetta sen 9-10lyöntiä.
Eikö aerokynnyksen alapuolella nimenomaan ajeta se 80% ajoista, tjsp
Ja ei ole watteja(vielä), ja ftp:kin tiedossa vain yhden max ramp testin perusteella.
Vähän tätä samaa haen takaa tuolla LTHR kysymyksellä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
Miksi katsella noita valmiita kaavoja. Tai ainakin useita sellaisia. Ne on yleistyksiä ja arvioita. Voi sen kynnyksen arvioida itsekkin.
Ei ollut hajuakaan kyseisestä kaavasta, ennen kun kirjauduin intervals.icuun tässä viikko tai kaksi sitten. Ja sitten vaan ihmetellyt asiaa että miksi niin monta eri tapaa laskea sykealueet, jotenkin kuvittelisi että 2021 mennessä oltaisiin jo päädytty yhteen. Joe Friel taitaa tuon kaavan takana olla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Tällä prinsiipillä kaikki ison klyyvarin omaavat ovat vahvoilla Turkish man with longest nose; 8.8cm - WeirdNews - Dunya NewsLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Qilty
Ei riitä herneet tohon klyyvariin!
Onkohan mulla sit joku krooninen nenän tukkoisuus, kun nenän kautta hengittäminen on jotenki hankalaa jo hyvin alhaisella teholla. Pystyn kyllä hengittää, mutta se on jotenki vaivalloista verrattuna suun kautta..
Joo mulla on kanssa. Ajan aina suun kautta, kun mennään yhtään pk1 tason yli. Tuon vuoksi vähän naurattaa aerokynnyksen määrittely nenähengityksen perusteella, mutta ehkä tuonkin lajin oppisi ajamalla TMT:tä tarpeeksi paljon :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti UKP
Jos sulla on nenän väliseinä vino? Onko allergiaa yms?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti UKP
kyllä se nenä saattaa hyvinkin virrata kun vähän totuttaa. Semmoistakin voi koittaa että alkulämmön jälkeen / aikana ajaa lyhyen pätkän kevyttä PK tahtia mutta hengittämättä (niin että jaloissa alkaa huomata) niin voi nenä aueta.
henk kohta nenähengityksen rajat tulee siinä kohti kun nenä alkaa mennä ikäänkuin kasaan sisäänhengityksessä. Muistelen, että jonkun 5-6min grävel segmentin ajoin kesällä noin 150 sykkeellä / 300W nenän kautta. Lopussa oli kyllä jo melko haastavaa.
etenkin keväällä pahimman pölyn aikaan voinee olla fiksua ajaa näitä ns turpa kii PK lenkkejä
Taas yksi laskennallinen lisää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Sinä ajatkin länsiväylänvartta työmatkaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti macci
Mutta joo, samaa on tullut mietittyä nyt pölyisenä aikana.
Eipä taida olla raja-arvojen määrittely yleisestikkään helpottunut, ehkä ennemmin toisin päin. Vanha/nuori, sairas/terve, rikas/köyhä, pk/vk...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Qilty
Kaikki tunnistaa isot erot, mutta rajan veto vaikeaa.
Ennemmin vuonna 21 vois alkaa löytyä raja-arvojen politisointia. Vihervassarikynnys, kestävän kehityksen syke ja rajat kiinni raja.
Aamun juoksulenkillä klyyvaritestiä. Ensin lämmöt kevyesti ja sitten vain nenän läpi hengittäen vauhtia kasvattaen. Vielä 150 ja vähän päälle sykkeillä pystyin nenähengityksellä menemään, mutta oli jo aika tukalaa. Tiputin tuosta vauhtia niin, että alkoi tuntua siedettävältä ja pidin siinä 10 minuutin ajan. 140 ja vähän päälle oli sellainen, mitä tuntui pystyvän pitämään pidempäänkin, 145 alkoi olla selvästi epämukavampi. Kun huomioidaan sukuni miehille tyypillinen kookkaanpuoleinen tuulenhalkoja, säädän Polarin asetuksiin kynnykseksi 140.
Pyöräilyssä voi olla taas eri kun vähemmän lihaksia käytössäLainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
^ Joo, tässä tulikin tuskallisen selväksi, että Polarissa säädetään kynnykset lajikohtaisesti (sporttiprofiilit eivät päivittyneet, kun päivitti kynnyksen käyttäjäprofiiliin). Täytyy sitten joskus ottaa pyöräilylle oma testinsä ja säätää lajiprofiili sen mukaan.
Säikeessä oli juttua jaksottamisesta ja kilpailuun valmistautumisesta. Ohessa Pezcyclingnews tuore juttu aiheesta:
https://pezcyclingnews.com/toolbox/h...aining-part-2/
https://pezcyclingnews.com/toolbox/g...e-variability/
Kovempien harjoitusten jaksottaminen on aikojen kuluessa kehittynyt niin että keskimääräisestä 1-2 tehotreeniä viikossa on edetty blokkeihin jossa ajetaan esim. kuukaudessa 5-1-1-1 eikä vaikka 2-2-2-1.
https://pezcyclingnews.com/toolbox/t...ation-results/
Kovalla harjoitusblokilla työnnetään elimistö hetkelliseen ylirasitustilaan josta sitten kevyempien viikkojen kautta kautta saavutetaan parempi harjoitusvaste.
Siinä vaiheessa kun sykevälimittaus tuli kaikkien ulottuville on sitten alettu käyttämään esim. aamuista sykemittausta jonka tuloksia käytetään arvioinnissa, että pitääkö levätä, ajaa hiljaa vai tehdä kovempi harjoitus. Ennen oli käytössä ortostaattinen testi aamulla jossa katottiin minkälaisen käppyrän se tuottaa, nykyään sen tilalla sykevälivaihtelumittaus jonka tuloksia vähän helpompi tulkita.
Tehoharjoitusten jaksottamista voi käyttää myös kilpailuun valmistautumisessa jos kisoja harvoin. Esimerkiksi kuukauden valmistautumisessa: 2vko superblokki - 8-10 kovaa tehoharjoitusta jonka jälkeen helpompi, palauttava viikko ja sitten kilpailua edeltävä viikko joka sisältää myös muutaman lyhyen kovan harjoituksen. Suurin virhe kilpailuun valmistautumisessa on se että viimeinen viikko ennen kilpailua on liian kevyt ja unohdetaan kovaa ajaminen. Kilpailua edeltävänä päivänäkin voi vielä ajaa muutaman lyhyen kovan vedon.
Joo tuosta kevyt viikko aikaisemmin ja sit taas kroppa uudestaan vireeseen ideasta olen lukenut kanssa juttuja, mutten ole itse uskaltanut kokeilla. ideana ihan maalaisjärkinen.