Luulen ettei sen hienous yhtään kärsi mahdollisista naarmuista ja kolhuista. Ne joita ei voi tai viitsi paikata jäävät näkymään, mutta konsepti on niin vahva etteivät ne välttämättä pistä edes pyörän omiistajan silmään.
Jossain kaksi-kolme kertaa halvemmmassa valmistajan perusvärityksessä olevassa pyörässä, jonka hienous on yksinomaan värisävyssä ja maalipinnan virheettömyydessä, pienikin vaurio voi harmittaa ikävästi, jos se on paikassa jonka näkee joka kerta kun lähtee ajamaan.
Muutenhan tällainen pyörä on tietysti hienoin nimenomaan omistajalleen, joka on - onnellisessa tapauksessa, josta tässä epäilemättä on kyse - saanut sellaisen pyörän kuin on unelmoinut. Seuraavaksi hienoin se on niille jotka tietävät tarinan tai konseptin värityksen takana ja jotka tavallaan osaavat katsoa pyörää sen omistajankin silmin.
Kolmas ryhmä on sitten se, joille tarina on yhdentekevä ja jotka joko tykkäävät tai eivät tykkää fillarin ulkonäöstä.
Itse kuulun tähän viimeiseen ryhmään eikä sillä tykkäänkö vai enkö tykkää ole mitään kiinnostavuutta, mutta minusta saman idean olisi voinut toteuttaa toisinkin. Sekin on tietysti osa tällaisen custom-värityksen hienoutta, että toteutus on mahdollisimman pitkälle pyörän omistajan toivomusten tai suunnitelman mukainen.
En myöskään kuulu niihin, joista tuommoinen klassinen putkirunko on se kaikista hienoin, enkä ole koskaan haaveillut titaanirungosta, mutta kyllähän nuo kulmat hivelevät minunkin silmääni. Eikä noin tyylikäs joustohaarukka mitenkään pahalta tuossa fillarissa näytä.
Light Bicycle on nyt julkaissut uuden gravelkehän/kiekot AR25 Carbonit. Sisäleveys 24 mm, ulkoleveys 29 ja korkeus 25.
Tähän asti kaikki ok, mutta kehän paino on vain 250 g kpl. Vertailun vuoksi Enven G23. paino 329 g (ovh 3000 euron luokkaa ja kiekkojen kokonaispaino n. 1.300 g navasta riippuen).
Tarkemmin kun katsoin specsejä niin : max rider weight on 90 kg (on a flat ground). Tuosta sitten rakentelemaan kestäviä gravelkiekkoja.
Ja AR25 kiekkosetti painaa LBn mukaan 1057g dt240 navoilla ja sapim airopinnoilla. Mukavan kevyt kyllä. Täytynee harkita…
Mulla on ollut samalla 90kg painorajalla varustettu LBn 50mm (32mm ulkolev, 240 navat, sapim aero) airokiekkosetti nyt pääasiassa grävelkäytössä reilut kaksi vuotta eikä ensimmäistäkään ongelmaa. Noiden paino 1386g (ja oma paino 75-80kg riippuen vuodenajasta)
Ei ole painolla pilatut. LB:ssä on kuitenkin se hyvä, että ilmoittavat sivuillaan nuo painorajat . LB:llä on kehissä mallit heavy duty, standard ja flyweight/ultra light ja jokaiselle suuntaa antava suositus myös käyttötarkoituksesta ja painorajat
Kun esim. Trekillä ja Spessulla on omat testausmenetelmät ja takaisinkutsut toteutetaan tasolla 1 hajonnut per muutama tuhat kappaletta niin ei nuo taitaisi mennä seulan läpi. (Usan vahingonkorvauskäytännölläkin varmasti vaikutuksensa). Esimerkkinä Spessun Alpinist/Rapide ei-tubeless tapaus
^Kiekoista lähtisi puoli kiloa helposti ja suht edullisestikin, sitten ehkä 100g satulasta ja jarrulevyistä myös ns. pikkurahalla. Tämän jälkeen ei ihan pienellä kustannuksella keventelyä enää löydykään, pyörän käyttötarkoitus huomioiden. Mutta siis alle 9 kilon, joka on jo hyvin hintaluokka huomioiden.
Näin nyt itse myös huomannut. Omissa mahdollisissa päivityksissä ja kevennyksissä olen ajatellut niin, että pyörän käyttötarkoitus ja "luonne" ei saa muuttua pelkän keventelemisen ilosta, foorumit on täynnä kevyitä gravelpyöriä, jotka oikeasti ovat 1 by maantiepyöriä maantiekiekoilla ja hieman isommilla renkailla
Mulla on frendillä myös lb:n leveät ja kevyet aerokiekot gravellissa. Ei todellakaan sääli noita. Mieletöntä kyytiä meikon alamäki ja junarata 40mm terroilla. Ei mitään ongelmia kiekoissa.
Ja tosiaan samoilla kiekoilla ajaa myös maantietä.
Pointti oli että onko ne riittävän kestävät joillakin hieman epämääräisillä yleisillä kestävyysoletuksilla. Perusteeton väitteeni on että Enven kevyt kehä olisi, tuota LB:tä epäilen
Noin itsekkin olen epäillyt, mutta nyt on useammalla tutulla kajahdellut pro merkkien kuiturunkoja ja taas nuo lbl:n kiekot tuntuvat kestävän mitä vaan. Eli enpä sano mitään ilman kokeilua.
Noita ultrakeveitä versioita epäilen, kun valmistaja itsekin sanoo että 90 kg ja tasamaalla, sekä suosittuja teinien, naisten ja kevyiden mieskuskien keskuudessa tjsp.
Voi olla että Usassa ollaan erityisen tarkkoja noista kestävyys (onnettomuus) asioista ja vahvuudet sen mukaisia.
Tänä kesänä katsellut sekä semiaerovanteita ja viimeksi gravelkiekkoja, ja sellainen mututuntuma on että dt swissin 240 navoilla olisi:
- 50 mm ja nykyleveiden tubelesskiekkojen minimipaino siellä 1.400 g
-30 -37 mm korkeiden gravelkiekkojen 1.300 g
tasolla.
^ No on noi LB:n kehät kieltämättä kevyet, mutta en niitä ajamatta tuomitse. Luulisi kestävän gravel-käytössä, kun myyvät samaa kehää myös xc-mallina (xc924). Voihan myös olla, että ne räjähtävät alle ensimmäisessä hypyssä.
Ohessa uudemmista " kisagravel-semiaeromaantiepyöristä" Addict, Kaius, Wilier Rave ja Factor sekä vertailun vuoksi 3T joka ilmeisesti oli ensimmäinen ja omanlaisensa tässä genressä.
Hyvin 3T ulkoisesti kestää aikaa, tuo johdotus ohjaamon tienoilla on nykyisin ennemmin persoonallinen kuin ruma.
Scott Addict jostain syystä miellyttää muista eniten, vaikka olenkin tällä hetkellä selkeästi enemmän perinteisemmän muotoilun kannalla esim. crux.
Onko siinäkään muotoilussa kovinkaan paljoa eroa; takahaarukka ja ei integroitu ohjaamo, vai onko itsellä kysymys siitä että aerogravel ei kuitenkaan istu omaan ajatukseen hyvin.
Comment