above_forum

Collapse

Hiihtojutut

Collapse
X
 
  • Aika
  • Show
Clear All
new posts
  • Ohiampuja
    Suurtietäjä
    • 05/2005
    • 7709

    #181
    No joo, Ähtärissä tuli käytyä ja suksia katseltua. Polvivikaisena kun ei pysty hiihämään kuin perinteistä, niin nuo liisterikelit odottavat ratkaisua.

    Kaksi vaihtoehtoa tässä mielessä pyörii, joko ostaisi liisterisukset erikseen, niin ei tarvitsi olla yhtenään poistamassa sitä liisteriä. Tai sitten ostaisi laadukkaat pitopohjasukset vesikelejä varten.

    Nuo Peltosen uudet Nanogrip Facile tai Astra sukset hiukan houkuttelevat...
    XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.


    Comment

    • hannupulkkinen
      Yligentlemanni
      • 05/2002
      • 6906

      #182
      Noilla nanosuksilla voi näköjään hiihtää 2000 kilsaa ja sen jälkeen ovat vielä normaalisuksina ok. Tärkein tuon tyyppisissä suksissa on valita täsmälleen oikea jäykkyys ja ainahan ne kompromisseja ovat.
      Liisterikelillä ovat varmaan ok, mutta muille keleille normaalit voideltavat ovat paremmat. Ehkä itsekin voisin Lapin vaihteleville kevätkeleille hankkia sitten kun olen eläkkeellä.
      Jos et aja et voi ottaa!

      Comment

      • phebis
        Vakiovieras
        • 12/2006
        • 433

        #183
        Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja Katso viesti
        No joo, Ähtärissä tuli käytyä ja suksia katseltua. Polvivikaisena kun ei pysty hiihämään kuin perinteistä, niin nuo liisterikelit odottavat ratkaisua.

        Kaksi vaihtoehtoa tässä mielessä pyörii, joko ostaisi liisterisukset erikseen, niin ei tarvitsi olla yhtenään poistamassa sitä liisteriä. Tai sitten ostaisi laadukkaat pitopohjasukset vesikelejä varten.

        Nuo Peltosen uudet Nanogrip Facile tai Astra sukset hiukan houkuttelevat...
        Jos oikeasti haluat toimivat sukset, niin "joka kelille" pitää olla omat.
        Jos hiihdät pelkkää pertsaa, niin riittää ns. purkki- (pakkaskeli) ja liisterisukset (vesikeli). Sukset erottaa karkeasti toisistaan voidepesän korkeus sekä luistoon vaikuttavien painealueiden pituus ja "terävyys".

        Yksi suksi ei toimi kaikilla keleillä (ainakaan jos halutaan sekä hyvä luisto että pito)

        Comment

        • Ohiampuja
          Suurtietäjä
          • 05/2005
          • 7709

          #184
          Tuohon pikkupakkasen purkkikeliin minulla on hyvät sukset, mutta nykyään kun nämä talvet tarjoilevat välillä lämpösempiäkin kelejä...

          Mutta kumpi olisi vaivattomampi, pitopohjat vai liisterisukset?
          Ja Hannu, tuo 2000 km riittää ihan hienosti, noilla ei-pakkaskeleillä tulisi hiihdeltyä ehkä 200 km vuodessa, eli ne kestäisi aika pitkään...
          XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.


          Comment

          • hannupulkkinen
            Yligentlemanni
            • 05/2002
            • 6906

            #185
            Sun kuntoisena ottaisin liisterisukset.
            Jos et aja et voi ottaa!

            Comment

            • Proj.nro
              Vakiovieras
              • 04/2008
              • 321

              #186
              Onkos joku nähnyt pk-seudulla myynnissä Tokon voitelurautaa? Tuli kuningaskuluttajan testissä toiseksi ja melko edukas
              Miksi vasta tuplaviskin jälkeen sanot mulle Rakastan sua?

              Comment

              • TMS

                #187
                Ei ihan PK-seudulta mutta tuli itselleni kahdessa päivässä täältä ja oli edullinen.

                edit: näyttäisikin olevan tilapäisesti loppu.

                Comment

                • Liraren
                  Aktiivijäsen
                  • 09/2000
                  • 1208

                  #188
                  Mulla on tuo Startin rauta. Oon ollu tyytyväinen siihen, vaikka se on halvin nuista. Tuo testissä manittu pienuus ei kyllä ole haitannut millään lailla. Lämmönsäätörullan merkintöjä on tosin vähän vaikea nähdä mutta kyllä ne sieltä näkyy, kun kurkistaa. Lämmönsäätö reagoi nopeasti ja herkästi pieneenkin säätöön. Jos kylmään/huonelämpöseen sukseen tällää raudan heti, kun merkkivalo sammuu halutun lämpötilan saavuttamisen merkiksi, saattaa ensimmäisen suksenpuolikkaan matkalla voide sulaa vähän huonommin kuin yleensä sillä lämpötilalla ja valo syttyy uudestaan. Siitä oppineena aloitan voitelusession aina sillä, että lautan raudan lämpenemään opittuun Vauhdin sinisen perusparafiinin (perusvoitelu lähtee aina mulla tuolla) lämpötilaan. Rauta saa lämmetä siinä 10 minuuttia muiden valmistelujen ajan, niin sitten lämpöä riittää tasaisesti koko ajan. Lämpötilamerkinnät rullassa on muutenkin suuntaa antavat ja jokaiselle voidetyypille se oikeahan löytyy vain testaamalla ja kokemuksella.

                  Voitelusta tuli vielä mieleen, että sitä luuli jo jotain osanneensa voiteluhommasta kunnes pari kertaa kuunteli Johan Lindin opastusta asiaan. Hän on Vauhdin miehiä ja kun ekat voiteet tuli aikanaan ostettua kyseisen merkkisiä, niin en ole osannut merkkiäkään vaihtaa. Viimeksi Lind näytti urheiluliikkeen esittelyssä hiljaisena hetkenä puolen tunnin ajan melkein kädestä pitäen, miten Vauhdin voiteet saadaan toimimaan oikein hyvin ja mitä voiteita oikeasti tarvin, kun selitin mitä se mun hiihto on (koko palettia ei mitään järkeä ostaa). Pääsi näkemään, miltä suksen pohja näyttää milläkin voiteella ammattilaisen käsittelyn jälkeen. Muutaman kerran meni ennen kuin omat sukset alkoi oman voitelun jäljiltä näyttää suunnilleen samalta. Mutta kyllä nyt on luistanut ja ennen kaikkea voitelu kestänyt kilometrejä. Ennen olin "vain" sulatellut voiteita (kovat luistopalat) ihan turhan kauan turhan kuumalla raudalla, siklannut liikaa ja liialla voimalla jne...
                  Freude am Fahren.

                  Comment

                  • Ohiampuja
                    Suurtietäjä
                    • 05/2005
                    • 7709

                    #189
                    Alkujaan tämän lähetti Liraren Katso viesti
                    Muutaman kerran meni ennen kuin omat sukset alkoi oman voitelun jäljiltä näyttää suunnilleen samalta. Mutta kyllä nyt on luistanut ja ennen kaikkea voitelu kestänyt kilometrejä. Ennen olin "vain" sulatellut voiteita (kovat luistopalat) ihan turhan kauan turhan kuumalla raudalla, siklannut liikaa ja liialla voimalla jne...
                    Hep hep! Nyt tarkentava kysymys, minua kiinnostaa tuo voiteiden pysyvyys. Eli kuinka se oikein kuuluu tehdä? Minä luulin tekeväni oikein, kun sulatan sinistä Rexiä "oikein kunnolla" sinne pohjaan, eli pitkään ja hartaasti. Mutta mitenkäs se pitäisi tehdä?
                    XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.


                    Comment

                    • random5
                      Palstajyrä
                      • 07/2002
                      • 3082

                      #190
                      Alkujaan tämän lähetti Liraren Katso viesti
                      Mulla on tuo Startin rauta. Oon ollu tyytyväinen siihen, vaikka se on halvin nuista.
                      Mulla on ollut tuo startin kapula käytössä viime talvesta, ja en kyllä voi sanoa olevani tyytyväinen. Lämpenee tavoitelämpötilaan nopsaan, mutta ei kyllä varaa lämpöä sitten yhtään. Yleensä joutuukin käryttelemään 20 astetta liian kuumalla suositukseen nähden, muuten menee melkoiseksi kikkailuksi kun lämpö loppuu kesken ja pitää odotella termostaattia. Ja tämä siis 22 asteen sisälämpötilassa, ulos pakkaseen en tuota uskaltaisi viedä ollenkaan.

                      Voitelusta tuli vielä mieleen, että sitä luuli jo jotain osanneensa voiteluhommasta kunnes pari kertaa kuunteli Johan Lindin opastusta asiaan. Hän on Vauhdin miehiä ja kun ekat voiteet tuli aikanaan ostettua kyseisen merkkisiä, niin en ole osannut merkkiäkään vaihtaa. Viimeksi Lind näytti urheiluliikkeen esittelyssä hiljaisena hetkenä puolen tunnin ajan melkein kädestä pitäen, miten Vauhdin voiteet saadaan toimimaan oikein hyvin ja mitä voiteita oikeasti tarvin, kun selitin mitä se mun hiihto on (koko palettia ei mitään järkeä ostaa). Pääsi näkemään, miltä suksen pohja näyttää milläkin voiteella ammattilaisen käsittelyn jälkeen. Muutaman kerran meni ennen kuin omat sukset alkoi oman voitelun jäljiltä näyttää suunnilleen samalta. Mutta kyllä nyt on luistanut ja ennen kaikkea voitelu kestänyt kilometrejä. Ennen olin "vain" sulatellut voiteita (kovat luistopalat) ihan turhan kauan turhan kuumalla raudalla, siklannut liikaa ja liialla voimalla jne...
                      Löytyisiköhän noita ohjeita jostain webistä tai haluaisitko vähän paljastaa näitä niksejä. Tuntuu tuo voitelu olevan henkimaailman juttuja, enkä ole vielä omasta mielestäni parafiini-shamaani. Jotain minä varmaan teen väärin, kun pohjat harmaantuvat helposti jo 30-50km hiihtelyn jälkeen?
                      Pyöräilyseura Velo Saimaa ry

                      Pyöräilyn puolesta Mikkelissä

                      Comment

                      • Liraren
                        Aktiivijäsen
                        • 09/2000
                        • 1208

                        #191
                        Ensinnäkin Lind selitti mulle, että nämä pakkaskelin kovat luistoparafiinit ei ole sellaisia vahoja, jotka on tarkotus imeyttää pohjan huokosiin, vaan ennemminkin saada ne tarttumaan pohjan pintaan kestäväksi kerrokseksi. Rexin sininen tai Vauhdin vastaava menee kyllä ihan yksinäänkin mutta minusta selkeesti parempi ja kestävämpi voitelu tulee jo, jos raskii ostaa vielä Vauhdin LF (low fluor) vihreän tai jonkin muun merkkisen vastaavan. Pehmeät pohjustusvahat tms. on sitten tarkoitus saada imeytymään. Pitovoitelusta en tiedä mitään enkä halua tietääkään.

                        Ostin myös tätä, koska kuulemma lika suksen pohjassa ja likainen lumi on suksen pahimmat viholliset luiston kannalta. Aloitan levittämällä tuota Fluor Base Cleaneria ohjeen mukaan ja annan vaikuttaa muutaman minuutin (kyseessä nyt ei uudet sukset vaan sellaset, joilla on jo hiihdetty ja niitä on voideltu ennenkin). Sitten pyhkäsen liinalla kerran kaks kärjestä kantaan ja liinaan jää ihan musta tahra liasta. Pohja saa jäädä vähän kosteaksikin tuosta Cleanerista. Sitten normaalisti sulatan sinistä norot pohjaan. Voiteen sulatus vain sellasella lämmöllä, että voide sulaa painamalla jonkin verran rautaa ja vain kerran. Heti, jos savuaa vähänkään, niin rauta on liian kuuma. (Minua yllätti, kuinka voimakkaasti Lind painoi rautaa suksen pohjaan. Minä olen aiemmin vetänyt ees ja taas kovalla lämmöllä juurikaan painamatta varmaan minuutin, niin että voide sulaa kunnolla rapakoiksi.) Rauta tietenki koko ajan liikkeessä, jos se koskee suksen pohjaan. Kärjestä kantaan etenemällä vain sen verran, että voidetta on sulaneena joka kohdassa. Heti siklaus lämpimänä perään ja kevyesti vain enimmät pois. 2-3 kevyttä vetoa kärjestä kantaan riittää niin, että sitä voidetta selkeästi on siinä pohjassa vielä. (Minä siklasin ennen niin paljon ja voimalla, että yhtään ei enää lähtenyt "lastua" eikä pölyä. Eli siklasin siis kaiken pois...). Periaatteessa hyvää harjaa käyttäen siklausta ei edes välttämättä tarvitse mutta se hieman nopeuttaa hommaa. Lopuksi hyvällä harjalla lämpimänä harjaus voimakkaasti ensin lyhyellä liikkeellä eestaas hinkaten kärjestä kantaan edeten ja lopuksi myös muutama pitkä veto hiihtosuuntaan. Mulla oli ennen monta harjaa; messinki, pehmeä nylon ja kova nylon. Lind sanoi, että pidetään asiat yksinkertaisena ja osta yksi hyvä harja. No yllättäen se oli Vauhdin nylonharja. Mutta oikeassa se oli. Se on aika tosi kova ja siinä on enemmän harjaksia/neliösentti kuin kilpailijoiden harjoissa. Ei tartte hinkata paljo ollenkaan. Lind sanoi myös, että kokematon/aloitteleva tai perusvoitelija ei saa metalliharjoilla kuin enemmän vahinkoa aikaan. Jäykkä 5 mm akryylisikli, olaskynä ja hyvä nylonharja riittää.

                        Sen jälkeen levitetään heti perään LF vihreä samalla tavalla. Halutessaan voi vetää karhunkielellä juuri ollenkaan painamatta yhden vedon kärjestä kantaan ennen vihreän laittamista, jos haluaa varmistaa vihreän hyvä tarttuvuuden siniseen, ja liinalla tietenkin pölyt pois ennen vihreää. Vihreä LF on todella kova voide ja vaatii hieman kovemman lämmön, mutta vain sen verran taas, että voide juuri sulaa. Tuo vihreä LF tarttuu hyvin siniseen ja kestää kovaa kulutusta ja hylkii likaa. Menee näillä eväillä parikin lenkkiä kunhan harjaa hieman ennen toista lenkkiä. Ite oo ottanu tavaksi voidella joka lenkille varsinkin tuon puhdistamisen takia.

                        Yo. metodilla syntyvää pohjaa kuvailisin tuoreeltaan puolikiiltäväksi, ehkä samettiseksi ja ennen kaikkea tasaiseksi. Mulla ole ennen pohjat voitelun jälkeen paljon kiiltävämmät sekä ihan laikukkaat, ts. voidetta ei ollu joka kohdassa. Heti harjaamisen jälkeen pohjat tuntuu nyt jopa rasvaiselta ja nihkeältä/tahmealta pohjien olleessa vielä lämpimät mutta suksen jäähdyttyä kunnolla pohja on tasainen, liukas ja hieman kiiltävämpi. Ja voidellaan yksi suksi kerrallaan alusta loppuun, että suksi pysyy koko voitelun ajan lämpimänä.

                        Sitten kisoja varten mulla on 3 eri HF (high fluor) fluoripalikkaa, joita käytän vain kisavoiteluihin. Nämä levitetään aina perussinisen ja LF vihreän päälle. Eli joka ikiseen voiteluun tulee aina perussininen ja LF vihreä. Vimpan päälle liukas pinta tehdään sitten HF:illä ja mahdollisesti vielä napilla ja pulverilla, mutta minä en noiden pölyjen kans ala pelleileen. Mutta perussininen, LF vihreä ja kelin mukainen HF -reseptillä tulee jo helvetin liukas suksi. Sinisellä ja vihreällä tehdään kova ja kestävä pohja varsinaiselle luistopinnoitteelle (HF + napit ja pölyt). Reenilenkille aina laitan sininen + LF vihreä. Tuo vihreä toimii oikeestaan millä tahansa pakkaskelillä, (-1) - (-26) lukee paketissa ja on jo sinänsä ihan erilailla luistava voide kuin pelkkä sininen.

                        Varmasti joku täällä oleva tietää näistä paljon enemmänkin ja en väitä olevani a-siantuntija, toistan vain mulle opetetun. Näillä eväillä pääsee jo pitkälle ja sukset luistaa aina hyvin eikä vaadi kohtuutonta vaivaa. Mulle se kohtuuttoman raja menee nuissa pölyissä ja napeissa. Palikoiden sulattamiseen on tullu jo sellanen rutiini, että menee aika nopsaan. Olen minäkin lukenut paljon voiteluohjeita ja katsonut videoita (esim. Rexillä youtubessa) mutta siellä sanotaan aina vaan, että sulata, siklaa ja harjaa. Nekin asiat voi vaan tehdä niin monella tavalla (varsinkin väärin...). Vasta kun näin vierestä, miten ammattilainen sen tekee ja saa sen jälkeen katsoa ja koskea suksea, niin homma aukes paremmin ja tietää mihin pyrkiä.
                        Last edited by Liraren; 29.12.2009, 12.29.
                        Freude am Fahren.

                        Comment

                        • Kiovan Dynamo

                          #192
                          Kiitokset sutijalle. Jumankaut, jos jokainen tänne postattu viesti sisältäisi tämän määrän asiaa...

                          Alkujaan tämän lähetti Liraren Katso viesti
                          Lopuksi hyvällä harjalla lämpimänä harjaus voimakkaasti ensin lyhyellä liikkeellä eestaas hinkaten kärjestä kantaan edeten ja lopuksi muutama pitkä myös hiihtosuuntaan.
                          Tämä lämpimänä harjaaminen yllätti. Itse olen kuullut, että pitäisi antaa jäähtyä ensin ja sitten harjataan...

                          Comment

                          • Liraren
                            Aktiivijäsen
                            • 09/2000
                            • 1208

                            #193
                            Alkujaan tämän lähetti Kiovan Dynamo Katso viesti
                            Tämä lämpimänä harjaaminen yllätti. Itse olen kuullut, että pitäisi antaa jäähtyä ensin ja sitten harjataan...
                            Joo. Sinisen perusparafiinin ja vihreän LF:n kans puhdistan olaksen, siklaan ja harjaan heti, kun saan raudan käsistä. Ne on niin kovia vahoja, että jos niiden antaa jähtyä, ne vaan irtoaa suksen pohjasta lastuina ja pölynä työstettäessä. Lämpimänä sitä jää siihen pohjaan ja jätteen määrä on huomattavasti pienempi. HF:ien ja muiden pinnoitteiden kanssa voi antaa jähtyäkin/pitääkin antaa jähtyä ennen harjausta riippuen minkäkovuinen ja minkä kelialueen voide on kyseessä.
                            Last edited by Liraren; 29.12.2009, 12.14.
                            Freude am Fahren.

                            Comment

                            • Kiovan Dynamo

                              #194
                              No, perskeles. Täytyypä lähteä heti säätämöön kokeilemaan. Kolme paria odottaisi reissuun lähtöä.

                              Comment

                              • Plus
                                Aktiivijäsen
                                • 05/2004
                                • 1959

                                #195
                                Voiteluohjeita netissä...

                                Rex-Voiteluopas (Saattaa olla vähän hidas koska optimoitu cd-romille, saatavilla myös urheilukaupoista...)

                                Samoja videoita myös täällä: http://www.youtube.com/rexskiwax

                                Comment

                                Working...