Näytä tavallinen näkymä : Käärmeet maastossa
proileri
08.04.2013, 13.56
Meikäläinen o biologina sekä käärmeharrastajana aina kiinnostunut kyseisen eläinryhmän asioista, ja nyt kun täällä maastopyöräilijöitä on niin ajattelin kysellä että onkos teillä kokemuksia kyseisistä elikoista maastossa? Samoin voi esittää kysymyksiä käärmeistä meikäläiselle, jos on mietteitä.
Olen siinä teoreettisessa käsityksessä että kyykäärmeistä on hyvin harvoin harmia maastopyöräilijöille, koska käärmeen iskuetäisyys on alle puoli metriä, eli käytännössä pureman saanti edellyttäisi käärmeen päälle kaatumista. Ihan muunlaiset "snakebitet" tuntuvat olevan suurempi riesa :D Käärmeiden hyvästä maastoutumiskyvystä johtuen yleisin tapa saada purema Suomessa on paljaaseen jalkaterään mökin pihassa tai sitten käteen marjastaessa.
PS. Jos jollakin on maastohavaintoja Oulun läheisyydessä kyykäärmeistä niin pistäkää mulle viestiä, käyn mielelläni nuuskimassa käärmealueita ja kuvaamassa eliöitä :)
...ajattelin kysellä että onkos teillä kokemuksia kyseisistä elikoista maastossa?...
On.
Millaisia kokemuksia haluasit kuulla?
snowfake
08.04.2013, 14.21
En oo tainnu koskaan maastossa nähdä/huomata käärmettä, maantiellä ajaessa pari kertaa näkynyt tien laidalla. Lähteeköhän ne hirvittävää puhinaa karkuun jo paljon ennen kuin on kohdalla?
käytännössä pureman saanti edellyttäisi käärmeen päälle kaatumista.
tai pysähtymista ja jalan maahan laittoa, tai taluttaessa....
Muutamia näköhavaintoja, mutta ovat olleet joko paikallaan tai luikerreleet pakoon. Alle ei ole jäänyt, eikä ole yrittäneetkään käydä päälle.
Kare_Eskola
08.04.2013, 14.31
Enimmältään noita näkee helteisillä hiekkatielenkeillä Keski-Suomen vuorisilla takamailla. Yhdelläkin lenkillä kymmenkunta autojen yliajamaa ja ehkä viisi eläväistä. Yhtä ajoin vahingossa sen verran läheltä että mokoma yritti jotain. Ja kun toista pysähdyin ihmettelemään, niin en saanut sitä pakenemaan tömistämällä tai kiviä heittelemällä, piti kiertää.
Maastopyöräillessä olen nähnyt vain yhden, se oli Helsingin Kivikossa, mäen päällä louhikkopolulla.
Hyvätapaisempia ja harmittomampia kuin bemarikuskit. Tiellä on tilaa kaikille.
snowfake
08.04.2013, 14.36
Hyvätapaisempia ja harmittomampia kuin bemarikuskit. Tiellä on tilaa kaikille.
Se ero niillä myös on että tulee huono mieli jos ajaa käärmeen yli.
Kare_Eskola
08.04.2013, 14.45
Vaskitsoita olen muuten nähnyt maastopyöräillessä ja hiekkatieajeluilla melkein yhtä paljon kuin kyitä. Siinäpä vasta sulavalinjainen ja omalla jalattomalla tavallaan tyylikäs otus.
Ja viime vappuna maastopyörälenkin tauolla ihailimme tunnin verran, kuinka rantakäärme uiskenteli erässä Sipoonkorven lammessa. Elegantti liikkeissään, ja hyvä että laittanut täplät poskiinsa.
Eipä käärmeistä ole ollut haittaa. Muistaakseni yhden olen reilun kolmen vuoden aikana nähnyt ja sekin oli jäänyt auton alle.
perttime
08.04.2013, 15.17
Maastoajelun hiekkatieosuudella olen joitain vuosia sitten ajanut kyyn yli, kun en ehtinyt vauhdissa rekisteröidä, ettei se ollutkaan keppi. En jäänyt tutkimaan seurauksia.
Viime kesänä näin pienen kyyn kävellessäni lämpimässä metsänreunassa ahkerasti pyöräiltyä polkua. Se siirtyi kyllä sivummalle, mutta tällä oli sen verran maastoon sulautuva väri, että pyöräilijä ei välttämättä olisi ehtinyt huomata lainkaan. Olisi saattanut jäädä alle.
Kuinkahan pahasti käärmelle mahtaa käydä, kun sen yli ajaa pyörällä? Polulla saattaa olla vähän tuuristakin kiinni, kuinka tiukasti renkaat juuri silloin on maassa.
PS. Jos jollakin on maastohavaintoja Oulun läheisyydessä kyykäärmeistä niin pistäkää mulle viestiä, käyn mielelläni nuuskimassa käärmealueita ja kuvaamassa eliöitä :)
Tuolla keskustan eteläpuolen kivikoissa niitä kuulemma näkee. Esim. Maikkulan ja Mäntylän suunnilla.
Kyllä joka puolella Oulua on kyitä, joinakin kesinä enemmän ja joinakin vähemmän. Myös aivan asutuksen keskellä. Useimmiten kyllä tapaamani yksilöt ovat olleet kaksiulotteisia jossain asvalttitiellä, maastossa olen tainnut nähdä oulun seudulla kyyn kaikkiaan pari-kolme kertaa. Maastossa kyllä varmasti usein jäävät pyöräilijältä huomaamattakin, vaikka läheltä ajaisikin.
Rantakäärmeitä onkin vähemmän, en muista nähneeni koskaan täällä moista.
ErWo9iJn
08.04.2013, 17.10
Ei kyllä pyöräillessä niitä huomaa, kokonaan toinen juttu on sitten omalla pihalla, vähintään kerran syksyssä tennari alkaa kummasti sihisemään ja kun asiaa tarkastelee lähemmin, niin siellähän on joku onneton jäänyt tennarin alle, onneksi on niin paksusti sammalta tuossa pihassa nurmen sijaan, että ei käy kovin pahasti ja kun varovasti helpottaa painetta ja hyvin hitaasti siirtyy takapakkia, niin eivät ole testanneet hampaitaan jalkaan.
En ole nähnyt kuin kyykäärmeitä mielestäni, muisti ei ainakaan sano, että muita olisin nähnyt, mutta ei muistiin aina voi luottaa.
Kuolleita kyykäärmeitä näkee toisinaan, täkäläisillä on tapa koukata autolla niiden päältä :(
Aika suomaista maastoa on, en tiedä kuinka nuo kyyt oikein suosta tykkäävät, eikös ne enemmän ole kuivan metsän ja kivikon ystäviä?
Hyvin tämäkin veitikka kiemurteli vaikka vähän päälle tallasinkin, vaikea on moista erottaa jos ei ihan etsimällä etsi. Ihan tarpeeksi hankalaa se tuollaisen elo on kyllä ilman päälletalsimistakin, harmittaa aina moiset tapaukset:
http://farm9.staticflickr.com/8544/8630566601_9e9915cdf4.jpg (http://www.flickr.com/photos/93946712@N07/8630566601/)
kyy_2010_pieni (http://www.flickr.com/photos/93946712@N07/8630566601/) by ErWo9iJn (http://www.flickr.com/people/93946712@N07/), on Flickr
Markku Liitiä
08.04.2013, 17.12
Näkisikö noita keskimäärin puolen tusinaa joka kesä elävinä, ja saman verran auton alle jääneinä. Mielenkiintoisia otuksia, pysähdyn aina katselemaan, kun havaitsen. En lainkaan ymmärrä, miksi joku haluaa tappaa kyitä - ilmeisesti joku agraariseen suomalaisperintöön liittyvä juttu.
Jokusen kerran olen kepin avulla nostanut kyyn pois tieltä, jottei se jäisi auton alle.
Yhden ainoan kerran olen kohdannut ärhäkkään yksilön. Se jökötti keskellä polkua, nosti päätään ja suhisi voimakkaasti. Odottelin aikani, että se älyäisi luikertaa pusikkoon, mutta ei. Menin lähemmäksi, suhina sen kuin koveni eikä käärme liikkunut mihinkään. Katsoin parhaaksi kiertää otuksen kanervikon kautta.
Kyllä noita muutaman aina kesäisin varsinkin hiekkatie maastoissa näkee. Eipä noista harmia ole. Ulkomailla voi sitten olla helpompaa saada kunnon "snakebite".
http://bike198.com/wp-content/uploads/2012/03/snake-640x403.jpg
Itse en ole koskaan tietoisesti törmännyt kyyhyn maastossa pyöräillessä, mutta
maantienlaitaa kun on paahtanut niin yllättävän usein katsoo että mikäharmaa viiva siellä menee varmistuen käärmeeksi.
Liekö olleet ottamassa aurinkoa. Sitten on ne varmat käärmepaikat missä kaikki aina näkee käärmeitä paitsi meikäläinen.
Kesy-Etelä. Vetelä-Hesa.
Hakunila. Sipoonkorpi. Ponihaka. Vuosaari. Runsaasti käärmeitä.
Viikki. Kivikko. Kohtalaisesti.
Eniten huolettaa maaampiaiset, siis maastojuoksijana ja todella huonona maasturikuskina. Ja nyt kun tästä taas mainitsin, niin kotona saan kuulla että miksi ei ole epipeni päivitetty. Vttu meikäläinen kuole jo yhteen tomaattin, mitäköhän tapahtuisi jos Kyy iskisi hampailla, eli pistäisi. toki olisi viehöättävää nähdä kuinka kyy todella puree.
Hyvä aihe muuten! JA anteeksi väärä "maanosa" ja sitä kautta tyly asia-sabotointi.
Joskus penskana mummolassa hurautin kyyn ylitse fillarilla sen jälkeen en ole kyihin törmänny pyörän kanssa.
proileri
08.04.2013, 18.56
Oho, täähän olikin suosittu aihe. Tuli itsellänikin mieleen siitä ku hiljalleen täällä pohjoisessakin alkaisi olla sitä aikaa ku kyyt heräilevät auringonpaisteeseen lämmittelemään.
En oo tainnu koskaan maastossa nähdä/huomata käärmettä, maantiellä ajaessa pari kertaa näkynyt tien laidalla. Lähteeköhän ne hirvittävää puhinaa karkuun jo paljon ennen kuin on kohdalla?
Yleensä mielummin naamioituvat paikalleen, käärmeet ovat mahdottoman hyviä ja kärsivällisiä olemaan hievahtamatta. Aistivat kyllä tärinää kohtuudella eli voivat hieman kauemmaksi sopivassa maastossa luikertaakin.
tai pysähtymista ja jalan maahan laittoa, tai taluttaessa....
Onneksi tallaillessakaan ei tarvi kauheana pelätä, yleensä nappaavat siihen kohtitulevaan kenkään jos päälle on astumassa. Maiharimittainen varsi on mielestäni riittävä, jos suojautua haluaa.
Aika suomaista maastoa on, en tiedä kuinka nuo kyyt oikein suosta tykkäävät, eikös ne enemmän ole kuivan metsän ja kivikon ystäviä?
Yleensä joo, jyrsijöiden perässähän ne ovat ja viihtyvät juurakoiden koloissa, risupinoissa sun muissa piilossa, joka rajaa elinpiiriä kuivemmille seuduille. Tietty liikkuvat sitten ruoan perässä ja muutenkin jonkin verran.
Mielenkiintoisia otuksia, pysähdyn aina katselemaan, kun havaitsen. Jokusen kerran olen kepin avulla nostanut kyyn pois tieltä, jottei se jäisi auton alle.
Siinä on ihan hyvä toimintamalli :) Ei tosiaan tarvi kuin parin metrin päästä kiertää ni käärme kyllä jatkaa sitten eri suuntaan menojaan. Jos pitää siirtää ni sitte metrisellä kepillä, käärme ei tosiaan osaa hypätä eteenpäin vaan korkeintaan ponkaisee mutkalta suoraksi.
Pihasta löytyneen käärmeen voi ohjailla sankoon, kansi hyvin päälle ja siirtää parin kilsan päähän metsään. Eivät ole kauhean reviiritietoisia, eli eivät hanakasti palaa takaisin lähtöpaikkaan.
Eniten huolettaa maaampiaiset, siis maastojuoksijana ja todella huonona maasturikuskina. Ja nyt kun tästä taas mainitsin, niin kotona saan kuulla että miksi ei ole epipeni päivitetty. Vttu meikäläinen kuole jo yhteen tomaattin, mitäköhän tapahtuisi jos Kyy iskisi hampailla, eli pistäisi. toki olisi viehöättävää nähdä kuinka kyy todella puree.
Kyyn puremasta ei tule välttämättä samanlaista kohtausta kuin ampiaisen myrkystä, mutta on sekin mahdollista. Yleensä ampiaiset ja mehiläiset ovat olleet Suomessa vaarallisempia kuin kyyt, mutta lapsilla, lemmikkieläimillä, ikäihmisillä ja joskus jopa terveillä aikuisillakin voi kyyn puremastakin aiheutua vaarallisia oireita. Yleensä kannattaakin varautua lähtemään päivystykseen siltä varalta että olo heikkenee, tai käydä tarkistettavana. Yleensä siellä polin jonossa saa ainakin sen muutaman tunnin odotella, ni pitäisi pahimpien oireiden tulla ilmi :D
Yleensä kyllä saa odottaa polilla.
Mutta tässä kohtaa olen VIP-asiakas ja hoitaja-henkilöt ovat minut ottaneet aina jonon ohitse ja suoraan tiputukseen, ja vähän lisähappea yms. hellää hoivaa.. K18...kun olen saanut ampiaisen pistoksia. Kroppa ei turpoa mutta muuten on ollut melkoisen vänkä olo. Ja pari kertaa on tullut se epipeni iskettyä omatoimisesti reiteen.
Että Kyy olisi kiva ihan vaan testata, miten vaikuttaa meikäläiseen. ON nimittäin jännitys kadonnut elosta kun kunto huononi.
Tomaattia jos syön niin se on pahempaa myrkkyä kuin mikään, minun kryptoniitti. Putoan kuin teristaivaalta, tosin harvoin succicsissa olen vahingossa syönyt mitään sellaista missä on tomaattia. Jatketaan nyt puuppalinjalla kun sain vettä myllyyn, onneksi ei tullut kirjoitus virhettä ja oisin ämmän sijaan kirjottan peellä myllyn.. Italian kaunein nainen olisi ottanut minut mielellään mafia-sukunsa päämiehen vävyksi, mutten voinut sietää sen pastakastiketta ja tiramisua. Joten otin sellasen Vaimon jolle saa itse kokata, jotta saa siitä mistä itse pitää, nih.
Menen menen, kun noin vakavana katsotte aikuista miestä ja sen aivotonta soopaa. Mutta sen verran sanon, että näin hassuissa kengissä mitä minulla on saa olla ihan rauhassa pelkkä pelle. Mukavaa ja hauskaa ja heihei!
Näkisikö noita keskimäärin puolen tusinaa joka kesä elävinä, ja saman verran auton alle jääneinä. Mielenkiintoisia otuksia, pysähdyn aina katselemaan, kun havaitsen. En lainkaan ymmärrä, miksi joku haluaa tappaa kyitä - ilmeisesti joku agraariseen suomalaisperintöön liittyvä juttu.
Mökki saaristossa ja siellä kyyt on "perinteisesti" nitistetty. Syy on yksinkertaisesti ollut se että pureman sattuessa lääkäri voi olla monen tunnin ajomatkan takana. Lapset ja lemmikit eivät kyitä osaa varoa.
tvhakala
08.04.2013, 20.10
Kyllhän noita maastossa rymytessä jonkinverran näkee. Toisinansa nuilla on ikävä tapa lötköttää siinä keskellä polkua (tai sit minulla on ikävä tapa ajella sillä polulla...). En ihan ole päälle ajanut (tietääkseni) mutta sen verran läheltä mennyt että sihinää olen saanut osakseni. Hiukka hirvittää että jos joku kerta kaatuu naamalleen semmoisen otuksen päälle.
Ja jos muuten haluaa käärmeitä löytää, niin oman kokemukseni mukaan yliveto konsti on kävellä metsässä paljain jaloin. Silloin on pakko kävellä varovasti, jolloin maa ei niin tärise, ja muutenkin tulee katsottua sitä maata vähän tarkemmasti kuin kengät jalassa kävellessä. Käärmeiden määrä moninkertaistuu hetkessä :).
Kerran ainakin olen maastopyöräilessä nähnyt rantakäärmeen.
Tapahtui Helsingin Kivikossa.
Kesken lenkin kattelin kauempaa, että jollain on koira vapaana ja se tutkiskelee jotain selkeästi. Kiinnostuin ja ajoin lähemmäksi. Tarkemmin kun katsoi niin musta-valkoinen koira hahmottui mäyräksi ja heti kun se huomasi minut niin lähti luikkimaan karkuun. No se hävisi aika nopeasti näkyvistä, pyörä sivuun ja kävellen katsomaan, mitä se mäyrä siellä puuhasteli. Sieltä pienen silmäilyn jälkeen löytyi rantakäärme paras pakovauhti päällä. Nopeasti keppi käteen pientä nostelua. Ei ollu mitään isompia reikiä tullu mäyrän lounaaseen. No käärme jatkamaan matkaan ja parin metrin päähän mentyään se oksentaa sammakon mahastaan.
Sammakko oli tietysti ihan liman ja vatsanesteitten peitossa, mutta kuitenkin ihan tuoreen näköinen. No hetki meni niin sammakkokin lähti siitä pomppimaan johonkin.
Hetken siinä mietittyäni kaikenlaista, tyyliin ravintoketju, mäyrä helsingissä, oman elämän avara luonto, pitäiskö ajaa hiljempaa että näkisi enemmän jne...
No huikka vettä ja lenkki jatkuu...
Harmi vaan ettei yleensä näe yhtä paljon kun käy pyöräilemässä. Eläimet kuitenkin ovat kiinnostava osa luontoa.
Mäyrä on helppo bongata, kuten moni muukin ötökkä täällä etelässä.
Samperi, ilveksen olen nähnyt mutten vieläkään ole kunnon havaintoa päässyt tekemään viiksitimalista.
Pyöräpummi
08.04.2013, 21.18
"Isossa kirjassa" oli tarina jossa Eeva otti sen kielletyn hedelmän ja tarjosi Aatamille.
Jumalan sitä kysyessä Eeva laittoi koko episodin käärmeen syyksi.
Jumala rankaisi sekä Eevaa että käärmettä tekosistaan.
Eevan rangaistus oli olla ikuisiksi ajoiksi miehen alamaisena. Käärmeen rangaistus taas oli madella maassa eläinten polkemana.
Tosin luulen että nykyisistä raamatuista tuo Eevan rangaistus on sensuroitu. Koraanissa se on varmasti vielä jäljellä.
Olen kuitenkin sitä mieltä että käärmeistä ei Suomessa ole oikeastaan minkäänlaista haittaa.
Ehkä silloin jos on pieniä lapsia alttiina kyyn puremille.
Mä olen hätyytelly kyitä ajoradoilta tömisettelemällä jalkoja vieressä, etenkin keväisin noita näkyy maantielenkeillä kohtuu paljon. Vaskitsoja olen joskus nostellu takasin pientareelle. Niihin ei varmaan saisi koskea, mutta vaskitsan liikkuminen asfaltilla on todella tuskaisen näköistä ja joutuvat varmasti helposti yliajetuiksi jos ei vähän avita. Vaskitsat on kyllä upean näköisiä ja yllättävän vahvoja. Lenkit pääosin Helsingin länsipuolen kehyskunnissa.
Meidän talonyhtiön pihalla asuu ainakin yksi rantakäärme, sen verran paljon sitä näki viimekesänä. Rantakäärmeet on ainakin näin suht pienen koiran omistajan näkökulmasta hyvä juttu, kun rantakäärmeet ja kyyt ei ilmeisesti viihdy samoilla alueilla.
tämä otus tavattiin maastolenkillä 19.04.2011 Lohjan Myransmalmenilla, lunta oli enää varjopaikoissa
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/attachment.php?attachmentid=9983&d=1365441984
pysähdyttiin kaverin kanssa miettimään mihin suuntaan jatketaan kun kaveri huomasi käärmeen n metrin päässä.
itse tuskin olisin sitä huomannut kun nytkin sain vähän aikaa katella että missä vaikka kaveri osoitti sormella.
rauhallisesti lähti luikertelemaan poispäin, taisi olla vielä vähän kohmeessa
Glaciesvir
08.04.2013, 21.38
Mökin kivilaiturissa asuu rantakäärmeitä. Anoppi kävi yksi aamu uimassa ja jäi makoilemaan laiturille. Ihmetteli, mikä kutittaa kylkeä ja rantakäärme oli jäänyt ponttoonilaituriin jumiin.
kerran olen nähnyt kyyn luonnossa ja samalla kertaa tuli nähtyä kahdesti, joten lasken silti yhdeksi kerraksi. Vierumäen vanhalla golf-kentällä kuumana kesäpäivänä kohtasin kyyn kentän reunalla. Kumpikin taisi säikähtää toista ja hyppäsi toiseen suuntaan. Pari reikää myöhemmin ihmettelin tiiauspaikan luona pientä keppiä, joka sitten lähti luikertelemaan sekin. Golffareissa kanssa jokunen "tapetaan kyy kohdattaessa"-tyyppi.
Meidän talonyhtiön pihalla asuu ainakin yksi rantakäärme, sen verran paljon sitä näki viimekesänä. Rantakäärmeet on ainakin näin suht pienen koiran omistajan näkökulmasta hyvä juttu, kun rantakäärmeet ja kyyt ei ilmeisesti viihdy samoilla alueilla.
Mökkitontilta on kyllä tavattu molempia, paljon useammin onneksi sentään rantakäärmeitä.
Käärmeiden uimista on lysti katsella rannalta käsin, mutta itse uidessa en yhtään tykkää, jos ilmaantuu käärmeseuraa. Vuosia sitten veli kolaroi uimalenkillä rantakäärmeen kanssa, ja yleensä hiljainen ja rauhallinen mies päästi sellaisen ulinan, että meitä ilmaantui hengenpelastusmielessä ainakin kaksi sukulaista rantaan.
Pyöräillessä ei tosiaan paljon käärmeitä huomaa, kun vahtaa polkua. Sienimetsällä niitä olen enemmän nähnyt, kun on väijy päällä. Toissa kesänä Saimaan saaressa yksi kyy puraisi sääreen, kun horjahdin polulta varvikkoon. Sitä kyytä en kyllä ehtinyt näkemään, sillä taisi olla kiire pakoon jättiläishirviötä ja minähän näin vähän aikaa vain tähtiä : )
pyöräillessä ei ole tullut vastaan, mutta suunnistuskisassa meinasin kerran astua nastatossuilla päälle. Hellepäivänä kyy oli kosteassa painanteessa vilvoittelemassa ja minä loikkasin pieneltä kumpareelta alas kovalla vauhdilla, kun näin tasaista juoksu-uraa. Nippanappa sain venytettyä askelta kyyn ylitse. Toisen kerran iltarasteilla (pahvisten kilpailukorttien aikaan) kyy oli linnoittautunut kiven kolossa olavan rastilipun alle ja oli kyllä valmiina leimaamaan kortit, mutta ei sinne kukaan kättään työntänyt. Jatkettin vaan matkaa.
Retkeiltiin poikien kans Vaakkoilla 2010 keväällä. Päivä oli tuskaisen kuuma, tais olla reilu parikymppiä lämpöä. Istuksittiin laavulla ja kaikilla oli kintut paljaana, kun yhtäkkiä laavun alta poikien koipien välistä luikerteli kyy siihen kalliolle. Kerkesin napata siitä videon (http://jiipeen.otokset.fi/kuvat/Retkeily/Vaakkoi+expedition+2010/K%C3%A4rmes.avi).
Pikku-ukkelit kisko lantsarit jalkoihin melko nopeesti. Sitä jäin pohtimaan, miksei se halunnu kenenkään varvasta purra? Kuusi pientä, ja kaksi hiukan suurempaa jalkaa olis ollu tyrkyllä.
Seurasin sitä perässä niin siihen viereiseen kivilouhuun se meni jemmaan.
proileri
09.04.2013, 09.12
Mä olen hätyytelly kyitä ajoradoilta tömisettelemällä jalkoja vieressä, etenkin keväisin noita näkyy maantielenkeillä kohtuu paljon. Vaskitsoja olen joskus nostellu takasin pientareelle. Niihin ei varmaan saisi koskea, mutta vaskitsan liikkuminen asfaltilla on todella tuskaisen näköistä ja joutuvat varmasti helposti yliajetuiksi jos ei vähän avita. Vaskitsat on kyllä upean näköisiä ja yllättävän vahvoja. Lenkit pääosin Helsingin länsipuolen kehyskunnissa. Meidän talonyhtiön pihalla asuu ainakin yksi rantakäärme, sen verran paljon sitä näki viimekesänä.
Saa niihin tuommoisessa hyvässä tarkoituksessa koskea, vaikka rauhoitettu eläin onkin :)
Rantakäärmeet ovatkin kivoja eläimiä, myös täysin myrkyttömiä epeleitä eli sinänsä turvallisia seurata myös lähempää. Myös huomattavasti ketterämpiä kiipeilijöitä ja uimareita kuin kyyt, johtuen pitkästä hoikasta ruumiinrakenteesta. Harmi kun täällä pohjoisessa niitä ei pääse bongailemaan, ovat aika pitkälti eteläisimmän rannikon iloja.
Toissa kesänä Saimaan saaressa yksi kyy puraisi sääreen, kun horjahdin polulta varvikkoon. Sitä kyytä en kyllä ehtinyt näkemään, sillä taisi olla kiire pakoon jättiläishirviötä ja minähän näin vähän aikaa vain tähtiä : )
Haa, ensimmäinen sääreen purassut kyy mitä olen vähään aikaan kuullut, haluaisitko kertoa tarkemmin? Sanoinkin tuossa aiemmin että melkein pitää päälle kaatua että saisi pureman :D Olikos tuossa tapauksessa kenkiä jalassa, mihin kohtaan tuli purema ja millaisia seurauksia siitä oli?
Sitä jäin pohtimaan, miksei se halunnu kenenkään varvasta purra? Kuusi pientä, ja kaksi hiukan suurempaa jalkaa olis ollu tyrkyllä. Seurasin sitä perässä niin siihen viereiseen kivilouhuun se meni jemmaan.
Heh, taitaa pienet jalatkin olla vielä vähän turhan suurta riistaa. Käärmeethän nielevät saaliinsa kokonaisena, niillä ei ole varsinaista purukalustoa kuin sen verran että saa kiinni pidettyä. Vaikka saisivat kissankokoisen otuksenkin mahdollisesti hengiltä, niin siitä ei olisi käärmeelle mitään iloa, kun ei mene nielusta alas.
Oma lemmikkikäärmekään ei ole mua koskaan käteen koettanut purra, vaikka sitä usein käsittelenkin ihan paljain käsin. Nuuskaisee kättä ja sitten toteaa että "jaa tämä o taas se ärsyttävä juttu joka aina tulee käpälöimään, lähenpäs tästä takaisin nukkumaan" :D
H.Brooks
09.04.2013, 09.34
Ei kyytä ole Suomessa rauhoitettu. Se, tappaako niitä vai ei, on sitten jokaisen päätettävä itse.
Kissoja tapetaan surutta, kun ovat lainsuojattomia. Käärmeitä nostellaan kepeillä turvaan.
Mietin vain että kissasta ei ole haittaa ihmiselle, eikä se niin paljoa verota lintukantaa että sen takia niitä pitäisi luonnosta vähentää. Ja anteeksi offari, kehtasin kuitenkin suistaa asialinjasta pois, kun joku sotki jo satukirjan ja aiheettoman syytöksen esitti naisista. Totuushan on, että se XY on se heikompi lenkki tässä yhtälössä XX.
Joskus jonkun russellit napostelevat rottia, supikin on saanut Ventillä häädön tältä planeetalta, eiku joltain äkäseltä nartulta. Käärmettä se on tutkinut ja olen varma että sekin päivä tulee kun sipoonkorven kyyt saa russelilta häädön.
Ylättävän paljon noita kyitä olen nähnyt fillaroidessa. Varsinkin noissa bike parkeissa. Calpiksesa ja Sappeessa. Sappeessa ajoin viime kesänä yhden yli kun keskellä baanaa makoili. En huomannut ennenkuin sihisi vietävästi kun Minioni rullass yli. Mökillä saaristossa niitä on jo ihan kiusaksi asti mutta vähän vaikuttaisi siltä että kissat pitää ne kurissa. Onko se mahdollista?
Sent from my Gary Fisher Roscoe using Tapatalk.
Kerran varhaiskeväällä tuli kyyhavainto maasturilla tiukkaa ylämäkipolkua puskiessa. Kyy oli polun vierellä kiepillä ottamassa aurinkoa, kelit oli silloin vielä yöllä aika kylmät ja varmaan oli aamusen kohmeessa vielä. Onneksi ei kuskin ajotekniikka sillä kertaa pettänyt. Käärme oli niin lähellä polkua, että helposti olisi jalalla tukea ottaessa tallannut suoraan päälle. Kumpikohan olisi pelästynyt pahemmin..
...Mietin vain että kissasta ei ole haittaa ihmiselle, eikä se niin paljoa verota lintukantaa että sen takia niitä pitäisi luonnosta vähentää...
Todellisuudessahan kissasta on haittaa ihmiselle: vapaana kulkevat kissat sotkevat ihmisten asuinympäristöt ja lasten leikkipaikat ulosteillaan. Kissat tappavat lintujen lisäksi myös nisäkkäitä, esim.oravia.
Sitä jäin pohtimaan, miksei se halunnu kenenkään varvasta purra? Kuusi pientä, ja kaksi hiukan suurempaa jalkaa olis ollu tyrkyllä.
Seurasin sitä perässä niin siihen viereiseen kivilouhuun se meni jemmaan.
Olisko tästä kenties pääteltävissä, että kyykäärmeiden keskusjärjestössä ei olisikaan ohjeistettu kaikkia kärmeksiä aktiivisesti hyökkäämään ihmisten päälle?
Itse olen havainnut, että käärmeiden määrä vaihtelee aika runsaasti vuosittain. Saattaa olla joku vuosi, ettei näe kuin yhden ja toisena vuonna taas ei tusinaakaan riitä. Kun noita on tottunut pienestä pitäen näkemään, niin eivät herätä mitään suuria intohimoja. Päin vastoin oikeastaan, hyvä jotta pitävät jyrsijäkantaa kurissa. Pari tontille tullutta olen tappanut ja metsässä saavat minun puolestani luikerrella just kuten lystäävät.
Kettujakin olisi kiva saada lisää, kun rusakoita alkaa olla pihat täynnänsä.
Kyy tekee yhtenä Suomen harvoista käärmeistä parhaansa syödessään monilukuisia tuho- ja haittaeläimiä, kuten hiiriä ja myyriä. Kyy ei myöskään odota puskissa saalistaakseen, purrakseen ja syödäkseen pieniä, viattomia ihmisiä, vaikka tämä voi tullakin suuryllätyksenä monelle. Itse asiassa viimeinen asia, jota kyy haluaisi tehdä olisi purra ihmistä, koska se tarvitsee myrkkynsä saalistukseen, eli ihan hiiriä yms. vastaan. Ihmisen hankkima purema on aina seurausta siitä, että on käyttäydytty vastuuttomasti, eli syyllinen katsoo typerän näköisenä peilistä vastaan.
Eräässä englantilaisessa dokkarissa kuvattiin käärmettä, joka asusti perheen ja perheen lemmikkien tietämättä keittiössä. Aina öisin kissojen nukkuessa se kävi pyydystämässä hiiriä keittiöstä ja nukkui sitten päivät keittiön tiskikaapissa myrkkypurkin takana maha pullollaan. Mietin, olisiko tuo jo lähestulkoon symbioosi. Ihmiset tarjosi suojaa ja ruokaa ja asunnon hiirille, käärme puolestaan putsasi hiiriä. Näen tuossa tiettyjä riskejä kotitaloudessa, mutta esimerkinomaisesti vastakohtana meikäläiselle käytännölle, missä pihapiirin kyy tappaa koko ihmissuvun koiria tai lehmiäkään säästämättä ennen kuin ehtii kissaa sanoa, kun kuuntelee tarinoita.
Kerran kesällä aivan keskellä pyörätietä oli pieni kyy ottamassa aurinkoa. Pari pyöräilijää ja jalankulkija meni siitä ohikin tajuamatta mitään. Jäin itse katsomaan, niin kyy oli täysin kunnossa. Tömistimme sitten jalkoja, niin käärme luikersi piiloon läheiseen ruohikkoon omaan elementtiinsä.
Lähimaastossa tiedän paikat, missä kyitä on. Näitä ovat esimekiksi korkeat kalliot, mihin aurinko paistaa lämpimänä. Kyyt suosivat näitä paikkoja ladatessaan akkujansa vaihtolämpöisinä. Aurinko on energiaa, joka vähentää saalistuksen tarvetta. Tietyissä paikoissa on useinkin kyitä, kun osaa katsoa. Jos ei osaa, niin kumpikin jatkaa omaa eloansa häiriintymättä, ellei aja suoraan yli. Tällöinkin ihminen on turvassa, mutta kyylle käy huonosti. Lepäilevä kyy vaikuttaa oksalle, jos edes erottuu.
Kokeilkaa mennä mahallenne maahan polulle, kun pyörä lähestyy (omalla vastuulla). Tästä vinkkelistä esim. orava, siili ja kyy näkevät lähestyvän pyörän. Pyörä on erittäin vaikeasti havaittava kohde, koska se on maastossa lähes äänetön ja pieni eläin näkee lähinnä pyöreää rengasta ja vähän polvia. Pyörän liike on vaikeasti havaittava.
Jenkeissä on oikein tutkittu kyytä paljon aktiivisemman kalkkaron toimintaa. Kalkkarokäärme puolustaa reviiriään suht. aggressiivsesti ja varoittaa polun vieressä ohi ajavaa pyöräilijää kalistuksellaan. Jos käärme puree, niin purema kohdistuu takana ajavaan pyöräilijään. Tämähän on loogista, koska ensimmäistä ohittajaa jo varoitettiin. Käärmeen näkökulmasta juutas ei usko. Tämä sama lainalaisuus pätee myös koiriin, nekin ovat aina takana ajavan kimpussa. Luonnossa lauman hännillä on ne sairaat ja heikot yksilöt :). Koirat agitoi raivoon vilkkuvat nilkat, joita on lähes mahdoton vastustaa. Aja vapaalla, jos menet koiran ohi. Suomen kyitä taasen on vaikea suututtaa, ne on passiivisia ja syrjään vetäytyviä. Mitään syytä pelkoon ei ole, kunhan tietyn rauhallisuuden muistaa, eikä ala hötkyillä, kuten entinen ukko sirkkelillä.
Tässä ketjussa joku oli kissojakin jo hävittämässä. Kissa on tosiaankin pikkulintujen surma ja tekee vielä paljon luultua pahempaa tuhoa. Yksittäisiä kissoja ei kuitenkaan ole mitään syytä vainota. Parempi on edetä valistuksen keinoin. Enin osa kissoistakin onkin muualla, kun Suomen luonnossa. Jollekin karkuun luikahtaneelle kotikissalle saalistus voi olla koko elämän huippuhetki. Edes erittäin kokenut luonnon kissamme eli ilves onnistuu vain 1:10 saalistuksissa. Niinpä kotikissa ei vie jokaista näkemäänsä lintua puusta. Saaliiksi voi jäädä heikko, sairas tai varomaton yksilö. Tätä kutsutaan myös luonnon valinnaksi, missä vahvat sitten jatkavat geenipoolia. Pidetään kuitenkin mielissä, ettei kotieläimet kuulu vapaina Suomen luontoon, vaan se on jo sitten heitteillejättöä.
Todellisuudessahan kissasta on haittaa ihmiselle: vapaana kulkevat kissat sotkevat ihmisten asuinympäristöt ja lasten leikkipaikat ulosteillaan. Kissat tappavat lintujen lisäksi myös nisäkkäitä, esim.oravia.
Se määrä mitä orava rikkoo ja tuhoaa lintujenpesiä on varmasti sinulla nyt tiedossa? Pikkulinnut tyhjentävät myös roskiksia sekä savukkeiden tuhka-astioita.
Tähän voisi heittää myös, että metsäkanalintujen suurin kuolettaja on metsien ojitus, ei suinkaan 1930 luvulta alkaen suomeen levinnyt supikoira. Joka myös liikkuu lastenleikkipaikoilla yms.
Ihmisestä on myös haittaa lastenleikkipaikoilla. 8kk kestäneen kenttäkokeen aikana saimme huumeruiskuja 193kpl ja savukkeen jämiä lasten leikkipaikoilta 400 litraa. Kissan ulostetta ei löytynyt sitä vastoin rottien ja oravien tekemiä haittoja oli runsaasti. Ja tämä oli vain yhden itä-helsinkiläisen leikkipuiston lapsille varattu alue, ei koko puisto. Vastaavanlaisia tuloksia tuli myös muista kohteista.
Mutta sinulla on hyvä argumentti, onko jotain linkkejä mitä voisi tutkia?
Tällä hetkellä kyllä luen sinistä kirjaa ja odotan innoissani, että Himanen vierailee Arto Nybergin ohjelmassa. Mutta noin yleisesti on mielenkiintoista tutkia kaikenlaista.
ja joo elkee olko vakavia, tää on vain planeetta jossa on monimuotoinen floora ja fauna, ei muuta.
proileri
09.04.2013, 12.45
Eräässä englantilaisessa dokkarissa kuvattiin käärmettä, joka asusti perheen ja perheen lemmikkien tietämättä keittiössä. Aina öisin kissojen nukkuessa se kävi pyydystämässä hiiriä keittiöstä ja nukkui sitten päivät keittiön tiskikaapissa myrkkypurkin takana maha pullollaan. Mietin, olisiko tuo jo lähestulkoon symbioosi. Ihmiset tarjosi suojaa ja ruokaa ja asunnon hiirille, käärme puolestaan putsasi hiiriä.
Tulipas tästä mieleen kun eräs täti tarinoi kesällä käärmefoorumilla miten hänellä oli ilmestynyt pihalla olevaan kasvihuoneeseen asukiksi pieni kyy. Totesi että mitä tuota turhia hättyyttelemään, kunhan varustautui kumppareilla ja aina tsekkasi missä käärme oli kun meni kasvihuoneeseen puuhailemaan. Kuulemma ainakin viime kesän heillä sujui yhteiselo mallikkaasti :)
Se määrä mitä orava rikkoo ja tuhoaa lintujenpesiä on varmasti sinulla nyt tiedossa? Pikkulinnut tyhjentävät myös roskiksia sekä savukkeiden tuhka-astioita.
Tähän voisi heittää myös, että metsäkanalintujen suurin kuolettaja on metsien ojitus, ei suinkaan 1930 luvulta alkaen suomeen levinnyt supikoira. Joka myös liikkuu lastenleikkipaikoilla yms.
Ihmisestä on myös haittaa lastenleikkipaikoilla. 8kk kestäneen kenttäkokeen aikana saimme huumeruiskuja 193kpl ja savukkeen jämiä lasten leikkipaikoilta 400 litraa. Kissan ulostetta ei löytynyt sitä vastoin rottien ja oravien tekemiä haittoja oli runsaasti. Ja tämä oli vain yhden itä-helsinkiläisen leikkipuiston lapsille varattu alue, ei koko puisto. Vastaavanlaisia tuloksia tuli myös muista kohteista.
Mutta sinulla on hyvä argumentti, onko jotain linkkejä mitä voisi tutkia?
Tällä hetkellä kyllä luen sinistä kirjaa ja odotan innoissani, että Himanen vierailee Arto Nybergin ohjelmassa. Mutta noin yleisesti on mielenkiintoista tutkia kaikenlaista.
ja joo elkee olko vakavia, tää on vain planeetta jossa on monimuotoinen floora ja fauna, ei muuta.
Himanen = käärme? Kenties, jopa todennäköisesti ja on ainakin luikerrellut tyylikkäästi poliittiseen paratiisiin :)
Käärmeen puremasta. Joskus 70-luvulla isää puraisi käärme pohkeesta kun oltiin risusavotassa. Sinänsä ihan uskomaton juttu, kun jostain - mistä lie - "tipahti" kyy suoraan äijän saappaan varresta sisään ja hädissään tietysti junttasi hampaat kinttuun. Mökillä kun oltiin ja lähimpään sairaalaan oli silloin matkaa 80 kilometriä, niin ei muuta kuin kyypakkausta peliin ja matkalla sairaalaan hämmästeltiin kun ukon pohje turpoaa kuin jalkapallo.
Kissoista. Kissahan ei pääsääntöisesti saalista syödäkseen, vaan tappaakseen ja kyllähän touhukas maatiaskissa harventaa hieman pihapiirin linnustoakin. Vaan jyrsijöiden kurissapito on sen verran iso plussa, ettei ainakaan meikäläistä haittaa kun kissa saalistavat kotinurkilla, vaikkeivät omia kissoja olekaan. Pihalle ne eivät uskaltaudu, sen verran selkeästi on koira vissiin reviirinsä merkannut...
Kyllä meidän pihalla saa olla kaikki, omalla vastuulla toki.
http://farm9.staticflickr.com/8109/8637075086_88f5845ced_c.jpg
Concorde
10.04.2013, 10.35
Samoin voi esittää kysymyksiä käärmeistä meikäläiselle, jos on mietteitä.
Pitääkö se tieto paikkaansa, että käärmeet eivät viihdy samoilla hoodeilla isojen muurahaiskekojen kanssa? Mun kotinurkkien harjualueilla paljon isoja muurahaiskekoja ja kuljen siellä paljon vapaana juoksevien koirien kanssa. Tähän asti olen uskotellut, että rekuilla ei ole ainakaan käärmeiden takia pelättävää kyseisellä alueella. Onko asia näin?
Coasting
10.04.2013, 10.57
Meillä on muurahaiskekoja ja käärmeitä. Jos ne on isoja on määrittelykysymys.
Sinänsä koirat eivät ole käärmeistä stressiä ottaneet. Eikä lapset. Vaimo kyllä.
proileri
10.04.2013, 11.25
Pitääkö se tieto paikkaansa, että käärmeet eivät viihdy samoilla hoodeilla isojen muurahaiskekojen kanssa? Mun kotinurkkien harjualueilla paljon isoja muurahaiskekoja ja kuljen siellä paljon vapaana juoksevien koirien kanssa. Tähän asti olen uskotellut, että rekuilla ei ole ainakaan käärmeiden takia pelättävää kyseisellä alueella. Onko asia näin?
Lähinnä siltä kantilta, että käärmeet eivät ihan muurahaiskeon vieressä varmaan hengaile, mutta en usko että käärmeet varsinaisesti pelkäävät muurahaisia. Lähinnä samaan tapaan ovat riesa kuin paikallaan istuskelevalle ihmiselle. Eniten varmaan käärmeillä on kyse siitä että onko ravintoa (jyrsijät, sammakot) ja näkösuojaa tarjolla, sinänsä esim. jäkäläinen hiekkakangas ei välttämättä ole suosikkimesta käärmeille.
Marsusram
10.04.2013, 12.50
Käärmeitä on näkynyt vuosittain.
Kerran Häkläjärvellä reitti-2000 polulla oli kaksi kyytä naimassa. Toinen musta uros ja isompi naaras sahakuvioinen. Sen verran naaras hermostui pyörän lähestymisestä, että lähti vetäytymään kanervikkoon. Uros laahautui perässä, hyvin kiinni siitä..
PyöräIle
10.04.2013, 14.12
Kerran olen ajanut jyrkässä hiekkatieylämäessä kyyn yli lähes kävelyvauhtia, ja kyllä se johonkin yritti napata onneksi sääreen osumatta. Sykemittarista katsoin että noin 20 bpm nousi lukema, mutta en jäänyt katsomaan mihin käärme hävisi.
Toisen kerran näin tien pientareella käärmeen, jonka yli oli vissiin ajettu tai se oli synnyttämässä, koska se kiemurteli paikallaan vinhasti. Sen huomasi vähän kauempaakin, joten ehdin kiertää sitä hieman. Jälkikäteen harmitti etten jäänyt seuraamaan tilannetta, mutta tapahtumahetkellähän sitä halusi vain säikähtäneenä jatkaa matkaa.
Noita näkee muutaman kerran kaudessa Espoon keskuspuistossa noilla perinteisillä poluilla. Yleensä tulee jäätyä tarkastelemaan ja hätistelty ne sitten polulta sivummalle ettei niitä kukaan turhaan listi.
proileri
10.04.2013, 19.45
Tulipa tuossa mieleen käärmeiden lopettamisesta, ei ole erityisen humaani tapa katkaista kaulaa matelijalta. Matelijan aivot sietävät hyvin hapenpuutetta, eli toisin kuin nisäkäs matelija ei menetä tajuntaansa sillä sekunnilla kun pää irtoaa. Jos esim. yliajettu käärme pitää lopettaa, niin paras keino on halkaista kallo, esimerkiksi lapio siihen silmien taakse ja polkaisu. Ei kovin nättiä, mutta parempi eläimen kannalta.
Samoista syistä giljotini kiellettiin. Muistaakseni, se viimeinen mestautettu räpytteli silmiään sovitusti. Voi kyllä olla arkaainen legendakin.
Kerran maantiepyörälenkillä oli kirkas auringonpaiste. Pidemmän aurinkoisen pätkän jälkeen pyörätielle lankesi koivun varjo. Kerkesin tajuta ajavani kyyn yli, joka ylitti pyörätietä juuri siinä varjossa. Keskeltä yli. Kiukkuiselta se näytti kun taakseni katsoin, en pysännyt puhaltamaan.
Ehkä kolme-neljä metriä ennen yliajoa silmä erotti sen madon siitä varjosta, vauhtia ~10m/s.
Ainoa kerta kun elävän käärmeen olen pyörän selästä nähnyt. Raatoja useita. Törmäys-% 100:(
Samoista syistä giljotini kiellettiin. Muistaakseni, se viimeinen mestautettu räpytteli silmiään sovitusti. Voi kyllä olla arkaainen legendakin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Giljotiini#.22El.C3.A4vien_p.C3.A4iden.22_legenda
Sinänsä, inhimillisyys ja giljotiini samassa lauseessa kuulostavat hieman hassuille... Käärmeistä vielä sen verran. Sehän on muuten vanhaa "kansanviisautta", että muurahaiskeot ja käärmeet eivät viihdy yhdessä, näin itsellekin on uskoteltu ihan pienestä pitäen.
ErWo9iJn
10.04.2013, 21.23
Kettujakin olisi kiva saada lisää, kun rusakoita alkaa olla pihat täynnänsä.
Kettu ei ole niin hyvä tuossa hommassa kuin ilves, tai niin kuvittelen, kun iso jänö taitaa olla ketulle vähän kookas napattava, kun taas ilvekselle ei tuota ongelmia, kun on kehittyneemmät työkalut.
Täällä on kadonnut paljon kissoja jotka ovat juoksennelleet vapaana, olen tuossa seuraillut yhtä ilvestä ja kyllä se aika rohkeasti näkyy talojen nurkillekkin hiippailevan, mokoma kulkee vielä teitä pitkin, parin päivän päästä saattaisi olla jo taas näillä nurkilla, kun näkyy tähän suuntaan hissukseen liikkuvan.
Huono kissan on vapaana juosta, niin monta vaaraa on maailmassa.
Varikset otti kylpyjä muurahaiskeoista kun olin pieni. Kylpevät varmaan yhä.
Siili voi syödä käärmeen, mutta sen pitäisi olla jo jonkun toisen lajin eliminoima esim. tavallinen tabby eli kotikisssa, jota erheellisesti maatiaskatiksi herjataan.
Tuli mieleen muuten aivan loistava juttu tuosta giljotiinista. Viu-hah-hah-taja.
Viime kesänä katseltiin saunan lauteilta kun kettu maleksi takapihalla iltahämärässä.
Paristakin ehdin räpätä huonon kuvan kännykällä meidän portilta, parinkymmenen metrin päästä elikoista.
Viime aikoina ei ole näkynyt kuin jälkiä lumessa.
Jäniksen jälkiäkin näkyy kyllä, mutta ei häiriöksi asti.
proileri
10.04.2013, 22.31
Sehän on muuten vanhaa "kansanviisautta", että muurahaiskeot ja käärmeet eivät viihdy yhdessä, näin itsellekin on uskoteltu ihan pienestä pitäen.
Käsittääkseni mikään näistä "kansanviisauksista" käärmeiden karkoittamisen suhteen ei pidä paikkaansa. Kumma kyllä missään kansanviisaudessa ei neuvota pitämään nurmikkoa lyhyenä, ruokaeläimiä kuten hiiriä poissa tai kantamaan käärmeitä parin kilsan päähän, ne kun taas todistetusti toimivat.. liian yksinkertaisia temppujako? :D
Kissa tai ärhäkkä terrieri voi kyllä toimia hyvänä käärmeenkarkottimena, jo siitäkin syystä että kyytiä saavat myös käärmeen ruokaeläimet. Itse en tosin lemmikkiä kyylle altistaisi, saa vielä ikävän pureman.
Haa, ensimmäinen sääreen purassut kyy mitä olen vähään aikaan kuullut, haluaisitko kertoa tarkemmin? Sanoinkin tuossa aiemmin että melkein pitää päälle kaatua että saisi pureman :D Olikos tuossa tapauksessa kenkiä jalassa, mihin kohtaan tuli purema ja millaisia seurauksia siitä oli?
Täällähän on kysytty täsmennystä, sori, kun huomasin vasta nyt!
Tapahtui siis pienellä, asumattomalla Saimaan saarella, jonne tultiin retkelle uimaan. Olin juuri soutuveneeltä lähtiessä sanonut teineille, että kulkekaa polkua pitkin ja tömistellen, kun täällä voi olla käärmeitä. Tömistelivät sitten uimakallioille metsikön läpi ja minä perässä kahden kylmälaukun kanssa. Polku oli huono, jalassa sandaalit ja laukut painavat, joten kun vähän kompastelin, niin menetinkin tasapainon ihan kunnolla ja piti ottaa muutama äkkinäinen korjausaskel eli ryntäys varvikon puolelle ja silloin iski polttava kipu sääreen. Pienen kiroilun jälkeen lenksotin rantaan ja istuin siellä koipi vedessä koko iltapäivän. Ajattelin, että käärme taisi puraista, mutta kun ei olo kipeää jalkaa lukuunottamatta ollut mitenkään huono, uiminenkin sujui, niin en sitä enempää surrut. Ehkä purija oli kokenut käärme, joka osasi antaa vain tarpeellisen, hyökkääjän pelottavan minimimäärän myrkkyä.
Seuraavana aamuna jalka oli hirveän näköinen, violetti pölkky ja todella kipeä, mutta kävely onnistui ja vointini muuten normaali. Aika tarkkaan säären puolivälissä oli puremajälki, yksi selvä reikä ja toinen heikompi. Porukan lääkäri totesi, että jos uhrin yleiskunto on hyvä, ei käärmeenpuremalle mitään tarvi tehdä, ehkä. Kyypakkauskin auttaa kuulemma lähinnä ampiaisen pistoksiin. Ainakin 4 viikkoa jalka oli sen verran arka ja kuumottava, että mieluiten seisoskelin vedessä tai makoilin kylmään kääritty koipi kohti kattoa, onneksi oli kesälomaa :) Pari, kolme kuukautta meni ennenkuin ei ollut enää mitään oireita. Eli vielä syksyllä tuntui välillä koko jalan mitalla yllättävää, juilivaa kipua, noinkohan se hermomyrkky muistutti itsestään?
Tänään oli mustakyy hakunilan koiratarhan kohdalla kevyenliikenteen sellanen puron ylittävän sillan asfaltti kolossa pitkänä,nostin sen hännästä sillankaiteelle ja näytti elottomalle,siinä tovin työkaverin kanssa hääräiltiin sivummalla kun palattiin paikalle oli käärme hävinnyt?
Luulin kyllä sitä kuolleeksi! Hyi *stna* elikö se sittenkin?:(
ErWo9iJn
23.04.2013, 19.54
Tänään oli mustakyy hakunilan koiratarhan kohdalla kevyenliikenteen sellanen puron ylittävän sillan asfaltti kolossa pitkänä,nostin sen hännästä sillankaiteelle ja näytti elottomalle,siinä tovin työkaverin kanssa hääräiltiin sivummalla kun palattiin paikalle oli käärme hävinnyt?
Luulin kyllä sitä kuolleeksi! Hyi *stna* elikö se sittenkin?:(
Sillä oli varmaan vilu yllättänyt, olisiko kaide ollut sitten auringon vaikutuksesta vähän lämpimämpi ja siitä riittävästi virkistynyt.
Vaihtolämpöiset on kyllä niin kuolleenoloisia kylmettyneenä, etten minä osaa sanoa etenkään käärmeestä onko se elossa vai ei.
Hyönteisetkin saattaa olla ihan kuolleita, mutta sitten kun tulee vähän lämpöä niin taas liikettä löytyy, en tiedä voiko sellainen edes paleltua hengiltä?
Vielä ei käärmeitä ole täällä näkynyt, yksi iso hämähäkki tosin oli kylppäriin jostain eksynyt, mullahan on kylppärissä vain noin +6C lämmintä, nostin lämminvesivaraajan päälle lämpiämään, kai tuo osaa sitten mennä sinne minne onkin menossa tai mistä tulikin.
Elämän erilaiset muodot ovat varsin kiinnostavia, makrolinssin takaa avautuu sitten kokonaan uusia maailmoja ja kun seuraa tarpeeksi kauan näkee tyystin erilaisia elämäntapoja, kaikki se kuitenkin on samalla tavalla elämää kuin omamme, elämä on niin paljon enemmän kokonaisuutena kuin mitä koskaan missään osataan kuvailla, se on kai vaan koettava, että sen voi käsittää, tosin sen jälkeen ei ehkä mikään esiintymä olekkaan etovaa tai kammottavaa, ehkä ei edes pelottavaa, vain kiinnostavaa :)
proileri
24.04.2013, 14.17
Täällähän on kysytty täsmennystä, sori, kun huomasin vasta nyt!
Seuraavana aamuna jalka oli hirveän näköinen, violetti pölkky ja todella kipeä, mutta kävely onnistui ja vointini muuten normaali. Aika tarkkaan säären puolivälissä oli puremajälki, yksi selvä reikä ja toinen heikompi. Porukan lääkäri totesi, että jos uhrin yleiskunto on hyvä, ei käärmeenpuremalle mitään tarvi tehdä, ehkä. Kyypakkauskin auttaa kuulemma lähinnä ampiaisen pistoksiin. Ainakin 4 viikkoa jalka oli sen verran arka ja kuumottava, että mieluiten seisoskelin vedessä tai makoilin kylmään kääritty koipi kohti kattoa, onneksi oli kesälomaa :)
Kuulostaa sinänsä tyypilliseltä että varvikkoon menty vauhdilla niin siellä piilossa ollut käärme purrut. Tainnut kuitenki ihan hyvin myrkkyä mennä sääreen ku noinkin reippaat oireet, käsittääkseni tuo on juuri sitä vakavuusluokkaa mitä kyyn puremasta aiheutuu. Tuommoinen voimakas turvotus on tyypillinen seuraus puremasta, myrkky kun sisältää verenpurkaumia edistäviä ainesosia.
Kyytabletit tosiaan eivät mielettömänä vaikuta tilanteeseen, pahimpiin tapauksiin o sitte kallis vastamyrkky erikseen - käsittääkseni tosin sitä ei Suomessa kauhean usein käytetä aikuisille, eikä sitä ihan joka mestasta löydykään, lähinnä sitten isommista sairaaloista. Perusmallin hoito on runsaasti nestettä muutaman päivän ajan, huuhtoutuu myrkyt hieman paremmin ulos.
ErWo9iJn
04.06.2013, 19.46
Tänään olikin kaksi mustaa käärmettä tiellä, luikertelivat karkuun, kun pysähdyin liki. Toisella oli kyyn kuviota heikosti havaittavissa selässä, mutta toiselta en nähnyt, tosin häntä oli kuin kyyllä, samoin pää.
En kerennyt kuvaa ottamaan tuosta täysin mustasta ennen kuin luikerteli ojaan ja en sieltä sitä nähnyt, otin summassa kuitenkin kuvan ja huonosti se kuvassa näkyi, mutta näkyi kumminkin osittain, ei taida maksaa vaivaa laittaa tänne, kun lähinnä kuvassa erottuu tumma kohta.
Kosti K.
04.06.2013, 21.26
Mielenkiintoinen kyykeskustelu, kiitos tästä!
Minulla on ollut elämäni aikana vain yksi kyykokemus. Pienenä mökillä ollessa löysin kyyn naapurin tontilta. Oli kiven päällä kiepillä ja pää pystyssä sihisi. Vanhemmat ja sukulaiset eivät meinanneet uskoa minua, koska kyseisessä saaressa ei ole ”koskaan” tavattu kyitä. Meidän mökkimme lähiseudun maasto ja jyrsijöiden vähyys saattavat olla syynä sille, etteivät käärmeet tule nurkille asti. Se on totta, että lapsena ei osannut säikähtää yhtään käärmettä, vaan rauhallisesti kerroin asiasta muille. Muut reagoivatkin asiaan sitten paljon tunteikkaammin, kuten alta käy ilmi.
Vähän siitä perinteestä, miten Savon suunnalla suhtaudutaan käärmeisiin: Mökkipaikka on siis Pohjois-Savossa Haukiveden rannalla. Siellä on vahva tappohalu. Käärmeen kohtaamisen jälkeen käydään hakemassa lapio, eikä tosiaankaan sitä varten, että kiikutetaan käärme lähimetsään… Näin kävi sillekin käärmeelle, jonka pienenä kohtasin. Ikävää, itse en näkisi syytä tappaa.
Mutta miksi tapetaan? Muistan, että yleisvaaran lisäksi yhtenä perusteluna mainittiin lisääntyminen. Että jos et tapa, niin käärme synnyttää niin paljon poikasia, että kohta on riesa. Ja hullummaksi menee: tapettu käärme pitää polttaa, jotteivät poikaset pääse syntymään kuolleesta käärmeestä. Lisäksi olen kuullut isovanhempieni sukupolven ihmisiltä, että kyyt muka voisivat tulla saariin veneiden mukana ”salamatkustajina”. Tässä asiassa ei taida ”vanha kansa” olla ihan viisaimmillaan, vai mitä?
ErWo9iJn
05.06.2013, 03.40
Mielenkiintoinen kyykeskustelu, kiitos tästä!
Minulla on ollut elämäni aikana vain yksi kyykokemus. Pienenä mökillä ollessa löysin kyyn naapurin tontilta. Oli kiven päällä kiepillä ja pää pystyssä sihisi. Vanhemmat ja sukulaiset eivät meinanneet uskoa minua, koska kyseisessä saaressa ei ole ”koskaan” tavattu kyitä. Meidän mökkimme lähiseudun maasto ja jyrsijöiden vähyys saattavat olla syynä sille, etteivät käärmeet tule nurkille asti. Se on totta, että lapsena ei osannut säikähtää yhtään käärmettä, vaan rauhallisesti kerroin asiasta muille. Muut reagoivatkin asiaan sitten paljon tunteikkaammin, kuten alta käy ilmi.
Vähän siitä perinteestä, miten Savon suunnalla suhtaudutaan käärmeisiin: Mökkipaikka on siis Pohjois-Savossa Haukiveden rannalla. Siellä on vahva tappohalu. Käärmeen kohtaamisen jälkeen käydään hakemassa lapio, eikä tosiaankaan sitä varten, että kiikutetaan käärme lähimetsään… Näin kävi sillekin käärmeelle, jonka pienenä kohtasin. Ikävää, itse en näkisi syytä tappaa.
Mutta miksi tapetaan? Muistan, että yleisvaaran lisäksi yhtenä perusteluna mainittiin lisääntyminen. Että jos et tapa, niin käärme synnyttää niin paljon poikasia, että kohta on riesa. Ja hullummaksi menee: tapettu käärme pitää polttaa, jotteivät poikaset pääse syntymään kuolleesta käärmeestä. Lisäksi olen kuullut isovanhempieni sukupolven ihmisiltä, että kyyt muka voisivat tulla saariin veneiden mukana ”salamatkustajina”. Tässä asiassa ei taida ”vanha kansa” olla ihan viisaimmillaan, vai mitä?
Uskomukset tosiaan ovat toisinaan aika uskomattomia, pelottavaa on, että yhä nykyäänkin tehdään jopa suuriakin päätöksiä moisten uskomusten pohjalta.
Mietin tuossa, että millainen olisi gallupin tulos, jos kysyttäisiin ihmisiltä "onko käärme paha?", mulla on sellainen näppituntuma, että häkellyttävän suuren prosentin mielestä käärme on paha.
Tänne voisi kyllä käärmeitä tulla pihapiiriin, jyrijöitä on kotitarpeiksi, kun ne vähät pellot soiden välissä on ainoita kuivia paikkoja, tahtovat sitten tulla järsimään pensaiden oksista kuoria, kun tykkylumi piilottaa pensaat lumenalle, enemmän käärmeitä jos olisi, niin pysyisi ehkä nuo jyrsijäkannat kurissa.
Juha Jokila
05.06.2013, 03.55
Kyy osaa uida itse sinne saareen.
http://kotisivu.dnainternet.net/tirtsi/Kuvia%203/Kyy1.jpg
kuovipolku
05.06.2013, 09.46
Vähän siitä perinteestä, miten Savon suunnalla suhtaudutaan käärmeisiin: Mökkipaikka on siis Pohjois-Savossa Haukiveden rannalla. Siellä on vahva tappohalu.
Tappohalu ei ollut ainakaan minun lapsuudessani yhtään vähäisempää Etelä-Savossakaan. Kaikkien verenhimoisimpia olivat vanhat ämmät, mutta innokkaimpia olivat vähä-älyiset renkimiehet ja pojankoltiaiset. Tunnetut talvipesät käytiin kiertämässä useampaan kertaan eikä bensakanisteria unohdettu matkasta.
Ja kaikkihan tiesivät mitä piti tehdä, kun kyy oli päässyt puremaan: puukolla villtämällä yhdistettiin pistoreiät ja imettiin myrkky pois ennen kuin se ehti sydämeen. Isoäidin siskoa oli käärme purrut pikkuvarpaaseen, mutta kirves oli pelastanut jalan, (Joo, kyllähän siellä oli myös tapana pelotella lapsia hurjilla jutuilla ja liiterissä tai viikatteen kanssa sattuneella olisi voinut tehostaa kertomusta,)
Hienoa kun mualla osataan suhtautua metsäneläimiin noin maltilla ja fiksusti. Toista se on meillä luonnosta vieraantuneilla kaupunkilaisilla kun ei oikein osata pelätä käärmeitä tai petoja, vaan kuvitellaan että ne kuuluu luontoon.
Velonantti
05.06.2013, 12.00
Hienoa kun mualla osataan suhtautua metsäneläimiin noin maltilla ja fiksusti. Toista se on meillä luonnosta vieraantuneilla kaupunkilaisilla kun ei oikein osata pelätä käärmeitä tai petoja, vaan kuvitellaan että ne kuuluu luontoon.
Luontoa ja eläimiä voi pian nähdä lähinnä kaupungeissa. Maalta puupellot on jo ojitettu ja ammuttu tyhjiksi. Kyykin on harvinaistumassa sellaisella tahdilla, että pidän itseäni onnekkaana nähtyäni keväisellä maastolenkillä aurinkoa paistattelevan kyyn. Ainutlaatuinen elämys ilmeisesti muillekin, koska paikalla oli jo valokuvaavia turisteja.
Wolfhound
05.06.2013, 19.21
Joskus hilkkua vaille 10 vuotta sitten kun tuolla Tampereen Hallilan takamaastossa (Karttapaikka (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Hallilan%20kalliot&srs=EPSG%3A3067&y=6818224&x=331511&lang=fi)) tuli vielä ajeltua, alkoi yhdellä lenkilllä kallioita kiipeillessä kuulua sihinää maanpinnasta. Kirosin jo (mahdolisesti ihan ääneen) että nyt meni rengas, mutta sehän olikin viereisellä kallioportaalla paistatellut kyy. Noin metrin päässä kintuista nilkankorkeudella, mutta ei tuo edes yrittänyt kohti ennenkuin ehdin ohi. Aika paljon tuli noita maastoja koluttua ja tuo oli ainoa kerta kun käärmeen olen pyöräillessä nähnyt.
ErWo9iJn
06.06.2013, 17.31
Kokeilkaas hakea sitä kuinka niitä käärmeitä saisi pihapiiriin, tulee vain tuloksia kuinka päästä eroon.
Kaupunkilaiset, jotka tulee mökille ovat olleet täällä niitä innokkaimpia kaikkien elukoiden hävittäjiä, toki käärmeitä kuten montaa muutakin elukkaa on vainottu alkuasukkaidenkin toimesta, hölmöä hommaa sellainen, pakotetaan luontoa oman maun mukaiseen muottiin, eikä edes yritetä ymmärtää miten asiat toimivat ja kuinka vaihtoehtoisesti voisi toimia, antaen luonnonkin toimia.
Eilen kivikon ulkoilupuistossa pyöräillessä huomasin kyyn poikasen tiellä ehkä 2m ennen kohtausta, että reflexinomaisesti yritin nostaa jalkoja ylös ja ohjata sivummalle, mutta jalat oli lukoissa kiinni, että tuli vähän hölmö tunne :D
Pystyin ohjaamaan sen verran sivummalle, että päälle en ajanut enkä huomannut, että olisi yritänyt pistää.
Kivikon ulkoilupuistossa on aina ollut käärmeitä. Varuillaan vaan pitää olla.
Viikko sitten tulin muksulauman kanssa Kehä II itäpuolen kevyen liikenteen väylää. Just hiukan ennen Stensintien siltaa keskellä väylää luikersi metrinen kyy. Osa porukasta ajoi jo vauhdilla ohi onneksi osumatta matelijaan, kunnes ehdin pysäyttää muut. Katsoimme sitten porukan kanssa kun kyy mönki takaisin pöpelikköön.
Minkäkokoinen on kyyn poikanen/pieni kyy? Semmoinen ehkä arviolta 15-senttinen käärmeen oloinen luikerteli tien yli mutta vauhtia oli sen verran ettei oikein tarkempaa havaintoa ehtinyt tekemään eikä jaksanut palatakaan.
Tänään oli lahokallion polulla rantakäärme nielemässä sätkivää ahvenaista. Vähän harmitti ettei ollut kameraa mukana.
Muutaman kerran olen kyyn bongannut täällä Turun alueella. Pari kertaa ollut tuuriakin mukana kun ei ole tullut puremaa. Kerran Varissuolla lenkillä pysähtyessä laskin jalan maahan, ja huomasin käärmeen vasta kun se vilahti nilkan vierestä juurakon sekaan. Toisen kerran Runosmäessä olin nostamassa maasta kiveä, niin kiven reunan alta muutaman sentin päässä sormesta huomasin makoilevan kyyn. Pari kertaa huomannut käärmeen ajoissa keskellä polkua, ja nostanut kepillä varvikkoon. Haunisten altaalla näin kerran suht kookkaan käärmeen, mutta nopeasta vilahduksesta pusikon seassa jäi lajimääritys tekemättä.
Tänään näin ensimmäisen kerran Kivikossa kyykäärmeen. Onneks se oli hiekkatiellä niin kerkesin väistää.
Marsusram
26.06.2013, 14.56
Tänään näin ensimmäisen kerran Kivikossa kyykäärmeen. Onneks se oli hiekkatiellä niin kerkesin väistää.
Sipoonkorvessa on näkynyt kyitä 4:llä viime lenkillä. Pikkusammakoita näkyi olevan runsaasti syötäväksi.
proileri
26.06.2013, 16.58
Kokeilkaas hakea sitä kuinka niitä käärmeitä saisi pihapiiriin, tulee vain tuloksia kuinka päästä eroon.
Kaupunkilaiset, jotka tulee mökille ovat olleet täällä niitä innokkaimpia kaikkien elukoiden hävittäjiä, toki käärmeitä kuten montaa muutakin elukkaa on vainottu alkuasukkaidenkin toimesta, hölmöä hommaa sellainen, pakotetaan luontoa oman maun mukaiseen muottiin, eikä edes yritetä ymmärtää miten asiat toimivat ja kuinka vaihtoehtoisesti voisi toimia, antaen luonnonkin toimia.
Jossain vaiheessa kun rantakäärmeitä esiintyi vielä hieman laajemmin Etelä-Suomessa perinnemaatalouden aikaan, sanottiin että talokäärmeet tuovat onnea tupaan ja niitä jopa ruokittiin maidolla. Samoin semmoisilla seuduilla mm. Yhdysvalloissa missä esiintyy lähinnä myrkyttömiä pieniä kuristajia kuten viljakäärmeitä, ovat käärmeet maanviljelijöiden suosiossa kun hävittävät hiiripesueet tehokkaasti.
Rantakäärmeitä voisikin koettaa houkutella paikalle jos sopivasti etelärannikolla asustaa. Sopivasti ruokaa, suojaa ja juomavettä niin voipi luikertelija viihtyä paikalla. Lisääntymiseen joku pieni kompostityylinen suojaisa kasa on sopiva, käsittääkseni. Periaatteessa kyitä saa samoilla periaatteilla houkuteltua - jos hiirikanta on runsas, niin sitten puuttuu lähinnä suojaa, riittävän suojaisa reitti paikalle tai juomavettä.
Markku Liitiä
29.06.2013, 15.14
Viime tiistaina näin kolme kyytä samana päivänä. Yhden hätistin pois tieltä autojen alle jäämästä.
Toinen taas oli ilmeisesti juuri aterioinut, sillä sen puolivälissä oli vaaksan mittainen, muuta käärmettä selvästi paksumpi kohta. Luikertelu oli tämän takia huomattavan vaivalloista, käärme ikäänkuin suti tyhjää.
Kyykäärmeitä Tampereen seudulla tulee henkilökohtaisesti nähtyä fillaroidessa noin 1 kpl / vuosi (raatoja en laske). Rantakäärmeeseen en muista törmänneeni kuin joskus 30 vuotta sitten Satakunnassa. Tänäkesänä TdT:ssä Nokian alueella oli kyy hiekkatiellä. Itse ehdin väistää ja varoittaa muitakin, mutta saattoi joku ylikin ajaa. mtbSeikkailussa Virtojen lähellä tiellä myöskin täysikasvuinen kyy, joka luikki vikkelästi karkuun.
Tällä viikolla ajoin vaskitsan yli (vaikka se ei olekaan käärme). Hiukan aikaa luikerteli hiekkatiellä ja sitten pysähtyi paikoilleen. Hiukan kun kävin tökkäisemässä, niin sitten se luikerteli heinikkoon, mutta mitään vaurioita päällepäin ei ainakaan näkynyt.
Saariselällä Kaunispään ja Luiron välillä 20 vuotta sitten näin mustakyyn, joka oli rullalla keskellä polkua. Saariselkä lienee kyyn levinneisyysalueen pohjoisrajaa, mutta nähty on sielläkin.
Kyykäärmeitä Tampereen seudulla tulee henkilökohtaisesti nähtyä fillaroidessa noin 1 kpl / vuosi (raatoja en laske).
Juu, kyllä noita rapistelee varvukossa ja sihisevät jos menee katselemaan lähempää. Viime keväänä Herwoodin ja Hallilan välisellä alueella pysähdyin satulaa virittelemään. Huomasin aivan metrin-parin päässä 70-80 senttisen kyyn lämmittelevän auringon paisteessa. Siihen se jäi loikoilemaan kun jatkoin matkaa. Eipä tuossa tullut mitään paniikkia tai tarvetta kyyn teurastamiseen, hyvin mahduttiin kumpikin sinne metsikköön...
Propjock
30.04.2021, 19.50
Lämmitelläänpä kiemurtelevaa topikkia. Onko 2021 kyybongaukset jo alkaneet?
Itse ajelen enimmäkseen pohjoisen Espoon alueella. Kyihin olen törmännyt ’monta’ kertaa. Viime syksynä yhdellä polulla ajoin kolmen yli peräkkäin. Samaten maantiellä olen ajanut yli. Vuositasolla kyitä näen yleensä 1-5 kertaa. Veikkaan, että käärme havaitsee minut paljon useammin. Epämiellyttävin oli pysäköinti mättäällä suoraan kyyn päälle.
Sotanorsu666
30.04.2021, 21.05
^ Jättäkää ne käärmeet sitten rauhaan siellä missä liikuttekin. Niillä on tärkeä tehtävä Suomen luonnossa. Kyyt hävittää omilla toimillaan punkkeja luonnosta ja punkeista on kaikille vain haittaa.
F. Kotlerburg
30.04.2021, 21.23
Antakaa käärmeiden olla. Kyy on ystävä.
usko juntunen
30.04.2021, 22.49
Joo ei mitään ongelmaa käärmeiden kanssa. Hyvin on mahduttu samoille poluille.
https://lh3.googleusercontent.com/aHHmd5_TkXTfRTUR8N9GKMk3uEXhTFDVlYo0f5cL2wMGw0MCNl jR7I3igUuDrzFdIJuMj2sXgoYFw8dJvcbVUJY6_6zFG4YCrWgH 1Fn4kZu9Pnii2GZkpBPxd-2HMLpShS3gCnb_z4E_kdb1F25-MCVs3YWF2SSzp9GgWv-T83A4ioiVp9nhATa_Zik4xNip0mQhiWJY1geSEMicOiLT63G7k 6yKdPaHBqtR9EKnjhkcEQUUXeL5Qbs1wlbvzsCcT6icUF_rn2E pq22jo3K7K3j8aCoQ1ooN6TVLpstHiGsqCXmRvTbuLpwgjZTb0 Fv6MueCW5htBtCIszN0al5-5EFikPLZkPhK4vSX6k_GEB3gM5hZjXusevYUiPYESAMKFtffX4 WYFYXtg6elCRxASTfJs6f58CxH7s-qJzfG55iriQoX90jg9Zfwv2N1C_FbHNHa9GUi_MjDXPcxf8GxH-PhbJ2N5OIm1-FMzqFN-83hoUEWBvu3erIR0O88MuHphXp87AhSu409QiTQNKgXsTVr3VZ nT8Kh87jUz8wHbtMdhkBF_L5u2ySYbp4ktzk9kp77jXVJGl0tD WsD-N-o6z9OhB1VkHtdsdQ1e-COsn5daKvw8bOriAM3LAhe86heJMBWAlds-Gl1jvmVMY4Y1p2kMxIIzf-vM14cbCzM3NSpxQAGffiYVk6_dhPQi1KoAQrKDpy8PyCInzgGR N7WdS0eEA=w1011-h758-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/lMI41s-JYTYksW00kjU0Ql2yXwLeQxccXeriLxIoPORtkJWHlGQ6fj9lf Ph_AMN2i4aidiB0LkjojDuYvEUX7VFBb-pmXdmME7UjvxtNuGnRWljvTn-aUJjGPBo7VoHO49SZjI_xrb4HF13XuyJyWIgR4fgIZJzUnRa3h gAgZ6clZY9drwqqKroj4_JExE_S0ixtC_BbnX1wMEUI-i0aV1kfl68HGwRn3wVAx14ne92WOJ1hXrF-G1kcJbM3Oavo6QJVnlVYM8XtpwMafyTDVvlRbZoXSGdoNjUAQV s7U2ThJ1OXD1z8wadKmrDY_yH0cAgulHsUl4gE3gMLEEQZpeuR WGo6dkaEyBfveVRGUDVzIPGm_q82zlxMoqwBTd_yEwBV_UNiEw VRbjqMnhJQvBo1yfaV_l2XGZW6tlUpAbLAj_eYJMhmvj_QT2Bj EYMDV2Tzz4uOcxF4xmqTKPZ7tbwTqmkzXhc43SACA9slRGlrXq s0cEreLwk5T5YdE9436EPRhNt7tsDJWUKp7hloUWVEN-XAN-ictOlxTgFMh3wILkdUxfyvWGn2SyHIFQuqzi_2MoIbXqEk3dAg-micPK0zjx1wze6x83gxBnirrbNSG-kc5K-w_pXPWVgM-ApxTTLBb2HHG0hRzGx2wMRIkU1aEQ5sftcNx4pgWveDs3AfGJP 45x304ty-JiFCycFv2rv8e7hv7NylGwB1lIKafdT0tQ=w1011-h758-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/ECXAd4MARFHp3PYRcTzguGmINQHfK9aQXfsPoClUFhou7J7tFY 3uRDxpW-zLNz6XGNFuRxSJjIVzEuBaCzc3Rkhv1r9-4mlFKoDDGeZqDllLWwXs-VDVKhklhNmBIFckFFs7XUMY58i_LQAmlFKMZ4OQocrLK5z1QUJ 2F757uH-xcIC2F7vVoO8UAxBR0PO2kPbo_1eWy_WIptzONEMb7XsyW-yQABGV8je05jK3u-O0LAhj2HpIE_CQHTlCCGapu6V50H7Gsg1PFPEqOCku_5u9Rhoh HIDbDVhOzUm_D3bQJ8wRepvIOkatfH80uAL33mAOLfvNokcgVf bk_QDtyFNukdkbXOkFnKooX3IVf09e9cwUtdMgrM4QpHIgkeRw ER2o1zRHsOTVksJ0RYOn_U1XAyaKkL8bzqvGS7yA-TnQJw-g3Apx9VzE-sGHOfUieKFVKkVAuoyKDFmUj-6IMWiDd5gKZYmuWPlak0z9RUPHA93CuK4bWu5nsS6_tDIfV62a 48gkyzA9v9AIklvger78iekJc2h0etf_R0LQC3wsPTrc_dBSPi 14Psoj7vahcpukexfgHZTdqrux0AAQQ6p-97oMEFRDjE_hLqmjL9Yqyxo9auESUPDCPafMdOLHihIQLZnhSQ 2mdoI9e_7vPQda6qRxlgetjiZdAVFlOCvY1OXd6F71H-KHjxVC_8AsFKlegLiq_SRGR37aozdnjH3C9Q=w1011-h758-no?authuser=0
Suomukkaat ovat sympaattisia epeleitä. Appiukon kanssa tuli aikoinaan väännettyä peistä kyiden olemuksesta ja asumukseen tukevista jyrsijöistä. No, käärmeiden rauhoitus (ei nykyään koiria ja lasten valvontaa) yllättäen vähensi myyrähiirirottien invaasiota noin 95%
Ei kai kukaan noiden yli tahallaan aja. Toivottavasti. Sen sijaan ainakin kerran olen ajanut jonkun kärmeksen yli, kun luulin sitä joksikin kepakoksi. Alla oli fätti. joten toivottavasti kärmes ei loukkaantunut muuta kuin henkisesti. Jos luet tätä, olen pahoillani tapahtuneesta.
Toisen kerran pelastin vaskitsan ojasta kun se ryntäsi sinne minua pakoon, eikä päässyt enää ylös.
…pysäköinti mättäällä suoraan kyyn päälle.
Itsellä kävi viime kesänä samalla tavalla. Kyy oli lämmittelemässä kesäauringossa ihan rauhassa, kun muutama maastopyöräilijä tuli häiritsemään sen rauhaa omilla evästelyillään. Eipä siinä, kyy lähti luikertelemaan pois ilman sen enempiä sähisemisiä tai hyökkäyksiä. Eipä ne hyökkää, jos niillä ei ole itsellä hengenvaaraa. Mutta mitään epämiellyttävää ei sillä kertaa tullut mieleen, kun kyy siirtyi rauhallisesti ja ystävällisesti pois tieltämme. Vaikka olimme itse tulleet sörkkimään sen reviirille.
Omalla tavallaan sievä otus.
https://youtu.be/f_81toJd7aY
Näitä oli jo kevätladulla Espoon Keskuspuistossa .. siirsin varoen pois ettei alamäessä kukaan laske päälle
https://pic.useful.fi/7ZxZgCMn2.jpg
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.