Kestävyysurheilun perusteet

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kolistelija

Niin, eihän pk1 vauhtia tuo jos sitä harrastaa viisi tuntia viikossa. Itse olen kovimpia pidemmän vedon (20min+) tehoja saanut pitkän pk-blokin jälkeen jossa oli kuusi viikkoa 13,5h viikkokeskiarvolla. En väitä että se olisi mikään jeesustie kuntoon, mutta kyllä sekin toimii ainakin jotenkuten. Mitään kivaa se ei ole ja motivaatio siinä on kortilla vähän väkisinkin.

---

Ja pitää tietysti huomioida myös lähtötasot. Jos on jo ennestään ne peruskestävyyspohjat hyvässä kunnossa, PK-harjoittelun hyödyt ei ole niin selviä. Jos taas energia-aineenvaihdunta on revitelty intervalliharjoittelulla kokonaishyötysuhteeltaan huonoksi, PK:lla on ehdottomasti paikkansa.

Klassinen aikajako 70-80% PK-alueella, 15-30% VK-alueella ja 1-5% MK-alueella toimii monelle peruskuntoilijalle, kun vielä jaksottelee harjoittelua arkirytmin mukaan. Ei kuitenkaan välttämättä toimi kaikille.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti CamoN

Ja pitää tietysti huomioida myös lähtötasot. Jos on jo ennestään ne peruskestävyyspohjat hyvässä kunnossa, PK-harjoittelun hyödyt ei ole niin selviä. Jos taas energia-aineenvaihdunta on revitelty intervalliharjoittelulla kokonaishyötysuhteeltaan huonoksi, PK:lla on ehdottomasti paikkansa.

Klassinen aikajako 70-80% PK-alueella, 15-30% VK-alueella ja 1-5% MK-alueella toimii monelle peruskuntoilijalle, kun vielä jaksottelee harjoittelua arkirytmin mukaan. Ei kuitenkaan välttämättä toimi kaikille.

---

Kuntoilijan ei välttämättä tarvitse miettiä noita MK-vetoja juuri lainkaan. Tota tulee myös helposti ihan orgaanisesti jos pystyy välillä irrottamaan silmänsä mittarista. Tai jos miettii, niin 4 viikkoa ennen päätavoitetta noita voi ottaa mukaan vaikka 5x3' kaksi kertaa viikossa. Mun mielestä...

Toi Kreuzotter pitää aika hyvin paikkansa ainakin mun speksien kanssa tasamaalla. Aika-ajopyörällä pääsee suunnilleen siihen 300w/40km/h ja maantiepyörällä tarvii suunnilleen 360 wattia samaan vauhtiin.

Onko tosiaan noin iso ero TT vs. Maantiepyörä wateissa samalla nopeudella? Itse en ole ajanut metriäkään TT -pyörällä.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti leecher

Onko tosiaan noin iso ero TT vs. Maantiepyörä wateissa samalla nopeudella? Itse en ole ajanut metriäkään TT -pyörällä.


Sent from my iPhone using Tapatalk

---

Joo jos pitää paikkaansa niin tämän ketjun lueskelu käy pian kalliiksi :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti leecher

Onko tosiaan noin iso ero TT vs. Maantiepyörä wateissa samalla nopeudella? Itse en ole ajanut metriäkään TT -pyörällä.


Sent from my iPhone using Tapatalk

---

Ystäväni on tuota paikallista kymppiä ajanut molemmilla ja ero on ollut luokkaa 15 minuuttia maantiefillarilla -> 13:45 TT-fillarilla. Tehoero samalla nopeudella on aika huima jos TT-fillarin ajoasento on kunnossa.

Muuttujia on toki paljon, mutta minuutin ero ei kai ole kovin poikkeuksellinen jo noin lyhyellä matkalla.

Maantiepyörän kohdalla merkkaa ihan hemmetisti millainen runko siinä on ja millaiseksi ajoasento on viritetty. Stemmi slämmättynä aerorungolla on pikkusen eri kuin joku pystyasentoisempi laite. Mä väitän, että sopivan mantiepyörän saa kyllä sellaiseen kuosiin, ettei oo enää kovin suurta eroa aika-ajopyörään, varsinkin jos sattuu vielä olemaan sähkövaihteet ja toiset vaihtonamiskat lisätangoissa. Mitä näitä tämmösiä nyt olis, vaikka Argon Nitrogen, Giant Propel, Scott foil jne... Tämmönen passais mulle oikein hyvin :D

http://www.ceepo.com/2012/wp-content...8-1024x682.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti sledgehammer

Maantiepyörän kohdalla merkkaa ihan hemmetisti millainen runko siinä on ja millaiseksi ajoasento on viritetty. Stemmi slämmättynä aerorungolla on pikkusen eri kuin joku pystyasentoisempi laite. Mä väitän, että sopivan mantiepyörän saa kyllä sellaiseen kuosiin, ettei oo enää kovin suurta eroa aika-ajopyörään, varsinkin jos sattuu vielä olemaan sähkövaihteet ja toiset vaihtonamiskat lisätangoissa.

---

Näinhän se on, ajoasento on kaikkein ratkaisevin. Oma maantiepyörä on klassisen pyöreäputkinen, ulkoiset vaijeriviennit yms. ja aika-ajopyörä edustaa tämän vuosikymmenen TT-suunnittelua. Ei viimeisintä huutoa, mutta aika hyvin on otsapinta-ala minimoitu, vaijerikuoret on piilossa jne. Noiden kahden välillä voi veikata että kun maantiepyörällä normaalilla ajoasennolla (ylhäältä kahvoilta) sellainen kalustolle ominainen keskinopeus hyvissä olosuhteissa on 31-32km/h, aika-ajopyörällä pääsee samoilla tehoilla 34-35km/h. Ja nopeuden kasvaessa ero vaan lisääntyy.

Tänäkin talvena on tullut kuolattua aero-maantiepyöriä, ja nykyisellään monet niistä näyttää olevan jopa sulavampia kokonaisuuksia kuin aika-ajopyöräni on. Kuitenkin niin kauan kuin siihen aerorunkoon ei lisää lisätankoja ja vie niitä riittävän alas, ajoasentoa ei saa riittävän matalaksi tai se on liian raskas ylläpitää vaikka sen vartin ajan. Ja sieltä se isoin ero syntyy.

Aika-ajopyörän etu tulee ajoasennosta, ei runkoputkien muotoilusta ym. Pyöreästä teräsputkesta tehty aika-ajorunko voi olla edelleen ihan hyvä, esim. Romingerin tunninajon ME-pyörä (yli 55 km/h). Runkoa enemmän merkitsee ajoasu. Suoritusta parantavien asujen markkinointi on yllättävän vähäistä. Eikä ajoasun hyöty koske pelkästään aika-ajoa, vaan kaikkea pyöräilyä, jossa vauhdit ovat pitkään yli 40.

http://www.bikeradar.com/road/gear/a...is-aero-19273/

Tuossa on suuntaa antavaa vertailua. Itsellä samansuuntaiset erot. Ei kannata sitten säikähtää jos ostaa 4 tonnin tt-pyörän ja ei pääsekään täysii - vaatii säätämistä ja aika paljon kilsoja, että saa tehoja irti aeroasennossa, lisäksi tehot tuppaavat olemaan alhaisemmat kuin maantiepyörällä.

Tippakypärällä, lisätangoilla ja tiukalla puvulla saa roadiestakin aika menevän pelin, varsinkin jos harjoittelee suurimman osan ajasta road-pyörällä.

Nyt menee pahasti jo offarin puolelle. Sori vaan..

ei periaatteessa offariksi. perusteisiin kuuluu se, että tunnistaa erot. jo et treenaa TT asennossa, niin et aja tempossa omaa limittiä koskaan. asento on vaan niin erilainen. esim niska on kovilla pitkässä tempossa

mulla aikas aero roadi eli cervelo S5 ja sillä paras 20km vajaa 42km/h ja sama TT.llä vajaa 45km/h. noista saa ulos sen että mulla roadilla CdA on noin 13....16% isompi.

Miten muuten Suomessa nää aerosäätöjutut hoidetaan niin, että lopputulos jää plussan puolelle. Maailmalla ajelevat sisällä rataa watimittarin kanssa tai sitten käyvät tunnelissa. Triathlete lehdestä oon noista säädöistä lueskellut ja niiden juttujen perusteella näyttäisi siltä, että aika vaikeaa on säätö ilman sellaisia mittareita, joilla voidaan todentaa nopeuden muutokset ja teho. Läheskään aina ei oletetut faktat pitäneet kutiansa. Esimerkiksi jonkin Giron kypärän integroitu lasi lisäsi ilmanvastusta jne... Paljon oli myös juttua mukavuus vs aero näkökumasta ja siitä, miten se ajoasento on lopulta kuitenkin kompromissi parhaan tehontuoton ja parhaan aeron väliltä. Esimerkiksi korkeudella ei ollut niin paljon väliä kuin paketin leveydellä edestä katsottuna. Jonkun arodynamiikka jopa parani ohjaamoa nostamalla. Semmonen käsitys noista jutuista on kuitenkin jäänyt, että ei mee lopputulos fiilispohjalla ja yleisiin olettamiin nojaamalla läheskään aina parhalla tavalla kohdalleen.

Yksi tuttu kovan luokan tempomies sanoi, että se mikä näyttää aerolta on yleensä sitä (on siis käynyt tuulitunelissa). Ite haen etupään niin alas kuin mahdollista, kun voimaa ei ole enää tän ikäsessä paljoo jäljellä. Ajattelen sen niin, että jos saan siinä maxsykkeet esim 10 temposs niin pystyn tuottaa ne watit mitä kone mahdollistaa. Alamäen laskeminenhan on se köyhän miehen tuulitunneli.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti OJ

Toi Kreuzotter pitää aika hyvin paikkansa ainakin mun speksien kanssa tasamaalla. Aika-ajopyörällä pääsee suunnilleen siihen 300w/40km/h ja maantiepyörällä tarvii suunnilleen 360 wattia samaan vauhtiin.

---

Tässä on kyllä pakko olla kyseessä: a. joko halvatun iso kaveri 200cm/110kg tai b. todellisesti päin prinkkalaa säädetty ajoasento

http://wheelenergy.webs.com/windtunnel.htm

Suomessakin on tuulitunneli, en tiedä mitä testaavat ja paljonko maksaa?

Muutoin testaaminen on todella hankalaa, varsinkin mitä pienemmästä parannuksesta on kyse. Alamäkeä rullaamalla on yksi menetelmä, mutta vaatii paljon toistoja, tuulettoman päivän, eikä saisi olla liikennettä.

http://www.cyclingpowerlab.com/CdAEstimation.aspx

Jos on aikaa ja halua perehtyä, niin tuolta löytyy apuja...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti r.a.i

Tässä on kyllä pakko olla kyseessä: a. joko halvatun iso kaveri 200cm/110kg tai b. todellisesti päin prinkkalaa säädetty ajoasento

---

tai wattimittarin tarkkuus. 175cm/75kg menee 300W.lla (quark elsa) jotain 43-44.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

tai wattimittarin tarkkuus. 175cm/75kg menee 300W.lla (quark elsa) jotain 43-44.

---

Tuo ois jo aika kovaa noilla wateilla. Mutta uskotaan jos on mitattu. :)

Asiaan, turhaa paskaa taas. Se rasvanpolttokykykin on paljolti geeneihin sidottu, eikä muutu treenaamisella mutta ehkä syömisellä. Isot pojat konalla menee n.70% vo2max juosuosuuden. Siinä on kai se rasvanpolton sweetpotti. Noissa triathlonin treenauksissa on hauska ero kun vertaa Allenin ja Scottin näkemyksiä. Ja niillä on sama fysiikka, 80% hitaita soluja...

Toi energiahommakin on aika mielenkiintoinen. Toiset väittää, että 1,5h jälkeen mennään rasvoilla. Varmaan mennään niilläkin, mutta johonki ne patukat ja geelitkin menee. Mä syön paljon suorituksen aikana ja tunnen hyötyväni siitä. 45min välein patukkaa pyörän selässä ja sitten kasa geelejä vielä päälle. Muistaakseni 5km välein vedin geelin juoksussa ja joka pisteeltä juomat+suolakurkut naamaan. Hyvin imeytyy, eikä hölsky missään.

Asiasta kukkaruukkuun, nesteytys on kyllä toinen saakelin heikko kohta. Mulle sopii lämmin/kuuma keli, silloin ei tarvii kuseksia 1,5h välein tien laidalla. 30c malliksella oli hyvä vaikka naama ja selkä olikin ihan suolassa. Vähänkin viileämmällä kelillä kaikki neste tulee kusemalla ulos. Sen takia vetelen mielummin elektrolyyttejä sisältäviä patukoita ja nestettä sitten sen, minkä pystyn. Tälle asialle ei varmaan voi juuri mitään. Ärsyttää se silti menettää 4-6min kisan aikana kusemiseen... pelkästään tuon välttämisellä olis 226 aika alkanut kympillä.

Sent from my SM-T315 using Tapatalk

joo aika matona ajan. mutta eikös tri juttu olese, että saadaan aerokynnys ja rasvanpolttosyke mahdollisimman ylös?. Roadtempoissa haetaan taas maxwatteja 15...60min vetoihin, joissa hiilarit riittää. mun käsityksen mukaan energian lähteen kannalta ihan eri lajit, toki molemmat on aerobisia. tuo on mulle uusi juttu ettei rasvanpolttoa voisi treenata, eli laitatko lähteen ?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti r.a.i

Tässä on kyllä pakko olla kyseessä: a. joko halvatun iso kaveri 200cm/110kg tai b. todellisesti päin prinkkalaa säädetty ajoasento

---

Lihava mutta lyhyt ja ajoasento on taatusti pielessä. Voi myös mennä mittarin piikkiin, koska väärin ja vähän harjoittelemalla ei pitäisi koneesta irrota edes 300 wattia kuin ehkä parin minuutin ajan. Kreuzotter ja mun empiiriset havainnot vaan tuntuvat käyvän jostain syystä (ehkä noista yllämainituista) hyvin yksiin.

Se on kyllä ihan totta, että siinä kilpasuorituksen ajoasennossa on harjoiteltava, oli se sitten maantiepyörän ala-asento tai tempoilijan muna-asento.

EDIT: pitää myös opetella kusemaan vauhdissa pyörän päältä, niin ei tarvii pysähdellä.

tää hiilraeiden nauttiminen on nyt ihan perusjuttuja. 60-90g/h voit imeyttää loput pitää tulla iteltä. mitä enempi saat irti rasvasta sitä pitenpään ajat kovaa.

Paljonko pitää syödä ettäi voi treenata rasvanpolttoa?

joku somejenkkietc väitti, että kahvi + 2h ja ekat 2h vedellä. ajatin yhtä n40v miestä noin kuukauden 25h/v PK1 tasolla, niin testimikko näki sen arvoista. eli kyllä se hinkkaaminen puree, vaatii vaan tunteja.

No itelle toimii vaikka 1h ennen aamumättöä. Ei tartte testimkkoa eikä massiivista määräpuuhastelua. Kukin apina tavallaan... Sen tunteen kehossaan missä mennään.

Kuinka paljon kovempia tehoja puski PK1 tasolla ton blokin jälkeen?

Joskus on tullut tehtyä 6 tunnin treenejä eri pituisten paastojen perään. En tiedä onko noista ollut hyötyä, mutta kisoissa seinä tulee yleensä vastaan siinä vaiheessa kun joutuu poistumaan noilta matalammilta intensiteeteiltä.

ei tierä, ku jäbä meni jotenki päästään sekaisin ja rupes ratamieheksi, kai se PK-hinkkaus auttoi, kun on voitti viime kesänä 1km M40.

Vaikea kuvitella että pk hinkkaaminen sinänsä auttaa 1min suoritukseen. Ainostaan siten että se on muusta pahuudesta pois. Kun tuossahan puhutaan nopeat vs hitaat solut suorituksista, mikä aina unohtuu syke tms höttöä tuijottaessa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

ei tierä, ku jäbä meni jotenki päästään sekaisin ja rupes ratamieheksi, kai se PK-hinkkaus auttoi, kun on voitti viime kesänä 1km M40.

---

Otan osaa. Nyt jää päätettäväksi se, että ryhtyikö ratakuskiksi ton PK:n johdosta vai ansiosta. Ratamieheksi konvertoituminen puhuu aika rankasti PK-harjoittelua vastaan vaikka syy-seuraus-suhde ei olekaan ihan selvä ja tieteellisesti todistettu.

Siitäkin huolimatta, taidan käydä ulkoiluttamassa maasturia seuraavat pari tuntia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti sledgehammer

Toi energiahommakin on aika mielenkiintoinen. Toiset väittää, että 1,5h jälkeen mennään rasvoilla. Varmaan mennään niilläkin, mutta johonki ne patukat ja geelitkin menee. Mä syön paljon suorituksen aikana ja tunnen hyötyväni siitä. 45min välein patukkaa pyörän selässä ja sitten kasa geelejä vielä päälle. Muistaakseni 5km välein vedin geelin juoksussa ja joka pisteeltä juomat+suolakurkut naamaan. Hyvin imeytyy, eikä hölsky missään.

---

Minulla ei ole tarjota tuohon mitään viisastenkiveä, mutta sen verran olen hahmottanut etten ajattele energia-aineenvaihduntaa enää mustavalkoisesti. Oman suoran testin perusteella "leposykkeillä" elimistöni polttaa noin 60% hiilareita ja 40% rasvaa. Samassa testissä määritetyllä PK1/PK2-kynnyssykkeellä rasvaa menee vielä noin 20%, jonka jälkeen rasvan määrä vähenee rajusti suhteellisen laajan PK2-alueen alaosassa. Anaerobisen kynnyksen alla on mukana vielä joitain yksittäisiä prosentteja, ja viimeiset häviää siihen kynnykseen mennessä.

Tämä siis lyhyehkössä testisuorituksessa jota ennen oltiin syömättä 2h, mutta tietysti nopeat varastot oli aika hyvin ladattuna. Pitkäkestoisessa suorituksessa se tankkaaminen ym. tietysti vaikuttaa, mutta periaatteen tasolla jos intensiteetti edes käy hetkittäin anaerobisen puolella, ei tarvitse miettiä rasvan käyttöä koska se on silloin elimistölle varalisää ja käytössä sitten jos ne sopivammat energialaadut alkaa olla kortilla.

Nämä energiayhtälöt on hauskoja pähkäillä. Kuinka paljon energiaa elimistöön ylipäänsä varastoituu sellaiseen muotoon joka on käyttökelpoista esimerkiksi kymmenen tunnin jatkuvassa rasituksessa? Kuinka paljon henkilöiden välillä on eroja energian varastoituvuudessa?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

joo aika matona ajan. mutta eikös tri juttu olese, että saadaan aerokynnys ja rasvanpolttosyke mahdollisimman ylös?. Roadtempoissa haetaan taas maxwatteja 15...60min vetoihin, joissa hiilarit riittää. mun käsityksen mukaan energian lähteen kannalta ihan eri lajit, toki molemmat on aerobisia. tuo on mulle uusi juttu ettei rasvanpolttoa voisi treenata, eli laitatko lähteen ?

---

eipä ollut linkkikokoelmissa tallessa. Rasvanpoltto paranee siis treenamalla, mutta ei siirry sieltä rasvanpolttoalueelta mitenkään kisatehoille. JA tuo rasvanpolttoalue suhteessa v02max:n olisi vankasti sidottu geenehin. Tällaiset tutkimukset jostakin joskus kaivoin. Tuossa alla jotakin samansuuntaista.

http://home.trainingpeaks.com/blog/a...urning-machine

Treenin tarkoitushan on juuri saada maxtehot rasvanpolttoalueella. Ei kellään riitä hiilarit esim 4tunnin kisaan

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Treenin tarkoitushan on juuri saada maxtehot rasvanpolttoalueella. Ei kellään riitä hiilarit esim 4tunnin kisaan

---

Toki jos puhutaan noin pitkistä kisoista, mutta väitöshän on ettei rasvanpoltoteho nouse rasvanpolttoalueella hinkuttamalla. Vaan nostamalla vo2max tai syömällä enempi rasvaa.

Itellä 4.5h maastomaran viimeisen tunnin NPtehot 67% vo2max, kokokisan 70%, ja väittäisin ettei kestävyysvaje johtunut energian puutteesta.

67% tehoilla tuotetaankin wateista karkeasti puolet rasvoilla.

Pitkässä suorituksessa hiilareiden tankkaaminen on tietenkin aivan välttämätöntä. Niiden imeytymisnopeus nousee kun hommaa harjoitellaan, mutta sekin on geeneistä kiinni. Palautuminenhan on energiavarastojen täyttymistä ja suorituksen aikana kun on helpompia osuuksia niin ATP:tä muodostuu rasvoista ja kyllä myös silloin kun rasitus on yli aerobisen kynnyksen. Happamuudensietokyky on myös suorituksen kannalta tärkeää eli se kuinka maitohappoa ja rasvoja muutetaan energiaksi glukoneogeneesissa.Tämä on aika nopea prosessi ja maitohapot pysyvät lihaksessa melko vähän aikaa. Jos haluaa pärjätä kisoissa on siis tehtävä sekä aerobista, että maitohapollista harjoittelua, jotta raspanpoltto, glukoneogeneesi että lisähiilareiden käyttöönotto kehittyvät. Jotkut ovat sitä mieltä, että harjoittulussa ei ole syytä käyttää muuta kuin vettä ei siis käsittääkseni ole järkevää.

Tässä vielä vähän myyttejä. Maitohappo ja laktaatti ovat siis happo ja emäspari.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

67% tehoilla tuotetaankin wateista karkeasti puolet rasvoilla.

---

Varmaan aika onnistunut yleistys. Arvelisin että 25% kokoreissusta meni rasvoista. Alkuun aika vähän ja lopun hyytymisen myötä enempi.

Noakesin lore of runningissa on mielenkiintoisia laskeskelmia IM:n energiataloudesta. Ja myös suositteli rasvapitoista diettiä ennen kisaa, ja vaihtoa hiilihydraateille muutamaa päivää ennen starttia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti buhvalo

Noakesin lore of runningissa on mielenkiintoisia laskeskelmia IM:n energiataloudesta. Ja myös suositteli rasvapitoista diettiä ennen kisaa, ja vaihtoa hiilihydraateille muutamaa päivää ennen starttia.

---

Noakesilta löytyi myös viitteet. Harjoittelu ei paranna rasvanpolttoa samalla suhteellisella teholla, vaikka paranee samalla absoluuttisella tehotasolla.

http://jap.physiology.org/content/86/6/2097

FFA oxidation. In our study, endurance training tended to increase total lipid oxidation at a given absolute workload. These findings are similar to those of other studies, which demonstrated significant increases in total body lipid oxidation after training when measured at a given absolute workload in men (9, 20, 23). When measured at the same relative workload, total lipid oxidation tended to be lower in our subjects. In addition, total lipid oxidation presented as a percentage of total energy expenditure also tended to be lower after training during the RLT trial than the 65UT trial (Table2).

Rasvanpolton harjoittelussa on kyse siitä että saadaan rasvanpoltto käynnistymään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa harjoitusta. Ensisijaisestihan elimistö polttelee helppoja energiaksi muunnettavia ja sitten kun ne alkavat loppua, alkaa ottaa rasvaa käyttöön. Harjoittelemalla tarpeeksi pitkiä lenkkejä tarpeeksi usein opetetaan elimistö käynnistämään rasvanpoltto aikaisemmin, jolloin hiilareitakin säästyy pitempään. Hiilareita saa imeytymään vain rajallisesti, mutta jos on rasvaprosentti 10%, on mukana monta kiloa poltettavaksi. Sillä pääsee tosi pitkälle.

Sami Inkisellä mielenkiintoinen blogipostaus tuosta rasvanpolton parantamisesta http://www.samiinkinen.com/post/8687...ete-fat-chance

Tiivistelemänä miten hän paransi rasvanpolttoa noin 5 kertaiseksi lähtötilanteesta, siten että 300w työllä rasvasta tuli edelleen puolet energiasta

• Ruokavalion muuttaminen vähärasvaisesta ja korkea hiilihydraattisesta ruokavalioon, jossa sokeri on jätetty pois ja rasvoja on enemmän
• Syömisen poisjättäminen alle 3 tunnin lenkeillä
• Ei muutoksia harjoitteluun

Tulokset tutkittu Stanfordin laboratoriossa. En väitä, kuten ei Samikaan, että tämä toimisi kaikilla, mutta mielenkiintoisia tuloksia aika kovalta triathlonistilta.

Tuosta prosessin käynnistymisestä; Riittäiskö se periaatteessa, että prosessi lähtee käyntiin ja sitä sitten jatkaa hetken siihen päälle, mutta pääideana mitoittaa PK-lenkki niin, että tuon prosessin käyntiinlähdön jälkeen alkaisi lenkki olla viimeistelyä vaille valmis (aina kun ei oo aikaa mennä tuntikausia pitkin maakuntaa). Esimerkiksi tunnin kevyen palauttavan lenkin venyttäisi vaikka 1h20min, niin aineenvaihdunnassa olisi jo ehtinyt tapahtumaan muutoksia. Näin saisi härnättyä kroppaa juuri tuon käynnistymisen suhteen, jos kerran juuri tuo muutos olisi se tavoitelta juttu harjoittelussa. Mä luulen tunnistavani tuon hetken lenkillä, semmonen ns "harmaa hetki" kestää n. 4-8min, jonka aikana hetken tuntuu siltä että vauhti tippuu ja meno muuttuu raskaaksi (vaikkei näin ainakaan mittarin mukaan oikeasti edes tapahdu). Tuon jälkeen kulkee taas mukavasti, mutta lähes aina tuo fiilis tulee vähän reilun tunnin jälkeen. Ilmiötä ei tapahdu kovemmilla lenkeillä. Vain ns. PK-lenkeillä.

Edit:
5x5 tavoite etenee. Tänään ajettu 5-5-4-3-3@300W. Sai kyllä antaa aivan kaikkensa. Tuota täytyy varmaan toistaa jonkun kerran, ennen kuin voi haaveilla 5-5-4-4-3 setistä. Kärsivällisesti ja pikkuhiljaa, kyllä se sieltä tulee. http://tpks.ws/jb94h Oon nyt tehnyt niin, että 4min vetoa seuraa 6min palautus ja 3min vetoa 7min palautus. Ei se syke noinkaan enää kovin alas lopussa mene, mutta aika turhaa on koittaa riehua noita settejä läpi, jos lähtiessä syke naulaa 85-90% maksimista. Sinänäsä kyllä ihan jees treeni, tunti menee tosi sukkelasti fillarin selässä, vaikkei oo edes muuta entertainmenttiä. Vaikka oliskin, ei sitä kyllä pystyis katsomaan, kuin 10min alkulämmön ajan. Kolme ekaa vetoa sain ajettua ihan lisätangoilta, mutta kaks viimeistä oli pakko ajaa pystyssä 1min jälkeen. Olin vaan niin h*lvetin loppu, ettei siinä ollut enää mitään vaihtoehtoa.

Tää oli todella mielenkiintoista luettavaa:

Lainaus:

---

Sami Inkisellä mielenkiintoinen blogipostaus tuosta rasvanpolton parantamisesta http://www.samiinkinen.com/post/8687...ete-fat-chance

---

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Hokku

Sami Inkisellä mielenkiintoinen blogipostaus tuosta rasvanpolton parantamisesta http://www.samiinkinen.com/post/8687...ete-fat-chance

Tiivistelemänä miten hän paransi rasvanpolttoa noin 5 kertaiseksi lähtötilanteesta, siten että 300w työllä rasvasta tuli edelleen puolet energiasta

• Ruokavalion muuttaminen vähärasvaisesta ja korkea hiilihydraattisesta ruokavalioon, jossa sokeri on jätetty pois ja rasvoja on enemmän
• Syömisen poisjättäminen alle 3 tunnin lenkeillä
• Ei muutoksia harjoitteluun

Tulokset tutkittu Stanfordin laboratoriossa. En väitä, kuten ei Samikaan, että tämä toimisi kaikilla, mutta mielenkiintoisia tuloksia aika kovalta triathlonistilta.

---

Mielenkiintoista tosiaan ja järkeenkäypää. Triatlonisteilla on kisan kesto omaa luokkaansa ja yleensä myös ravinnon laatu aika tarkassa syynissä.
Lopussa mainittiin että mittauksia ennen hyvä vetää pitkä lämmittely jotta saadaan tilanne stabiiliksi rasvanpolton osalta.
Tavallisilla maratoonareilla auttaa paljon jos saa rasvanpoltolla venytettyä hiilareiden riittävyyden tunnista> kahteen tuntiin.

^Siis riittääkö se että saa rasvanpolton juuri kunnolla käyntiin, vai pitääkö sitä jatkaa kauan että seuraavilla kerroilla käynnistyy taas nopeammin? Hyvä kysymys, yleensä jatketaan, mutta varmaa ei ole kuinka pitkään on tarpeellista tuohon tarkoitukseen.
Treenaamalla tuo liukumavaihe ainakin tasaantuu niin että sitä on vaikeampi huomata.