Infoa sisäkumeista

[nure]

Opulus, sorry, lateksia tarkoitin... Toisaaltaan luulin ettei kukaan moisia enää käytä...

Föhn, etkös huomannut etten ole vastauksia saanut.

[Föhn]

Oletin että olisit nähnyt itse vähän vaivaa.

[Föhn]

Tietääkseni lateksia rullausvastuksessa ei ole vielä päihittänyt mikään. TPU:t on lähellä, hyvin lähellä, mutta asettaa tietysti tuon painosta vouhkailun vähän outoon valoon. Lateksisisurit kun painaa tuplat ellei triplat verrattuna TPU.

[jahuc]

Tietääkseni lateksia rullausvastuksessa ei ole vielä päihittänyt mikään. TPU:t on lähellä, hyvin lähellä, mutta asettaa tietysti tuon painosta vouhkailun vähän outoon valoon. Lateksisisurit kun painaa tuplat ellei triplat verrattuna TPU.

TPU:n ero lateksiin vierintävastuksessa on watin kymmenysosia. Käytännössä et siis huomaa eroa ajossa mitenkään.
Vastukseen vaikuttaa kalvon paksuus: mitä paksumpi kalvo, sitä enemmän vastusta. Toisaalta TPU on materiaalina vähemmän venyvää ja siksi joidenkin mielestä antaa vähän kovan ajotuntuman.

Mutta TPU on lateksia kevyempi, pakkautuu pienempään tilaan, on vähemmän rikkoutumisherkkä ja pitää ilmaa oleellisesti paremmin.

[jahuc]

Föhn, etkös huomannut etten ole vastauksia saanut.

Koska se netistä lukeminen on vaikeaa, väännetään nyt lyhyesti rautalangasta yhteenvetona:
TPU-sisureja saa useilta eri valmistajilta. Niissä on samankaltaisuuksia paljon ja eroja vähän.

Samoja on seuraavat:
- Kaikissa raaka-aine on termoplastinen polyuretaani, jota ostetaan samoilta toimittajilta
- Kaikki valmistetaan koneellisesti, pääosin Kiinassa
- Kaikkia TPU-sisureja saa eri kokoisina, mukaanlukien halkaisija ja kalvon paksuus
- Mitä ohuempi kalvo, sitä kevyempi ja alttiimpi sisuri on reikiintymiselle
- TPU ei kestä venymistä, joten minkään valmistajan sisuria ei saa asentaa isompaan renkaaseen kuin mihin se on speksattu
- Osalla valmistajista vanhoissa malleissa on muovinen venttiili (joka ei pidä ilmaa kovin hyvin) ja uudemmissa metallinen (joka pitää ilmaa hyvin)
- Kaikki TPU-sisurit voi paikata polyuretaaniliimalla
- Kaikkia sisureita käytettäessä kannattaa ennen ajamaan lähtemistä tarkastaa paineet ja pumpata tarvittaessa; pumppausten määrä on jotakuinkin sama, jos venttiili on hyvänlaatuinen eikö sisurissa ole esim hiekan tekemiä pieniä reikiä
- Kaikkia TPU-sisureja käyttäessä kannattaa ottaa mukaan ajoon pari kappaletta varalle sekä rengasraudat ja pumppu
- Kaikkiin sisureihin tulee reikä, jos niillä ajaa nastaan, naulaan, kuoppaan tai ison kiven tai kanttarin yli
- Kaikkia TPU-sisureja voi ostaa kaupasta ja ne pitää silloin maksaa rahalla; monet aikuiset ostavat ne verkkokaupasta, jolloin ne toimitetaan postilla kotiin; Posti on sellainen palvelu joka polkee keltaisella pyörällä - vanhat ihmiset kutsuvat heitä postiljooneiksi.
- Postipaketti tuodaan joskus 400 metrin päähän kotoa, joskus 4 kilometrin päähän. Joskus sisuri pitää hakea vähän kauempaa, koska 4 kilometriä on pidempi matka kuin 400 metriä. Mutta ero ei johdu sisurista eikä se ole sisurin vika.

Eroja on seuraavat:
- Joidenkin valmistajien sisuri on keltainen. Joidenkin vihreä, joidenkin punainen. Ja on niitä myös mm valkoisena, liilana ja pinkkinä, jos semmoisesta väristä tykkää. Värit on kivoja.
- Jotkin sisurit maksavat 3 euroa, jotkin 15 euroa ja jotkin 30 euroa. Jos sisurista maksaa 30 euroa, pitää säästää viikkorahasta huolella.

[tikola]

Pienestä raflaavuudestaan huolimatta Jahucin viestissä on hyvää infoa. Itselle aiemmin täysin vieras TPU on siis jotain muovimaista kamaa. Voisiko sisärengastyypit tiivistää siis näin

1) Lateksi = luonnonkumi, eli sisärengas siltä ajalta kun polkupyörällä ajettiin saatille tai tukkisavotalle. Viitattiinko Lateksi termillä nimenomaan tähän?

2) Butyyli = nykyajan perussisuri, eli jonkinlainen synteettinen kumi tms. Eli kaikki mitä normaalin marketin hyllystä termillä polkupyörän sisuskumi saa on tätä?

3) TPU = uusi muovisisuri, jossa on varmasti jotain hyötyjä vanhaan verrattuna - ainakin paino

4) onko vielä joku muu??

Oma kokemus aiheesta on se (vaikka en olekkaan savotalle tai riiuulle ajanut pyörällä) on se että vanhat sisurit luonnonkumilla pitivät ilman hyvin, mutta niiden heikkous oli venttiilitekniikan vanhanaikaisuus. Eli ainakin se perinteinen dunlop pyöränventtiili on ennemmin tai myöhemmin vuotava. Toki varmaan luonnonkumi prestaventtiilillä oli aika pomminvarma ratkaisu jo silloin menneinä vuosikymmeninä. Nykyinen bilteman butyylirengas on ihan OK, mutta yhtä hyvä se ei ole. Olisiko niin, että butyylipohjainen rengas vain laskee itsensä läpi ilmaa enemmän kuin muinainen vanha tuote? Sille se itsestä ainakin tuntuu, eli uusiakin sisureita saa pumppailla, koska paineet laskevat.

Se mikä itsellä vähän särähti korvaan tässä keskustelussa oli Piikkisika renkaan alle laitettavan sisurin painon optimointi. 29 Piikkisika maasturiin painaa toista kiloa. Saa niillä eri sisureilla toki painoa hieman alas, mutta kyllä sisurin paino Piikkisikalla varustetussa talvimaasturissa on aika murto-osa rullausvastuksen kokonaisuudessa, mutta toki jos kokee sen tarpeelliseksi niin siitä vaan. Itse en tuolle asialle ajatusta uhraisi.

[nure]

Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.

Tiedän/oletan että esim. Tubolito ja Pirelli tulevat samasta tehtaasta ellei Itävallassa ole jokin TPU tehtaiden keskittymä. Itsellä useita vuosia sitten eka kokeilu oli Foss ja silloin hinta hieman ihmetytti. Ainoa noista tunnetummista valmistajista jotka jääneet käyttämättä/testaamatta on Schwalben Aerothan, syytä en tiedä mutta ei kaikkia ehdi. Nyt ajossa Pirelli mitä en yhtään puhkaissut ja Contin suht uudet.
Oikeastaan ainoat mitkä ei niin innostaneet olivat Revoloopin ohuimmat, kaveri sai puhki työmatka käytössä ja omani siirtyivät vararenkaiksi.

Värillä ei kummemmin väliä, Tubolitot olleet joskus valinta koska istui hyvin silloisen pyörän muuhun värimaailmaan.

Ps. Jahuc, kaikki riippuu vain viikkorahojen suuruudesta, sisurit joka tapauksessa aika olematon kuluerä pyörää kasatessa ;-))

[Arosusi]

Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.

Kirjoita vaikka

TPU INNER TUBE TEST

sopivaan paikkaan!

Ja sitten eteenpäin.

[nure]

^ Kiitos vinkistä! Löytyi kun hieman etsi niin tuossa Cycling Weeklyn testissä paljon asiaa.

[jahuc]

Saa niillä eri sisureilla toki painoa hieman alas, mutta kyllä sisurin paino Piikkisikalla varustetussa talvimaasturissa on aika murto-osa rullausvastuksen kokonaisuudessa, mutta toki jos kokee sen tarpeelliseksi niin siitä vaan.

Renkaan vierintävastus ei tule painosta vaan siitä miten rengas reagoi tien pinnan kanssa. Vierintävastus nousee jos
- rengas tarttuu tien epätasaisuuksiin
- renkaan pinta pomppii tien pinnan muotojen mukaan
- rengas painuu kasaan.

Kaikkein alhaisin vierintävastus saadaan, jos tien pinta on täysin sileä ja rengas täysin kova eikä painu lainkaan kasaan. Siksi junilla on hyvin pieni vierintävastus. Maantietä ei kuitenkaan tehdä sileästä teräskiskosta, joten kovan vanteen ja tien väliin pitää laittaa jokin pehmuste eli kuminen rengas. Siksi syntyy aina jokin määrä ylimääräistä vastusta.

Mitä kovempi rengas, sitä enemmän se pomppii jonnekin muualle kuin kulkusuuntaan osuessaan tienpinnan epätasaisuuksiin. Siksi huonopintaisella tiellä löysä rengas antaa pienemmän vierintävastuksen. Pinnan kumi muokkautuu epätasaisuuksiin ja rullaa niistä yli aiheuttamatta kulkusuunnan muutosta.

Mutta löysä rengas painuu kasaan. Renkaan vieriessä tämä kasaan painuva alue liikkuu jatkuvasti ja materiaali hankaa silloin itseään vastaan. Tästä kitkasta syntyy lämpöä, joka on energiahukkaa. Hukka tuntuu polkijalle vastuksena. Mitä isompi (pidempi, leveämpi ja syvempi) alue painuu kasaan, sitä suurempi vastus.

Siis mitä löysempi rengas, sitä vähemmän on pinnan epätasaisuudesta johtuvaa vastusta. Mitä kovempi rengas, sitä vähemmän on muokkautumisesta johtuvaa vastusta. Jostain näiden välistä löytyy optimi, joka riippuu ajettavasta tiestä ja renkaan materiaalista.

Joskus renkaaseen halutaan tahallaan lisää vieriessä muovautuvaa materiaalia. Tätä varten renkaassa on kuvio. Kuvion pinta lisää muokkautuvaa pinta-alaa (ja sitä kautta tilavuutta, jossa kitkaa syntyy) ja siksi nostaa lämpöhäviötä. Täysin kuviottoman (sliksi) renkaan vierintävastus on siksi pienempi kuin kuvioidun. Auton renkaassa on kuvio kahdesta syystä: se antaa vedelle kanavan poistua renkaan alta ja lämmittää rengasta. Polkupyörällä ei voi johtua vesiliirtoon, nopeus on siihen liian alhainen. Sen vuoksi polkupyörän maantierenkaassa on kuvio vain sitä varten, että pinta pysyy riittävän lämpimänä ja lisää pitoa.

Polkupyörän talvi- ja maastorenkaassa on kuvio, jotta kumin muoto painuu alla olevaan pintaan ts lumeen, mutaan, hiekkaan tms. Se lisää pitoa, mutta jokainen nyppylä tai ura renkaan pinnassa liikkuu ja heiluu renkaan vieriessä. Syvä kuviointi lisää lämpöhävikkiä aiheuttavaa pinta-alaa. Sen vuoksi maastorengas rullaa huonommin kuin maantierengas.

Talvirenkaan nasta on siihen päälle oma eläimensä, koska se on nimenomaisesti suunniteltu pitoa lisäämään. Pintaan osuessaan ja pinnasta irrotessaan nasta tarrautuu tien pintaan, mikä oleellisesti lisää vierintävastusta.

Jos haluaa pienen vierintävastuksen, pitää minimoida kasaan painuvan materiaalin määrä. Rullatessa kasaan painuu sekä ulkorengas että sisärengas. Pistosuojattu rengas rullaa huonommin kuin pistosuojaamaton, koska suojaus lisää kasaan puristettavan materiaalin määrää. Tubeless-renkailla on pieni vierintävastus, koska kasaan painuvaa sisäkumia ei ole. TPU rullaa hyvin, koska TPU-kalvo on ohut ja materiaalia vähän. Lateksisisuri rullaa hyvin, koska lateksin sisäinen kitka on matala ja lämpöhäviö siksi pieni.

Sisurin paino (huom, siis vain paino, ei materiaalin määrä) ei vaikuta vierintävastukseen. Paino vaikuttaa hitausmomenttiin (inertia). Mitä enemmän painoa on ulkokehällä, sitä suurempi inertia. Se vaikuttaa kiihtyvyyteen. Kevyissä maantiepyörissä halutaan kevyt sisuri, jotta pyörä tuntuu ketterämmältä ja jotta mäissä on vähemmän ylös raahattavaa painoa.

Muutaman kymmenen gramman optimointi ei ajaessa tunnu käytännössä mitenkään. Mutta jos sekä eturenkaassa että takarenkaassa on butyyli ja satulalaukussa kulkee lisäksi pari vararengasta, niiden kaikkien vaihtaminen TPU:hun voi parhaimmillaan pudottaa kokonaisuuden painoa puoli kiloa. Kalliimmissa pyörissä ero on melkein 10% kokonaispainosta. Sen jo tuntee.

[jahuc]

Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.

Ei niissä nykyään ole muuta eroa kuin väri ja hinta. Aikaisemmin halvoissa kiinalaisissa oli huonot vuotavat venttiilit, mutta nykyään nekin on korjattu. Nykyiset pitää ilmaa niin hyvin, ettei eroa arjessa huomaa. Jos hankkii ihan ohuita kumeja niin niitä voi herkästi puhkoa asentaessa ja hiekanjyvät menee helpommin läpi, jos väliin jäi roskaa. Mutta kun melkein kaikilta valmistajilta saa sekä ohuita että paksuja TPU-sisureja, valinta on ihan omasta ostopäätöksestä kiinni.

[hubba]

Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.

[Situm]

Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.

En tiedä TPUsta, mutta ainakin minä käytin aikoinaan perinteisten sisureiden kanssa talkkia, ja olin mukamas tuntevan eron.
Yksi vielä mikä noita TPU-sisureita erottaa on paikkaus. Eilen kävi asiakas hakemassa revoloopin paikkasatsin, kun toisen valmistajan paikka ei toiminut. Revoloopin oma paikka on ns hetivalmis, enkä tiedä sopiiko muiden valmistajien renkaisiin. Kiva olis jos sopis . Siihen nähden miten paljon mulla hajosi sisureita läskissä, ei noista tpu-sisureista ole juurikaan tullut meille tietoon että olisivat heikompia, vaikka painavat huomattavasti vähemmän.

[nure]

^Joskus nuoruudessa jotkin perussisurit oli jo valmiiksi talkitut, lienee oli tarkoitus helpottaa asennusta.

Muistaakseni Schwalbe ilmoittaa omien paikkojen sopivan muidenkin kanssa ja Contin mukana tuli paikkalappu mukana. Pirellin paikat liiman kanssa ja suurin osa noita "heti valmiita". Toimivuudesta osaa sanoa kun en ole kuin yhden Tuboliton paikan käyttänyt.

[jahuc]

Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.

Teoriassa kyllä. Mikä tahansa kitkaa vähentävä pienentää vastusta. Miten sitten käytännössä on hyvä kysymys, en ole nähnyt asiasta testituloksia tai testannut itse.

Todennäköisesti vaikutus on kuitenkin pieni. Isompi vaikutus on itse kumiseoksella eli rengasmateriaalin sisäisellä kitkalla. Sen voi päätellä mm siitä, että lateksi ei ole pinnaltaan yhtä liukas, mutta vierintävastus on edelleen vähintään yhtä hyvä. Butyylinkin saa rullaamaan hyvin kunhan vaan sisuria ohentaa ja kasaan painuvan materiaalin määrää vähentää (esim Contin tai Schwalben "light" versiot). Ja edelleen paksu lateksi on nopeampi kuin ohut butyyli.

Jos liukasteella oikeasti olisi merkitystä, ihan varmasti joku myisi silikonipinnotteisia ulkorenkaita. Tai Silca koettaisi kaupata jotain ylihintaista liukastetta. Ei tietääkseni myy.

Mitä huokoisempaa polyymeeriverkko renkaassa siis on ja mitä vähemmän säikeet ottaa toisiinsa kiinni, sitä vähemmän kitkaa ja vierintävastusta. Toisaalta huokoisen verkon haitta on, että se päästää helpommin ilmamolekyylejä läpi - lateksi vuotaa selvästi enemmän. Ulkorenkaassa heikosti kiinni oleva säie taas irtoaa tiehen eli rengas kuluu nopeammin. Siksi hyvin rullaavalla kisarenkaalla on lyhyempi käyttöikä kuin vähän kovemmalla ja hitaammalla treenirenkaalla.

TPU on tällä hetkellä materiaali, jolla noita parametreja saa optimoitua helpoimmin. Se on kulutusta kestävää ja riittävän tiheää, jotta ilma pysyy sisällä vaikka kalvo olisi ohut ja kitkatilavuus pieni.