Suomen brevetit 2022

[StePe]

Ei vanha jaksanut eilen lähteä pubiin ihmettelemään, kun viikonlopun tonni vielä sen verran painoi silmissä (tai ei se tonni, vaan kahdet väliin jääneet yöunet - yhdet ylipitkät siinä välissä eivät aivan riittäneet).

Yllättävän helposti meni tällä(kin) kertaa, vaikka parin viime vuoden aikana ei ole oikeastaan yhtään yli 250 km päivämatkaa tullut ajettua. Lämpökään ei pahasti häiritse, kun vaan juotavaa riittää.

[mkpaa]

Ei vanha jaksanut eilen lähteä pubiin ihmettelemään, kun viikonlopun tonni vielä sen verran painoi silmissä (tai ei se tonni, vaan kahdet väliin jääneet yöunet - yhdet ylipitkät siinä välissä eivät aivan riittäneet).

Yllättävän helposti meni tällä(kin) kertaa, vaikka parin viime vuoden aikana ei ole oikeastaan yhtään yli 250 km päivämatkaa tullut ajettua. Lämpökään ei pahasti häiritse, kun vaan juotavaa riittää.

Taitaa sielläkin olla Pariisi vaan mielessä.

[anttipietila]

B300 6.8. Helsingistä

Ajattelin ajella B300 muutamalla Graveli osuudella 6.8. ja samalla vaivalla tein siitä sitten yleisen brevetin, Road optio mukana. Jospa nyt saisi poikettua Rehtoriin pizzalle. Lähtö 07.00 Pukinmäen Shelliltä.

[VesaP]

En ole myöskään saanut. Laitoin sähköpostilla kyselyä muutama viikko sitten, mutta en ole vielä vastausta saanut.

Itse tilasin kortteja vajaa pari vkoa sitten mutta mitään ei ole kuulunut, vastausta mailikyselyyni tai kortteja postiinkaan.

Tässä olisi varmaan hyvä olla joku muukin taho joka näitä hommia hoitaisi kun harrastajamäärät taitaa olla jo aika isot niin loppuuko taistelutahto tältä originaalilta yhteyshenkilöltä työtaakaan alle vai mikähän lie. Toki tiedän, ilmeisen ilmaista hommaa tuo niin aika harvassa on halukkaat johonkin tuommoiseen mikä kuitenkin vaatii aikapaljon hommia varmaan.

[vintagevelorandonneur]

Itse tilasin kortteja vajaa pari vkoa sitten mutta mitään ei ole kuulunut, vastausta mailikyselyyni tai kortteja postiinkaan.

Tässä olisi varmaan hyvä olla joku muukin taho joka näitä hommia hoitaisi kun harrastajamäärät taitaa olla jo aika isot niin loppuuko taistelutahto tältä originaalilta yhteyshenkilöltä työtaakaan alle vai mikähän lie. Toki tiedän, ilmeisen ilmaista hommaa tuo niin aika harvassa on halukkaat johonkin tuommoiseen mikä kuitenkin vaatii aikapaljon hommia varmaan.

Pitäisikö jossain vaiheessa perustaa yhdistys joka ottaa vastuulleen tämän homman joka tällä hetkellä on yhdellä henkilöllä? Olen useammin kuin kolme kertaa tätä asiaa itsekseni pohtinut. Brevettikilometrejä taisi Suomen osalta kertyä viime vuonna 94400 jos muistan ACP:n julkistamat tulokset oikein. Siinä on kieltämättä muutama kortti käsiteltävänä.

[anttipietila]

Itse tilasin kortteja vajaa pari vkoa sitten mutta mitään ei ole kuulunut, vastausta mailikyselyyni tai kortteja postiinkaan.

Tässä olisi varmaan hyvä olla joku muukin taho joka näitä hommia hoitaisi kun harrastajamäärät taitaa olla jo aika isot niin loppuuko taistelutahto tältä originaalilta yhteyshenkilöltä työtaakaan alle vai mikähän lie. Toki tiedän, ilmeisen ilmaista hommaa tuo niin aika harvassa on halukkaat johonkin tuommoiseen mikä kuitenkin vaatii aikapaljon hommia varmaan.

Tätä kautta korttitilaukset onnistuneet jossain järjellisissä ajoissa, taikka oli ainakin yksi tapaus missä posti otti useamman viikon toimitukseen.

[VesaP]

Tätä kautta korttitilaukset onnistuneet jossain järjellisissä ajoissa, taikka oli ainakin yksi tapaus missä posti otti useamman viikon toimitukseen.

Ok, kiitos linkistä. Laitoin mailin Paavolle kuten aina ennenkin aikoinaan. Odottelen jonniinaikaa noita josko sieltä tipahtaa ja jos ei, tilaan tuolta kertomastasi linkistä.

Mutta joo, olishan se coolia jos olis joku nopeasti ja hyvin toimiva organisaatio hoitamassa suomen randonneur asioita. Jostain vain pitäisi olla tarpeeksi viitseliäitä ihmisiä sitä pyörittämään. Kaikki haluaa moisen organisaation, kukaan ei viitsi alkaa itse hommin.

[nikobiker]

Mitenkähän siellä Yöttömässä kuskeilla sujuu?

On varmaan öttiäisissä sietämistä:

https://yle.fi/uutiset/3-12526979?origin=rss

[vintagevelorandonneur]

Ok, kiitos linkistä. Laitoin mailin Paavolle kuten aina ennenkin aikoinaan. Odottelen jonniinaikaa noita josko sieltä tipahtaa ja jos ei, tilaan tuolta kertomastasi linkistä.

Mutta joo, olishan se coolia jos olis joku nopeasti ja hyvin toimiva organisaatio hoitamassa suomen randonneur asioita. Jostain vain pitäisi olla tarpeeksi viitseliäitä ihmisiä sitä pyörittämään. Kaikki haluaa moisen organisaation, kukaan ei viitsi alkaa itse hommin.

Minä olisin viitseliäs siinä tapauksessa jos joskus pitäsi tuollainen organisaatio laittaa pystyyn. Vielä jos pari viitseliästä jostain Helsingin lähiseudulta löytyy kaveriksi niin mikäpä ettei. Menee tietysti aikaa omaksua vanhojen konkarien tietotaito aiheesta, mutta kaikenlaista oppii tarvittaessa.

[mkpaa]

Tuopin jäljet 200 km ajetaan taas lauantaina 3.9. kello 15 alkaen Helsingistä Eläintarhan Nesteeltä Keppanakellariin ja takaisin Shell Tullinpuomiin. Ilmoittautua ehtii perjantaihin 2.9. asti. https://www.randonneurs.fi/events/tuopin-jaljet-200-km/

[Legsa^]

Saako Keppanassa Bemböle200 tapaan soppaa nopeasti? Ja mihin asti on kontrolli auki?

[mkpaa]

Saako Keppanassa Bemböle200 tapaan soppaa nopeasti? Ja mihin asti on kontrolli auki?

Kontrolli on auki käytännössä viimeisille asti. Paikalla syötävää ei välttämättä ole ihan sulkemisaikaan saapuville. Siellä on ollut lihakeitto tai vast. heti saatavilla ja myös isoja sämpylöitä/patonkeja.

[Posankka]

Yötön3000 2022 raportti (osa 1)

Ajatus osallistumisesta oli kutitellut viime vuoden dogwatchingista lähtien. Niinpä laitoin ilmottautumisen sisään heti, kun se oli mahdollista. Aluksi oli tarkoitus lähteä vanhalla Focus Cayo maantiepyörällä, mutta se osoittautui hieman turhaan haasteelliseksi saada varusteltua tarpeellisilla nyssäköillä. Siihen ei myöskään mahdu yli 25mm rengas ja halusin vähän leveämpää alle.
Päädyin sitten tilaamaan Grizl CF SL 7 eTap gravelpyörän. Siinä on mukavasti kiinnityspisteitä ja nyssäkätkin asettui siihen täydellisesti. Jopa se Focusta varten tilattu runkolaukku istui kuin nyrkki silmään. Rengasvalinnasta tulikin sitten jännittävää. Tilasin ostin 32mm GP5000, joita en saanut helposti vanteille edes mukavissa sisätiloissa. En halunnut ottaa riskiä, että joutuisin matkalla rengashommiin ja tappelemaan niiden kanssa. Olin jo alistunut ajamaan pyörän mukana tulleilla Schwalbe G-One Bite 45mm nappularenkailla, mutta sitten Sirkiä vinkkasi Pirelli Cinturato Velo 35mm renkaista. Niitä löytyi Lahesta 2kpl ja isäni haki ne minulle kolme päivää ennen lähtöä. Pirellit osoittautuikin oikein oivallisiksi randoilu renkaiksi.


2.7 - 3.7.2022 Lähtö CP1, Evo - Vihanti, 483km
Kolmen maissa pyörä auton katolle, nyssäkät takakonttiin ja auton keula kohti valitsemaani lähtöpaikkaa. 1,5h autoilun jälkeen laukut kiinni pyörään ja perheelle heipat. Parkkipaikalta muutaman kilometrin siirtymä hiekkatietä CP1:lle, jossa Sirkiäkin oli aloittamassa omaa urakkaansa. Paikalla oli myös "sattumalta" kaverini Tommi lähettämässä meitä matkaan. Puolisen tuntia juteltiin mukavia ja vielä viimeiset tankkaukset pitsalla ennen lähtöä.
Lähtö tapahtui melkein sekunnilleen Klo 18.00 ja Sirkiä meni menojaan ja itse lähdin omaan rauhalliseen tahtiin liikkeelle. Ensimmäiset 80km oli melkoisen vauhdikasta pieneen myötätuuleen ja laskuvoittoista pätkää Jämsän Shellille, jossa nautiskelin Burger kingistä hamppariaterian. Shelliltä pakkasin bönthöpussit täyteen suklaapatukoita ja pantteripussin, joiden lisäksi yön yli ajoon oli varattuna iso kasa vaimon tekemiä kaurakeksejä. Seuraava avoin kauppa olisi jossain yli 200km päässä. Matkalla täytin vesipullot kerran jonkin pienen taajaman hautausmaalla. Multian paikkeilla taivas muisti virkistää minua ensimmäisen kerran pienellä sateella.
Reisjärven CP2:lle mentäessä reitillä oli ensimmäinen soratiepätkä, joka oli paikoittain aika epämiellyttävää ajettavaa, mutta olisi voinut olla huonompikin. Kontrollille ei ollut pakko viedä pyörää mukana, mutta en uskaltanut jättää sitä kovin kauaksi jemmaan. Pitkospuupätkää oli ihan riittävästi ja vähän tunkkasin pyörää vielä kivikkoista "polkua" pitkin. Siinä oli ihan tarpeeksi hankalaa edetä pelkästään kävellen ilman pyörääkin. Aikaa paloi pyörän raahaamisessa hirveästi turhaan. Kontrollilta pois ajellessa Mikko tuli vastaan ja vaihdoimme muutaman sanan. Mikko taisi mainita kärsineensä rengasrikon siinä huonolla hiekkatiepätkällä.
Vihannin paikkeilla oli aika aloittaa yöpaikan metsästys. Muutaman metsätien kävin tarkistamassa ennen kuin tärppäsi. Teltta pystyyn vanhan tukkipinon taakse ja nukkumaan. Jäin ehkä vähän turhan lähelle isoa tietä, mutta onneksi en silti heräillyt autojen ääniin.


4.7.2022, Vihanti - Rovaniemi, Jaatilan saari, 275km
Unet jäi melko lyhyiksi ja nousin puoli viideltä. Ravitseva aamupala eli suklaata ja karkkia ja sitten liikkeelle. Päivän ensimmäinen välitavoite ABC tupos, josta aamiaiseksi pitsa. Ruuantilaamisen jälkeen tauon toinen tärkeä asia eli etsimään pöytä, jonka vieressä on pistorasia, jotta saa Garminin ja puhelimen lataukseen. Pitsaa syödessä paikalle ilmestyi Oululainen dogwatchaaja Koivuranta, joka itse oli ajanut yöttömän viime vuonna. Syödessä oli oikein mukava jutustella reissusta.
Pitsan jälkeen matka jatkui ja unohdin laittaa heti mittarin päälle. Huonosa tuossa on se, että jäi kaksi tile hunting ruutua saamatta, mutta koitan kestää sen vaikka ärsyttääkin. Vähän ennen Ii:tä nelostien bussipysäkillä oli seuraava fani. Miikkulainen oli tullut bongaamaan minut, kun oli kartalta seurannut ajokoiran etenemistä. Vartin verran taidettiin jutustella ja huitoa paarmoja kauemmaksi.
Siitä matka jatkui Simon suuntaan, jossa tein muutoksen reittisuunnitelmaan eli palasin alkuperäiseen vaihtoehtoo. Oli jossain vaiheessa piirtänyt reitin Simosta Ranuan suuntaan, mutta päätinkin jatkaa Kemiin ja mennä Kemijoen vartta Rovaniemeä kohti. Kemiä ennen pysähdyin huoltoasemalle tauolle ja ostamaan evästäydennystä. Välittämästi pyörän parkkiin saatuani sain paikallisesta känniääliöstä kaverin. Hän yritti ensin jutella mulle käsimerkeillä ja parilla oudolla sanalla "amigo öörrögjfg", kunnes tajusi, että olen suomalainen. Oisinpa pitänyt suuni kiinni. Herra oli vähäistä enemmässsä määrin rasittavaa seuraa. Kassajonossa alkoi vielä puristelemaan reisiäni, koska pitäähän pyöräilijän vahvoja reisiä kokeilla. Jälkeenpäin jopa hieman kaduin liiallista kiltteyttäni, kun en sanonut sille pahasti.
Kemistä lähdin etenemään Kemijoen itäpuolta ja Tervolaan yritin keritä vielä kauppojen aukiollessa vaikka ei minulla ollut pakottavaa tarvetta saada evästäydennystä. Eli ei ollut kovin suuri haitta vaikka kauppa meni kiinni sillä sekunnilla, kun kurvasin pihaan. Jatkoin sitten matkaa pysähtymättä ja aloin etsimään yöpaikkaa. Pari paikkaa hylkäsin ja sitten jouduinkin siirtymään joen toiselle puolelle, koska tietyökyltin mukaan tie olisi poikki. En viitsinyt ottaa riskiä ja tarkistaa pääseekö pyörällä läpi. Telttapaikan löytämiseen meni pidempää kuin olin ajatellut, mutta Jaatilan saaresta löytyikin sitten täydellin paikka kodan vierestä. Teltta kasaan ja jokeen uimaan. Uimisen jälkeen teltan vieressä nakuillessa huomasin läheisessä puussa riistakameran. Toivottavasti kuvat katsova ei järkytty liian pahasti.


5.7.2022, Rovaniemi, Jaatilan saari - Pokka, 277km
Ei tullut vielä näistäkään yöunista liian pitkä vaan pyörä liikahti eteenpäin hieman kuuden jälkeen aamulla mielessä vain yksi asia eli aamupalaksi El Maco Deluxe ateria McDonaldsista. Saatoin hieman kiroilla, kun mäkin pistorasiat ei toimineet ja pelkäsin, etten saakaan ladattua laitteita. Onneksi löysin toisen pistorasian, josta sain sähköä pienen konttaamisen jälkeen. Ateria ääntä kohtia ja sitten taas karavaani liikkeelle.
Rovaniemen jälkeen seuraava pysähdys oli Lohinivan kahvila, jossa ollessa kävin videopuhelulla työterveyslääkärille näyttämässä punaista silmää. Tämän takia tauko venyi luvattoman pitkäksi. Sain reseptin ja seuraava ongelma oli löytää jostain avoin apteekki. Kittilään en ajoissa kerkiäisi eli Inarista seuraavana päivänä sitten. Paitsi ettei Inarin apteekki ole apteekki vaan lääkekaappi, josta saa buranaa yms reseptitöntä lääkettä. Jäi sitten lääke saamatta, mutta ilmeisesti se ei ollutkaan tulehdus vaan olin kai unissani hieronut silmää ihan urakalla araksi ja punaiseksi. Kahvilassa törmäsin samoihin saksalaisiin pyöräretkeilijöihin, joiden kanssa olin jo Rovaniemellä vaihtanut muutaman sanan. Valitettavasti en osannut neuvoa heille telttailuun paikkaa, mutta eiköhän sieltä joku paikallinen saanu autettua.
Lohinivalta matka jatkui Kittilään, josta taas evästäydennystä laukkuihin. Kaupan pihassa paikalle ilmestyi Villikka, joka oli tunnistanut minut pyörästä. Ostosten lomassa jutusteltiin ajamisesta ja syömisestä. Minun jutuista taisi logiikka puuttua väsymyksen johdosta. Tarkoitus oli ajaa vielä noin 40km ja laittaa teltta ennalta google maps tiedusteltuun paikkaan, mutta se oli jo varattu. Siispä vielä toiset 40km ja telttailemaan Pokkaan kilometrin päähän CP3:sta eli Tieva baarista. Yön aikana Walto oli menny ohi ja bongannutkin telttani mennessään.


6.7.2022, Pokka - Utsjoki, 222km
Aamulla heräsin, kun joku ilmeisesti ajoi mökijällä teltan ohi ja vähän ajan päästä takaisin. Kellon vilkaisu ja pää takaisin tyynyyn. Tunti lisää untaja sitten jonottamaan Tieva baarin ovelle juuri ennen aukeamista. Baarissa nimi vieraskirjaan, munkki suuhun ja pullot täyteen vettä.
Pokasta Inariin oli retken vaikein pätkä. Pyöräkulki melko normaalisti, mutta pää ei meinannut jaksaa, mutta piristys tuli erään alamäen alla Inarissa. Puskasta ilmestyi tielle kaksi Randonneurs Finland paitaista hahmoa. Härmä ja Tatu olivat tulleet lappiin pyöräilemään ja bongaamaan yöttömän kuskeja. Muutama minuutti piristävää höpinää ja taas oli pää paremmassa kunnossa. Vatsallekin täytettä PaPaNasta ja kaupasta taas lisää eväitä.
Jutila sai minut kiinni heti Inarista lähdön jälkeen ja hetken aikaa juteltiin reissun etenemisestä ja muista tärkeistä randojutuista, kuten peilailusta ja rasvatuubeista. Matin lähdetty jatkamaan kovempaa vauhtia bongasina Härmän ja Tatun tiehen liiduilla tehdyn kannustustekstin "Go home..."
Hetken päästä taivaalle ilmestyi tummia pilviä ja sadetutkaan vilkaistua totesin, että kannattaa jatkaa reippaasti niin ehkä vältän pahimman sateen ja niin siinä onneksi kävikin. Vähän ennen Utsjokea oli taas aika aloittaa telttapaikan etsiminen. Tällä kerralla se löytyikin melko helposti ja kivasta paikasta.

[Posankka]

Yötön3000 2022 raportti (osa 2)

7.7.2022, Utsjoki - Vesisaari - Näätämö, 284km
Aamulla matka jatkui kohti Nuorgamia, josta ostaisin lisää evästä, mutta kauppa aukesikin tunnin myöhemmin kuin muistin. Onneksi paikallinen SEO olikin jo auki ja sain sieltä edes jotain aamiaiseksi ja jaksoin jatkaa kohti Norjaa. Walto oli ottanut kunnon unet jossain ja sai minut jälleen kiinni Norjan puolella. Muutama sana vaihdettiin ja todettiin, että ei siellä oikein pysty liikenteen takia ajamaan rinnakkain ja jatkettiin reissua taas yksikseen. Mäen päällä jyrähti kerran ja vettä tuli ihan kiitettävästi, mutta ei onneksi mitään kovempaa ukkosta. Varangebotnissa vielä törmättiin Walton kanssa uudestaa. Minä jäin sinne syömään ja Walto jatkoi menoaan. Taisin Jutilaankin törmätä vielä heti syömisen jälkeen.
Tankkauksen jälkeen oma matkani jatkui kohti CP4 Vesisaaressa. Pakollinen kuva paikasta ja raportti etenemisestä. Teki mieli ottaa pienen torkut kontrollilla, mutta vilkaisin sääennustetta ja päätin olevan parasta lähteä äkkiä jatkamaan matkaa. Ensin kuitenkin varasin Näätämön motellista huoneen yöksi.
Sain ajella lievään myötätuuleen Varangebotniin saakka. Siellä oli taas hauskuutta luvasssa. Ensin aiheutin ostoksillani selvää ihmetystä joillekin vaikka ei ne mitään sanoneet, mutta katseesta näki ihmettelyn. Eikö muka ole ihan normaalia lenkillä ostaa kolme munkkia, pari pulloa limsaa, pähkinöitä ja suklaapatukoita? Kaupasta ulos astuessani kävelin suoraa herrojen Tatu ja Härmä väijytykseen. Kamerat lauloivat kuin oikeilla paparazeilla ja miehet pitivät älämölöä. Tsemppaushuutojen säestyksellä lähdin kohti kiipeilypätkää.
Maisemat oli kohdaallaa kuten nousutkin. Ihan riittävä määrä kuudesta yhdeksään prosenttisia nousupätkiä. Alamäissä kuuttakymppiä ja ylämäissä hieman hitaammin. Näätämöön päästyä polvet alkoivat muistuttaa itsestään ja vihjailla hieman kevyemmän päivän tarpeesta. Ylämäkiin runnominen tuntui. Motellilla soitto omistajalle ja muutamassa minuutissa sain avaimen ja pusun motellin karvaiselta työntekijältä. Sitten suihkun kautta lakanoiden väliin.


8.7.2022, Näätämö - Saariselkä, 214km
Heräämisen jälkeen ensimmäisenä suunta Näätämön kaupalle, josta karjalanpiirakoita ja paketillinen kinkkua aamiaiseksi. Paikallinen "kyläparlamentti" oli kokoontunut terassille ja juttuseuraa riitti. Aika monta kertaa sai tällä reissulla kertoa mistä, minne ja miksi on polkemassa, mutta kivahan se on, että kiinnostusta riittää.
Juuri ennen Inaria Kangaspuro polki vastaan ja pysähdyimme vaihtamaan kuulumisia. Siinä tien poskessa jutellessamme oli Patrik ja Masa menneet linja-autolla kohti Norjaa pyörien kanssa ja Pate jopa onnistui nappaamaan meistä kuvan ohi mennessä.
Inarin tauolla varasin Saariselältä hotellihuoneen. Sää piti huolen, ettei telttailu enää kiinnostanut eikä telttaöitä enempää tullut. Hotellihuoneessa odotti valmiiksi lämmitetty sauna, jonka ystävällinen hotellin työntekijä oli pyynnöstäni laittanut päälle. Harvoin on sauna niin hyvälle tuntunut vaikka tykkäänkin saunoa paljon.


9.7.2022, Saariselkä - Vuostimo, Kemijärvi, 200km
Takana pitkät ja erittäin hyvät yöunet ja hotelliaamiaisella vatsa täyteen. Liikkeelle pääsin vasta hieman ennen puolta kymmentä. Tämä jäikin lyhyimmäksi päivämatkaksi, kun ei viimeistä muutenkin vajaata päivää lasketa.
Sää ennuste ei luvannut tällekään päivälle kovin kuivaa eli varasin samantien majoituksen vähän ennen Kemijärveä olevasta Kuukiurun lomakylästä. Ei ollut mitään intoa sateessa telttailuun. Tämän jälkeen kaikki loputkin yöt meni sisämajoituksessa.
Pelkosenniemellä lähes pakollinen kuva Andyn patsaan kanssa ja samalla kilometrien ja tuntien raportointi someen. Sen jälkeen enää päivän loppukiri ja suihkun jälkeen lakanoihin sukellus.


10.7.2022, Vuostimo, Kemijärvi - Taivalkoski, 230km
Tämä oli ensimmäinen ja ainoa aamu, kun sateeseen polkemaan lähtiessä otti päähän ja sanoinkin ääneen pari rumaa sanaa. Silti ei mielessä ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin matkan jatkaminen. Kaatosateessa Kemijärven randokeitaalle eli ABC:lle tankkaamaan. Tankkaamisen jälkeen meni vielä tunnin verran sateessa, kunnes taivas kirkastui ja pääsin ajamaan Taivalkoskelle melko hyvässä säässä.
Posiolla marketista lisää evästä laukkuihin ja piknik marketin pihalla. Yllättäen en tällä stopilla kukaan ei tullut kyselemään matkasta mitään. Välillä ihan hyvä näinkin.
Reilu kasikymppinen Posiolta Taivalkoskelle asuntohotelli Ruskaan. Tiedoksi teille, jotka mietitte onko hotellin nimi enne tulevasta. Ei, ei todellakaan ole. Vastaanoton ovella odotti nimelläni varustettu kirjekuori, josta löytyi avain ja pääsimme pyörän kanssa huoneeseen. Normaalit iltatoimet eli suihku, bepantheen hommelit ja iltapala ennen lakanoihin kömpimistä


11.7.2022, Taivalkoski - Kuhmo, 226km
Mahtava aamu. Ei tarvinut lähteä sateessa liikkeelle. Ei sitä iloa toki ihan mahdottoman kauan kestänyt. Päivän mittaan kastuin ja kuivuin useamman kerran. Ensimmäinen välietappi oli Suomussalmella, jossa kurvasin pyörän grillikioskille ja tilasin isot makkaraperunat. Syödessä paikalle ilmestetyi pariskunta, jotka olivata harrastaneet pyöräretkeily paljonkin. Joskus olivat olleet jopa vain 11kk lapsen kanssa reissussa. Itse en olisi voinut edes kuvitella lähteväni silloin mihinkään muuten kuin autolla. Välillä oli oikein kiva kuunnella tarinaa muidenkin reissuista eikä vain toistaa samaa omaa nauhaa.
Kuhmossa normaali kauppareissu ennen majoitukseen menoa. Eli ilta- ja aamupalat kyytiin. Sitten muutama kilometri väärään suuntaan paikalliselle leirintäaluellee aittamajoitukseen. Oma huone oli yläkerrassa, joten oli mahdotonta saada pyörää sisälle, niin jouduin ottamaan normaalia enemmän tavaraa pyörästä irti. Naapurikämpässä oli myös pyöräretkeilijä. Oli suihkuun lähdössä ja kietaisin retkipyyhkeen lanteille ja takin päälle. Jäin kuitenkin juttelemaan naapurin kanssa ja jossain vaiheessa hän kysyi onko mulla hame päällä. Niin no eihän se ihan normipyyhkeen näköinen ole.


12.7.2022, Kuhmo - Joensuu, 232km
Aamulla lähtöä tehdessä naapuri manasi, että oli tullut katosta sade läpi. Huikattiin hyvän matkan toivotukset toisillemme ja matkani jatkui kohti viimeistä kontrollia Lieksaan. Kontrollina oli fillarimummon grillikioski. Googlettakaa, jos ette tiedä kenestä kyse. Kova mummo!
Kioskilla tilasin evästä ja osoitin vaasissa olevaa yötön tarraa, jonka Mikko oli mummolle antanut ja sanon olevani samoja hulluja. Sekunnissa mummo kaivoi kännykän ja kysysi saako ottaa kuvia ja haastatella. Muutaman minuutin videohaastattelu päätyi fillarimummon FB sivuille. Myös Walto oli päässyt saman kameran eteen.
Päivää oli jäljellä 90km ennen Joensuussa odottavaa hotellia. Muuten matka sujui normaaliin tapaan, mutta Kontiolahden ABC:lle evästostoksille mentyäni juutuin sinne terassille tunniksi ukkosta piiloon. Oli ihan kunnollinen myrsky vesi satoi vaakatasossa ja kalusteet lentelelivät. Ei olisi mitenkään ollut turvallista ajaa siinä säässä. Ukkonen rikkoi ABC:n kassa tms systeemit ja joutuivat laittamaan puodin kiinni. Lähialueilla oli menny puitakin nurin aika reippaasti. Kelin parannuttua tarkistin säätutkan ja päätin lähteä hotellia kohti ukkosrintamien välissä. 10km täysiä ajamista ei ole se juttu, mitä matkan tässä vaiheessa haluaisi tehdä, mutta en halunnut olla jumissa vielä yli tuntia. Hotellille kerkisin kymmenen minuuttia ennen uutta rytinää.

13.7.2022, Joensuu - Kangasniemi, 232km
Mistähän ihmeestä hotellit saa sitä kamalan huonoa appelsiinimehua aamupaloillensa. Muuten kyllä oli taas oikein maistuvaa. Varsinkin letut hillolla maistui ja energiaa riitti matkantekoon. Pyörätiet oli moninpaikoin täynnä roskaa ukkosen jäljiltä ja lakaisukoneet hommissa heti aamusta.
Maltoin pysähtyä liian harvoin katselemaan mitään kiinnostavaa vaikka ei minulla mikään kiire ollut. Heinävedellä maltoin sentään jäädä hetkeksi ihmettelemään Kermankosken kuohuja.
Leppävirralla taukoa pitäessä tarkistin, että takavaihtajan akussa on vielä virtaa 3/5 pykälää enkä ladannut sitä. Pari kymmentä kilometriä ennen Kangasniemeä Garminin ruutuun välähti punainen varoitus akun alhaisesta varauksesta. En viitsinyt pitää taukoa ja ladata sitä power bankilla vaan päätin ajella pienillä vaihteilla loppuun, ettei vahingossakaan jää iso vaihde päälle. Pääsin onneksi perille ilman sähkön loppumista.
Kangasniemen leirintäalueella odotti aitan avaimet sovitusti postilaatikossa ja pääsin nopeasti majoitukseen. Aamulla avaimen palautus ja maksu samaan paikkaan. Yhtään ihmistä en koko paikassa nähnyt.

[Posankka]

Yötön3000 2022 raportti (osa 3)

14.7.2022, Kangasniemi - EVO, maali, 164km
Viimeinen päivä. Sataa, ei sada, sataa, ei sada... No vettä se vaan on eikä vaarallista. Paitsi se jyrisevä vesi, jota tuli hetken aikaa Sysmän jälkeen.
Tommi oli seurannut tarkasti täplää kartalla ja väijyi kameran kanssa Pulkkilanharjulla kuvaamassa. Oma elämänsä Mauno Ahosena oli selostuskin videolla. Vähän sen jälkeen Garminin reittiin oli jäänyt joku virhe, mutta onneksi tajusin sen nopeasti ja jäi turhat 10km pois. Enää tuossa vaiheessa ei kiertäminen olisi kiinnostanut yhtään.
20km ennen Evoa tuli maantiepyöräilijä vastaan ja kyseli ajanko yötöntä. Joel kertoi seuranneensa meidän etenemistä tiiviisti somessa ja kartalla. Hetken juttelun jälkeen lähdin jatkamaan loppukiriä Evolle.
Evolla partiolaisten leiri teki vielä muutaman kilometrin lisälenkin, kun metsän keskellä en päässytkään suunniteltua reittiä vaan minut käännytettiin ympäri. Isolle tielle palattuani perääni ilmestyi valkoinen auto, joka ei mennytkään ohi. Vanhempani olivat "ihan sattumalta" autoilemassa juuri silloin Evolla.
Siitä vielä viimeiset viisi kilometriä CP1 lähtö ja maalipaikkana toimineelle laavulle ottamaan pakollinen kuva ja laittamaan maaliintulokuittaus someen. Hetken seisoskelun jälkeen parkkipaikalle, jonne vaimo ilmestyi samalla hetkellä hakemaan minua.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Ajettu matka: 3039km
Kokonaisaika: 11d 23h 30min