Peppu kipeytyy ajaessa.

[Kettu-Pekka]

Mites toi perunajauho tai vauvatalkki auttais?

[KehveliSki]

...toinen mikä on hyvä on Scheriproct pukamavoide ( apteekista ilman reseptiä, on parempi kun reseptillä saatavat)...

OT

Lääkäri kun olet, niin selittäisitkö mitä iloa on Scheriproctista? Puuduttava aine joo, mutta kortisonia hiertymään? Ja miten niin muka parempaa (joskaan ei välttämättä huonompaakaan) kuin esim. Neoproct reseptillä?

Sori off-topicista

[V-P.V]

Kiitos kaikille vastauksista. Laskin hieman satulaa ja odottelen pari päivää, että hieman ärtyminen häviää.

http://www.ebay.com/itm/New-Full-Car...:X:AAQ:US:1123

Tollainen satula on alla ollut nyt viimosen kuukauden ja pyöränä tosiaan kona jake cc. Sitä ennen ajelin nishikin 401 hybridillä ja sen perus suhteellisen pehmeellä satulalla.

Varmista ihmeessä onko satula tarpeeksi leveä itsellesi(+0,5cm- 2cm), näyttää todella kapealta+ "siivet" kaartuu jyrkästi alas. Lisäksi näyttäisi että satulan keskikohta on tasainen ja jos se ei jousta riittävästi niin varmasti tulee painetta väärään kohtaan. Omalla kohdalla oli yllätys kuinka leveän satulan oikeasti tarvitsen. Kun ensimmäisen kerran oikeasti istuu niiden istuinluiden päällä niin sen kyllä huomaa! Jake Konaa kompaten, ennen 50km oli yhtä tuska. Nyt ajan 150km ilman että satulaa tarvitsee edes ajatella! Ja anteeksi mutta jos hanuriin joutuu laittamaan jotain puuduttavia aineita että pystyy pyöräilemään niin ollaanko hieman väärillä jäljillä..?? Ehkä valiaikaisesti mutta ei se korjaa itse ongelman aiheuttajaa. Kyllä perus talkki/ valkovaseliinit pitäisi olla riittäviä. Tietysti jos pelkästään satulan laskeminen ja ajoasennon korjaaminen auttaa niin aina parempi!

[Pekka Sirkiä]

Ikuisuusaihe nämä "satulavaivat". Onneksi ei enää nykyaikana tarvitse kärsiä niistä sen vuoksi, että ei ole vaihtoehtoja. Monenmoista ratkaisua löytyy.

Yleensä erilaiset "yhteensopimattomuusongelmat" (takapuoli + satula, housut + satula, kengät + jalat jne.) voi ratkaista siten, että hankkii esim. toisen satulan ja toise(nmerkkise)t kengät. Olen huomannut, että kun on useampia housuja ja kenkiä ja satuloita, niin väkisinkin niistä löytää yhdistelmän, joka aiheuttaa vähiten ongelmia.

Itselläni on reikäsatula auttanut (= vähentää painetta perineumin hermoissa; ei puutumista; ei toimi kaikilla, mutta minulla kyllä...) perinteisessä maantieajossa. -- Disclaimer: pitkällä matkalla ja hitaalla vauhdilla ja paljolla istumisella (...pitäisi ajaa mäkiä silloin tällöin putkelta, että takapuolen hermot ja verisuonet pääsisivät edes hetkeksi pois "paineesta...) tulee väkisikin jotain vaivoja yli 90-120 km:n matkoilla. Jos on oikein hyvä satula ja erittäin hyvin istuva ajohousu, ei vaivoja tule kuin vasta noin 140 km:n jälkeen ...juuri sopivasti esim. TdH:n ajamiseen.

Yleensäkin muutaman vuoden kokemus (kokoelma erilaisia varusteita + niillä ajaminen) johtaa oikeille jäljille näissä "yhteensopivuusasioissa". Jos on pyöräilyseura paikkakunnalla, kannattaa käydä sen lenkeillä kyselemässä vinkkejä. Kokenut kuski näkee nopeasti, jos ja kun ajoasennossa/varusteissa tms. on parantamisen varaa.

[VesaP]

esim. toisen satulan ja toise(nmerkkise)t kengät.

Miten eri kengät vaikuttaa perseongelmiin satulassa? Jos perse menee kipeäksi Sidin Ergo 3 kengillä, täytyskö ostaa uudemmat Sidi Wiret?

[Pekka Sirkiä]

Viittasin yhteensopimattomuuteen muidenkin varusteiden osalta. Kengissä merkin vaihtaminen (jopa halvempaan...!) saattaisi auttaa.

Jos palataan vielä hetkeksi satulaan+takapuoleen, niin kuskin ylipaino (tai painon epäedullinen jakautuminen satulalle ja ohjaustangolle; so. yleensä liian pysty ajoasento) voi olla ongelman "ydin".

J.k. Olisi mielenkiintoista kuulla, että onko ns. kukkakeppikuskeilla vähemmän satulan kanssa ongelmia... Osaisiko joko ko. ryhmästä vastata?

[Highlander]

J.k. Olisi mielenkiintoista kuulla, että onko ns. kukkakeppikuskeilla vähemmän satulan kanssa ongelmia... Osaisiko joko ko. ryhmästä vastata?

En oo ihan kukkakeppi (180/72) mutta vastaan silti...pelottaa ajatus siitä, että joutuisi vaihtamaan uuden satulan johonkin pyörään. Vuosia tullut ajettua samoilla ja niihin on kasvanut kiinni. Ainoa ongelma takapuolen kanssa on lähinnä ollut ajoittain vaivaava peräpukama mikä tietysti vaan innostuu pyöräilystä..

[Pekka Sirkiä]

Huonoonkin satulaan tottuu... tai mieluummin ei... Ajelin varsin kehnolla satulalla, btw, nuorempana, kun en paremmasta vielä tiennyt - eikä tuolloin, 20-30 vuotta sitten (Suomen) markkinoilla ollut vaihtoehtoja tarjolla.

J.k. Satulan kanssa pitäisi osata erottaa ajokauden alussa (melkein kaikilla) ilmenevät, yleensä ohimenevät "kiputuntemukset" (+ samoin niskan osalta) vakavammista, pidempään jatkuvista vaivoista.

J.j.k. Mainitsenpa tässä vielä "maratoonarin konstin" eli vaseliinia kenkään ...jos joku juoksua sattuu harrastamaan.

[marmar]

Huonoonkin satulaan tottuu... tai mieluummin ei...

Mulla oli pyörän mukana tullut satula liian kapea ja kova. Kokeilin kuitenkin tottuukko, kun oli mukava lyhyillä matkoilla < 50 km ja maastossa. kyllä tuolla monta yli 100 lenkkiäkin tuli ajettua. 3000 km ja lopputulema oli, että ei totu. Nyt on uusi satula, foorumimittapuun mukaan halpa (alennuksessa alle 30€). Ekoina kilometreinä oli huonompi, kuin vanha, johon oli totutellut 3000 km, mutta ei tuolla montaa sataa tarvinnut ajaa, kun alkoi tuntua paljon paremmalta. Joten hyvään satulaan tottuu nopeasti, muutamassa päivässä, huonoon ei koskaan.

[heikki53]

Minkälainen satula on nyt alla?
Jos väliliha hankaantuu on satulan leveydessä/muotoilussa/asennossa/pehmeydessä jotain vikaa - tai sitten istuma-asennossa satulan päällä.
--- vai voiko pyöräilyhousut pönköttää niin että sattuu? Eihän siellä pyöräilyhousujen alla ole alushousuja?

Kyllähän se satulan korkeus ja vaakasuora etäisyys keskiöstä tulisi ensimmäiseksi olla kohdallaan (ja sen mukana ajoasento). Itse tein sen asiantuntijan avulla.
Sen jälkeen satulan nokkaa säätämällä painetta pois sieltä haaroista. Se saattaa olla todellakin niinkin pienestä kiinni kuin uudet housut. Hankin itselleni (hampaita kiristellen) keväällä Assoksen Millet, pitkän matkan housut paksummalla vaipalla. Ja mites kävikään, ensimmäisellä 200km brevetillä hiertyi jalkoväli verille. Pudotin satulan nokkaa pari milliä ja vaivat poissa.
Omalta kohdaltani olen käynyt toistakymmentä satulaa läpi viiden vuoden aikana. Nykyinen on kolme vuotta. Ajatellut vielä kokeilla jotain kapeampaa Brooksia, mutta kun se edellyttää uutta runkoa (en saa Brooksia riittävän paljon taakse), on se asia jäänyt tuonnemmaksi.

[Markku Liitiä]

Luulen, että peräpää parkkiintuu jotenkin.

Ajan useammalla kymmenellä testipyörällä vuosittain ja niissä on jos jonkinlaista satulaa. Aina lenkit eivät ole kauhean pitkiä, mutta aika usein tulee kuitenkin ajettua esimerkiksi 2,5-3 tuntia yhteen soittoon. Bärssi kestää kaikki satulat, jos kohta eivät ne kaikki tietenkään yhtä mukavia ole. Hiertymiä ei tule eikä mitään voiteita persnahan huoltoon tarvitse käyttää. Edellä oleva ei ole elvistelyä, vaan toteamus vaikka siitä, että takapuolia on monenlaisia tai jotain...


Viime aikojen miellyttävin yllätys oli sporttimallin kivikova Brooks, joka oli ensimmäisestä lenkistä lähtien erittäin persystävällinen. Jos se olisi puolta kevyempi, ostaisin sellaisen omilla rahoillani oitis!

[Makkelo]

Laskin satulaa aika reippaasti 1.5 senttiä ja tulos oli aika ihmeellinen. Siirsin sitä myös hieman eteenpäin. Ajoasento tuntuu nyt hieman hassumalta, mutta tunsi oikein kun luut "puristu" satulaan ja kivut olivat no siedettävät, kun paikat on arat vielä, mutta ajaessa ei tuntunut yhtään pahalta. Istuinluitten levyys on 120mm ja satulan 140, niin teoriassa noiden pitäisi kai natsata hyvin?

[Kaitsu]

... ns. kukkakeppikuskeilla vähemmän satulan kanssa ongelmia...

174/60 muistuu mieleen vuoden 1979 Crescent 92308, johon piti saada alkuperäisen, ei niin mukavan, ISCAn tilalle parempi. Crescentin luettelosta kalleimman 92320 mallin Cinelli Tour de France 2 -satula tilaukseen. Ostoksen sopivuus selvisi jo ensimmäisen lenkin aikana. Istumakyhmyt tulivat aina kipeiksi, ja satula oli pakko hylätä yhden ajokauden sinnittelyn jälkeen. On ainoa satula, josta on tullut takamus oikeasti kipeäksi. Hiertymiä ei ole ollut koskaan.

Joskus 80-luvulla oli markkinoilla suomalaiset pyöräilyhousut oikealla säämiskällä (siis sellaisella ohuella aidolla). Muuten hyvät, mutta neljästä kappaleesta tehdyn päällikankaan nelinkertainen sauma oli juuri välilihan kohdalla. Eipä tullut montaa kertaa pidetyksi.

Nykyään takamus kestää Tahkon 9 h Löfflerin paksuilla pehmusteilla hyvin. Repussa saa olla pari litraa juotavaa, mutta kolmas on selkeästi liikaa. Nykysisessä satulassa on pieni monttu, eipähän valu ylämäessä taakse. Maantiepyörän satulat ovat sopineet sellaisenaan. Mutta pidemmällä lenkillä nostan kyllä aina välillä takamuksen pois penkistä, että veri pääsee vaihtumaan.

[Pyöräpummi]

Kuten otsikko kertookin vaiva on ikävä ja paha. Tarkkaan ottaen väliliha on vereslihalla ollut jo pitkään. Satuloita on vaihdettu ja bepantholia menny monta tuubia kesän aikana. Ajettu on lähes 1300 kilometriä 25km kertalenkeillä, kun pidempää matkaa ei yksinkertaisesti väliliha kestä. Vaippahousuja on. Olen jopa kokeillut silikoonipehmusteita, mutta mikään ei tunnu auttavan. Onko se vaan pidettävä pitempi ajotauko vai onko jotain taikakeinoa saada pyöräilya siedettäväksi.

Välilihalla tarkoitetaan tässäkin tapauksessa erästä naisellista osaa jalkojen välissä?
Täällä palstalla ei koskaan voi olla varma termeistä!

Epäilisin että se supermyyjä on kaupannut liian ison pyörä Sinulle. Satulan ja tanko väli saatta olla aivan liian pitkä ja siksi et ole istuinluilla vaan paine on edempänä ja keskemmällä. Siitä huolimatta vaikka satula olisi leveä niin jos istuu vähän edempä satulassa niin satulan keskiosa voi hyvin painaa koska istuinluut asetttuvat alemmaksi.

Aina välillä näkyy kun naiset ajavat liian suurilla pyörillä satula korkealla ja tanko etäällä. Tänään taas näin sellaisen. Voi sitä valtavaa masokistista nautintoa!

Siitä huolimatta että naisen ihon on sekä ohuempi että heikompi kuin miehellä ei pitäisi olla mitään estettä saada pyöräilystä muutakin kuin kivuliasta nautintoa jos vaan laittaa ne perusasiat kuntoon.

Ensimmäinen juttu on että sen ihon on annettava parantua.
Kaikkein parhaimmat pyöräilyhousut tulevat Assokselta. Siihen vielä Assoksen säämiskärasvaa voideltuna niin ollaan jo pitkällä.
Satulaksi voisi ottaa Jaeger-Liteseatin jonka pinta on kova, mutta joustava. Satula tehdään mittatilaustyönä painon, käyttötarkoituksen ja leveyden mukaaan.
Vanha sääntö on että pehmuste laitetaan säämiskään eikä satulaan.

Ihoa ei pitäisi päästää koska edes vahingossakaan rikkoutumaan takapuolesta. Säämiskärasvan käytöstä ei ole mitään haittaa mutta sen käyttämättömyydesta voi saada uskomattoman kiusan.

[sakuvaan]

Viittasin yhteensopimattomuuteen muidenkin varusteiden osalta. Kengissä merkin vaihtaminen (jopa halvempaan...!) saattaisi auttaa.

Jos palataan vielä hetkeksi satulaan+takapuoleen, niin kuskin ylipaino (tai painon epäedullinen jakautuminen satulalle ja ohjaustangolle; so. yleensä liian pysty ajoasento) voi olla ongelman "ydin".

J.k. Olisi mielenkiintoista kuulla, että onko ns. kukkakeppikuskeilla vähemmän satulan kanssa ongelmia... Osaisiko joko ko. ryhmästä vastata?

Maasturipuolelta vaan, SDG'n I-fly oli liian kova vaikka alla oli enduran pehmikekalsarit, viimeaikoina olenkin ajanut chromagin moon'illa joka onkin maastoiluun hyvä jakkara.

Iho mulla ei koskaan ole mennyt rikki vaikka persrasvaa en ole käyttänyt ja tahkokin tuli tuolla I-flyllä ajettua.