Työmatkapyöräilijät

[Johanna]

Hei!

Nyt kun sain muutettua, kävin hankkimassa itselleni uuden pyörän ja aloitin työmatkapyöräilyn (nyt kun rakentamiselta jää aikaa jo muullekin). Työmatkani on 17-18 kilometriä / sivu ja ensimmäinen viikko paluumatkaa lukuunottamatta takana. Fiilikset ovat loistavat, pyöräily on tuntunut tosi mukavalta nyt kun kerrankin alla on kunnollinen pyörä eikä halvin mahdollinen. Lukkopolkimet otin käyttöön alusta lähtien, koska ajattelin että parempi opetella kaikki uusi heti alusta lähtien, ettei tarvi ensin pyörään totuttuaan alkaa opetella lukkopoljinten käyttöä. Sää on ollut kyllä sopiva ja pian sitä oppii ne paikat, joissa kannattaa olla hieman varuillaan. Vielä täytyy opetella vaihteiden vaihtamista, ensimmäistä kertaa kun omistan ketjuvaihteisen pyörän. Mutta ei se auta kuin opetalla hiljalleen ja eiköhän sitä pääse jossakin vaiheessa selvyyteen onko vaihteiden säädössä hieman toivomisen varaa vai onko kyse vain käyttäjästä :P Viikonlopun aikana lienee kohdallaan tehdä jotakin pientä huoltoa tai ainakin tarkistaa että kaikki on ok, kun kilometrejä on sitten tullut jo n. 230 (ennen työmatkapyöräilyä tuli tehtyä pari muuta pyöräilyälenkkiä harjoittelumielessä ja tuntuman saamiseksi).

Mutta syy miksi halusin perustaa ketjun oli se, että olisi kiva kuulla muidenkin työmatkapyöräilyistä ja fiiliksistä. En tiedä kuuluisiko tämä kenties off topic -otsikon alle vai onko ok täällä? Olisi mukava jos ketju pysyisi aktiivisena, saisi sopivasti vertaistukea ja sitten talven tullessa voi olla että varustepuolestakin riittää keskustelemista.

Ja positiivisimpina asioina tällä viikolla on ollut kolme ihanan kaunista usvaista aamua sekä eilen paluumatkalla kaksi matkan aikana välähtänyttä salamaa ja muutamat sadepisarat auringon paistaessa samanaikaisesti. Mitä mukavia hetkiä teidän pyöräilyreissuihin on sisältynyt tällä viikolla?

[Coasting]

Tsemppiä työmatkapyöräilyyn.
Viimeiset viikot ovat kyllä olleet otollisia homman aloittamiseen. Kynnys lähteä kasvaa kummasti kun mittari näyttää +5 ja vettä sataa mutta kun vauhtiin on päässyt niin ei tunnu yhtä pahalta.

Kieltämättä fiilikset hyvät kun sortseissa pärjää ja kotimatkan lyhythihaisessakin. Lisää fiilistelyä bongaamalla paikallisia kuvarasteja työmatkalla....

[AK-87]

Täällä hienoja juttuja aiheeseen liittyen. Ja sitten hieman vakavammin: kyllä nuo työmatkat fillarilla on mukava taittaa, kesäisin etenkin. Mulla toki on aika lyhyt n. 6km matka. Talvellakin menee, kunhan vaan on soveltuva varustus. Tsemppiä aloittajan työmatkoille!

[-Cube-]

Mulla on suht lyhyt pyrähdys eli tommoset 10 kilsaa sivu joka tulee poljettua ympäri vuoden. Oikeastaan kesällä toi puuha on tylsintä vaikka kesä mukavaa aikaa onkin. Mutta kun polkee kunnon räntäsateessa tai rämpii tota väliä 1,5 tuntia välillä taluttaen ja joskus vielä hetken kantaen pyörää kunnon lumihangessa niin siinä on sitä jotain. Ehkäpä mä vaan oon jotenkin omituinen kun kaikkein kurjimmat kelit on jotenkin ne hauskimmat matkat. Kaippa siinä on jotain semmosta että hammasta purren saa sisun päälle ja adrealiini virtaa joka tuo jotenkin sen hyvän olon kun on selviytynyt perille.

[Wacky]

-Cube-:n kanssa samaa mieltä tosta voittamisen tunteesta joka jää kun on kukistanut talven ja päässyt perille ajoissa

[Ski]

Työmatkapyöräily on todella hienoa ! Mulla menee tunti per suunta, talvella vähä enempi, ja aina on tekosyitä mennä autolla on tuhansittain, jos niitä haluaa löytää.

Mutta, kun vauhtiin ja makuun pääsee, niin jokainen automatka on tuskaa.... Onnea ketjunaloittajalle fiiliksistä, työmatkapyöräily on mahtihommaa !

Hyvä pyörä kuten sanoit, ja varusteet, niin ei se estä räntäsadekkaan matkaa. Muistaa vielä että sisällä ikkunantakana asiat (vastatuuli, sade, räntä, zombiet) ulkona näyttää rankemmilta kuin ne onkaan sitten matkalla.

[Marsusram]

Kiitoksia muistutuksesta miten kivaa työmatkapyöräily sittenkin on.
Ehkä olin vähän turtunut ja sairastelut veivät innon lähteä aamulla, kun keväällä alkoi keksiä syitä siirtää lenkkiä illaksi. 16 km on suuntaansa.
-työmatkapyöräilijä aistii ympäristöä tavalla, jonka autoilija sulkee lasien ja radioäänen taakse. Saa elämyksiä, joita ei autoilija saa. Piristää kummasti aamulla ja lenkille ei tarvitse erikseen lähteä.
-pahimpia haasteita ovat nollakelit, kun on märkää ja kylmää. Pakkasella on taas kuivaa ja tarkeneminen on helpompaa
-vaikeinta on kun uskollinen työmatkapyörä pöllitään, ei pidä kiintyä materiaan liikaa, uuden saa kohtuu vaivalla jos on vakuutus

Kun tämä loma loppuu, aloitan taas työmatkapyöräilyn.

[H. Moilanen]

Työmatka minulla on 13km / sivu josta ensimmäiset ja/tai viimeiset kaksi kilometriä menee kärry perässä. Onhan sitä töissä ihan eri vireystasolla kun on työmatkan taittanut liikuen verrattuna automatkaan. Fillarilla olen vieläpä nopeammin perillä kuin julkisilla, vaikka fillaroinnin matka-aikaan laskee suihkussa käymisenkin mukaan.

Talvipyöräilystä voisi sanoa jo tässä vaiheessa sen, että kovallakin pakkasella kyseessä on enemmän asennelaji ja vasta toissijaisesti varustekysymys. Varusteita löytyy kyllä taittaa työmatkaa kolmenkympinkin pakkasella.

[-Cube-]

Talvipyöräilystä voisi sanoa jo tässä vaiheessa sen, että kovallakin pakkasella kyseessä on enemmän asennelaji ja vasta toissijaisesti varustekysymys. Varusteita löytyy kyllä taittaa työmatkaa kolmenkympinkin pakkasella.

Toi on täysin totta.

Mulla meinaa välillä jäätyä peukalot mutta sekin ongelma ratkeaisi paremmilla rukkasilla tai laittamalla jotkut ohuet hanskat alle noihin nykyisiin.

[TeKu]

Ja täällä foorumillakin on todettu, että vaikka työkaverit kummastelevat paukkupakkasissa ajamista, niin se on oikeasti vain varusteista kiinni. Kun varusteet on kunnossa, niin niillä ketkä ajavat pyörällä pakkasessa, on töihin päästyään lämmin ja ne ketkä tulevat autolla, valittavat kylmästä ilmasta
Itse voin ajaa vuoden ympäri työmatkat melkein ilman vaatteitakin, kun matkaa on 1,5km / suunta ja metsän läpi oikaistessa tuostakin saa nipistettyä pari sataa metriä vielä pois

[Lasmi]

Täälläkin on tullut tehtyä työmatkapyöräilyä pari kuukautta (kun laskee loman pois välistä). Matkaa on 8km/suunta, käytännössä nousua koko matka mennessä, sitten taas tullessa ei tarvitse polkaista kuin silloin tällöin. Sinkulalla olen matkaa hymyssä suin (ja räkä poskella) taittanut. Suunnitelmissa olisi yrittää ajaa myös talvella ainakin silloin kun kelit ovat "järjelliset". Jännä nähdä, että riittääkö into kun kelit huononee. Valmistautumisen olen jo aloittanut, nastarenkaat ja kevyempi välitys on jo hankittu.

[maccorzo]

Työmatkapyöräily on meikällekin suhteellisen uusi kokemus (pyöräily itsessään on kyllä ihan vanha tuttu). Keväästä asti olen suhannut 26 km suuntaansa ja sitä ennen kymmenen vuotta pidin matkaa täysin mahdottomana (en matkana vaan työmatka-matkana ). Mutta äkkiä siihen jäin koukkuun ja nyt ei tee yhtään mieli kulkea junalla tai bussilla.


Myös ajallisesti voitan tässä ihan hyvin, kun saan yhdistettyä harjoittelun työmatkaan. Eipä tarvitse illalla enää lähteä lenkille erikseen ja aina voi tarvittaessa tehdä kotimatkalle pidempää koukkausta, jottei lenkki aina ole samaa junnausta. Lisää vaihtelua saan ajamalla välillä maantiepyörällä ja välillä maasturilla. Eipä tarvitse joka päivä samoja reittejä/teitä/polkuja ajella.


Saa nähdä mitä talven tullen tapahtuu meikän työmatkapyöräilylle. Tuossa yllä kirjoitettiin talven ihanuudesta tyyliin 10 km ja 1,5 tuntia, joten lyhyellä matematiikalla se olisi sitten minulla jotakin 26 km ja neljä tuntia... no joo, varmaankin ajan myös talvella, mutta sen verran laiska olen, että umpihankeen en lähde pyörää kantamaan

[ellmeri]

Tammikuussa viimeksi työmatkaa fillarilla taitettuna,syyskuussa pääsee työmatkaa ajamaan 1.2km suuntaansa.
No tulee sitä ajettua muutenkin,talvi ja syksy ei oikeestaan poikkea kilometreissä viikkosaldoa kun tarkastelee se on asenteesta ja varusteista kiinni.
Harmi kun työmatka on kutistunut 15 vuotta meni 30km.ä paivä minimissään ja sitten 4 vuotta 14 km:ä ja nyt ton 2.4 kilsaa päivä jonka kyllä kävelen,illat sitten menee lenkillä ajaessa jos mummo päästää.

[Fuuga]

Tuossa edellähän nuo kaikki vankat perusteet julkisten tai oman auton käyttämättömyydelle työmatkoilla tulivat.

20 km suuntaansa on matka pohjois-etelä - suunnassa Helsinkiin ja takaisin. En tiedä pitääkö olla jonkin sortin masokisti tehdäkseen tuota, mutta kyllä se olotila talvella kun kurvaa työpaikan pihalle, pistää pyörän seinää vasten, purkailee päällimmäisiä kerroksia vaatetusta auki ja pyyhkii naaman kuurasta on ehdottomasti koukuttava. Päälle lämmin suihku ja puhtaat vaatteet. Joka toinen aamu saa ihmetellä auraajien mielenoikkuja. Pimeä aamu, kova väylän pohja ja lähes äänettömästi ohuella puuterilumella liitävä putkikameli - kauniimpaa kuin kesällä. Loppujen lopuksi matka-aikakin venyy jos ei hämmästyttävän niin yhdentekevän vähän.

Syksyllä sateesta ei ole niin väliä kun sisältä kastuu kuitenkin ja kuivauskaappi kerkeää tehdä tehtävänsä ennen työpäivän loppua. Lisäksi pienellä sateella happi kulkee niin että pitää oikein äimistellä voimien lisäystä.

Vaikein minulle on ollut kevät, koska alkaa odottaa niitä kuivia ja aurinkoisia kelejä, jolloin heräämisestä lähtöön kuluu se muutama minuutti. Keväällä maa on kylmä ja vaikka lämpömittari näyttäisi lukemia, joilla syksyllä vielä ajettaisiin shortsit päällä, uhkuu maa vielä niin paljon kylmää ettei vaatteiden vähentäminen vain ole mahdollista. Kesää odottavan aika on pitkä.

[JK71]

Hieno ketju!
Mulla vaihtui 4 vuotta sitten työpaikka ja ajomatka lyheni 10km:stä 4,5km:iin - arvata saattaa että olen kaivannut tuota kivan pituista työmatkaa enemmän kuin usein. Nykyinen on lähinnä rullailua hikoilua rajoittaen, mutta silti sille vetää vertoja vain lenkkeily töihin.