Maastoajotekniikka.

[Heli]

Kylläpä tosiaan yllättävän moni ryhtyi taluttelemaan tuossa.

No, kisatilanne on vähän eri kuin perus porukkalenkki. Porukkalenkillä jokaisella yleensä on aikaa katsoa mistä ajetaan, mutta kisatilanteessa voi joutua menemään edessä menevän ratkaisujen takia aika kinkkisiinkin tilanteisiin sokkona, varsinkin siellä porukan perällä tultaessa.

Tuo paikka ei ollut paha, mutta itsekin sen juoksin ekalla kierroksella alas. Sen verran tempoilevaa oli meno ympärillä, että otin varman päälle. Myöhemmin en päästänyt virhettä enää toistumaan.

[zeizei]

Omat rajat on paras hakea nimenomaan porukassa, kun mukana on myös taitavampia kuskeja, jotka "imevät" perässään pahoista paikoista.

Olen huomannut, että tämä toimii myös toisinpäin. Jos on uusia paikallisia polkuja ajettu jonkun tapahtuman yhteydessä ja joku alkaa taluttelemaan niin helposti muut seuraavat perässä, myös itse. Sitten on käynyt ajamassa uudestaan samat polut yksin niin huomaa, että eihän tuossa paikassa mitään hankalaa ollutkaan ja hyvin menee ajamalla. Samaa huomasi vähän tuossa videossakin. Joku kaatui/talutti edellä niin epäusko tarttui myös seuraaviin. Mikälie sopuliefekti

Eli tämäkin kannustaa ajamaan vain itseä parempien kuskien seurassa

[Pekka L]

Paitsi että taluttajan/taluttajien takana on usein pakko pysähtyä kun tulee sumppu. Sitten jos on paikka on sellainen ettei pääse helpolla uudelleen liikkeelle... joukkotalutusta siitä seuraa.

Itse just sen vuoksi passailin sunnuntaina tutuilla poluilla kun tiesin että edessä on sumppua. Välillä vähän takana hermoiltiin mun matelusta

[Antti Kuitto]

Aika kehnosti sitä ajotekniikkaa voi täällä netissä selitellä, videoissa kaikki näyttää kovin helpolta ja ulkona kaikki ei niin helppoa olekaan...tässä nyt omia mietteitä asiasta.

- Tietty perusosaaminen fillarin päällä tulee itsestään kun käyttää aikaa mahdollisimman paljon fillarin päällä erilaisissa keliolosuhteissa...

- Sitten kun tietty perusosaaminen on kehittynyt, on tuo parempien kuskien mukana ajaminen myös oikein opettavaa.

- Kaikenlainen normaalista poikkeava ajaminen on myös välillä ihan paikallaan, eli keskittyy yhden lenkin ajan vaikka ajamaan jotain samaa alamäkeä alas aina vähän kovempaa, tai koittaa kikkailla pyörän puistonpenkin päälle ilman virhepisteitä, koittaa pumppailla kaverin kanssa kilpaa sopivaa reittiä pitkin polkematta, ajaa katukivetystä pitkin niin kauan ennenkuin tavoitteena ollut väli menee ilman tipahtamista kivetykseltä...vaihtoehtoja on lähes rajattomasti ja erilaiset harjoitteet tukevat toinen toisiaan parantuneen ajotekniikan muodossa.

- Jos maastokisoja meinaa ajaa, niin kannattaa ajaa jotain lyhyitä tosi kovia rypistyksiä vaikeissa maastoissa treeneinä, on nimittäin ihan erilaista ajaa sitä fillaria kroppa hapoilla kuin kruisailla kevyttä vauhtia...

- Jos sitä vauhtia oikeasti aletaan hakemaan, niin sitten saattaa joskus sattuakin....tämä on karu totuus, mutta loppupeleissähän tämä on kuitenkin aika turvallinen laji ja pikkunaarmuthan vain kaunistavat.

- Keskivartalo kannattaa pitää hyvässä kunnossa, maastossa ajaminen on joskus aikamoista pumppailua ja heikot vatsa- ja selkälihakset saattavat rajoittaa menoa väsymyksen iskiessä oli reitti helppo tai ei, eli talvella kannattaa kiinnittää tähänkin huomiota.

Nyt syksyllä kun moni pitää muutaman viikon siirtymäkauden, niin tässähän on mukavasti aikaa harrastaa muutakin kuin perinteisiä treenimuotoja, eli tietokone kiinni ja ulos hyppimään puistonpenkeille!

[pinohiiri]

Ajamallahan sitä parhaiten oppii, mutta kyllähän videoista tai muista kuskeista voi toki katsoa mallia, että miten mistäkin mennään niin ei tarvitse ihan joka kohtaa oppia kantapään kautta vaikka se niin tehokas tapa onkin.

Kaverin kanssa kun ajaa niin siinä ainakin tällaisella kohtuullisen kovan kilpailuvietin omavalla tulee väkisinkin sellanen näyttämisen halu, että en kyllä perhana anna periksi vaan vauhdissa pitää pysyä... Harvemmin onnistuu, mutta siinähän ne ajotaidot kasvaa, kun rutistaa menemään lähellä omia rajoja koko ajan.

[ErkkiM]

Helvaten kiintoisa keskustelu kehkeytyi, hienoa! Ja hyvä tuo mallivideo - huomaatteko kuinka paljon nasevampaa faktaa ja mielipidettä syntyy kun on kaikilla sama referenssi.
Vaan tuosta esimerkkivideosta vielä - ajatellaanpa tilannetta toiseen suuntaan - jos samassa kohdassa olisi pitänyt kavuta ylös?

Olisiko tilanne haasteellisempi?
(Todellista jyrkkyyttähän ei kuvauskulmasta johtuen näe, mutta joku paikalla käynyt tietää).

Itseäni ainakin hirvittää kokemattomuus, tietämättömyys siitä, kuinka jyrkkiä paikkoja fillarilla voi kavuta a) kun osaa vähän, b) kun osaa enemmän c) kun osaa oikeesti. Toki riippuu arvioidusta pidosta...

Alaspäin tultaessa ajatus kaatumisesta ei hirvitä niin paljon, koska kaatumissuunta on pääsääntöisesti sinne minne silmät osoittaa ja "pään matka tantereeseen" on lyhyempi kuin taaksepäin kaatumisessa, selälleen - alamäkeen - ajatus kammottaa! (johtunee kaukaisesta lumilautailuonnettomuudestani).

-E

[1AH8]

Älkää ny hyvät ihmiset käsittäkö väärin!! Ei mulla oo mitään kimppalenkkeilyä vastaan, kivahan se on joukolla mettässä rytistellä. Itse oon vaan sen verran itsepäinen että mielummin menen omia teitä.

Poittina jutussa oli oikeastaan se että jos nyt just ei löydy sitä omaan aikatauluun sopivaa lenkkiryhmää niin reenaamaan voi ja kannattaa mennä ihan itsekin.

Oma harrastus alkoi latupohjien ajelulla ja siitä sitten pienempiin polkuihin ja jyrkempiin mäkiin, yksin tai sitten pari samanlaisen nöösin remmissä. En todellakaan väitä olevani mikään maailman ajoteknikko mutta kohtuullisesti satulassa kuitenkin pysytään. Jokainen ajettu kilometri kuitenkin kehittää ajotaitoja oli se sitten ajettu jonossa tai itsekseen polkuja etsiskellen...

[mutanaama]

http://www.youtube.com/watch?v=Uw45xOerg3Q

Siitä kimppalenkistä ja siitä, ettei jäätäis jotain kohtaa tahkoomaan

[Pekka L]

En nähnyt töissä tuota videota, joku esto tms. Mutta kun sitä minuutin verran jaksoin katsoa niin päällimmäiseksi tuli ajatus lähinnä inhimillisestä toiminnasta. Se polkuhan "menee" sitä hitaampaa linjaa aivan selvästi. Ne, jotka paikan etukäteen tiesivät, osasivat ajaa suoraan. Varmaan oli joukossa myös joku joka ei osannut tai uskaltanut tai viitsinyt, mutta lähinnä se on vain luontaista toimintaa seurata sitä polkua?
Paikkahan ei pahalta näytä ja siihen on heitetty kivikin (tai kaksi, vai onko katkennut) osaltaan helpottamaan pudotusta.

Sekunnista puhuminen on tuubaa, 18km/h on 5m/s, ei taida IHAN viittä metriä kiertää Ja kiersi siitä ainakin tolla kertaa mm. wanderer, heitäs kommentti?
(oletan kisan keskarin olevan n.18?)

[roadrunner]

Me on tässä naapurikylässä saatu kasaan pieni porukka jonka kanssa on käyty ajelemassa. Viime sunnuntaina ajettiin tuota pirkan hölkän reittiä ja ens sunnuntaista on ollut puhe että mentäis Pälkäneelle?
Sääksmäen maastoakin on mietitty löytyiskö sieltä jotain kivaa?

Se onko meistä mitään iloa maastoajotekniikan kehittymisen kannalta on ihan oma lukunsa mutta tervetuloa mukaan!
Katso lisää http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...ad.php?t=36438

Hei täähän on jäänyt huomaamatta ! Täytyypä seurata jos jollekkin lenkille pääsis mukaan. On vähän hakusessa itselläkin nämä paikalliset reitit...

[Olmi]

Oletan, että video liittyy Seinäjoen kisan alkuun ja "siihen yhteen kohtaan".

Ajosilmää saattaa olla myös se, ettei 60km kisan aikana välttämättä tarvitse ajaa sitä lyhyintä reittiä. Tuokin paikka oli lämmittelyssä ajettu niin suoraan kuin siitä sivusta ja aikaero näillä suoritteilla oli ehkä alle puoli sekuntia. Sen sijaan vaara, että puhkoo ohkaisen takarenkaansa ajamalla tuosta (turhaan) suoraan oli arvioituna ainakin kaksinkertainen verrattuna "helppoon" ja varmaan vaihtoehtoon.

Itse ainakin vierastan turhiakin riskejä noissa pitkissä kisoissa ja ajosilmää on myös se, että tulee koko matkan mahdollisimman nopeasti maaliin. Tuossa kohdassa en sanoisi ajolinjalla olevan juurikaan merkitystä ajoteknisesti.

Nämä ajotekniikkakeskustelut ovat muutoinkin mielenkiintoista luettavaa. Täällä huomaa, että esimerkiksi enduroa pidetään erittäin teknisenä, mutta unohdetaan, että ukot puottelee siellä 5-6 tuumaa joustavilla peleillä. Ei tällöin se 15-20cm korkea ja jatkuva kivikko välttämättä niin vaikeaa olekaan. Mutta kokeilkaapa sitä samaa kohtaa vaikka cyclocrossarilla..

[Antti Kuitto]

Äläs ny Olmi, ajelin miekin enskaa muutama vuosi sitten 80mm edestä ja takaa joustavalla epicillä useampia kisoja...

[Olmi]

80mm on kans enempi, ku esim. mun crossarissa.

Mutta tosiaan.. asian pointtihan pyörien osalta oli siinä, että myös kalustolla on vaikutuksensa. Tietynlainen maastopohja sopii toisenlaiselle pelille paremmin kuin toiselle. Toisinaan on tehtävä kompromisseja, kuten maraton kisojen osalla käy. Endurossa taas voi valita alleen pelin, jolla tekniset pätkät sujuu helpommin ja pururatatykitys-ominaisuuksilla ei enää ole väliä.

Ajotekniikka kyllä kehittyy vain ajamalla, mutta kannatta ajella kaikenlaisia polkuja ja pätkiä kaikenlaisilla pyörillä. Edelleen moni vaativa paikka muuttuu huomattavasti helpommaksi, kun oma fyysinen kunto paranee.

[perttime]

Ei nyt takerruta yhden kisan yhteen kohtaan...
Se on selvää, että pitkässä kisassa ei kannata ajaa kaikista paikoista mistä pystyisi ajamaan. Sillä ei tarvitse olla mitään tekemistä ajotekniikan (ks. ketjun otsikko) kanssa.

Jousettomuuskaan ei välttämättä estä ajamasta kivisellä polulla tai hyppäämästä pyörällä.

(kuva varastettu jonkun lehden kuvista 2008)

http://forums.mtbr.com/showthread.php?t=552149

[Ohiampuja]

Minä käytin videopätkää esimerkkinä, että kuinka toisen mielestä ajettava paikka onkin toisen mielestä ajamaton paikka. Ja kuinka toisten esimerkkiä seuraamalla ja rohkaistumalla heillekin se voisi muuttua ajettavaksi paikaksi.

Ihan sama ajaako sen vasemmasta vai oikeasta reunasta, kunhan ajaa.