Näytä tavallinen näkymä : Oikea ajoasento
mun mielestä jahucin vastauksesta löytynee se pointti - käsien puutuminen ei johdu gripeistä tms vaan jostain muualta. yksi syy voi olla liika roikkuminen tääl somessa. aika monet, joilla näen lenkeillä käsien puutuvan, kädet ja hartiat ovat ajaessa lukossa.
Nyt oli kyse mulla ainakin maastossa ajamisesta.
Sunnuntain jälkeen tullut aika reilusti ajettua tuota keskuspuiston juurakkohakkausta. Joku 15h kuitenkin maasturin päällä. Se on oikeasti käsille ja kämmenille aika raakaa touhua.
Kelvillä tai tasaisella alustalla ei ole mitään ongelmia.
eikai ajon raskaus pitäisi puutumisena ilmetä -ehkä jopa päinvastoin kun veri kiertää ?
Silikonia ovat:
https://www.wolftoothcomponents.com/collections/grips/products/karv-grips
eikai ajon raskaus pitäisi puutumisena ilmetä -ehkä jopa päinvastoin kun veri kiertää ?
Tuossa tulee oikeasti tosi kovasti painetta/hakkausta kämmenille ja ranteille. Se iso juurakko hakkaa jatkuvasti käsille ja tangosta on vähän pakko pitää tukevasti kiinnikkin, vaikka tiedossa on, ettei puristaa saisi liikaa.
Tykkään kuitenkin, kun keula on matalalla ja yläkroppa työntää painoa eturenkaalle. Eturenkaalla on tautinen pito märälläkin.
Mulla ei siis koskaan puudu kädet gravellilla tai roadilla. Tuo maasto on ihan eri eläin.
justus6969
12.07.2024, 12.44
mulla on suoratangolla käsipuutumiset aiheutuneet aina ajoasennosta. Käytännössä on ollut liikaa painoa käsien varassa, tai sitten ajoasento on ollut liian pitkä.
Viime vuonna oli mun FBG-hybridissä molemmat ongelmat ja sain käsiin karmeat jännetupin tms. tulehdukset. Tai jotain tulehtui niin, että toisen puolen lavan alueella tuntui kuukauden ajan kuin joku olisi iskenyt teräaseella. Lyhensin stemmiä ja säädin satulan paikkaa sekä kulmaa ja taas mennään. OK nykyään myös voimistelen ja venyttelen, sen verran on annettu periksi lähestyvälle vanhuudelle
Ohiampuja
12.07.2024, 13.16
Mulla puutuu vasemman käden kolme ekaa sormea. Syy on niskassa 5-6 nikaman välissä. Fyssari löysi syyn aika helposti.
Ohiampuja
12.07.2024, 13.20
Carpal tunnel syndrome haulla löytyy lisätietoja. Ja ne kaksi pikkusormea kun puutuu niin sitten Handlebar palsy.
Marsusram
12.07.2024, 13.23
Paino liikaa käsillä ja niskan jännittäminen tekee hermokipuja. Ajoasennolla on siis merkitystä.
Mutta on noilla tangon muodoilla ja vivuillakin merkitystä.
SRAMin lyhyissä peukkuvivuissa ei ole kovin paljon vaihtelua peukalon asennolle, joten jännitys voi kumuloitua. Shimanolla on pitemmät vivut ja kaksisuuntaisena, joten otetta voi vaihdella enemmän. Grippareilla voi myös käyttää ilman sormijännityksiä.
Juha Lehtinen
12.07.2024, 13.26
Tuossa tulee oikeasti tosi kovasti painetta/hakkausta kämmenille ja ranteille. Se iso juurakko hakkaa jatkuvasti käsille ja tangosta on vähän pakko pitää tukevasti kiinnikkin, vaikka tiedossa on, ettei puristaa saisi liikaa.
Tykkään kuitenkin, kun keula on matalalla ja yläkroppa työntää painoa eturenkaalle. Eturenkaalla on tautinen pito märälläkin.
Mulla ei siis koskaan puudu kädet gravellilla tai roadilla. Tuo maasto on ihan eri eläin.
Oletko kokeillut testimielessä nostaa tankoa ylemmäs eli vähän pystympää ajoasentoa. Tulee vaan ajatus mieleen että mitä enemmän nojaa maastossa maastopyörällä eteenpäin sitä enemmän ottaa käsille. Voin olla toki väärässäkin.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Ohiampuja
12.07.2024, 13.31
Mulla auttaa kun keskittyy painamaan leuka kohti rintaa. Ja ikäänkuin vetää leukaa samalla taakse.
Aika moni täällä (itse mukaan luettuna) paininut maastopyörällä puutumisten kanssa ja itselle apu löytyi uudesta tangosta jossa enempi backsweeppiä. SQlab 311 tangot on nyt läskissä ja täpärissä ja puutumiset loppu siihen.
Oletko kokeillut testimielessä nostaa tankoa ylemmäs eli vähän pystympää ajoasentoa. Tulee vaan ajatus mieleen että mitä enemmän nojaa maastossa maastopyörällä eteenpäin sitä enemmän ottaa käsille. Voin olla toki väärässäkin.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Joo, toki se noin menee.
Painoa on siis tosi paljon käsillä ja edessä. Mutta tykkään tuosta ajaessa. Kokeillaan nyt jeesaako gripit ja säädellään sitten lisää.
Aika moni täällä (itse mukaan luettuna) paininut maastopyörällä puutumisten kanssa ja itselle apu löytyi uudesta tangosta jossa enempi backsweeppiä. SQlab 311 tangot on nyt läskissä ja täpärissä ja puutumiset loppu siihen.
Tämäkin voisi jeesata. Tuntuu tosiaan, ettei kämmenet ihan luonnollisessa asennossa ole.
Sellaista olen miettinyt, että kun vaiva on toispuoleinen, niin mahtaako olla silläkin merkitystä, että juomahörpyt, eväiden syönti, teknisten härpäkkeiden kanssa säätäminen ym. tapahtuu yleensä aina niin päin, että vasen käsi pysyy kiinni tangossa ja oikea toimittaa. Pidemmillä lenkeillä siinä tulee oltua pelkän vasemman käden varassa varmaan yllättävänkin pitkiä aikoja.
Yksipuolisuus voi johtua kätisyydestä, mutta tiedostettujen liikkeiden lisäksi pyöräilyssä on paljon tiedostamattomia toispuolisia tapoja, joista voi syntyä yksipuolista rasitusta. Katso joskus esim jalkojasi, kun et polje eli rullaat vapaasti. Saatat hyvinkin huomata, että lähes aina pidät yksinomaan vasenta tai oikeaa jalkaa edessä/alhaalla. Sen takin lantiosi on aina rullatessa hiukan toiseen suuntaan vinossa, jolloin myös tuet tasapainoasi toispuoleisesti. Ja rullaten tulee matkattua aika paljon pidempiä aikoja kuin vaikka juomaa hörppien.
Lantion pieni toispuoleinen keinuminen myös polkiessa on asia, jota on itse usein vaikea havaita. Esim ajokaveri saattaa joskus takaa nähdä ja huomauttaa, että kurkotat toisella jalalla. Parhaiten asian näkee vasta bikefitissä.
Ja kuten ketjussa on jo useampaan kertaan tullut ilmi, monien kiputilojen alkuperäinen syy on jossain muualla kuin pyöräilyssä. Pyöräily silloin vaan sattuu olemaan se asia jota tulee tehtyä sen verran enemmän kohtaa kipukohtaa rasittavasti, että se alkaa vaivaamaan. Kuten kp aiemmin vinkkasi, varsinkin nuoremmilla kuskeilla syy jumiin voi olla vaikka runsas netin käyttö. Miespuolisille paras ohje toispuolisuuteen silloin on, että vaihtaa kättä välillä.
Odi f-1 float löytyi hi5. Vaikuttaa tosi liimaiselta ja pehmeältä.
Ohiampuja
12.07.2024, 17.16
Miespuolisille paras ohje toispuolisuuteen silloin on, että vaihtaa kättä välillä.
Ai niin kuin kävis välillä vieraissa? ;)
Sivustakatsoja
12.07.2024, 19.15
Tämäkin voisi jeesata. Tuntuu tosiaan, ettei kämmenet ihan luonnollisessa asennossa ole.
Mulla löytyy luonteva käsien asento leveästä tangosta 16-asteen backsweepillä (SQlab). Välimallina oli 12-asteinen, mutta halusin kokeilla isompaa taivutusta, niin vaihdoin sitten myös stemin pidempään (varmaan 10 mm lisää).
Samalla tangon keskelle tuli siirtymäosuuksille pidempi otekohta keskeltä.
Ohiampuja
12.07.2024, 19.22
Minulla on kanssa molemmissa maastureissa tuo 16 ast SQlab. Tykkään kyllä. Symmetriset puutumiset väheni lähes kokonaan. Mutta tuo vasurin kolme sormen täsmä puutuminen ei sillä hävinnyt.
Lenkillä kun pysähtyy ja ottaa korostetun ryhdikkään asennon ja vetää niskan suoraksi, niin puristus välilevyistä katoaa ja tunto palaa saman tein.
Sivustakatsoja
12.07.2024, 19.31
...
Ja kuten ketjussa on jo useampaan kertaan tullut ilmi, monien kiputilojen alkuperäinen syy on jossain muualla kuin pyöräilyssä. Pyöräily silloin vaan sattuu olemaan se asia jota tulee tehtyä sen verran enemmän kohtaa kipukohtaa rasittavasti, että se alkaa vaivaamaan. Kuten kp aiemmin vinkkasi, varsinkin nuoremmilla kuskeilla syy jumiin voi olla vaikka runsas netin käyttö. Miespuolisille paras ohje toispuolisuuteen silloin on, että vaihtaa kättä välillä.
Joskus tosiaan ihan jostain toisaalta: mulla oli sekalaista päänsärkyä ja kallon lihasten arkuutta ja kävin hammaslääkärin suosituksesta jossakin päähieronnassa. Tuli esille sekin että jännitänkö niskaa polkiessa ja purenko hampaita yhteen maastossa ajaessa.
Menneenä talvena kovilla pakkasilla maastossa ajaessa alkoi yläleuassa yksittäinen hammas ilmoitella itsestään vihaisesti: käväisy hammaslääkärillä ja yhden hampaan poisto: oli jotenkin halki ja korjauksen ulottumattomissa.
Eipä tunnu niskat enää aiheuttavan vaivaa, eivätkä kallon lihakset kiristä.
Se on vaan kummaa että kun vanhenee niin tulee vaivoja... Kämmenessähän on paljon hermoja pinnassa niin joskus ei kannatta hakea vaivoja kovinkaan kaukaa....
Pehmeät +34 milliset gripit jos käsi miesmäinen niin voi kyllä helpottaa.
Se on vaan kummaa että kun vanhenee niin tulee vaivoja... Kämmenessähän on paljon hermoja pinnassa niin joskus ei kannatta hakea vaivoja kovinkaan kaukaa....
Pehmeät +34 milliset gripit jos käsi miesmäinen niin voi kyllä helpottaa.
Mulla kävi niissä juuri päinvastoin. Peukalonhanka aukesi sen verran lisää, että joku hermokanava tai jänne tulehtui, eikä pystynyt puoleen vuoteen ajamaan muuten kuin peukalo etusormen vieressä. Melko uittumaista oli rymistellä kivikossa täysjäykällä läskillä
lasinpesuneste
13.07.2024, 19.53
Onko ihmisillä kokemusta liian ahtaasta pyörästä? Mulle tulee järkyttäviä hartiakipuja välittömästi lyhyelläkin koeajolla. tässä tulee ihan hulluksi, kun aina sanotaan että, asento on liian pitkä, pienempi on parempi ja niin edespäin, mutta luulen että mulla on toisinpäin. Omat mitat on 179/84cm, vissiin pitkä selkä, ja aina pyöräkauppiaat tarjoaa heti 54 tai M kokoista runkoa. L tuntuu paremmalta, mutta jotenkin hassulta. mulla on semmonen mielikuva, että ne on 185cm hujopeille. En sit tiedä pitäskö ottaa se M ja laittaa pitempi stemmi, mutta se on aina 1000-2000€ kokeilu.
Kivijalkakauppojen palvelu on ollut tosi nihkeetä ja tuntuu, että mistään ei saa jeesiä tähän hommaan.
Onko ihmisillä kokemusta liian ahtaasta pyörästä? Mulle tulee järkyttäviä hartiakipuja välittömästi lyhyelläkin koeajolla. tässä tulee ihan hulluksi, kun aina sanotaan että, asento on liian pitkä, pienempi on parempi ja niin edespäin, mutta luulen että mulla on toisinpäin. Omat mitat on 179/84cm, vissiin pitkä selkä, ja aina pyöräkauppiaat tarjoaa heti 54 tai M kokoista runkoa. L tuntuu paremmalta, mutta jotenkin hassulta. mulla on semmonen mielikuva, että ne on 185cm hujopeille. En sit tiedä pitäskö ottaa se M ja laittaa pitempi stemmi, mutta se on aina 1000-2000€ kokeilu.
Kivijalkakauppojen palvelu on ollut tosi nihkeetä ja tuntuu, että mistään ei saa jeesiä tähän hommaan.
No se nyt ainakin, ettet voi oikein verrata pyöriä koeajamalla liikkeessä. 54 pyörään tarvitset noin lyhyellä jalalla helpostikkin luokkaa 130-140mm stemmiä.
Eli tässäkin tapauksessa se koeajo valehtelee ihan pirusti. Ei säätämättömän pyörän koeajolla tee oikein yhtään mitään.
lasinpesuneste
13.07.2024, 21.47
No se nyt ainakin, ettet voi oikein verrata pyöriä koeajamalla liikkeessä. 54 pyörään tarvitset noin lyhyellä jalalla helpostikkin luokkaa 130-140mm stemmiä.
Eli tässäkin tapauksessa se koeajo valehtelee ihan pirusti. Ei säätämättömän pyörän koeajolla tee oikein yhtään mitään.
kiitti vastauksesta. pitää vissiin saada joku pyörä lainaan pitemmäksi aikaa. Mittasin sisämitan uudestaan vähän kovemmin, niin se näyttää jo ~85cm, mutta sentti sinnetänne. Tsekkasin esim trekin checkpointin kokotaulukkoa niin 179/85cm ei ole lähelläkään 54 vaan menee jo 56/58 välille. En ymmärrä, miks pyöräkauppiaat ohjaa mua näin pahasti metsään.
kiitti vastauksesta. pitää vissiin saada joku pyörä lainaan pitemmäksi aikaa. Mittasin sisämitan uudestaan vähän kovemmin, niin se näyttää jo ~85cm, mutta sentti sinnetänne. Tsekkasin esim trekin checkpointin kokotaulukkoa niin 179/85cm ei ole lähelläkään 54 vaan menee jo 56/58 välille. En ymmärrä, miks pyöräkauppiaat ohjaa mua näin pahasti metsään.
Ei se ihan metsässä ole. Itse olen 178/88. Kummastakin, 54 ja 56 rungoista saa sopivat kyllä. 56 voi vaatia jyrkkää -17deg stemmiä, jos haluaa ohjaamoa alemmas, pienempi koko taas pidempää stemmiä.
Mulla on ollut juurikin 54 trekk, nyt ehkä ottaisin 56 koon.
Sinulla kyllä tosiaan selkä pidempi, eli tuo 56 koko ja -17deg stemmi varmaan se oikea valinta.
Lasinpesu, onkos paljon kokemusta, muuta kuin koeajoja?
lasinpesuneste
14.07.2024, 00.29
Lasinpesu, onkos paljon kokemusta, muuta kuin koeajoja?
Oon ajanut pari vuotta M kokoisella merida silexillä ja ihmetelly tätä hartiahommaa. pystyin ajamaan vain 30km lenkkejä kerrallaan ja vain alaotteelta. Aloittelijana luulin että se oli vaan tottumattomuutta. Testailin lyhyempiä stemmejä (70mm, 60mm) ja ne pahensi asiaa. Tuumasin, että tanko saattaa olla liian korkealla. pääsin testaamaan M kokoista grizliä pari minuuttia ja se tuntui yllättävän hyvältä. Sain kädet pitkäksi ja rennoiksi. Siinä totesin, että mulla on ollut aina ollut liian ahdas pyörä. Kyllä, mulla meni vuosia tajuta että meridalla ajoasento on todennäköisesti liian lyhyt ja korkea kuin liian pitkä. Grizlejä saa seuraavan kerran ehkä syksyllä.
Aiemmin kun oon selvitellyt hartiaongelmia niin mut on jotenkin aivopesty siihen, että olisin 54/M. Pyöräukko katsoo mua hetken ja tarjoaa samantasoisia runkoja, cannondale M, trek 54 tai orbea M ja kaikki tuntuu aikalailla yhtä hirveiltä. Sitten kun sanon, että tää teidän pyörä ottaa hartioihin niin se kauppias toteaa että se on sit liian pitkä, eikä suosittele L kokoa. Todennäköisesti kaikki saattaisi toimia pidemmällä stemmillä, mutta kun en ole varma niin ostaminen on tuskaista. oma pää on mennyt vähän pyörälle pyöräkauppiaiden ja internetin ohjeista.
Merida M: (reach 400, stack 625, stem 80, -6, 0mm setback)
Grizl M: (reach 400, stack 579, stem 80, -10, 20mm setback)
Oon ajanut pari vuotta M kokoisella merida silexillä ja ihmetelly tätä hartiahommaa. pystyin ajamaan vain 30km lenkkejä kerrallaan ja vain alaotteelta. Aloittelijana luulin että se oli vaan tottumattomuutta. Testailin lyhyempiä stemmejä (70mm, 60mm) ja ne pahensi asiaa. Tuumasin, että tanko saattaa olla liian korkealla. pääsin testaamaan M kokoista grizliä pari minuuttia ja se tuntui yllättävän hyvältä. Sain kädet pitkäksi ja rennoiksi. Siinä totesin, että mulla on ollut aina ollut liian ahdas pyörä. Kyllä, mulla meni vuosia tajuta että meridalla ajoasento on todennäköisesti liian lyhyt ja korkea kuin liian pitkä. Grizlejä saa seuraavan kerran ehkä syksyllä.
Aiemmin kun oon selvitellyt hartiaongelmia niin mut on jotenkin aivopesty siihen, että olisin 54/M. Pyöräukko katsoo mua hetken ja tarjoaa samantasoisia runkoja, cannondale M, trek 54 tai orbea M ja kaikki tuntuu aikalailla yhtä hirveiltä. Sitten kun sanon, että tää teidän pyörä ottaa hartioihin niin se kauppias toteaa että se on sit liian pitkä, eikä suosittele L kokoa. Todennäköisesti kaikki saattaisi toimia pidemmällä stemmillä, mutta kun en ole varma niin ostaminen on tuskaista. oma pää on mennyt vähän pyörälle pyöräkauppiaiden ja internetin ohjeista.
Merida M: (reach 400, stack 625, stem 80, -6, 0mm setback)
Grizl M: (reach 400, stack 579, stem 80, -10, 20mm setback)
Silex = kirahvigeo. Ei ihme jos hartiat on lukossa ja asento ahdistaa. Olettaen että kropan mittasuhteet on lähellä keskivertoa uskallan väittää että Grizl M on ohjaamon geometrian osalta sulle sopiva.
Mulla on vähän vastaavia kokemuksia ahdistavista ohjaamoista ja itselleni ohjaamon pituus ei ole niin ratkaiseva kuin korkeus. Reachissä 10mm sinne tai tänne ei haittaa kunhan ollaan oikealla alueella, mutta jos tankoa ei saa riittävän alas niin ajoasennosta ei saa rentoa.
(yo. koskee maantie- ja gravel-pyöriä, adventure tms. pyörien geot on toinen asia)
Juha Lehtinen
14.07.2024, 11.32
Olen saanut aika hyvän ajoasennon 54 rungosta 120 stemmillä. Pituus on 177 ja inseam jotain 81 pyöräilyhousuilla. Olen jotain 1cm mennyt kasaan tähän ikään mennessä. Alaotteelta on aika kiva ajaa myös ja yläotteeltakin pääsen aika hyvin suht aeroon asentoon. Jossain fillarissa minulla on ollut 110 stemmi myös joka sekin on mennyt mutta 120 on kyllä parempi.
Miten teillä eroaa maantie ja gravel pyörien ajoasennot? Setback, reach ja droppi satulasta ohjaamoon?
Miten teillä eroaa maantie ja gravel pyörien ajoasennot? Setback, reach ja droppi satulasta ohjaamoon?
Riippuu mitä ajan. Jos puhdasta gravellia, niin asennot ovat tosi lähellä toisiaan. Sitten jos on mukana teknistä polkua enemmälti, niin vaihdan senttiä lyhemmän ja vähän suoremman stemmin. Tuo helpottaa juurakkopolkujen ajamista uskomattoman paljon. Mulla on ainakin roadin normi asento sen verran pitkä, että painoa saa siirrettyä taakse, eikä keulan keventäminen onnistu.
Tällähetellä gravellisa taitaa olla jopa enemmän droppia ja pituudet tosiaan ihan samoja. Tuolla mennään ne normaali hiekat, mitä yleensä gravellilla ajetaan.
En nyt äkkiseltään sitä viestiä löytänyt, mutta olikohan se paaton kun vinkkasi pään roikottamisesta käsien välissä. Se viesti mielessä lähdin perjantaina viikonlopun mittaiselle pyöräretkelle ja kyllä tuo pään roikottelu tuntui jonkin verran auttavan lapojen välin pistokseen. Iso apu tuntui olevan myös kypärättä ajamisesta. Pitänee hommata kevyempi kypärä, kun kyllä tuota kuitenkin mielellään käyttäisin. Jatkossa täytyy retkillekin laittaa nopeammat lasit, kun perus aurinkolaseilla tulee lasien yläkehys hankalasti näkökenttään pää alhaalla ajaessa.
Ja ihan varmasti voi tuo jahucin mainitsema rullailukin tapahtua aina toispuoleisesti. Täytyypä siihenkin kiinnittää huomiota. Itse asiassa luin sen viestin eilen reissun päällä, mutta viimeiset 40 km menin sateen vuoksi sellaista kyytiä, että ei tullut juuri rullailtua. :)
"Kivijalkakauppojen palvelu on ollut tosi nihkeetä ja tuntuu, että mistään ei saa jeesiä tähän hommaan."
Myyjän ohjeet ja nuo kokonumerot antavat hehtaarilleen sopivan, asettelut jäävät itselle. Myyjät enintään säätävät satulankorkeuden, jotta pääsee kotiin ajamaan, siitä säätöhomma alkaa.
Tuota hartiaongelmaa lukiessa tuli tuo tangon korkeus yhtenä mieleen. Vaikka ajaa retkityyppistä ajoa, on tanko saatava sopivan matalalle, ainakin joitakin senttejä satulatason alapuolelle, jos muut säädöt on jo suositusten lähellä eikä kovin poikkeavaa muutoinkaan asettelussa.
En voi olla sanomatta mutta eikös Lasinpesun ongelmissa nyt auttaisi se niin paljon puhuttu BikeFit?
^ Parasta kun antaa tavallaan pään roikkua vapaasti rentona ilman jännitystä. Useat aloittelijat kuvittelee että sinne eteenpäin täytyy kokoajan tuijottaa.
Lippalakki tai kypärän lippa tuli tästä mieleen. Sehän voi olla näkökentän edessä ja aiheuttaa huonon pään asennon. Ratkaisuna on heittää kypärän lippa metsään (tarvitaan muutenkin vain siellä) tai kääntää ajolakin lippa pystyyn hyvällä kelillä. Sateella voi kääntää alaspäin, silloin ei näe muutenkaan hyvin :D
Ohiampuja
15.07.2024, 22.04
Ja muutenkin totutella kääntämään katsetta, ei aina koko päätä.
Töissä fyssari neuvoi asentajille kattoasennuksissa että kääntää ensin katseen niin ylös kuin se nousee ja sitten vasta loput niskoilla. Eli ei tee sitä koko liikettä pelkkää päätä kääntämällä.
Ja rillipäänä tunnistan tuon. Jotenkin tottuu aina katsomaan lasien läpi siitä samasta kohtaa ja kaikki liikevara otetaan aina niskasta. Lenkillä olen yrittänyt totutella tuohon katseen nostamiseen, en koko pään. :)
^^ Lienee syy miksi maantiekypärissä harvoin lippaa. Kyllä tuohon tottuu ja pystyy seuraamaan liikennettä ja ympäristöä.
En voi olla sanomatta mutta eikös Lasinpesun ongelmissa nyt auttaisi se niin paljon puhuttu BikeFit?
Olisin sanonut ihan samaa. Omat mittaukset on vähän mitä sattuu, ja Bikefittingissä kivenlahden pyörähuollossa käytiin kaikki perustellisesti läpi. Saa tarkat mitat mitkä on omalle kropalle suunnitellut, eikä vähän sinnetännepäin. mm inseam mittaus antanut mulla aina pari senttiä liian lyhyen mitan. Käytännössä kaikki mitä pystyi olemaan pielessä, niin oli. Tosin sentti sinne ja toinen tänne, eikä loppujen lopuksi tarvinnut vaihta ku kammet, kengät (kun spedu ei irronnu), stonga, stemmi.
Sivustakatsoja
16.07.2024, 09.56
... Iso apu tuntui olevan myös kypärättä ajamisesta. Pitänee hommata kevyempi kypärä, kun kyllä tuota kuitenkin mielellään käyttäisin. Jatkossa täytyy retkillekin laittaa nopeammat lasit, kun perus aurinkolaseilla tulee lasien yläkehys hankalasti näkökenttään pää alhaalla ajaessa.
...
Mun niskat ja hartiat ei pidempään ajaessa pidä painavasta kypärästä, joten nykyinen on kevyimmästä päästä (Lazer Genesis Mips). Samoin ajolasit ovat kehyksettömät maantietankoisella ajaessani, mutta maastossa kehykselliset, joiden kehys olisi matalammassa asennossa näkökentässä.
Ajolasit ovat mielestäni tärkeät, että katseen voi nostaa ja katsoa kulmien alta lasien tätä estämättä.
Vähän vaikeaa tuntuu olevan myyjillä mainita kypärän painoa. Pitänee punnita nykyinen (joku MIPS Giro, varmaankin maastokypärä) ja lähteä vaa'an kanssa kaupoille. :) MIPS ilmeisesti jonkin verran tuo lisää painoa ja sen voisin vaikka vaatimuksista pudottaakin, jos selvästi kevyempi löytyisi ilman.
Kropan mitoista ; sukupuoli-pituus-keskimääräinen inseam- keskimääräinen käsien pituus
löytyy tietoja Stevens bikesin laskurista https://www.stevensbikes.de/en/fi/race/road/izoard-force-axs/.
Siitä mikä tutkimus noiden lukujen takana on, minulla ei ole tietoa.
Esimerkkinä jos ei laskuria kokeile, niin miehillä keskiarvo
180 cm, inseam 85 ja käsien pituus olkapäästä ranteeseen 58,8
185-87,7-60,5
190-90,6-62,2
Jossain on esitetty myös sellainen yksinkertaisempi tsekkaustapa käsien pituudella, eli jos sormenpäistä sormenpäihin mitta kädet levitettynä on oma pituutesi niin se on aikalailla keskiarvo (tässä myös hartioiden leveydelläkin on merkitystä).
Tuosta saanee jotain osviittaa oman kropan mittasuhteista keskimääräiseen verrattuna.
Sivustakatsoja
16.07.2024, 12.19
Mulle ei oikeastaan tule jo lyhyen ajon jälkeen tulevista hartiakivuista muuta mieleen, kuin se että ajaja kannattelee itseään käsillä -olivat ne sitten vähän koukussa tai suorassa. Joko kuskin "korsetti" ei kanna tai/ja kuski istuu aika edessä tai sitten satulasta ei saa tukea.
Itse olen sillä kannalla että (kisakuskit pois lukien) kädet pitäisi pystyä irrottamaan kahvoilta ilman että ajoasento muuttuu, ainakin silloin kun polkimille tulee painetta.
El-Carpaso
16.07.2024, 13.21
En nyt äkkiseltään sitä viestiä löytänyt, mutta olikohan se paaton kun vinkkasi pään roikottamisesta käsien välissä. Se viesti mielessä lähdin perjantaina viikonlopun mittaiselle pyöräretkelle ja kyllä tuo pään roikottelu tuntui jonkin verran auttavan lapojen välin pistokseen. Iso apu tuntui olevan myös kypärättä ajamisesta. Pitänee hommata kevyempi kypärä, kun kyllä tuota kuitenkin mielellään käyttäisin. Jatkossa täytyy retkillekin laittaa nopeammat lasit, kun perus aurinkolaseilla tulee lasien yläkehys hankalasti näkökenttään pää alhaalla ajaessa.
Ja ihan varmasti voi tuo jahucin mainitsema rullailukin tapahtua aina toispuoleisesti. Täytyypä siihenkin kiinnittää huomiota. Itse asiassa luin sen viestin eilen reissun päällä, mutta viimeiset 40 km menin sateen vuoksi sellaista kyytiä, että ei tullut juuri rullailtua. :)
Tuli tästä viestistä mieleen, että välillä niskakipu voi tulla niinkin kaukaa kuin lantiosta.
Lantion kulma, eli se kuinka paljon lantiota kääntää eteenpäin vaikuttaa selän suoruuteen ja sitä kautta myös siihen, kuinka paljon niskaranka joutuu taipumaan päätä nostaessa.
Jos otetaan äärimmäinen esimerkki, missä kuskin lantio on kuin tuolilla istuisi ja etunoja lähtee vasta ristiselästä (tästä hyvä esimerkki on 80-luvun ammattilaispyöräilijät) menee selkä aikamoiselle mutkalle ja hartian seuduilla ollaan jo aika vaakasuorassa. Tästä kun lähtee nostamaan päätä, niin se on kuin aika-ajoasennosta koittaisi kuikuilla ylöspäin.
Vastaavasti jos lantio kääntyy nätisti eteenpäin ja selän saa pidettyä suhteellisen suorana, on normaalissa maantieasennossa (ja mikä jottei myös maastoasennossa) hartiaseudun kulma suunnilleen sama kuin selällä yleisesti eli siellä 45 asteen tienoilla. Kun on 45 astetta etumatkaa, on pään nostaminen huomattavasti vaivattomampaa.
Yhtään en tiedä, mikä teikäläisen lantiokulma on, mutta kannattaa pohtia asiaa esim. seuraavalla lenkillä, eli onko lantiosta jo kaikki vara käytetty vai onko siellä vielä mahdollisuutta kääntää eteenpäin.
Toinen mikä vääjäämättä rikkoo niskan on liian pitkä ajoasento. Siinä herkästi hartiat nousee korviin ja olkapäät kääntyy eteenpäin. Liian pitkänä kun ajaa säännöllisesti niin kivut voi olla ihan missä vain.
Liian pitkä ajoasento tuskin on, mutta nämä on näitä, kun itse yrittää arvioida. Varmaan se bike fit pitää joskus käydä. Oli kerran jo aikakin varattu, mutta tuli talon kanssa vähän akuutimman puoleinen remonttihomma tielle.
Kammet vaihdoin jokin aika sitten 175->170 ja pyörän päällä olo helpottui selvästi. Tuntuu, että lyhyempääkin voisi vielä laittaa. Täytyy tuota lantion asentoakin miettiä, kiitos vinkistä!
Vähän samaa mieltä tuosta lantiosta. Itse olen taittunut aina lantiosta ja selkä täysin suora ajaessa.
Noin ei mulle tule mitään kipuja koskaan, vaikka ajaisin useamman tunnin selkä vaakasuorana ja tosi pitkällä asennolla.
Mutta noin se vaan menee. Toiset taittuu lantiosta ja toiset ylempää. Näkee ihan pro kuskeillakin eroja.
Pitkästä asennosta toki täysin toista mieltä. Asennon täytyy olla niin pitkä, että saat ajaessa olkavarret ja kyynärvarret 90deg kulmiin, kun otat hoodien nokasta kiinni. Tuon pidempi sen ei tarvitse olla.
Tai no jos asento on aloittelijalla liian lyhyt, niin silloin on oikeasti pakko taittua keskeltä selkää. Olen nähnyt tuollaista useasti.
Varmasti pakottaa hartioita ja selkää.
Stemmejä on tullut kokeiltua väliltä 80-130, enkä huomannut tuohon nimenomaiseen lapaseudun kipuun mitään vaikutusta. Nyt on 100 mm ja mielestäni asento on ihan luontevan tuntuinen kahvoilla ja kyynärpäissä joustoa. Alaotteella alkaa polkimen yläasennossa olla vähän ahtaan tuntuista, sillä tuota vieläkin lyhyempää kampea olen pohtinut. 175 kammilla ei alaotteelta oikein kunnolla pystynyt ajamaankaan.
Juha Lehtinen
16.07.2024, 14.06
Vähän samaa mieltä tuosta lantiosta. Itse olen taittunut aina lantiosta ja selkä täysin suora ajaessa.
Noin ei mulle tule mitään kipuja koskaan, vaikka ajaisin useamman tunnin selkä vaakasuorana ja tosi pitkällä asennolla.
Mutta noin se vaan menee. Toiset taittuu lantiosta ja toiset ylempää. Näkee ihan pro kuskeillakin eroja.
Pitkästä asennosta toki täysin toista mieltä. Asennon täytyy olla niin pitkä, että saat ajaessa olkavarret ja kyynärvarret 90deg kulmiin, kun otat hoodien nokasta kiinni. Tuon pidempi sen ei tarvitse olla.
Yksi hyvä esimerkki prokuskien ajoasennoista on kun vertaa Pogacaria ja Vingegaardia. Näyttää täysin erilaiselta ainakin minun silmään, Tadej on selvästi kädet koukussa kun Jonaksen ajoasento näyttää välillä siltä kuin olisi liian pitkä ote. Tuollaisen vaikutelman olen saanut.
Jos ja kun noita pyöriä käy liikkeessä testailemassa tai koeajaa kaverin pyörää, niin kannattaa mitata myös satulan etäisyys keskiöstä (ja katsoa ohjaamo ja sen asetukset).
Eteen tai taakse laitetun satulan välinen ero voi olla useita senttejä, ja vaikuttaa tunteeseen pitkästä tai lyhyestä ohjaamosta, mutta siinä lyhyellä koeajolla lenkkarit jalassa ei välttämättä tule huomioitua onko se paikka oikea itselle.
Vähän vaikeaa tuntuu olevan myyjillä mainita kypärän painoa. Pitänee punnita nykyinen (joku MIPS Giro, varmaankin maastokypärä) ja lähteä vaa'an kanssa kaupoille. :) MIPS ilmeisesti jonkin verran tuo lisää painoa ja sen voisin vaikka vaatimuksista pudottaakin, jos selvästi kevyempi löytyisi ilman.
Suuressa osassa kypäriä on tarra jossa kerrotaan paino tai jos netistä tilaa niin yleensä paino mainitaan tiedoissa.
Yksi hyvä esimerkki prokuskien ajoasennoista on kun vertaa Pogacaria ja Vingegaardia. Näyttää täysin erilaiselta ainakin minun silmään, Tadej on selvästi kädet koukussa kun Jonaksen ajoasento näyttää välillä siltä kuin olisi liian pitkä ote. Tuollaisen vaikutelman olen saanut.
Se riippuu ihan kohdasta missä ajetaan. Joonaksen asento on jossain hatkassa tosi kompaktin näköinen. Yhtään lyhyempi ei voisi enää olla.
Sama juttu oli hännisenkin kanssa sm kisoissa. Runko näytti jopa liian pieneltä.
^ https://www.twd.fi/@Bin/867569/e0a7b0cc-098c-4f86-a56f-ccfafaeae480.jpeg
Tässä voi kuvakin pikkaisen liioitella rungon pienuutta - mutta näettepä ainakin Jaakko Hännisen uuden ajoasun ja tietysti myös asiaankuuluvin värein maalatun pyörän!
Tässä hänninen sm-kisoissa.
Asento tietysti optimoitu vuoria varten.
https://dgtzuqphqg23d.cloudfront.net/CwLq1CUJTotSfryHdmgVaufd9xpNDf-YDHv-sOPRiqQ-2048x945.jpg
El-Carpaso
16.07.2024, 17.20
Mä en ottaisi tuota 90 asteen kulmaa lähtökohdaksi, kun käsien kulmassa ja ohjaamon pituudessa on suht paljon muuttujia. Helpommin kuitenkin saa paikat kipeäksi / rikki liian pitkällä kuin liian lyhyellä asennolla.
Pro-kuskien asennot on myös aivan perseestä tavan amatööriä ajatellen. Ne on optimoitu kisaamista silmälläpitäen (jos edes ovat vetäneet bikefitin. Kaikki ei sellaista nykyaikanakaan tee). Kuskit on yläkropaltaan äärest kevyitä ja tehoja löytyisi painavammankin ruhon kannatteluun. Siinä tilanteessa ajoasento voi olla todella korostuneen pitkä + matala. Jos normaalilla rasvaprosentilla ja lihasmassalla varustettu Pertti Peruspyöräilijä koittaa luihun ammattimäkimiehen asentoa, niin aikaiseksi saa lähinnä pahan mielen ja hermovaurioita.
Lisäksi ajoasentoon vaikuttaa huimasti ajotavoite. Amatöörikisaajalla / kovaa säännöllisesti vetävällä saattaa olla aika eri ajoasento esim. ultramatkaa vetävään tai ihan vaan huvikseen ajelevaan verrattuna. Keskimääräinen käytetty ja käytettävissä oleva teho määrää tosi pitkälle kuinka kauas ohjaustangon voi työntää. Jos ajatus on vetää 12h suht kevyellä teholla, niin ei penkki voi olla keskiön päällä ja tanko metrin päässä horisontissa. Vastaavasti jos tavoitteena on voittaa paikallinen kortteliajo, ei tanko voi olla niin lähellä, että polvet paukkuu stongaan ja kädet jää lantion taakse loppusprintissä. (nämä olivat korostettuja esimerkkejä).
Esim. tuo 90 asteen käden ja kropan sekä kyynärvarren kulma kuten eräässä yllä olevassa kuvassa on tosi hyödyllinen jos ko. asentoa käyttää. Mutta jos mulla on ajatuksena viettää 12h pyörän päällä, niin en mä ota tuota asentoa kertaakaan. Ei ole tarvetta. En mä myöskään vietä aikaa satulan nokalla, joten mun ei tarvitse ottaa sitä ollenkaan huomioon ajoasentoa säätäessä.
Jotta tämä viesti ei olisi vain esoteerista käsien heiluttelua, niin ajoasennon pituuden kanssa tärkeintä olisi koittaa lantion kanssa saada mahdollisimman etukeno asento ilman että alakalusto alkaa puutumaan (satulan muodolla on tässä väliä). Samalla hartiat rentona ja ehkä jopa asennon pituutta hakiessa hieman puristaen lapaluita yhteen (ei kuitenkaan ajon aikana) koittaa kädet mukavassa etukurotuksessa kyynärvarret kevyesti koukussa osua tankoon. Yllättävän monella saattaa juuri tuolla lapaluiden aktivoinnilla jäädä ottamatta jarrukahvasta kiinni, jolloin voi harkita asennon lyhentämistä. Missään tapauksessa hartiat eivät saisi kääntyä eteenpäin, kun tankoa kohti kurottaa.
Lisäksi liian korkea satula aiheuttaa herkästi tunteen, että tanko on liian kaukana, vaikka se olisi todellisuudessa tosi hyvällä etäisyydellä. Jos tanko tuntuu liian kaukaiselta, voi koittaa myös tiputtaa satulaa.
Nämä on hankalia, kun niin moni juttu vaikuttaa kaikkeen muuhun.
Olen jo pitkään miettinyt että tuo käsitys että vahva keskikroppa kannattelisi ylävartaloa ja kädet olisivat höyhenenkevyesti tangolla on vähän jumahtanut käsitys niinkuin kops sääntö. Jos ohjaamo on matalalla ja/tai satula melko edessä käsille tulee painoa eikä se itseä haittaa. Päinvastoin ajomukavuus on lisääntynyt kun tankoa on laskenut.
Geometrisesti mietittynä kädet ovat mainio paikka kannatella tuota painoa ja vääntö lantiossa taas ei niin hyvä.
Mitä vähemmän voimaa menee ajoasennon ylläpitoon sitä enemmän sitä jää polkemiseen.
Ehkä tärkeämpää on että keskivartalo / yläselkä ei makaa velttona käsien päällä ja että ajoasento tuntuu ylipäätänsä rennolta eikä mitään kohtaa tarvitse jännittää liikaa.
Olen jo pitkään miettinyt että tuo käsitys että vahva keskikroppa kannattelisi ylävartaloa ja kädet olisivat höyhenenkevyesti tangolla on vähän jumahtanut käsitys niinkuin kops sääntö. Jos ohjaamo on matalalla ja/tai satula melko edessä käsille tulee painoa eikä se itseä haittaa. Päinvastoin ajomukavuus on lisääntynyt kun tankoa on laskenut.
Geometrisesti mietittynä kädet ovat mainio paikka kannatella tuota painoa ja vääntö lantiossa taas ei niin hyvä.
Mitä vähemmän voimaa menee ajoasennon ylläpitoon sitä enemmän sitä jää polkemiseen.
Ehkä tärkeämpää on että keskivartalo / yläselkä ei makaa velttona käsien päällä ja että ajoasento tuntuu ylipäätänsä rennolta eikä mitään kohtaa tarvitse jännittää liikaa.
No just noin. En ilennyt itse tuota kirjoittaa, kun olisin kuitenkin saanut nenilleni. Ei kukaan pysy maantiepyörän päällä ilman käsiä, eikä enää maastureidenkaan, kun satula on siirtynyt niin eteen.
Sivustakatsoja
16.07.2024, 19.40
Olen jo pitkään miettinyt että tuo käsitys että vahva keskikroppa kannattelisi ylävartaloa ja kädet olisivat höyhenenkevyesti tangolla on vähän jumahtanut käsitys niinkuin kops sääntö. Jos ohjaamo on matalalla ja/tai satula melko edessä käsille tulee painoa eikä se itseä haittaa. Päinvastoin ajomukavuus on lisääntynyt kun tankoa on laskenut.
Geometrisesti mietittynä kädet ovat mainio paikka kannatella tuota painoa ja vääntö lantiossa taas ei niin hyvä.
Mitä vähemmän voimaa menee ajoasennon ylläpitoon sitä enemmän sitä jää polkemiseen.
Ehkä tärkeämpää on että keskivartalo / yläselkä ei makaa velttona käsien päällä ja että ajoasento tuntuu ylipäätänsä rennolta eikä mitään kohtaa tarvitse jännittää liikaa.
Kyllä mulla ainakin keskivartalon lihakset pitävät asentoa yllä jos istun, kumarran alaselästä ja vien kädet eteen. Mutta ei mun tarvitse asiaa ajaessa miettiä, kun keskivartalo huolehtii ihan itse itsestään.
Joko röykkyistä gravelia ajettuani vatsani täyteen tai tolla mun täysjäykällä maastossa enemmän kuin kylliksi, niin vatsalihakset ottavat eniten osumaa. Navan ympärystö mulla ainakin on käytössä.
---------------------
Mitä tulee oikeaan ajoasentoon niin musta niitä on kokonainen perhe: hyvää aeroa, hyvää matalaa, retkiajoon ja maastoon.
Mä en ottaisi tuota 90 asteen kulmaa lähtökohdaksi, kun käsien kulmassa ja ohjaamon pituudessa on suht paljon muuttujia. Helpommin kuitenkin saa paikat kipeäksi / rikki liian pitkällä kuin liian lyhyellä asennolla.
Pro-kuskien asennot on myös aivan perseestä tavan amatööriä ajatellen. Ne on optimoitu kisaamista silmälläpitäen (jos edes ovat vetäneet bikefitin. Kaikki ei sellaista nykyaikanakaan tee). Kuskit on yläkropaltaan äärest kevyitä ja tehoja löytyisi painavammankin ruhon kannatteluun. Siinä tilanteessa ajoasento voi olla todella korostuneen pitkä + matala. Jos normaalilla rasvaprosentilla ja lihasmassalla varustettu Pertti Peruspyöräilijä koittaa luihun ammattimäkimiehen asentoa, niin aikaiseksi saa lähinnä pahan mielen ja hermovaurioita.
Lisäksi ajoasentoon vaikuttaa huimasti ajotavoite. Amatöörikisaajalla / kovaa säännöllisesti vetävällä saattaa olla aika eri ajoasento esim. ultramatkaa vetävään tai ihan vaan huvikseen ajelevaan verrattuna. Keskimääräinen käytetty ja käytettävissä oleva teho määrää tosi pitkälle kuinka kauas ohjaustangon voi työntää. Jos ajatus on vetää 12h suht kevyellä teholla, niin ei penkki voi olla keskiön päällä ja tanko metrin päässä horisontissa. Vastaavasti jos tavoitteena on voittaa paikallinen kortteliajo, ei tanko voi olla niin lähellä, että polvet paukkuu stongaan ja kädet jää lantion taakse loppusprintissä. (nämä olivat korostettuja esimerkkejä).
Esim. tuo 90 asteen käden ja kropan sekä kyynärvarren kulma kuten eräässä yllä olevassa kuvassa on tosi hyödyllinen jos ko. asentoa käyttää. Mutta jos mulla on ajatuksena viettää 12h pyörän päällä, niin en mä ota tuota asentoa kertaakaan. Ei ole tarvetta. En mä myöskään vietä aikaa satulan nokalla, joten mun ei tarvitse ottaa sitä ollenkaan huomioon ajoasentoa säätäessä.
Jotta tämä viesti ei olisi vain esoteerista käsien heiluttelua, niin ajoasennon pituuden kanssa tärkeintä olisi koittaa lantion kanssa saada mahdollisimman etukeno asento ilman että alakalusto alkaa puutumaan (satulan muodolla on tässä väliä). Samalla hartiat rentona ja ehkä jopa asennon pituutta hakiessa hieman puristaen lapaluita yhteen (ei kuitenkaan ajon aikana) koittaa kädet mukavassa etukurotuksessa kyynärvarret kevyesti koukussa osua tankoon. Yllättävän monella saattaa juuri tuolla lapaluiden aktivoinnilla jäädä ottamatta jarrukahvasta kiinni, jolloin voi harkita asennon lyhentämistä. Missään tapauksessa hartiat eivät saisi kääntyä eteenpäin, kun tankoa kohti kurottaa.
Lisäksi liian korkea satula aiheuttaa herkästi tunteen, että tanko on liian kaukana, vaikka se olisi todellisuudessa tosi hyvällä etäisyydellä. Jos tanko tuntuu liian kaukaiselta, voi koittaa myös tiputtaa satulaa.
Nämä on hankalia, kun niin moni juttu vaikuttaa kaikkeen muuhun.
Olen sanonut joskus aieminkin ja sanon uudelleen. Itselläni ei ole mitään ongelmia ajaa pitkääkin matkaa matalana. Siis täysin samassa asennossa, mitä ajan kisaakin. Eli ei kannata yleistää maantiepyörän pitkää, itselleni normaalia asentoa, epämukavaksi, jos se sinulle sellaiselta tuntuu. Voin makailla 10h tangon päällä, siinä 90deg asennossa ja se on se rennoin asento ajaa. Mikään paikka ei kipeydy eikä rasitu. Kaikilla se ei todellakaan mene näin, mutta ei ne paikat myöskään kaikilla kipeydy matalassa asennossa.
https://pyoravarikko.fi/collections/kadensijat/products/ergon-ge1-evo-tupit?variant=42635511726307 nämä Ergon GE1:set fattina ja normaalina sopii omaan käteeni. Ja löytyy näköjään myös slim-malli.
Huikeat gripit! Kaikki puutuminen käsistä on poissa. Kärsi ajaa tunnin reipasta kepussa reppu selässä, eli reppu ei ollut se ongelman aiheutta.a
Minun ergoneissa lukee näin
Ergon GE1 Evo
Eli ovat varmaan ihan normaalit versiot.
Välittömästi ajamaan lähtiessä tuntee, ettei peukalontyveen tule painetta. Tuntuu, että gripit ovat ohuemmat kuin itse tanko tuolta kohtaa, vaikka näin ei tietystikkään ole. Johtuu varmasti muotoilusta.
Samoin paine kämmenessä on tasainen ja pito hikoillessakin tosi hyvä. Melkein voisi vielä testata slim malleja, jos tuollaiset on tosiaan olemassa.
Mitä ohuempi tuppi, sen parempi se tuntuu omaan käteen olevan. Ja käsi on 9-10 kokoinen.
Tuo peukalon ja kämmenen välissä oleva lihas tuntuu herkästi painavan grippiin.
Odi Float oli oikeastaan aika huono. Ei tuntunut edes pehmeältä ja paine tuntui ilkeästi peukalon tyvessä. Sopivasti märkää vettä/mutaa ja se kuivana ollut eläimellinen pito hävisi kokonaan.
Tuossa muuten noista ergonin gripeistä tekstiä suomeksi.
https://www.bikeplanet.fi/ergon-ge1-evo-slim-lukkogripit
Eli ehkä se oli tuo kyynärhermo, mikä sai liikaa painetta?
Ensimmäinen ergonominen ja pyöräilijälähtöinen grippi. Suunniteltu erityisesti avoimelle ajoasennolle.
GE1 kallistaa kädensijaa 8% antaen kyynärpäille automaattisesti oikean ajoasennon.
Kädensijoissa on taottu alumiininen sisäkiinnike integroidulla pääteholkilla, joka on osa ydintä.
Tämä ydin pitää kädensijan päädyn pehmeänä, vaimentaen samalla tärinää.
Myös käsi pysyy oikeassa asennossa ja paineherkkä kyynärhermo on suojattuna.
Materiaalit: Kumi/kylmätaottu alumiini/CNC-käsitelty
Hyvä kun ongelma ratkeaa. Itselle ei nuo ohuet ole muuta kuin ongelmia aiheuttaneet, käsi 10-11. Tuosta huomaa että vaivat yksilöllisiä samoin kuin parannus konstitkin.
Yhtään en tiedä, mikä teikäläisen lantiokulma on, mutta kannattaa pohtia asiaa esim. seuraavalla lenkillä, eli onko lantiosta jo kaikki vara käytetty vai onko siellä vielä mahdollisuutta kääntää eteenpäin.
Noin bussipysäkin lasista ohi ajessa peilailtuna selkä on kyllä aika lailla viivasuora, eikä taitu mistään keskivaiheilta. Varaa kallistaa lantiota on, mutta se lähinnä tuo notkoa alaselkään, eikä tunnu vaikuttavan selän kulmaan hartiaseudulla. Liikkuvuus on varmaan ainoa urheilullinen ominaisuus, jossa minulla on keskivertoa paremmat lahjat.
Tässä videossa on muutamia hyödyllisiä ohjeita sopivan stemmin pituuden löytämiseksi.
https://www.youtube.com/watch?v=HvOdjejXwg8
Sivustakatsoja
17.07.2024, 10.34
^eli tanko tulee sille etäisyydelle mille se pakottamatta tulee. Mä olen joskus aikani asentoja pähkäillessä päätynyt intuitiivisesti samaan tulokseen: mihin kädet luonnostaan asettuvat on tangon paikka, kahvat kulmaan jossa kädet ovat luonnostaan ja maastopyörässä tangon taivutukset siten, että kädet laskeutuvat tangolle luonnostaan, ranteiden kulmaa muuttamatta.
Silti maantiepyörässä on pari senttiä pidempi ajoasento kuin gravelipyörässä.
Mutta mulla ei ole kilpailullisia tavoitteita, vaan vain ajaa koska pidän siitä. Mulle jonkun watin menetys ei merkitse.
Mä olen sillä kannalla, että keskustelu satulan ja tangon dropista on oikeastaan turhaa: ensin on päätettävä haluaako ajaa matalana ja valittava pyörä sen mukaan. Jos pyörässä on korkea emäputki ja lyhyt reach, niin pystympi asento sellaiseen luonnostaan rakentuu.
Juha Lehtinen
17.07.2024, 11.25
Kun keskustelua käydään ajoasennosta niin helposti minun korvaan kuulostaa siltä kuin tavolteltaisiin samanlaista ajoasentoa kuin mitä ammattilaisillakin. Ei varmaankaan näin ole mutta se välillä vaikuttaa siltä.
Kun keskustelua käydään ajoasennosta niin helposti minun korvaan kuulostaa siltä kuin tavolteltaisiin samanlaista ajoasentoa kuin mitä ammattilaisillakin. Ei varmaankaan näin ole mutta se välillä vaikuttaa siltä.
Kaksi kättä ja jalkaa niilläkin on. Samanlainen pyörä. Ajavat todella pitkiä matkoja.
Ei siis ole mitään syytä miksei ajaisi samanlaisessa asennossa, jos tuo on todettu parhaaksi.
Siinä vielä släpärit jalassa.
https://esmtb.com/wp-content/uploads/2021/07/lachlan3.jpg
Juha Lehtinen
17.07.2024, 11.51
Tottakai jos ajoasento muuttuu paremmaksi niin tietenkin on perusteltua tehdä muutoksia.
Niin. Esim tuo yllä oleva lachlanin asento on se, millä maantiepyörällä on aina ajettu ja tullaan ajamaankin.
Tosi rentoa menoa ja pyörä kulkee.
Marsusram
17.07.2024, 12.37
Vaikka joku tietty asento onkin keskimäärin paras, ei siinäkään kannata jumittaa. Usein jo reitin vaihtelevuus tekee asentoon vaihtelevuutta. Pahin on pitkä vääntö lakeuden tasamaalla vastatuuleen, jonka jälkeen voi olla vaikea nousta satulasta pois ja oikaista seisaalleen.
Oikea asento jaksamisen ja puutumisten välttelyn kannalta on vaihteleva.
Juha Lehtinen
17.07.2024, 12.50
Itselläni on ajoasento aika hyvin tasapainossa, tarkoitan että alaotteelta ja kahvoilta on mukava ajaa. Prosenttuaalisesti ajan todennäköisesti kahvoilta enemmän kuin alaotteelta mutta voisi olla myös yhtä paljon. Välillä tulee putkeltakin ajettua juurikin tuon vaihtelevuuden vuoksi.
Sivustakatsoja
17.07.2024, 13.01
Tottakai jos ajoasento muuttuu paremmaksi niin tietenkin on perusteltua tehdä muutoksia.
Paremmuus jonkin ominaisuuden suhteet: nopeuden, ilmanvastuksen tms.
Mulle paremmuus on että lähden mielelläni ajamaan, että lähden yleensäkin ajamaan.
Itselläni on ajoasento aika hyvin tasapainossa, tarkoitan että alaotteelta ja kahvoilta on mukava ajaa. Prosenttuaalisesti ajan todennäköisesti kahvoilta enemmän kuin alaotteelta mutta voisi olla myös yhtä paljon. Välillä tulee putkeltakin ajettua juurikin tuon vaihtelevuuden vuoksi.
Kahvoilta minäkin ajan suurimman osan ajasta. Alaotteella käyn vaan lepäämässä välillä.
Juha Lehtinen
17.07.2024, 13.13
Mulle paremmuus on että lähden mielelläni ajamaan, että lähden yleensäkin ajamaan.
Sama täällä. Joskus tuli watteja seurattua mutta nyt mennään fiiliksellä, ihan sama mitä data näyttää. Olen palannut ikään kuin pyöräilyharrastukseni alkuaikoihin.
Paremmuus jonkin ominaisuuden suhteet: nopeuden, ilmanvastuksen tms.
Mulle paremmuus on että lähden mielelläni ajamaan, että lähden yleensäkin ajamaan.
Kyllä se minullekin on kyse mukavuudesta. Ajan siinä asennossa pitkiä lenkkejä, missä on mukavinta ja helpointa ajaa.
Olen saanut jo muutamaltakin kaverilta noottia tästä, mutta mun mielestä mihinkään ei kuulu pyöräilyssä sattua. Ei vaikka ajaisi päivän. Ei tää ole mikään kilpailu kuka kestää eniten kipua.
Aika usein saa lukea, että kivut kuuluvat lajiin. Olen tuosta aika vahvasti eri mieltä.
El-Carpaso
17.07.2024, 14.02
Kaksi kättä ja jalkaa niilläkin on. Samanlainen pyörä. Ajavat todella pitkiä matkoja.
Ei siis ole mitään syytä miksei ajaisi samanlaisessa asennossa, jos tuo on todettu parhaaksi.
Siinä vielä släpärit jalassa.
https://esmtb.com/wp-content/uploads/2021/07/lachlan3.jpg
Se, kuinka aggressiivista ajoasentoa kykenee ylläpitämään riippuu todella paljon siitä, kuinka paljon tehoja saa puskettua, koska jokainen polkaisu kannattelee yläkroppaa. Lisäksi kehonpaino vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon kannateltavaa on. Tästä tuskin on erimielisyyttä?
Ammattilaisella tehoja riittää aika pitkäksi aikaa ja kehonpaino on erittäin matala, joten ajoasentokin voi olla pitkä + matala pitkän aikaa. Lisäksi on otettava huomioon, että ammattilaisten asennot on tyypillisesti optimoitu jotain tiettyä tilannetta tai ajotapahtumaa silmälläpitäen. Esim. kirimiehen pitkä asento, koska kirissä asennon tangon on oltava kaukana.
Dylan Johnson veti viime Unbound Gravel 200:sen normalized powerilla 283 wattia ja keskitehoilla 240 wattia. Kisa kesti hänellä yli yhdeksän tuntia. Eikä Johnson ole ammattilaisten tehoissa. Silti aivan saavuttamattomia teholukemia ja erityisesti teho/painosuhdelukemia valtaosalle harrastepyöräilijöistä.
Eli sanoisin, että on kyllä syitä sille, miksi ammattilaisten asentoja ei lähtökohtaisesti kannata emuloida vaan mennä tasan tarkkaan oman fiiliksen mukaan. Kun kehittyy, voi asentoa myös jyrkentää, mutta sekin on tehtävä fiiliksen mukaan.
Enkä mä tässä ota nyt edes kantaa siihen, kuinka paljon ammattiurheilijat on valmiita kärsimään voittaakseen. Lähtökohtaisesti korkeimman tason ammattiurheilu ei välttämättä ole aina ihan tervettä puuhaa.
Kyllä se minullekin on kyse mukavuudesta. Ajan siinä asennossa pitkiä lenkkejä, missä on mukavinta ja helpointa ajaa.
Olen saanut jo muutamaltakin kaverilta noottia tästä, mutta mun mielestä mihinkään ei kuulu pyöräilyssä sattua. Ei vaikka ajaisi päivän. Ei tää ole mikään kilpailu kuka kestää eniten kipua.
Aika usein saa lukea, että kivut kuuluvat lajiin. Olen tuosta aika vahvasti eri mieltä.
On helppo olla eri mieltä, jos on siinä onnekkaassa tilanteessa ettei kipuja tule. Kipuja valitettavasti tulee, jos paine jotain kehon osaa vasten on liian suuri. Joitakin näistä kiputiloista voi ehkäistä säädöillä, mutta toisiin auttaa lähinnä vain kehonpainon vähentäminen ja tehojen kasvattaminen. Jonkin verran apua voi saada myös kehonhallinnan, liikkuvuuden ja lihastasapainon parantamiselle, mutta niissäkin kestää aika kauan ja pitäisi vähän tietää mitä kehittää. Vaihtoehdoiksi jää tällöin junnaaminen lyhyillä kivuttomilla matkoilla tai kestää tietty määrä kärsimystä pidemmillä matkoilla. En mä halua jättää pitkiä lenkkejä ajamatta vain sen takia, että johonkin sattuu. Se on sitten vain kestettävä ja se on mun päätös. Mutta silloinkin on hyvä tunnistaa, mikä on kipua ja mikä on rikkoutumista. Paikkojen hajottamiseen en lähde.
Mä olen 195cm pitkä ja painan yli 110kg (yli, koska nyt on kuntoilun merkittävän lisääntymisen myötä myös paino räjähtänyt käsiin). Ei ole sellaista satulaa, jolla mä mun tehopainosuhteella pystyisin istumaan 200km kivuitta. Lisäksi mulla on aivan jumalattoman pitkät jalat, joten mun ajoasennot on järjestään liian pitkiä. Koon 63cm maantiepyörä 80mm stemmillä on aika kiikkerä ajettava. Yläkropassakin on kuitenkin sen verran pituutta ja painoa, että sen kannattelu ilman painetta käsille vaatii joko täysin pystysuoran ajoasennon (lue mummis) tai kivun sietämistä. Oikean mittaisellakaan ajoasennolla sitä painoa käsille ei tässä vaiheessa ole mahdollista eliminoida Sen verran olen saanut kompensoitua kahvaergonomialla, että 200km menee ilman käsien puutumista tai suurempia kipuja, mutta sekin tilanne muuttuisi, jos lähtisin laskemaan tankoa + pidentämään asentoa vain sen takia, että ammattilaisetkin tekee niin. Kokeilin ammattilaisasentoja parikymppisenä ja vaikka vauhti oli kova, ei voi sanoa, että olisi ollut kovin mukavaa.
Jos haluaisin ajaa yli 200km, pitäisi paino pudottaa johonkin 90-95kg tienoille. Mutta eipä tässä elämäntilanteessa onneksi ole aikaa sen mittaiselle ajamiselle.
Kannattaakin mainita vähän noita lähtökohtia, ennenkuin suosittelee asentoa muille.
Vähän hölmöhän se on kinata jostain asennosta jos toinen on, no vähän vähemmän pyöräilijän kropalla varustettu.
En tietystikkään alkaisi neuvomaan "oikeaa" asentoa saman kokoisella isälleni. Tuohon tarkoitukseen on ihan eri pyörät olemassa.
El-Carpaso
17.07.2024, 14.34
Kannattaakin mainita vähän noita lähtökohtia, ennenkuin suosittelee asentoa muille.
Nosiis, nimenomaan. Pyöräilevää porukkaa on niin paljon eri muotoisina, kuntoisina ym. että kiveen hakattuja sääntöjä ajoasennon suhteen on todella vähän. Jos on esim. kevyt ja kovakuntoinen ja vetää omista lähtökohdistaan johtopäätöksiä oikeasta ajoasennosta, niin ei ne osu valtaosalle pyöräilijöistä.
Vähän hölmöhän se on kinata jostain asennosta jos toinen on, no vähän vähemmän pyöräilijän kropalla varustettu.
Meinaakko pitkä, pitkäjalkainen vai läski? Koska siis jos aletaan rankkaamaan ihmisiä pois tietyn tyyppisten pyörien päältä ulkomuodon perusteella, niin aletaan olla vähän epämiellyttävässä tilanteessa. Maantiepyörien ei pitäisi olla vain niille, joilla on stereotyyppisen pyöräilijän kroppa.
En tietystikkään alkaisi neuvomaan "oikeaa" asentoa saman kokoisella isälleni. Tuohon tarkoitukseen on ihan eri pyörät olemassa.
Ihan mielenkiinnosta, minkälaiset pyörät siihen tarkoitukseen on olemassa?
Ymmärrä, että jos mä dissaan ammattilaisten ajosennot amatöörikäytössä, niin sehän ei koske teikäläistä mitenkään. Sä tiedät miten sä ajat ja mikä sulle sopii. Mutta olet myös siinä tilanteessa suht harvinainen tapaus. Todella harvalle oikeasti toimii ammattilaisille tyypillinen asento, koska harva ajaa 15h viikossa ja vetää lähemmäs 300 watin tehoja tuntikaupalla. Ne, joille ammattilaisasennot toimii tietää sen kyllä. Niiden ei tarvitse tulla lukemaan asiasta ohjeita fillarifoorumilta.
Hups, otan vaan takkini ja jatkan duolingon pelaamista :)
En nyt viittaa kehenkään (paitsi itseeni) tässä keskustelussa, mutta ne onnekkaat, kenellä homma onnistuu luonnostaan, eivät välttämättä tosiaan ole parhaita opastamaan kyseisessä asiassa.
Tuon liikkuvuuden kun mainitsin, niin minulta kamppailukuvioissa aika useinkin kyseltiin liikkuvuusharjoitteita, kun potkut nousevat niin vaivatta. Eipä ollut kyselijöille paljon annettavaa, kun en ollut itse asian eteen joutunut oikein mitään vaivaa näkemään.
Lähetetty minun CPH2399 laitteesta Tapatalkilla
Sivustakatsoja
17.07.2024, 20.07
...
Mä olen 195cm pitkä ja painan yli 110kg (yli, koska nyt on kuntoilun merkittävän lisääntymisen myötä myös paino räjähtänyt käsiin). Ei ole sellaista satulaa, jolla mä mun tehopainosuhteella pystyisin istumaan 200km kivuitta. Lisäksi mulla on aivan jumalattoman pitkät jalat, joten mun ajoasennot on järjestään liian pitkiä. Koon 63cm maantiepyörä 80mm stemmillä on aika kiikkerä ajettava. Yläkropassakin on kuitenkin sen verran pituutta ja painoa, että sen kannattelu ilman painetta käsille vaatii joko täysin pystysuoran ajoasennon (lue mummis) tai kivun sietämistä. Oikean mittaisellakaan ajoasennolla sitä painoa käsille ei tässä vaiheessa ole mahdollista eliminoida Sen verran olen saanut kompensoitua kahvaergonomialla, että 200km menee ilman käsien puutumista tai suurempia kipuja, mutta sekin tilanne muuttuisi, jos lähtisin laskemaan tankoa + pidentämään asentoa vain sen takia, että ammattilaisetkin tekee niin. Kokeilin ammattilaisasentoja parikymppisenä ja vaikka vauhti oli kova, ei voi sanoa, että olisi ollut kovin mukavaa.
Jos haluaisin ajaa yli 200km, pitäisi paino pudottaa johonkin 90-95kg tienoille. Mutta eipä tässä elämäntilanteessa onneksi ole aikaa sen mittaiselle ajamiselle.
Mä olen 182 cm ja noin 90 kg. Pahimmillaan tai parhaimmillaan paino on ollut 100 kg. Kun kaikki paino ei ole vatsan seudulla, niin yläkehon asento ja kannattelu on ajoasentoa pohtiessa huomioon otettava seikka. Mun ratkaisuni on ollut valita vähän lyhyemmän reachin runkoja, erityisesti kun mun haaramitta on vähän pidempi.
-----------------
Olisi mielenkiintoista tietää millaista asentoa bikefit ehdottaisi: puristettaisiinko mua ennakolta päätettyyn, oikeaksi julistettuun asentoon, vai miten? Oikeaksi julistetulla asennolla tarkoitan lonkan, selän ja käsien kulmaa, polven suhdetta polkimeen etc.
^Kannattaa testata uteliaisuuttaan että onko tähän asti ajanut " väärin"... Itse suht normaali mittainen onneksi ja saanut pyörät kivuttomaan ja mukavaan asentoon viritetty. Tuleehan noita kipuja ja vaivoja mutta niitä tulee kaikille iän mukana.
Sivustakatsoja
18.07.2024, 09.35
Esimerkiksi klossien paikka kengässä: edessä, keskellä vai aivan takana -klossin paikasta on monta näkemystä, jopa siten että ne ovat keskellä kenkää. Ja sitten KOPS -mulle se on enemmän ajatus joka on ohjannut rungon mitoitusta: satulaputken kulma on sellainen että KOPS voi toteutua eri mittaisilla ajajilla.
Olisi kiintoisaa lukea bikefit-kokemuksista, että mihin klossi laitetaan ja miten on laita KOPS:n.
Mulla on yrityksen ja erehdyksen kautta klossi päätynyt niin taakse kuin se menee. Siirto lähti muistaakseni liikkeelle nilkkakivusta -kipu on enää muisto mutta klossit jäivät taakse. Aluksi takana oleva klossi oli todella oudon tuntuinen.
Satulan paikan ja kulman hienosäädössä pyrin sillä tavalla tasapainoiseen ajoasentoon, että ote tangosta irtoaa ainakin voimakkaammin polkiessa: jaloilta tuleva voima kannattelee yläkehoa.
Lachlan Morton kun tuossa mainittiin, niin ei tuo hänen Unbound-pyöränsä varmaan ole ihan sellaisissa säädöissä, joista kannattaisi taviksen lähteä omaa ajoasentoaan hakemaan. :D
https://velo-cdn.outsideonline.com/wp-content/uploads/2022/06/DSC_5961.jpg?crop=1500:844&width=1500
https://velo.outsideonline.com/gallery/lachlan-mortons-cannondale-supersix-evo-se-for-unbound-gravel/
Eikä ole hakenut asentoa bike fitillä, vaan autotallissa olutta hörppien säätämällä ja käytännössä testaamalla:
https://www.instagram.com/p/C75HqavvyLU/?img_index=1
Melkoinen haitari testaamissaan stemmeissä: 90 - 200
El-Carpaso
18.07.2024, 10.04
Mä olen 182 cm ja noin 90 kg. Pahimmillaan tai parhaimmillaan paino on ollut 100 kg. Kun kaikki paino ei ole vatsan seudulla, niin yläkehon asento ja kannattelu on ajoasentoa pohtiessa huomioon otettava seikka. Mun ratkaisuni on ollut valita vähän lyhyemmän reachin runkoja, erityisesti kun mun haaramitta on vähän pidempi.
Mun on käytännössä pakko käyttää aika lyhyen Reachin runkoja, kun ei yläkropassa riitä kantama muuten. Tämän hetkiseen Bianchi Impulsoon olen suht tyytyväinen, koska Reach on vain 392mm. Voisi olla vielä sentin tai kaksi lyhyempikin, niin saisi 110-120mm stemmin nykyisin 100mm tilalle.
-----------------
Olisi mielenkiintoista tietää millaista asentoa bikefit ehdottaisi: puristettaisiinko mua ennakolta päätettyyn, oikeaksi julistettuun asentoon, vai miten? Oikeaksi julistetulla asennolla tarkoitan lonkan, selän ja käsien kulmaa, polven suhdetta polkimeen etc.
Noita on ilmeisesti aika paljon erilaisia ja lopputuleman onnistuneisuus riippuu paljon mitoittajan osaamisesta. Nuo etukäteen "oikeaksi" julistetut asennot on ihan ok työkaluja asennon hakemisessa, mutta ne eivät voi olla ohjaamassa lopputulemaa liian paljon. Esimerkiksi polven parhaalle mahdolliselle kulmalle poljinkierroksen ala-asennossa tehontuotannon näkökulmasta on ihan hyvin näyttöä, mutta jos kuskin liikkuvuus ei sinne asti riitä, niin ei satulaa voi nostaa pelkästään kulman hakemisessa. Selän, käsien ym. kulmien hakemisessa vaikuttaa kuskin omat tavoitteet, mukavuustaso, liikkuvuus ja rajumman asennon vaikutus aerodynamiikkaan ja tehontuotantoon. Mitä matalampi, sitä aerompi ei todellakaan pidä paikkaansa. Korkeampi tanko voi hyvinkin johtaa kuskin aerodynaamisempaan asentoon, jos saa esim. kädet pidettyä enemmän koukussa. Taas CdA:ssa pidettävä mielessä sekä Cd että A.
Esimerkiksi klossien paikka kengässä: edessä, keskellä vai aivan takana -klossin paikasta on monta näkemystä, jopa siten että ne ovat keskellä kenkää. Ja sitten KOPS -mulle se on enemmän ajatus joka on ohjannut rungon mitoitusta: satulaputken kulma on sellainen että KOPS voi toteutua eri mittaisilla ajajilla.
Olisi kiintoisaa lukea bikefit-kokemuksista, että mihin klossi laitetaan ja miten on laita KOPS:n.
Mulla on yrityksen ja erehdyksen kautta klossi päätynyt niin taakse kuin se menee. Siirto lähti muistaakseni liikkeelle nilkkakivusta -kipu on enää muisto mutta klossit jäivät taakse. Aluksi takana oleva klossi oli todella oudon tuntuinen.
Satulan paikan ja kulman hienosäädössä pyrin sillä tavalla tasapainoiseen ajoasentoon, että ote tangosta irtoaa ainakin voimakkaammin polkiessa: jaloilta tuleva voima kannattelee yläkehoa.
Klossin paikan suhteen on hyvä pohtia taas omia tavoitteitaan. Edempänä olevalla klossilla voi saada lisää tehoja irti kovissa vedoissa, mutta jalka ja nilkka ovat epävakaampia = vaatii enemmän vakautusta jalkalihaksilta = väsyttää enemmän ja saattaa aiheuttaa kipuja. Taaempi klossin asento vakauttaa jalkaa sekä nilkkaa, eikä siitä varsinaisesti ole mitään haittoja, jos ei erityisesti panosta koviin vetoihin. Klossia voi teoriassa työntää niin taakse kuin kengässä on pohjapinta-alaa. No, ehkä ei kantapäälle asti, koska silloin menettää kaiken liikkumavaran esim. satulan päällä edestaas siirtyessä. Mutta yllättävän moni ultramatkaaja vetää klossi keskellä kenkää, eli joko modifoiduilla kengillä tai klossia taakse siirtävällä lisäpalikalla.
Klossin taakse siirtämisessä on se hauska lisäetu, että se myös vaatii satulan madaltamista, mistä saa taas aerodynaamisemman asennon.
KOPSilla voi sinänsä heittää vesilintua. Siinä on liikaa muuttujia, eikä se kerro mitään hyödyllistä. Mistä asennosta se esimerkiksi pitäisi ottaa? Dropeilta? kahvoilta? tangolta? kovalla vai matalalla teholla? Koska kaikki nuo muuttavat polven asemaa polkimen suhteen. Miksi pitäisi valita jokin asento, mutta ei toista?
Missään tapauksessa KOPSia ei voi mitata staattisesti. Ainoa tapa on olisi ottaa videokuvaa ja vedellä siitä viivoja, mutta taas, mikä hyöty?
Mutta yllättävän moni ultramatkaaja vetää klossi keskellä kenkää, eli joko modifoiduilla kengillä tai klossia taakse siirtävällä lisäpalikalla.
En ollutkaan tietoinen tällaisten palikoiden olemassaolosta, kiitos vinkistä! Ajoittain tulee polvituntemuksia tai kramppeja, joihin auttaa, kun irrotan kengän polkimesta ja poljen jonkin matkaa keskeltä kenkää. Ehkä tuollaisella voisi jopa ehkäistä noita harmeja.
Ilmeisesti jostain tällaisista kyse:
https://mid-foot-cycling.com/products/spin2-for-shimano-spd
Muoks: klossi on siis kengässä jo niin takana kuin menee.
Ilmeisesti jostain tällaisista kyse:
https://mid-foot-cycling.com/products/spin2-for-shimano-spd
Muoks: klossi on siis kengässä jo niin takana kuin menee.
Itsellä maantiekengissä tuollainen midfoot adapteri. Vaihdoin maastokengistä maantiekenkiin eikä klossia saanut yhtä taakse kuin mihin tottunut, tuo ratkaisi ongelman. Myöhemmin siirsin lisääkin taaksepäin.
Onko kukaan lähtenyt tähän trendiin mukaan lyhyemmistä kammista ja minkälaisia kokemuksia löytyy? Miettinyt jo jonkin aikaa jos vaihtaisi maantiepyörän 175mm kammet 170mm.
Luonnostaan ajan melko korkeilla kadensseilla (kynnys 95+ pk lähelle 90) mihin nuo lyhyemmät ehkä sopisi paremmin ja saisi vähän enemmän tilaa jalkojen ja kropan väliin.
Onko kukaan lähtenyt tähän trendiin mukaan lyhyemmistä kammista ja minkälaisia kokemuksia löytyy? Miettinyt jo jonkin aikaa jos vaihtaisi maantiepyörän 175mm kammet 170mm.
Luonnostaan ajan melko korkeilla kadensseilla (kynnys 95+ pk lähelle 90) mihin nuo lyhyemmät ehkä sopisi paremmin ja saisi vähän enemmän tilaa jalkojen ja kropan väliin.
Kannattaa. Vaihdoin ajat sitten 170mm kampiin. 178cm pitkä ja inseam taisi olla 87. Harmittaa, etten vaihtanut suoraan 165mm kampiin. Nyt tuo tulisi jo liian kalliiksi kaikkiin pyöriin, eli 170mm mennään.
Klossit sain viimeinkin itsekkin siirrettyä aivan taka-asentoon. Satulaa ottanut myös aavistuksen taaksepäin. Kyllä se vaan helpottaa aerona ajoa, kun ei ihan max eteen vedä.
Satulan paikka siis oikeastaan palannut pikku hiljaa sinne, missä olen aiemminkin ajanut useita vuosia. Nyt taitaa olla tuolla lyhyt nokkaisella pro stealthilla 7.5cm keskiön takana, eli edelleen kyllä niin edessä kuin tuon teräskiskoisen pro stealthin saa.
Kuitukiskoinen menee vielä sentin edemmäksi.
Niin jo topicin nimi on liian monisyinen. Nopea, mukava, jaksaa pitkään, kiva katella maisemia, kiva diskuuteerata, sopii sille ja tälle. Mutta huballe, jos tykkää ajaa aerona ja alkaa lantiokulman kanssa olee ahdasta, niin lyhyemmillä kammilla kulma aukeaa yllättävän paljon.
Oletteko pidentäneet stemmiä, kun olette vaihtaneet kapeampaan tankoon? Laskennallisesti reachi ei taida juuri muuttua, vaikka tekisi isojakin muutoksia.
Oletteko pidentäneet stemmiä, kun olette vaihtaneet kapeampaan tankoon? Laskennallisesti reachi ei taida juuri muuttua, vaikka tekisi isojakin muutoksia.
No en. Käsien kulmamuutokset mahdollistavat useamman sentin pituuserot stemmiin, ilman että asento muuttuu juurikaan.
Jaa-a. Oli tuossa pari viikkoa lomaa, jonka aikana kolmisenkymmentä tuntia Standertin satulassa, eikä tuo valittelemani lapakipu vaivannut ollenkaan. Ehkä Miyatassa kuitenkin himpun verran erilainen ajoasento sitten. Ainakin ohjaamo on korkeammalla, pituudessa ei varmaan senttiä suurempaa eroa ole. Kevyemmän kypäränkin kyllä hommasin ja olen kiinnittänyt huomiota pään asentoon ajaessa.
Condor Heritage
19.08.2024, 11.39
'Harmittaa, etten vaihtanut suoraan 165mm kampiin.'
165mm cranks have appeared on TT bikes before, but now that Tadej won the Tour on 165mm cranks, every racer at TPC (including me) is thinking about buying 165mm cranks. The short crank revolution is here. They let you pedal in a more aero position, maintain a higher cadence, ...
(http://www.theproscloset.com/blogs/news/the-stage-winning-bikes-from-the-2024-tour-de-france-CH-)https://www.theproscloset.com/blogs/news/the-stage-winning-bikes-from-the-2024-tour-de-france
(http://www.theproscloset.com/blogs/news/the-stage-winning-bikes-from-the-2024-tour-de-france-CH-)
Tässä on viime vuosina ollut 2 trendiä, joiden suunta ei ainakaan vielä ole kääntynyt: klosseja taakse ja lyhyemmät kammet.
Noihan tavallaan kompensoi toisiaan eli kun klossi on taaempana, niin kampi vähän niinkun tuntuu pidemmältä koska nilkan liike vaikuttaa vähemmän "jalan pituuteen". En tiiä onko sattumaa, vai onko noilla oikeasti joku syy-seuraus yhteys.
Juu ja istutaan edempänä. Polkeminen vaan helpottuu.
Pika_Chu
21.08.2024, 20.55
Jollain tällaisella saa ohjaustankoa sekä ylös että käsiä hieman eri kulmaan: https://r2-bike.com/XLC-Handlebar-All-MTN-Riser-Bar-HB-M19-318-x-780-mm-12-50-mm-black-matte
Tulipa tämä tilattua, mutta samalla menee stemmi vaihtoon, kun oletuksena Honzossa on 35mm stemmi ja tuo tanko on 31,8mm.
Olisiko parempi ottaa samanlainen, mutta käypä stemmi, eli 0 asteen kulmalla vai jokin säädettävä (ilmeisesti rimpuloita?), vai jonkin kiinteällä kulmalla, mutta kulmahan vie tankoa poispäin ajajasta? :eek:
kmruuska
22.08.2024, 13.06
Vaihdoin taannoin työmatka-graveliini 20mm setback-tolpan suoran sijaan. Eilen ajattelin että meniköhän satula pikkuisen liikaa taaksepäin vaikka lumpio-akseli -mittauksen mukaan se oli kohdallaan. Siirsin satulaa ehkä 6-7mm eteenpäin ja heti tuli paljon lisää voimaa polkemiseen. Yllättävän paljon todella pienetkin muutokset vaikuttavat.
Jaa-a. Oli tuossa pari viikkoa lomaa, jonka aikana kolmisenkymmentä tuntia Standertin satulassa, eikä tuo valittelemani lapakipu vaivannut ollenkaan. Ehkä Miyatassa kuitenkin himpun verran erilainen ajoasento sitten. Ainakin ohjaamo on korkeammalla, pituudessa ei varmaan senttiä suurempaa eroa ole. Kevyemmän kypäränkin kyllä hommasin ja olen kiinnittänyt huomiota pään asentoon ajaessa.
Millainen ja missä tuo sinun lapakipu on? Itseäni nimittäin vaivaa nykyään ajoittain myös. Viime syksynä se äityi niin pahaksi, että kipu alkoi säteillä hermosärkynä käsivarteen ja oli jaksoja, kun nukkumisestakaan ei tullut oikein mitään. Lääkäristä sain relaksantteja, joista oli lähinnä vaan haittaa. Osteopaatin avulla ja jumppaohjeilla sain vaivan ajan kanssa pois, mutta kuukauden verran pyöräilystä ei tullut mitään, kun pyörän päällä ei vaan yksinkertaisesti pystynyt olemaan.
Nyt sain hommattua vaivan takaisin tiistaisen vapaapäivän pitemmällä soralenkillä ja koitan pohtia, että mikä sen laukaisee. Ainakin tämä on selkeästi iän (55 v.) myötä tullut ongelma, mutta olen polkenut tiistaista pitempiäkin lenkkejä tänä kesänä ilman ongelmia ja myös pari bikepacking-reissua. Viime syksyisestä yritin syyttää kylmenneitä ilmoja ja viimaa ainakin osittain, mutta nyt tiistain lenkin seurauksen perusteella siitäkään ei voi olla kyse.
Millainen ja missä tuo sinun lapakipu on? Itseäni nimittäin vaivaa nykyään ajoittain myös. Viime syksynä se äityi niin pahaksi, että kipu alkoi säteillä hermosärkynä käsivarteen ja oli jaksoja, kun nukkumisestakaan ei tullut oikein mitään. Lääkäristä sain relaksantteja, joista oli lähinnä vaan haittaa. Osteopaatin avulla ja jumppaohjeilla sain vaivan ajan kanssa pois, mutta kuukauden verran pyöräilystä ei tullut mitään, kun pyörän päällä ei vaan yksinkertaisesti pystynyt olemaan.
Nyt sain hommattua vaivan takaisin tiistaisen vapaapäivän pitemmällä soralenkillä ja koitan pohtia, että mikä sen laukaisee. Ainakin tämä on selkeästi iän (55 v.) myötä tullut ongelma, mutta olen polkenut tiistaista pitempiäkin lenkkejä tänä kesänä ilman ongelmia ja myös pari bikepacking-reissua. Viime syksyisestä yritin syyttää kylmenneitä ilmoja ja viimaa ainakin osittain, mutta nyt tiistain lenkin seurauksen perusteella siitäkään ei voi olla kyse.
Siinä lavan päällä kulkee hermo. Mulla meni joku vuosi sitten vasen lapa poikki ja tuo hermo ärtyy joskus aika kivasti. Limittäiset lavan luut on just ton hermon kohdalla. Fyssari löysi oikean kohdan ja pystyi toistamaan kivun painelemalla.
Sopivan viileässä kun äkkinäisesti kiskaisee jotain takataskusta, niin koko olkavarsi on tulessa. Eli tosiaankin säteilee käteen. Ei ole mitään perinteistä pientä hermokipua, vaan vetää jotenkin koko käden jumiin. Aika veemäinen tunne.
Juha Lehtinen
23.08.2024, 23.42
Itselläni on kaularangan nivelrikko jonka kanssa on elettävä ja aiheuttaa välillä hermosärkyä. Alkoi oikean lavan seudun kivulla ja heijastui sormiin. Nyt vaivat on lähinnä oikeassa kyynärtaipeessa. Lääkäri kehui että pyöräily ei ole parasta tuohon mutta ei hän sitä kielläkään. Varsin siedettävästi olen maantiepyöräilyä pystynyt harrastamaan. Onneksi työnantajani kustantaa magneettikuvaukset että sai tuonkin vaivan selvitettyä.
Lievää kaularangan välilevypullistumaa osteopaatti epäili aluksi, mutta oli sitten lopulta sitä mieltä, että ei ehkä kuitenkaan. Joku taipumus välilevyongelmille saattaa olla, kun vanhemman tyttären kilpapyöräilyura päättyi pullistumaan alaselässä, joten pitää varmaan käydä kuvauttamassa, jos nämä alkaa toistumaan. Mulla pahin säteilypiste käsivarressa oli kyynärnivelestä viitisen senttiä alaspäin käsivarren yläreunassa ja välillä säteili siitä myös pikkurilliin ja nimettömään. Nyt ei toistaiseksi onneksi ole ollut säteilykipua.
Aika rajua touhua yläkropalle noi gg-touhut varmaan on kyllä. Nytkin rysäytin kerran oikein kunnolla sellaiseen kuivuneeseen vesimonttuun, jota en vaan huomannut ajoissa. Tärskäytti ihan kunnolla. Ei kuitenkaan tullut mitään tuntemuksia heti sen seurauksena ja viime syksynä ei muistaakseni mitään isompaa tälliä tullut.
Mulla on melko iso ja painava pää, joten niska varmaan rasittuu ihan vaan pyöräilyasennostakin. Onneksi on miinuslasit, niin ei tarvi ajaa ihan niin niska mutkalla kuin joittenkin muitten. Hankala vaan ratkoa tuota, kun ei ole oikein tietoa siitä, että onko tärinä aiheuttajana vai asento ylipäätänsä vai kaikki yhteensä.
Kesän bp-retkille virittelin ajoasennon vähän lyhyemmäksi ja pystymmäksi. Lyhyys ei varsinaisti tuntunut luontevalta, mutta ei kyllä tullut mitään vaivojakaan. Alla oli vanhempi teräspyörä, joka on etupäästä anteeksiantavampi kyllä myös. Pitääköhän tässä alkaa miettiä jotain joustostemmiä Stigmataan tai Divergeen vaihtamista. Tai sit rueta suosiolla harrastamaan ratapyöräilyä..
Mä huomasin maastoajamisesta etuja maantielle.
Koko alkukevään olen valitellut, kun ojentajista loppuu papu maantiepyörällä aeroasennossa. Olen yrittänyt etsiä pidemmän reachin tankoa, joka tukisi käsivarsia kauempaa.
Ajoin liki kuukauden pelkästään maasturilla ja keskuspuistoa. Nyt kun olen reilun viikon taas ajanut maantietä, niin tajusin että aerona voi taas ajaa helpostikkin sen 20min vedon. Ei siis tarvitse mennä välillä alaotteelle lepäämään. Siistiä.
Alkukesästä se oli max 5min ja alaotteella käynti.
Joo tosi yksipuolistahan tiepyöräily on. Mulle osteopaatti antoi hartioiden takaosia ja yläselkää vahvistavia kuminauhajumppaohjeita juuri siksi, että (yli)pitkien lenkkien polkeminen tässä iässä auttamatta alkaa syömään myös lihaksia ja ensimmäiseksi ne katoaa sieltä, missä niitä käyttää vähiten. Viime talvena sitten hiihdin enemmän kuin moneen vuoteen ja se teki selvästikin hyvää.
Maastopyöräilyn monipuolistava vaikutus on varsin totta. Kokonaisvaltaisesti mulla oli kroppa parhaassa kondiksessa ennen graveliin sotkeutumista, kun käytännössä vaan sinkuloin maastossa. Olin kyllä myös sen 10-15 vuotta nuorempi silloin.
Ajoasentoon pitäisi ehkä paneutua vähän tarkemmin. Nyt olen vaan mennyt sen mukaan, mikä on tuntunut parhaalta. Kiinnostaisi esim. se, että mikä mulle olisi ”oikean” pituinen asento ja nimenomaan siltä kantilta, että hartiaseudun rasituksen saisi minimoitua ilman, että tarvii jopoasentoihin ryhtyä. Varsinaisesti mitään aeroasentoa en kaipaa, mutta liian pysty asento alkaa taas aika nopeasti rasittamaan alaselkää, joten sellaisella pääsee vaan ojasta allikkoon.
Noni. Sinähän tuon kirjoitit.
Lääkkeeksi uuden xc täpärin osto ja pari kuukautta pelkkää keskuspuiston kivikkojuurakko jumppaa.
Vanhan selkä ei kestä enää täysjäykkää :)
Juha Lehtinen
24.08.2024, 11.25
Itse olen viilannut ajoasentoa siten että mahdollisimman vähän nivelrikot ja muut haittaa. Ajoasento ei välttämättä ole se kaikkein tehokkain jos pitäisi watteja seurata tai voi olla että on. Pääasia on nyt siinä että saa mahdollisimman oireettomasti harrastaa pyöräilyä. Fyssari on minulle myös kuminauha yms jumppaohjeita tehnyt. Varovasti olen etunojapunnerruksia myös tehnyt, välillä niin että lisään yhden punnerruskerran lisää.
Noni. Sinähän tuon kirjoitit.
Lääkkeeksi uuden xc täpärin osto ja pari kuukautta pelkkää keskuspuiston kivikkojuurakko jumppaa.
Vanhan selkä ei kestä enää täysjäykkää :)
Kappaleet tuli vähän epäjärjestykseen. Ajoasennon viilaamisella viittasin graveliin. Sinkuloidessa ei selkä väsy, kun pääasiallinen ajoasento maastossa on putkelta. Kämmenet vaan meni rakoille sen jälkeen, kun viimeksi kävin polkemasa sen xc-reitin eestaas.
Juurakkojumpan suhteellista määrää voisi kyllä kasvattaa, kun ei Kepu-ähkykään vaivaa enää niin pahasti kuin vielä muutama vuosi sitten. Kovettuis ne kämmenetkin :)
Itse olen viilannut ajoasentoa siten että mahdollisimman vähän nivelrikot ja muut haittaa. Ajoasento ei välttämättä ole se kaikkein tehokkain jos pitäisi watteja seurata tai voi olla että on. Pääasia on nyt siinä että saa mahdollisimman oireettomasti harrastaa pyöräilyä. Fyssari on minulle myös kuminauha yms jumppaohjeita tehnyt. Varovasti olen etunojapunnerruksia myös tehnyt, välillä niin että lisään yhden punnerruskerran lisää.
Mä pystyn onneksi punnertamaan yms. aivan hyvin ja teenkin sitä suht säännöllisesti silloin, kun ei akuutisti ole vaiva päällä. Oletko saanut ajoasennon paremmin toimivaksi lyhentämällä vai pidentämällä? Jonkin verran pystymmäksi olet joutunut sitä säätämään olettaisin?
Juha Lehtinen
24.08.2024, 12.49
Mä pystyn onneksi punnertamaan yms. aivan hyvin ja teenkin sitä suht säännöllisesti silloin, kun ei akuutisti ole vaiva päällä. Oletko saanut ajoasennon paremmin toimivaksi lyhentämällä vai pidentämällä? Jonkin verran pystymmäksi olet joutunut sitä säätämään olettaisin?
Satula on ollut liian korkealla joten olen sitä laskenut jolloin asento on inan pystymmäksi tullut. Vähän myös satulaa taaksepäin siirtänyt jotta olen saanut tilanteeseen sopivan tasapainon. Nykyään olen pystynyt hyvin ajamaan myös alaotteelta, varmaankin jumppa auttanut.
Mua alkoi kanssa kiinnostelemaan satulan korkeus. Ja tottakai sen vuoksi, että tuosta saisi aerogainseja...
Laskeskelin, että kun vaihtaa shimanon klossit ja fizikin kengät speedplay/4-bolt bont komboon, niin satulaa saa laskea 10-15mm. Kuulostaa tosi hurjalta.
No, speedplayn polkimia on tehnyt mieli testata aiemminkin. Lähdetään ensin nyt noista.
Juha Lehtinen
24.08.2024, 13.00
Mitä mieltä olette onko se ihan myytti vai onko siinä totuuden siemen kun sanotaan että jos tekee ajoasentoon säätöä niin menee tovi kun kroppa tottuu siihen, ettei heti kannata uudestaan muuttaa jos ei tuntunutkaan oikealta. Oma ajatukseni on että kyllä se heti pitäisi kropassa tuntua onko muutos ollut oikea tai väärä.
kmruuska
24.08.2024, 13.02
Kolme, neljä crossfit-treeniä viikossa pitää kyllä erinomaista huolta niska-hartiaseudusta. Mitään kolotuksia ei ole ollut pitkään aikaan. Tai ehkä niitä ei vaan huomaa kun joku lihasryhmä on melkein koko ajan DOMS-tuskissa.
Mua alkoi kanssa kiinnostelemaan satulan korkeus. Ja tottakai sen vuoksi, että tuosta saisi aerogainseja...
Laskeskelin, että kun vaihtaa shimanon klossit ja fizikin kengät speedplay/4-bolt bont komboon, niin satulaa saa laskea 10-15mm. Kuulostaa tosi hurjalta.
No, speedplayn polkimia on tehnyt mieli testata aiemminkin. Lähdetään ensin nyt noista.
Vaihdoin aikoinaan halvoista spd-kengistä ja polkimista hiilikuitupohjaisiin spd-sl ja dura-ace polkimiin ja satulaa sai muistaakseni laskea melkein saman verran. Speedplayt jotenkin epäilyttää pienen pinta-alan takia.
Nythän oli jokin uusi poljintyyppi kehitteillä missä oli pienempi stack kuin spd-sl ja silti hyvä pinta-ala kestää varmaan jonkin aikaa ennenkuin yleiseen käyttöön päätyy.
Kammet vaihtui hiljattain 175mm -> 170mm. Ajomukavuus kyllä parani varsinkin dropeilta. Polkeminen tuntuu jotenkin sulavammalta. n. 94cm haaramitalla en varmaan lyhyempiin enää siirry.
Juha Lehtinen
24.08.2024, 14.44
Itse olen alkanut harkitsemaan polkimien vaihtoa pidempi akseliseen. Tällä hetkellä käytössä 52mm Ultegrat ja harkinnut 4mm pidempää versiota. Traineri fillarissa on Garmin Rally RS200 polkimet jotka tietää kertoa että jalkani paine on ainakin tuon verran keskilinjan ulkopuolella 52mm akselilla. Onkos kokemuksia polkimien vaihdosta pidempi akseliseen?. Ajomukavuuten luulisi olevan vaikutusta ainakin pienemmän nivelrasituksen suhteen, vaikutusta tehontuottoon varmaankin minimaalinen.
Vaihdoin aikoinaan halvoista spd-kengistä ja polkimista hiilikuitupohjaisiin spd-sl ja dura-ace polkimiin ja satulaa sai muistaakseni laskea melkein saman verran. Speedplayt jotenkin epäilyttää pienen pinta-alan takia.
Nythän oli jokin uusi poljintyyppi kehitteillä missä oli pienempi stack kuin spd-sl ja silti hyvä pinta-ala kestää varmaan jonkin aikaa ennenkuin yleiseen käyttöön päätyy.
Kammet vaihtui hiljattain 175mm -> 170mm. Ajomukavuus kyllä parani varsinkin dropeilta. Polkeminen tuntuu jotenkin sulavammalta. n. 94cm haaramitalla en varmaan lyhyempiin enää siirry.
On niissä speedplayssa monta muutakin epäilyttävää juttua. Mutta kokeillaan nyt.
Minun tekisi mieli vaihtaa 170=>165, mutta tulee liian kalliiksi vaihtaa kaikkiin kerralla. Varmaan maasturiin ensin ja muut sitten myöhemmin.
Sinullehan tuo 170mm on varmasti jo riittävän lyhyt.
Itse olen alkanut harkitsemaan polkimien vaihtoa pidempi akseliseen. Tällä hetkellä käytössä 52mm Ultegrat ja harkinnut 4mm pidempää versiota. Traineri fillarissa on Garmin Rally RS200 polkimet jotka tietää kertoa että jalkani paine on ainakin tuon verran keskilinjan ulkopuolella 52mm akselilla. Onkos kokemuksia polkimien vaihdosta pidempi akseliseen?. Ajomukavuuten luulisi olevan vaikutusta ainakin pienemmän nivelrasituksen suhteen, vaikutusta tehontuottoon varmaankin minimaalinen.
Ei kai se garminin näyttämä tuota tarkoittanut. Eli että pitäisi vaihtaa akselin pituutta.
Käsittääkseni ne pitkät akselit ovan isokenkäisiä varten. Eli jos kenkä hankaa kampeen liikaa kiinni.
Juha Lehtinen
24.08.2024, 15.15
Ei kai se garminin näyttämä tuota tarkoittanut. Eli että pitäisi vaihtaa akselin pituutta.
Käsittääkseni ne pitkät akselit ovan isokenkäisiä varten. Eli jos kenkä hankaa kampeen liikaa kiinni.
Kyse on tästä grafiikasta jonka olen tulkinnut niin että tuo punainen viiva on se kohta jossa pitäisi optimaalinen polkimen keskikohta olla minun tapauksessa. Voi olla että olen tulkinnut väärin.
https://pic.useful.fi/pOn77Lpsb.jpg
Minä olen tulkinnut, että tuo kertoo jalan painopisteestä. Eli voi olla esimerkiksi tarvetta säätöpalalle klossin alle.
Nämä ovat kuitenkin juttuja jota en ala kyllä ilman tarkkoja bikefittejä tekemään.
Polkimen asentoa sivusivuunnassa voi säätää siihen tehdyillä prikoilla. Yllättävän iso ero tuntumassa kun laittaa millin per puoli lisää mutta näissä omissa klenkoissa tuntuu kyllä kaikki.
Juha Lehtinen
24.08.2024, 17.30
Minä olen tulkinnut, että tuo kertoo jalan painopisteestä. Eli voi olla esimerkiksi tarvetta säätöpalalle klossin alle.
Jos se on noin niin eittämättä tulee mieleen että satulaa laskemalla ja vaikkapa vähän taakse säätämällä tuo luku myös pienenee optimaalisempaan suuntaan vaikka jäisikin tarve säätöpalalle jos toisen puolen poljin näyttää isompaa poikkeamaa. Eri juttu toki onko tarvetta.
Jos se on noin niin eittämättä tulee mieleen että satulaa laskemalla ja vaikkapa vähän taakse säätämällä tuo luku myös pienenee optimaalisempaan suuntaan vaikka jäisikin tarve säätöpalalle jos toisen puolen poljin näyttää isompaa poikkeamaa. Eri juttu toki onko tarvetta.
Joo, tai klossin alle säätöpalaa tai mitä vaan. Minä en ole noista välittänyt yhtään mitään, kunhan vaan tuntuu hyvältä.
^ Spessulla on ainakin ollut pohjallisen alle tulevat säätöpalat joilla om helppo testailla sopivaa kulmaa.
Juha Lehtinen
24.08.2024, 17.48
Joo, tai klossin alle säätöpalaa tai mitä vaan. Minä en ole noista välittänyt yhtään mitään, kunhan vaan tuntuu hyvältä.
Näinhän se on. Lähinnä vaan mielenkiinnosta että ymmärtää tulkita mitä kaikkea nykyajan laitteet mittaa ja ymmärtää tulkita niitä oikein. Tänään tuntui oikein hyvältä. Olisi ollut enemmänkin menohaluja mutta muutamaan otteeseen tuli leikkuupuimuri perä edellä vastaan. En uskaltanut lähteä ohittamaan.
^ Spessulla on ainakin ollut pohjallisen alle tulevat säätöpalat joilla om helppo testailla sopivaa kulmaa.
On joo, noita on olemassa, mutta jotenkin olen itse aika nihkeä laittelemaan mitään säätöpaloja, jos ei esim ammattitaitoinen pyöräfittari noita jostain syystä suosittele.
On joo, noita on olemassa, mutta jotenkin olen itse aika nihkeä laittelemaan mitään säätöpaloja, jos ei esim ammattitaitoinen pyöräfittari noita jostain syystä suosittele.
Tuollainen pohjallisen alle tuleva systeemi on näppärä kokeilla kun ei klossien säädöt mene pieleen.
Pienet säädöt voi kokeilla itsekin, eihän kaikkia klossien säätöjäkään tehdä yhdessä fittaajan kanssa.
Minulla alkaa näkyä kengissä niiden väsyttyä se että pohja alkaa menemään kieroksi. Olispa wattien syytä mutta johtuu vaan painosta.
Tuollainen pohjallisen alle tuleva systeemi on näppärä kokeilla kun ei klossien säädöt mene pieleen.
Pienet säädöt voi kokeilla itsekin, eihän kaikkia klossien säätöjäkään tehdä yhdessä fittaajan kanssa.
Minulla alkaa näkyä kengissä niiden väsyttyä se että pohja alkaa menemään kieroksi. Olispa wattien syytä mutta johtuu vaan painosta.
Pyöräilikenkien pohjat ovat hiilikuitua, ei kai se mihinkään väänny?
Pyöräilikenkien pohjat ovat hiilikuitua, ei kai se mihinkään väänny?
Vääntyy, niin hiilikuituiset kuin muutkin plastiikat. Tallissa on todistusaineistoa useamman parin voimin.
Tuosta J. Lehtisen grafiikasta, voisiko olla kyse klossien paikasta? Ainakin polkimien tuotesivun mukaan ohjelmisto seuraa mihin kohtaan polkimia voimaa tuotetaan, kuvan mukaan keskiarvo on hieman polkimen keskilinjan ulkoreunalla. Jos olet kenties pitkäänkin ajanut kivuitta en muuttaisi mitään, erilaisilla tuki- ja säätöpaloilla ilman ammattilaisen toteamaa tarvetta ja itse testaillen saa polvensa kipeäksi. Jos välttämättä haluaa kokeilla ja testata niin klossia saanee siirrettyä sivusuunnassa jonkin verran, merkkaa vaan klossin nykyisen paikan huolella. Ei maksa mitään, toisin kuin polkimet pitkällä akselilla, joille on varsinainen tarve usein muista syistä kuin ohjelmiston piirtämästä viivasta tai isoista ajokengistä.
^ Spessulla on ainakin ollut pohjallisen alle tulevat säätöpalat joilla om helppo testailla sopivaa kulmaa.
Pohjallisten lisäksi Spessun Body Geo kenkiin on sisäänrakennettu 1,5mm "kiila", jolla jalkaterä, nilkka, polvi ja lantio saadaan markkinointikuvassa suoraksi, joilekin toimii, toisille aiheuttaa polvi- ja muita kipuja, joita pahimmillaan sitten "korjaillaan" pohjallisilla yms vaikka kivun alkuperä ja syy on väärät kengät kun tuelle kenkään rakennettuna ei ole tarvetta. Käsittääkseni muiden valmistajien kengät on ns. neutraaleja.
Juha Lehtinen
24.08.2024, 23.28
Nykysellään ajoasento tuntuu hyvältä joten en lähde mitään muuttamaan. Kovaa ajoa vaan.
Sent from my iPad using Tapatalk
El-Carpaso
25.08.2024, 08.32
Polkimien leveys on myös yksi asia, mitä olen alkanut viime aikoina testailemaan. Alkaa vähitellen muodostua ajatus, että fysiologisesti polkimet ei oikein voi olla liian leveällä (mutkiin polkeminen on sitten eri juttu), mutta liian kapealle menee varsin helposti.
Laitoin retkipyörään GRX kammet, joiden Q-factor on 151mm. Edellisten kampien Q-factor oli 176mm. Meni pari viikkoa, kun polvet kipeytyi niin maan persanasti ja mikään satulan säätö ei auttanut ja satulakin alkoi aiheuttaa ongelmia. Jossain kohtaa tajusin, että polkimethan tosiaan oli yli pari senttiä normaalia kapeammalla.
Laitoin vähän aikaa sitten 18mm jatkopalat poljinakseleihin ja nyt tuntuu taas mahtavalta. Yläkroppa vakautui, vääntöä tuntuu olevan enemmän eikä satula tai polvet enää vaivaa. Nyt Q-factor on siis 187mm.
Osaltaan liian kapea asento alkoi epäilyttämään myös sen vuoksi, että esim. läskipyörällä ei ole koskaan tuntunut minkään sortin polvivaivaa, mutta näillä uusilla GRX kammilla kipu oli lähes välitön.
Mitä mieltä olette onko se ihan myytti vai onko siinä totuuden siemen kun sanotaan että jos tekee ajoasentoon säätöä niin menee tovi kun kroppa tottuu siihen, ettei heti kannata uudestaan muuttaa jos ei tuntunutkaan oikealta. Oma ajatukseni on että kyllä se heti pitäisi kropassa tuntua onko muutos ollut oikea tai väärä.
Hyvä kysymys. Oma kokemus bikefitistä on, että satulan aseman säädössä muutoksen huomasi pienellä viiveellä eli tuntuu että keskushermostolta menee hetki säätää ääreishermosto uuteen asentoon.
Varmasti riippuu paljon siitä miten lähellä tai kaukana "oikeasta" asennosta lähdetään säätämään, mitä säädetään (satulan vai ohjaamon paikka, klossien paikka jne.). Niskan tai hartioiden vaivojen takia tehdyt säädöt selviävät varmasti vain paremmalla ajalla, samoin kuin muut rasitusvammat (esim. klossien paikka)
Polkimien leveys on myös yksi asia, mitä olen alkanut viime aikoina testailemaan. Alkaa vähitellen muodostua ajatus, että fysiologisesti polkimet ei oikein voi olla liian leveällä (mutkiin polkeminen on sitten eri juttu), mutta liian kapealle menee varsin helposti.
Laitoin retkipyörään GRX kammet, joiden Q-factor on 151mm. Edellisten kampien Q-factor oli 176mm. Meni pari viikkoa, kun polvet kipeytyi niin maan persanasti ja mikään satulan säätö ei auttanut ja satulakin alkoi aiheuttaa ongelmia. Jossain kohtaa tajusin, että polkimethan tosiaan oli yli pari senttiä normaalia kapeammalla.
Laitoin vähän aikaa sitten 18mm jatkopalat poljinakseleihin ja nyt tuntuu taas mahtavalta. Yläkroppa vakautui, vääntöä tuntuu olevan enemmän eikä satula tai polvet enää vaivaa. Nyt Q-factor on siis 187mm.
Osaltaan liian kapea asento alkoi epäilyttämään myös sen vuoksi, että esim. läskipyörällä ei ole koskaan tuntunut minkään sortin polvivaivaa, mutta näillä uusilla GRX kammilla kipu oli lähes välitön.
Juuri tuli hankittua graveli, jossa täsmälleen samat tuntemukset. Läskissä Qf yli 20cm, joten ero vaikuttaa myös voiman tuottamiseen, pyörittämiseen yleensä jne..
Oma arvaus on että yhtä oikeaa q factoria ei ole, on vaan se mihin on tottunut ja sitten se vaihteluväli jonka sisällä pystyy mukautumaan muutoksiin.
Aika monta kirjaa bike fitistä tullut luettua kun on omia vaivoja koittanut minimoida ja viimeisimmässä ostamassani ”The Midlife Cyclist” esitettiin ajatus että nykyaikainen polkupyörä on oikeastaan viktoriaaniselta ajalta peräisin oleva häkkyrä joka ei oikeastaan sovi kenenkään ihmisen vartalolle. Ei se nyt ihan niin huono ole ja kirjailijakin vähän pakittelee tuosta kommentista - ihan toimiva kompromissi siitä välineestä on muotoutunut.
Oma arvaus on että yhtä oikeaa q factoria ei ole, on vaan se mihin on tottunut ja sitten se vaihteluväli jonka sisällä pystyy mukautumaan muutoksiin.
Aika monta kirjaa bike fitistä tullut luettua kun on omia vaivoja koittanut minimoida ja viimeisimmässä ostamassani ”The Midlife Cyclist” esitettiin ajatus että nykyaikainen polkupyörä on oikeastaan viktoriaaniselta ajalta peräisin oleva häkkyrä joka ei oikeastaan sovi kenenkään ihmisen vartalolle. Ei se nyt ihan niin huono ole ja kirjailijakin vähän pakittelee tuosta kommentista - ihan toimiva kompromissi siitä välineestä on muotoutunut.
Justiinsa noin. Kroppa tottuu kaikkeen, kun antaa vaan aikaa.
Ja mitä jää jäljelle. Aero :)
On vaan huono idea ajaa selkä pystyssä vastatuulessa, vaikka vauhtia olisi vähänkin. Tänään oli juurikin sellainen keli eteläsuomessa.
Itse olen alkanut harkitsemaan polkimien vaihtoa pidempi akseliseen. Tällä hetkellä käytössä 52mm Ultegrat ja harkinnut 4mm pidempää versiota. Traineri fillarissa on Garmin Rally RS200 polkimet jotka tietää kertoa että jalkani paine on ainakin tuon verran keskilinjan ulkopuolella 52mm akselilla. Onkos kokemuksia polkimien vaihdosta pidempi akseliseen?. Ajomukavuuten luulisi olevan vaikutusta ainakin pienemmän nivelrasituksen suhteen, vaikutusta tehontuottoon varmaankin minimaalinen.
Mulla on noi pidempiakseliset Ultegrat. Pääsääntöisesti otin ne jottei leveä ja siro 46.5 koon räpylä hinkkaa kampeen. On ilmeisesti myös lähempänä maastopolkimien akselin pituutta, joilla tulee paljon ajeltua myös.
Oikeassa jalassa on myös joku valuvika, joka alkoi näkymään kun vaihdoin Shimanon polkimiin sinisillä klosseilla eli polvi haroi keskilinjasta ulos. Tutkinnalla tämä johtui kengän "kaatumisesta" ulospäin työntövaiheessa. Tilasin Ebaysta muovisia shimmejä klossin alle, jolla sain korjattu tuota "supinaatiota" ja jalat kulkee nyt yhtä kaukana yläputkesta.
Juha Lehtinen
25.08.2024, 22.42
Mulla on noi pidempiakseliset Ultegrat. Pääsääntöisesti otin ne jottei leveä ja siro 46.5 koon räpylä hinkkaa kampeen. On ilmeisesti myös lähempänä maastopolkimien akselin pituutta, joilla tulee paljon ajeltua myös.
Oikeassa jalassa on myös joku valuvika, joka alkoi näkymään kun vaihdoin Shimanon polkimiin sinisillä klosseilla eli polvi haroi keskilinjasta ulos. Tutkinnalla tämä johtui kengän "kaatumisesta" ulospäin työntövaiheessa. Tilasin Ebaysta muovisia shimmejä klossin alle, jolla sain korjattu tuota "supinaatiota" ja jalat kulkee nyt yhtä kaukana yläputkesta.
En tiedä voisiko johtua raajojen pituuserosta vai mistä mutta joskus minun on oikea jalka on ottanut välillä kontaktia kampeen josta on jäänyt hankausjälki kampeen ja kenkään muistoksi. Olen jälkeenpäin laskenut satulaa ja enkä ole enää huomannut kontaktia.
En tiedä voisiko johtua raajojen pituuserosta vai mistä mutta joskus minun on oikea jalka on ottanut välillä kontaktia kampeen josta on jäänyt hankausjälki kampeen ja kenkään muistoksi. Olen jälkeenpäin laskenut satulaa ja enkä ole enää huomannut kontaktia.
Minulla on sama juttu. Kaikissä pyörissä on vetopuolen kammessa hinkkausjälkiä kengästä. Olen ajatellut, että tuhdimpi talvikenkä nuo tekee, mutta tosiaan toinen kampi on kaikissa siisti.
Polkimien leveys on myös yksi asia, mitä olen alkanut viime aikoina testailemaan. Alkaa vähitellen muodostua ajatus, että fysiologisesti polkimet ei oikein voi olla liian leveällä (mutkiin polkeminen on sitten eri juttu), mutta liian kapealle menee varsin helposti.
Laitoin retkipyörään GRX kammet, joiden Q-factor on 151mm. Edellisten kampien Q-factor oli 176mm. Meni pari viikkoa, kun polvet kipeytyi niin maan persanasti ja mikään satulan säätö ei auttanut ja satulakin alkoi aiheuttaa ongelmia. Jossain kohtaa tajusin, että polkimethan tosiaan oli yli pari senttiä normaalia kapeammalla.
Laitoin vähän aikaa sitten 18mm jatkopalat poljinakseleihin ja nyt tuntuu taas mahtavalta. Yläkroppa vakautui, vääntöä tuntuu olevan enemmän eikä satula tai polvet enää vaivaa. Nyt Q-factor on siis 187mm.
Osaltaan liian kapea asento alkoi epäilyttämään myös sen vuoksi, että esim. läskipyörällä ei ole koskaan tuntunut minkään sortin polvivaivaa, mutta näillä uusilla GRX kammilla kipu oli lähes välitön.
Hämmentävä havainto, koska yleinen konsensus ja omatkin tuntemukset on että mitä kapeempi sen parempi. Mulla ei tuu polvivaivoja liian leveästä Q-factorista (läskissä), mutta polkeminen tuntuu vaan "hölmöltä". Kapein Q-factor mulla maantiepyörässä (Campagnolo Chorus 11 vuosien takaa) on 145 mm ja se tuntuu oikeimmalta.
Yks asia mikä tulee mieleen on että mitenkähän klossien asento? Tuommoinen 25mm ero kuulostaa maallikon korvaan jo sellaiselta että sitä saattaisi tarvita jo kompensoida klosseja kääntämällä mikäli vapaaliike polkimissa on vähänkään nihkeetä. Mun on tosi vaikee kuvitella miks pieni ero Q-factorissa aiheuttaisi polviongelmia, mutta helppo kuvitella miksi pienikin ero jalkaterän kulmassa suhteessa polveen aiheuttais niitä.
Mikähän siinä muuten on että melkein aina se on vetopuolen kampi mikä ottaa kenkään kiinni.
Eikö kammet kuitenkin pitäisi olla symmetrisesti molemmilla puolilla.
^ Kammet ei yleensä ole symmetrisiä. Vetopuolella välissä olevat rattaat aiheuttaa sen, että vetopuolen kammen varren kulma keskiöakseliin nähden on lähempänä 90 astetta kuin ei vetopuolella ja siksi kengän ja kammen väliin jää vähemmän tilaa.
Mielenkiintoista, mulla on nimenomaan nds kampi johon kenkä ottaa kiinni. Ja klossit on kuitenkin ihan reunassa.
El-Carpaso
26.08.2024, 12.06
Hämmentävä havainto, koska yleinen konsensus ja omatkin tuntemukset on että mitä kapeempi sen parempi. Mulla ei tuu polvivaivoja liian leveästä Q-factorista (läskissä), mutta polkeminen tuntuu vaan "hölmöltä". Kapein Q-factor mulla maantiepyörässä (Campagnolo Chorus 11 vuosien takaa) on 145 mm ja se tuntuu oikeimmalta.
Eikai missään ole konsensusta, että fysiologisessa mielessä kapeampi olisi parempi? Kapea on kisaamisessa parempi, koska aerodynamiikka ja mutkassa saa poljettua suuremmalla käännöskulmalla. Fysiologisesti parempi on se, mikä aiheuttaa vähiten vaivoja ja kipua.
Disclaimer: Tämä seuraava väite tulee noin 100 % mutulla. Kun nuo maantiekammet on oikeasti aika kapeita ja maantiepolkimien akselit on aika lyhyitä, niin jotenkin tulee fiilis, että ongelmat, joita bikefiteissä korjaillaan shimmeillä ja jalkaterää kääntelemällä sinne sun tänne, voisi korjata helpommin vain leventämällä (tai joskus harvoin kaventamalla) Q-factoria. Jos esim. jalan ulkoterälle tarvitsee korotuksen, niin eikö saman kulmamuutoksen saisi aikaan siirtämällä jalkaa ulospäin?
Yks asia mikä tulee mieleen on että mitenkähän klossien asento? Tuommoinen 25mm ero kuulostaa maallikon korvaan jo sellaiselta että sitä saattaisi tarvita jo kompensoida klosseja kääntämällä mikäli vapaaliike polkimissa on vähänkään nihkeetä. Mun on tosi vaikee kuvitella miks pieni ero Q-factorissa aiheuttaisi polviongelmia, mutta helppo kuvitella miksi pienikin ero jalkaterän kulmassa suhteessa polveen aiheuttais niitä.
Mun mielestä liian kapea Q-factor ongelmien aiheuttajana on sinänsä ihan looginen. Jalat kiinnittyy lantioon tietyllä leveydellä, mikä määrittää esim. kävellessä tai juostessa askeleiden sivuttaista etäisyyttä. Väitän, että jalkojen ja polvien on helpompi toimia siten, että mennään jalan kiinnityskohdan keskilinjasta ulospäin kuin että mentäisiin siitä sisäänpäin. Liikkumavaraa on merkittävästi enemmän ja polvea tukevat lihakset keskittyy enemmän ulkopuolelle.
Klossien asento mulla on kyllä ihan kunnossa. Jalat osoittaa aika pitkälti suoraan eteenpäin hyvin pienellä kulmalla. Väärä klossin kulma aiheuttaa erilaisia tuntemuksia polvessa kuin liian kapea asento ja nuo väärän klossikulman aiheuttamat tuntemukset on sellaisia, jotka vaatii välitöntä korjausta.
Mä käytän samoja kenkiä kaikissa fillareissa, eli klossin kulma selvästi ei hirveästi muutu, vaikka polkimien leveydessä eri pyörien välillä olisi 55 mm.
Millainen ja missä tuo sinun lapakipu on? Itseäni nimittäin vaivaa nykyään ajoittain myös. Viime syksynä se äityi niin pahaksi, että kipu alkoi säteillä hermosärkynä käsivarteen ja oli jaksoja, kun nukkumisestakaan ei tullut oikein mitään. Lääkäristä sain relaksantteja, joista oli lähinnä vaan haittaa. Osteopaatin avulla ja jumppaohjeilla sain vaivan ajan kanssa pois, mutta kuukauden verran pyöräilystä ei tullut mitään, kun pyörän päällä ei vaan yksinkertaisesti pystynyt olemaan.
Nyt sain hommattua vaivan takaisin tiistaisen vapaapäivän pitemmällä soralenkillä ja koitan pohtia, että mikä sen laukaisee. Ainakin tämä on selkeästi iän (55 v.) myötä tullut ongelma, mutta olen polkenut tiistaista pitempiäkin lenkkejä tänä kesänä ilman ongelmia ja myös pari bikepacking-reissua. Viime syksyisestä yritin syyttää kylmenneitä ilmoja ja viimaa ainakin osittain, mutta nyt tiistain lenkin seurauksen perusteella siitäkään ei voi olla kyse.
Minulla kipu on sellainen hyvin pienellä alueella pistona tuntuva jossain lapaluun ja selkärangan välisessä lihaksessa (kai). Aina vasemmalla puolella. Ei säteile mihinkään. Luulisin, että ei ole tuollainen paaton:in kuvailema hermoperäinen kyseessä. Mutta noin muuten kyllä vähän samalla tavalla mystisen kuuloinen, että joskus se äityy, eikä pysty mitenkään eristämään syytä. Oikein mikään ajoasennon säätäminenkään ei tunnu auttavan silloin kun se on huonona.
Nyt loppukesän tuo on kyllä nyt ollut tosi hyvä. Olen salilla pumpannut yläselkää ihan huolella. En tosin ole tässä kovin pitkää lenkkiä tehnyt, että tiedä häntä. Minäkin olen arvuutellut kelin vaikutusta: Jotenkin tuntuu, että kylmässä vastatuulessa alkaisi helpommin, mutta enpä oikeasti tiedä siitäkään.
Maantiepyörällä vasemman käden sormet ovat alkaneet puutumaan. Mistähän alkaisi etsimään ratkaisua? Hanskat ovat pehmustamattomat lyhytsormiset. Voin kyllä kokeilla pehmustettuna vastaavia mutta olisko kuitenkin oireen syy jossain muualla?
Muutoinkin ajaessa vähänkin pidempään (1,5-2h) oikean jalan takareisi alkaa huomauttelemaan. Onkohan nyt vaan jalkojen lihakset turhan jumissa?
Update: Sormien puutumista tapahtuu edelleen mutta se on ollut niin vähäistä ja helposti taklattavaa (käsi irti tangosta ja pientä sormiverryttelyä 10-15sek) niin siitä ei ole muodostunut minkäänlaista ongelmaa. Sen sijaan jalkojen / takareisien kireys alkoi vaivaamaan siinä määrin, että aloin jumppamaan niitä lähinnä aamuisin muutaman minuutin ajan joka päivä. Erityisesti piriformis-syndroomaan sopivat venyttelyliikkeet ovat tuntuneet auttavan siinä määrin, että pahin kireys niin fillaroidessa kuin myös juostessa on helpottanut. Samalla toisen jalan holvikaaren kivut ovat nekin helpottaneet.
On se vaan kumma, että varsinkin vanhemmiten venyttelystä on apua :)
Eikös Graeme Obree virittänyt ennätyspyöräänsä keskiön tilalle pesukoneen laakerin että sai q-factorin normaalia kapeammaksi. En tiedä oli tavoitteena aerosäästöt vai tehontuotto.
Kai tästä voi päätellä että läskipyörälläkin ajamiseen tottuu. Kauhealta se leveä q-factor tuntuu jo masturillakin alkuun. Kroppa tottuu kaikkeen.
Sitten en osaa yhtään sanoa mitä noille joskus vastaan tuleville eläkeläisille tulisi tehdä, siis joilla polvet harottavat 20cm sivulle polkemisen aikana.
Ehkä en ensimmäisenä lähtisi vaihtamaan fatbiken kampia, vaikka ne varmasti hyvältä tuntuvatkin.
Loukkaantumiset tietysti erikseen.
Eikai missään ole konsensusta, että fysiologisessa mielessä kapeampi olisi parempi? Kapea on kisaamisessa parempi, koska aerodynamiikka ja mutkassa saa poljettua suuremmalla käännöskulmalla. Fysiologisesti parempi on se, mikä aiheuttaa vähiten vaivoja ja kipua.
No on siitä laaja konsensus ollu vuosisadan koska on pyritty kapeisiin q-factoreihin. Myös tutkimusnäytöt tukee tätä. Esim:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22612455/
90 mm ja 120 mm Q-factor oli havaittavasti taloudellisempi kuin 150 ja 180 mm. Ja siis jannuilta ei kysytty fiiliksiä vaan mitattiin parametreja, tehoo ja hapenkulutusta jne. Joten tässä mielessä fysiologisesti parempia olis Q-factorit jotka on niin kapeita että myynnissä olevissa pyörissä niitä ei oo. (Siispä Graeme Obree rakenteli mitä rakenteli)
No eri asia on sitten se että vaikka tosi kapea on paras taloudelliseen tehontuottoon, se ei oo paras käytännössä JOS nivelet ei kestä semmosella ajaa, ja siitähän tässä keskustelussa kyse on. Tää nyt vaan noista kapeamman tietyistä objektiivisista hyödyistä. Ja tääkään ei toki poista sitä tosiasiaa että pyöräilylajista riippuen leveemmästä voi olla hyötyä pyörän käsittelyssä ja vaikka ei oliskaan, mikä tahansa poljinsetuppi missä joku tietty tyyppi tuntee itsensä stabiilimmaks, turvallisemmaks tai voimakkaammaks varmasti vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn vaikkei se biomekaanisesti aivan optimi olisikaan.
Disclaimer: Tämä seuraava väite tulee noin 100 % mutulla. Kun nuo maantiekammet on oikeasti aika kapeita ja maantiepolkimien akselit on aika lyhyitä, niin jotenkin tulee fiilis, että ongelmat, joita bikefiteissä korjaillaan shimmeillä ja jalkaterää kääntelemällä sinne sun tänne, voisi korjata helpommin vain leventämällä (tai joskus harvoin kaventamalla) Q-factoria. Jos esim. jalan ulkoterälle tarvitsee korotuksen, niin eikö saman kulmamuutoksen saisi aikaan siirtämällä jalkaa ulospäin?
Menikö tää nyt väärin päin suunnan puolesta tää ulkoterän korotuksen korvaaminen Q-factorin siirrolla? Mutta ostan ajatuksen että nää varmaan on vaihtoehtoisia tapoja korjata ongelmaa. Mutta toisaalta kysyisin että miksi valitsisi mieluummin Q-factorin levennyksen kuin jalkapohjan kallistuksen säädön? Ylläoleva huomioon ottaen ja että shimmi on lähtökohtaisesti halpa ja helppo fiksi verrattuna Q-factorin muuttamiseen ainakin maantieklosseilla. Maastopolkimien kanssa varmaan pohjallisilla paremmin tehtävissä.
Mun mielestä liian kapea Q-factor ongelmien aiheuttajana on sinänsä ihan looginen. Jalat kiinnittyy lantioon tietyllä leveydellä, mikä määrittää esim. kävellessä tai juostessa askeleiden sivuttaista etäisyyttä. Väitän, että jalkojen ja polvien on helpompi toimia siten, että mennään jalan kiinnityskohdan keskilinjasta ulospäin kuin että mentäisiin siitä sisäänpäin. Liikkumavaraa on merkittävästi enemmän ja polvea tukevat lihakset keskittyy enemmän ulkopuolelle.
Ehkä, mutta ota huomioon että se etäisyys millä sun jalanjäljet on toisistaan kun kävelet tai juokset, on niin kapea että ei oo semmosia pyöriä missä olis noin kapea Q-factor. Toisaalta, jos tarkoituksella kävelet jalat niin paljon harallaan että väliin menee fatbiken Q-factor, kävely on jo luonnotonta vaappumista.
Klossien asento mulla on kyllä ihan kunnossa. Jalat osoittaa aika pitkälti suoraan eteenpäin hyvin pienellä kulmalla. Väärä klossin kulma aiheuttaa erilaisia tuntemuksia polvessa kuin liian kapea asento ja nuo väärän klossikulman aiheuttamat tuntemukset on sellaisia, jotka vaatii välitöntä korjausta.
Mä käytän samoja kenkiä kaikissa fillareissa, eli klossin kulma selvästi ei hirveästi muutu, vaikka polkimien leveydessä eri pyörien välillä olisi 55 mm.
Tää on ehkä pointti mitä haastaisin eniten. Tähän liittyy kaksi kohtaa:
1) Mitä tarkoittaa suorassa, ja miksi niiden pitäisi olla edes lähes suorassa? Toisilla jalat on luonnostaan "suorassa", monilla varpaat enemmän tai vähän ulospäin ja taitaa olla joitakin joilla osottaa sisäänpäin jalkaterät.
2) Eikö 55mm ero Q-factorissa oo jo niin iso että sitä voisi tarvita hieman kompensoida klossin kulmalla? Ja tuo että käytät samoja kenkiä vaikka ero Q-factorissa noin suuri voisi olla syy polvikipuihin? Katso nyt vaikka omia jalanjälkiä miten ne muuttuu jos kävelet normaalisti, versus tarkoituksenhakuisen leveällä. Jalkaterä kääntyy sitä enemmän ulospäin mitä leveämmin kävelet. Äärimmäinen esimerkki vois olla että ajatellaan vaikka että joutusit polkeen kuntopyörää jossa puolen metrin Q-factor. Polviin sattuu jo ajatuskin että joutus polkeen sitä niin että jalkaterät sojottaa suoraan eteenpäin. :eek:
Mä siis pitäisin mahdollisena että kun jos käyttää vaikka 145 mm ja 200 mm Q-factorin pyöriä samoilla kengillä, toisessa on klossien kulma kunnossa mutta ei toisessa. Riippuu siitä paljonko klosseissa on vapaaliikettä ja miten ne on asennettu ja miten ne on kulunu.
El-Carpaso
27.08.2024, 20.42
No on siitä laaja konsensus ollu vuosisadan koska on pyritty kapeisiin q-factoreihin. Myös tutkimusnäytöt tukee tätä. Esim:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22612455/
Onko Q-factoria pyritty kaventamaan, koska se tuottaa enemmän tehoa ja/tai on fysiologisesti parempi vai, koska se on aerodynaamisempaa ja sen avulla saa poljettua paremmin mutkissa? Ammattilaispyöräilyssä on lanseerattu niin paljon sittemmin kumottua huuhaata (KOPS / erinäiset kaavat satulan korkeuden määrittämiseen / alempi tanko = aerodynaamisempi kuski / kovat ja kapeat nakit = matalampi vierintävastus / polvien vaakaputken hipominen on hyvä juttu ym.), että suhtaudun varauksella isoon osaan ammattilaispyöräilyn konsensuksista.
90 mm ja 120 mm Q-factor oli havaittavasti taloudellisempi kuin 150 ja 180 mm. Ja siis jannuilta ei kysytty fiiliksiä vaan mitattiin parametreja, tehoo ja hapenkulutusta jne. Joten tässä mielessä fysiologisesti parempia olis Q-factorit jotka on niin kapeita että myynnissä olevissa pyörissä niitä ei oo. (Siispä Graeme Obree rakenteli mitä rakenteli)
Tuossa tutkimuksessa on niin pieni otanta, että siitä ei oikein voi vetää mitään johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Tuosta linkistä ei myöskään selvinnyt miten testihenkilöiden valinnassa on kontrolloitu yhtään mitään. Jos miettii esim. testihenkilöiden kuntotasoa, niin voisiko olla pieni itseään toteuttava otantaharha? Veikkaan, että aika moni itsensä noin kovaan kuntoon pyöräilyllä saava pärjää aivan hyvin kapeilla maantiekomponenteilla. Tutkimuksessa tuskin oli yhtäkään testihenkilöä, joka ei pysty pyöräilemään maantiekammilla niiden kapeuden vuoksi. Toisaalta tämä ei tuosta lyhyestä tekstipätkästä selvinnyt.
No eri asia on sitten se että vaikka tosi kapea on paras taloudelliseen tehontuottoon, se ei oo paras käytännössä JOS nivelet ei kestä semmosella ajaa, ja siitähän tässä keskustelussa kyse on. Tää nyt vaan noista kapeamman tietyistä objektiivisista hyödyistä. Ja tääkään ei toki poista sitä tosiasiaa että pyöräilylajista riippuen leveemmästä voi olla hyötyä pyörän käsittelyssä ja vaikka ei oliskaan, mikä tahansa poljinsetuppi missä joku tietty tyyppi tuntee itsensä stabiilimmaks, turvallisemmaks tai voimakkaammaks varmasti vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn vaikkei se biomekaanisesti aivan optimi olisikaan.
Lähtökohtaisesti biomekaanisesti vakaampi tuppaa olemaan parempi myös tehontuotollisesti. Keholla on tapana suojella itseään huonoja asentoja vastaan. Mutta kaikki tämä on aika hämärän peitossa, kun ei ole kovin suosittu tutkimusaihe. Satulan korkeutta on tarkasteltu aika paljon enemmän.
Menikö tää nyt väärin päin suunnan puolesta tää ulkoterän korotuksen korvaaminen Q-factorin siirrolla? Mutta ostan ajatuksen että nää varmaan on vaihtoehtoisia tapoja korjata ongelmaa. Mutta toisaalta kysyisin että miksi valitsisi mieluummin Q-factorin levennyksen kuin jalkapohjan kallistuksen säädön? Ylläoleva huomioon ottaen ja että shimmi on lähtökohtaisesti halpa ja helppo fiksi verrattuna Q-factorin muuttamiseen ainakin maantieklosseilla. Maastopolkimien kanssa varmaan pohjallisilla paremmin tehtävissä.
Jos ulkoterää pitää korottaa, eli kääntää jalkaa edestä katsottuna sisäänpäin, niin sehän kääntyy siirtämällä koko jalkaa ulospäin. Mutta ongelma näissä harvoin on jalka vaan enemmän se liittyy polven liikerataan. Polvi ei mun käsittääkseni saisi harhailla hirveästi jalan liikeradan keskilinjan ulkopuolella. Mä en siis ole alkuunkaan varma, että shimmi korjaisi polven ulos harhailua. Mutta Q-factorin levennys todennäköisesti kyllä.
Ehkä, mutta ota huomioon että se etäisyys millä sun jalanjäljet on toisistaan kun kävelet tai juokset, on niin kapea että ei oo semmosia pyöriä missä olis noin kapea Q-factor. Toisaalta, jos tarkoituksella kävelet jalat niin paljon harallaan että väliin menee fatbiken Q-factor, kävely on jo luonnotonta vaappumista.
Toisaalta kävellessä ja juostessa lantio kääntyy hieman. Jalat on myös molemmissa aktiviteeteissa vapaana, eikä lukittuna polkimiin kuten pyöräilyssä. Pyöräily on myös lähempänä kyykkäämistä tai portaiden kiipeämistä kuin kävelyä tai juoksua, mutta mikään näistä ei oikein vertaannu kivasti. Pyöräily on aika uniikki laji tässä mielessä.
Tää on ehkä pointti mitä haastaisin eniten. Tähän liittyy kaksi kohtaa:
1) Mitä tarkoittaa suorassa, ja miksi niiden pitäisi olla edes lähes suorassa? Toisilla jalat on luonnostaan "suorassa", monilla varpaat enemmän tai vähän ulospäin ja taitaa olla joitakin joilla osottaa sisäänpäin jalkaterät.
Jalat suorassa on fillaroinnissa lähtökohta, mutta toki jaloilla voi olla hieman kulmaa. Tosin ennemmin jalkaterää ulospäin kuin sisäänpäin.
Kävellessä tai juostessa jalkojen pitäisi kyllä olla lähes suoraan eteenpäin tai jalka ei toimi optimaalisesti. Käveleminen paljain jaloin jalat harallaan ulospäin on aika oudon tuntuista. Sisäänpäin jalka ei kyllä saisi osoittaa juuri yhtään. Juostessa kumpaan tahansa suuntaan osoittava jalka on huono juttu, kun iskunvaimennus tai ponnistus ei toimi kunnolla.
2) Eikö 55mm ero Q-factorissa oo jo niin iso että sitä voisi tarvita hieman kompensoida klossin kulmalla? Ja tuo että käytät samoja kenkiä vaikka ero Q-factorissa noin suuri voisi olla syy polvikipuihin? Katso nyt vaikka omia jalanjälkiä miten ne muuttuu jos kävelet normaalisti, versus tarkoituksenhakuisen leveällä. Jalkaterä kääntyy sitä enemmän ulospäin mitä leveämmin kävelet. Äärimmäinen esimerkki vois olla että ajatellaan vaikka että joutusit polkeen kuntopyörää jossa puolen metrin Q-factor. Polviin sattuu jo ajatuskin että joutus polkeen sitä niin että jalkaterät sojottaa suoraan eteenpäin. :eek:
Mä siis pitäisin mahdollisena että kun jos käyttää vaikka 145 mm ja 200 mm Q-factorin pyöriä samoilla kengillä, toisessa on klossien kulma kunnossa mutta ei toisessa. Riippuu siitä paljonko klosseissa on vapaaliikettä ja miten ne on asennettu ja miten ne on kulunu.
55mm ero Q-factorissa mun jaloilla tarkoittaa noin 4 asteen eroa haarojen leveydessä. Mä en usko, että klossikulman muutos voisi olla lähelläkään tuota haarakulman muutosta. Jos perus SPD-klosseissa on vapaaliikettä 3-6 astetta ja SPD-SL klosseissa 2-4 astetta, niin tuon ei pitäisi vielä muodostua minkään tason ongelmaksi.
Noista polvikivuista, niin ne on aika tarkasti eristetty juurikin tuohon Q-factorin kaventumiseen. Ajoin ennen kampisetin vaihtoa useamman vuoden 176mm Q-factorin kammilla ja esim. tänä kesänä 800km kesälomareissun Saksassa. Reissun jälkeen vaihdoin kampisetin 151mm Q-factorin kampiin samoilla polkimilla ja kengillä ja polvikivut alkoi välittömästi. Tapeltuani niiden kanssa noin kuukauden vaihdoin polkimiin, joissa oli merkittävästi pidemmät akselit, jolloin sain saman Q-factorin kuin jos kampien Q-factor olisi ollut 171mm. Tällä yhdistelmällä sain vedettyä kesän toisen reissun suhteellisesti kivuitta. Laitettuani 18mm jatkopalikat, sain 187mm Q-factorin ja kivut ovat poissa.
Ja siis läskipyörällä ei tule mitään jalkakipuja mihinkään suuntaan, vaikka sillä runtataan kovimmilla väännöillä, isoimmalla rasituksella ja sen kanssa ajetaan kaikkein huonoimmilla työasennoilla polvihyvinvointia silmällä pitäen.
Tuossa omassa lapaseudun ongelmassa olen harmitellut, kun en ole keksinyt mitään jumppaa, joka osuisi just sinne. No eilen kävin taas salilla ja tällä kertaa jokin osui. Vielä en osaa sanoa osuiko hyvällä vai huonolla tavalla, mutta kipeä ja jumissa on just sieltä. Pyörän päällä ei kyllä haitannut. Treeni oli: raaka rinnalleveto, maastaveto, dippipunnerrus, etukyykky ja alatalja. Ei mitään hajua, mikä näistä harjoitteista sitä ongelma-aluetta provosoi, mutta seuraillaan tilannetta.
Minulla kipu on sellainen hyvin pienellä alueella pistona tuntuva jossain lapaluun ja selkärangan välisessä lihaksessa (kai). Aina vasemmalla puolella. Ei säteile mihinkään. Luulisin, että ei ole tuollainen paaton:in kuvailema hermoperäinen kyseessä. Mutta noin muuten kyllä vähän samalla tavalla mystisen kuuloinen, että joskus se äityy, eikä pysty mitenkään eristämään syytä. Oikein mikään ajoasennon säätäminenkään ei tunnu auttavan silloin kun se on huonona.
Nyt loppukesän tuo on kyllä nyt ollut tosi hyvä. Olen salilla pumpannut yläselkää ihan huolella. En tosin ole tässä kovin pitkää lenkkiä tehnyt, että tiedä häntä. Minäkin olen arvuutellut kelin vaikutusta: Jotenkin tuntuu, että kylmässä vastatuulessa alkaisi helpommin, mutta enpä oikeasti tiedä siitäkään.
Tuossa omassa lapaseudun ongelmassa olen harmitellut, kun en ole keksinyt mitään jumppaa, joka osuisi just sinne. No eilen kävin taas salilla ja tällä kertaa jokin osui. Vielä en osaa sanoa osuiko hyvällä vai huonolla tavalla, mutta kipeä ja jumissa on just sieltä. Pyörän päällä ei kyllä haitannut. Treeni oli: raaka rinnalleveto, maastaveto, dippipunnerrus, etukyykky ja alatalja. Ei mitään hajua, mikä näistä harjoitteista sitä ongelma-aluetta provosoi, mutta seuraillaan tilannetta.
Tänään lekurilta vahvemmat särkylääkkeet ja relaksantti, jos sen avulla saisi nukuttua vähän paremmin.. Ens viikolla fyssarille.
Mullaki on ollut joskus pyöräillessä tuntuvia lievempiä oireita, jotka on helpottaneet viimeistään kun pyöräilyn on lopettanut. Nämä pari isompaa ruljanssia ovat olleet sellaiset, että pyöräillessä ei välttämättä ole mitään tuntemuksia ja kipu alkaa vasta esim. seuraavana päivänä ja sitten pikkuhiljaa pahenee. Näissä on vaikea myös ottaa tolkkua siitä, että missä ongelman ydin piilee, kun kipupiste ei välttämättä ole siellä samassa paikassa.
Ei mullakaan yläselkä kokonaan ilman huomiota ole ollut, mutta pitää varmaan ottaa tehostettu kuuri, kunhan tämän nyt ensin saa paranemaan. Ja sitten pitää pohtia sitä ajoasentoa.
Tämä video oli minusta hyvin havainnollistava. Kun pääsee takas pyörän päälle, niin pitää alkaa kiinnittämään huomiota siihen, että mikä lapojen asento on A) kun menee pyörän päälle ja B) kun on polkenut useamman tunnin ja alkaa väsähtää (https://www.bikefitadviser.com/blog/training-mistake-ruin-bike-fit).
https://www.youtube.com/watch?v=uBtpymfE1NA
lasinpesuneste
29.08.2024, 23.49
Löysin paikallisen pyöräpajan, jota pyöritti kilpapyöräilijä. Tuumailtiin mun ajoasentoa trainerilla ja todettiin, että pyörä on aivan liian iso ja mun hartiaongelmat johtuu siitä. Oon ajanut vuosia liian isolla fillarilla ja nyt on vähän tyhmä olo. Se kaveri antoi 1cm lyhyemmän stemmin -17 kulmalla lainaan, ja se auttoi vähän. Pitää varmaan aloittaa pyöräilijän ura alusta ja ostaa markettihybridi ensihätään. Suuntaan katseen ensi kesään ja koitan syksyn ja talven aikana selvitellä sopivaa fillaria. Kävin jo kokeilemassa spinningiä ja se oli ihan jees. Kävi myös mielessä ostaa joku käytetty 500€ maantiepyörä "välipyöräksi" ja sillä hakea sitä omaa ajoasentoa.
Verrokkina mun "M" kokoisessa gravelissa on 58cm vaakaputken mitta (ETT), stemmi vakiona 80cm. olen itse rentona 177/84cm pitkä, käsienväli aika samaa luokkaa.
^Mikä se nykyinen pyörä on merkiltään ja malliltaan? Kyllähän ne valmistajan kokosuositukset monesti osuvat sillä tavalla kohdilleen, ettei nyt aivan väärää kokoa tule ostettua.
El-Carpaso
30.08.2024, 08.39
Löysin paikallisen pyöräpajan, jota pyöritti kilpapyöräilijä. Tuumailtiin mun ajoasentoa trainerilla ja todettiin, että pyörä on aivan liian iso ja mun hartiaongelmat johtuu siitä. Oon ajanut vuosia liian isolla fillarilla ja nyt on vähän tyhmä olo. Se kaveri antoi 1cm lyhyemmän stemmin -17 kulmalla lainaan, ja se auttoi vähän. Pitää varmaan aloittaa pyöräilijän ura alusta ja ostaa markettihybridi ensihätään. Suuntaan katseen ensi kesään ja koitan syksyn ja talven aikana selvitellä sopivaa fillaria. Kävin jo kokeilemassa spinningiä ja se oli ihan jees. Kävi myös mielessä ostaa joku käytetty 500€ maantiepyörä "välipyöräksi" ja sillä hakea sitä omaa ajoasentoa.
Verrokkina mun "M" kokoisessa gravelissa on 58cm vaakaputken mitta (ETT), stemmi vakiona 80cm. olen itse rentona 177/84cm pitkä, käsienväli aika samaa luokkaa.
Onko ongelma siis, että pyörän ohjaamo on liian korkealla? Ainakaan sun jalat ei ole hurjan pitkät, niin matalampi ohjaamo on todennäköisesti paikallaan.
Vertailun vuoksi mulla mitat 195/96,5, mikä tarkoittaa, että mulla on karkeasti 185cm pitkän ihmisen selkä ja 205cm pitkän ihmisen jalat. Maantiepyörässä ETT on 595mm ja stemmi 100mm.
Näillä luvuilla sun pyörän pituuden ei pitäisi olla ihan mahdottomasti liian pitkä (toki riippuu myös siitä, kuinka paljon tarvitsee setbackiä), mutta riippuen kuinka endurance pyörästä on kyse, saattaa ohjaamo jäädä aika ylös.
El-Carpaso
30.08.2024, 08.43
^Mikä se nykyinen pyörä on merkiltään ja malliltaan? Kyllähän ne valmistajan kokosuositukset monesti osuvat sillä tavalla kohdilleen, ettei nyt aivan väärää kokoa tule ostettua.
Emmää kyllä noista kokosuosituksien osuvuudesta olisi niin optimistinen. Esim. mun silmään Canyonin maantielaivaston isommat koot näyttää siltä, että ne on suunnitellut joku, joka ei ole koskaan tavannut pitkää ihmistä. Pääsääntöisesti tietyn pisteen jälkeen porukka kasvaa lähinnä jaloista ja kaikki canyonin isot koot on tehty pitkäselkäisille. Trek on yksi tosi harvoista valmistajista, joka ymmärtää tuon ja niiden maantiepyörien isot koot on pääasiassa korkeita ja lyhyitä
^Eikä pituuden kasvaessa ulottuvuus eli käsien pituus kasva myös?
^Eikä pituuden kasvaessa ulottuvuus eli käsien pituus kasva myös?
Ei kaikilla kasva käsien mitta samassa suhteessa pituuden kanssa.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Ape_index
Juha Lehtinen
30.08.2024, 12.26
Itselläni jalat on vielä lyhyemmät kuin lasinpesunesteellä. Pituutta on samat 177 ja inseam n.83cm, pyöräilyhousut jalassa sitten vielä vähemmän jonka mukaan satulan korkeus sitten säädetään sopivaksi. Ruumiinrakenteita löytyy joka lähtöön.
lasinpesuneste
30.08.2024, 13.28
Onko ongelma siis, että pyörän ohjaamo on liian korkealla?
Juu. Otin välikkeet pois ja tanko jää silti satulan tasolle. Ajan 99% ajasta alaotteelta, koska se tuntuu luontevimmalta. Oma mutu on, että pitäis saada omaa painopistettä taaemmas ja tankoa alemmas ja samalla lähemmäs. Oon kesän aikana kokeillut kaikenlaista, mutta -35 asteen stemmi ja setback tolppa on vielä testaamatta. Tässä on 0mm. Aijon muutenkin kuopata tämän pyörän, haaveena on touringhenkisempi pyörä kamojen kanssa, kunhan löydän oman runkokoon.
Siinä on pyörän mittataulukko kiinnostuneille. Mulla on toi M.
https://www.philiplangcycles.co.uk/image/cache/catalog/merida/SilexGeo-1000x600.JPG
Siis koko on varmaan aivan oikea, mutta pyörä väärä :). Toi on siis todella korkea pyörä, ilmeisesti matalampi malli olisi parempi sinulle.
Varmaan 5cm liian korkealla tosiaan tanko.
Ei tässä taida olla muuta oikeaa ja järkevää ratkaisua kuin bikefit. Asento nykytilaan ja sen asennon/perusteiden ymmärtäminen ja ohjeita tai uusi bike fit muutoksille.
Juu. Otin välikkeet pois ja tanko jää silti satulan tasolle. Ajan 99% ajasta alaotteelta, koska se tuntuu luontevimmalta. Oma mutu on, että pitäis saada omaa painopistettä taaemmas ja tankoa alemmas ja samalla lähemmäs. Oon kesän aikana kokeillut kaikenlaista, mutta -35 asteen stemmi ja setback tolppa on vielä testaamatta. Tässä on 0mm. Aijon muutenkin kuopata tämän pyörän, haaveena on touringhenkisempi pyörä kamojen kanssa, kunhan löydän oman runkokoon.
Kuten yllä mainittu niin bike fit vois olla hyvä. Jos tarkoitus on tosiaan hankkia uusi niin ehdottomasti fittiin ilman pyörää, vaikka se sillä hetkellä olis vielä myymättä. Tästä seuraa, että on syytä olla etukäteen aika varma mitä se ajaminen tulee pääasiassa olemaan, miten haluaa ajaa asennon suhteen ja millaisella pyörällä. Sen jälkeen varmistaa saako vanhaan pyörään fitin mukaisen ajoasennon, jos ei, myyntiin ja uuden etsintään. Haaveilet touringhenkisemmästä pyörästä kamojen kanssa, kohtuullisen lavea määritelmä. Onko nykyinen pyörätyyppi oikea? Varsinainen touringpyörä on aika erilainen kuin esim nykyinen (Merida Silex?). Molempiin saa kamoja kiinni eri tavoin.
Itselläni jalat on vielä lyhyemmät kuin lasinpesunesteellä. Pituutta on samat 177 ja inseam n.83cm, pyöräilyhousut jalassa sitten vielä vähemmän jonka mukaan satulan korkeus sitten säädetään sopivaksi. Ruumiinrakenteita löytyy joka lähtöön.
Ihte oon 178/82 ja 55 Scultura vaihtui viime kesänä 53 Orcaan. Hivenen sai painoa siirrettyä käsistä pois ja esimerkiksi otteen muuttaminen dropilta kahvoille (molemmat kädet yhtäaikaa) onnistuu vähän reilummalla matka teholla. Sculturalla piti runtata paljon lujempaa että sai kevennettyä tarpeeksi.
Juha Lehtinen
31.08.2024, 12.01
Ihte oon 178/82 ja 55 Scultura vaihtui viime kesänä 53 Orcaan. Hivenen sai painoa siirrettyä käsistä pois ja esimerkiksi otteen muuttaminen dropilta kahvoille (molemmat kädet yhtäaikaa) onnistuu vähän reilummalla matka teholla. Sculturalla piti runtata paljon lujempaa että sai kevennettyä tarpeeksi.
Itselläni on kaksi maantiefillaria Spessun S-Works Tarmac SL7 54 ja trainerissa Bianchin Sprint 53. Molemmissa saanut hyvän setupin vaikka geometrian mitoissa on pientä eroa mutta omaan kroppaani tärkeimmät mitat ovat itselleni yhteensopivat. Entinen fillarini Cervelo S3 54 oli hieman hankalampi tapaus enkä fillarista oikein muutenkaan pitänyt, geometria ei oikein ollut meikäläisen kroppaan.
Noista polvikivuista, niin ne on aika tarkasti eristetty juurikin tuohon Q-factorin kaventumiseen.
Joo kyllä se varmaan on juuri noin kun sanoit, ja tosiaan Q-factorin leventäminen on ihan koeteltu ja käytetty keino erilaisiin jalkaongelmiin.
Mutta tästä Q-factorin vaikutuksesta biomekaaniseen tehokkuuteen väännän vielä:
Tuossa tutkimuksessa on niin pieni otanta, että siitä ei oikein voi vetää mitään johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Tuosta linkistä ei myöskään selvinnyt miten testihenkilöiden valinnassa on kontrolloitu yhtään mitään. Jos miettii esim. testihenkilöiden kuntotasoa, niin voisiko olla pieni itseään toteuttava otantaharha? Veikkaan, että aika moni itsensä noin kovaan kuntoon pyöräilyllä saava pärjää aivan hyvin kapeilla maantiekomponenteilla. Tutkimuksessa tuskin oli yhtäkään testihenkilöä, joka ei pysty pyöräilemään maantiekammilla niiden kapeuden vuoksi. Toisaalta tämä ei tuosta lyhyestä tekstipätkästä selvinnyt.
Tuossa äijän väitöskirja aiheesta, josta selviää kyllä aika hyvin mitä ja miten tutkittiin. Lehtiartikkelissa oli tästä osia:
https://etheses.bham.ac.uk/id/eprint/5523/1/Disley14PhD.pdf
Toinen tutkimus jossa sama havainto että kapeampi on tehokkaampi:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33167791/
Tässä jälkimmäisessä lisättiin spacereitä, eli levennettiin Q-factoria tavanomaisesta, ja seurattiin myös sitä että vaikuttaako koehenkilöiden lantion leveys asiaan. Ei vaikuttanut. Kapeampi oli kaikille tehokkaampi.
Tutkimuksia ei oo montaa, mutta kyllä mä suht selvänä tätä toistaiseksi pitäisin, koska ensimmäisessä tutkimuksessa kokeiltiin naurettavan kapeita Q-factoreita, joita tavanomaisissa polkupyörissä ei voi olla, ja joihin testihenkilöt siis eivät ole voineet tottua => kapea oli energiatehokkaampi ja toisessa tutkimuksessa levennettiin Q-factoria verrattuna mihin on totuttu => kapeampi oli energiatehokkaampi.
Näyttää siis siltä että homma ei riipu koehenkilön lantion leveyksistä tai siitä mihin on totuttu pyöräillessä, vaan että kapeampi Q-factor on aina energiatehokkaampi submaksimaalisilla tehoilla, mitä siis kaikenlainen "tosissaan mutta ei aivan täysiä" pyöräily paljolti on. Olisi itse asiassa hieman hämmästyttävää mikäli näin EI olisi, koska jalat ovat pääasiassa kävelyyn ja juoksuun optimaalisesti sopeutuneet/luotu, ja siinä askeleen leveys on luonnostaan erittäin kapean Q-factorin luokkaa. Olisi hieman yllättävää mikäli jalkojen lihaksisto toimisikin energiatehokkaammin leveämmällä asennolla.
Myöskään ajatusketju: "muttakun muttakun testissä tuskin oli yhtäkään testihenkilöä, joka ei pysty pyöräilemään maantiekammilla niiden kapeuden vuoksi" ei muuta tutkimuksen johtopäätöksiä pätemättömiksi koska:
1) Tutkimuksessa ei tutkittu mitkä Q-factorit ovat pitkällä aikavälillä polvikipujen kannalta käyttökelpoisia.
2) Tutkimuksissa mittailtiin Q-factoreita 90 mm:stä 270 mm saakka ja kaikissa kapeampi oli energiatehokkaampi. Testiryhmissä oli 100% varmasti porukkaa jotka ei pysty ajaan pitkiä aikoja polvien kipeytymättä äärimmäisen kapeilla tai leveillä Q-factoreilla mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että kun mitattiin energiatehokkuutta kapeampi anto parempia mittaustuloksia.
Tuossa on kanssa hyvää lukemista El-Carpasolle, mitä pro kuskit säätävät polkimien osalta.
Se akselin pituus on tosiaan yksi muuttuja, mutta pakettiin kuuluu aika monta muutakin muutettavaa kulmaa.
https://velo.outsideonline.com/road/road-racing/speedplay-the-little-pedal-with-the-big-presence-in-the-tour/
Sivustakatsoja
31.08.2024, 21.47
Mulla on selkeä halu kapeaan q-factoriin. Vaikka ajan viikottain gravelin lisäsi maastossa, ei leveämmällä olevat polkimet ole tuntuneet aivan oikeilta. Odotankin pakettia, jossa on lyhyemmällä akselilla olevat XTR:t -kammissa on tilaa, sillä kammet ovat taivutetut sisään päin (SLX). Samasta syystä valitsin perän boost-mitoituksesta huolimatta lyhyemmällä akselilla olevat kammet (ketjulinajakin on sisempänä, mikä on mielestäni maastossa iloinen asia).
------------
Mitä tulee otteen irroitukseen tangosta ajessa, niin itse olen siirtänyt penkiä taakse samalla vaihtaen stemmiä (tai tankoa) lyhyemmäksi. Omien kokeilujeni perusteella kehon painopisteen sijainnilla on iso merkitys rentouteen.
Musta pyörä on oikean mittainen, jos kädet laskeutuvat luonnollisesti kahvoille kurottamatta -pyörä on pitkä, jos hartioista joutuu ottamaan lisää ulottuvuutta.
Niin minä en oikein tuota otteen irroitusta tajua. Onko se tarkoitettu kaupunkifillareihin?
Jos irroitan maantiepyörällä otteen tangosta, niin nenä pamahtaa välittömästi stemmiin. Eihän tuossa nyt vaan ole mahdollista pysyä ilman käsiä. Sitten taas jos nostaa selkää pystympään, niin voi toki ajaa ilman käsiä miten kauan tahansa.
Eli minusta typerä sääntö. Voisiko kääntää niinpäin, että jos pysyt asennossa ilman käsiä, ajat liian pystyssä ja penkki on liian takana.
Sivustakatsoja
01.09.2024, 08.27
Niin minä en oikein tuota otteen irroitusta tajua. Onko se tarkoitettu kaupunkifillareihin?
Jos irroitan maantiepyörällä otteen tangosta, niin nenä pamahtaa välittömästi stemmiin. Eihän tuossa nyt vaan ole mahdollista pysyä ilman käsiä. Sitten taas jos nostaa selkää pystympään, niin voi toki ajaa ilman käsiä miten kauan tahansa.
Eli minusta typerä sääntö. Voisiko kääntää niinpäin, että jos pysyt asennossa ilman käsiä, ajat liian pystyssä ja penkki on liian takana.
Ei se mikään sääntö ole, vaan yksi mahdollisuus jos ajamisesta tulee vaivoja.
En murehdi hetkeäkään miten kilpailullisesti suuntautunut kuski pyöränsä päällä on ja mitä mahdollisia vaivoja aikanaan tulee -se on heidän ongelmansa.
Joskus 15 vuotta sitten mäkin vielä luulin olevani suunnilleen kuolematon, mutta vanha sanonta ”nelikymppisenä alkaa alamäki ja viiskymppisenä vapaapudotus” pitää harmillisen hyvin paikkansa.
Mun mielestä nämä pari artikkelia antaa hyvin perspektiiviä:
https://selleanatomica.com/blogs/homepage-blog/3-ways-to-adjust-bike-fit-and-equipment-as-you-age
https://trainright.com/fixing-bike-fit-issues-cyclists-over-50/
”A bike that fits you comfortably and aligns with your style of riding is going to be your fastest bike because you can actually ride it without pain. ”
Saattaa vielä koittaa aika, jolloin Paatonillekin valkeenee, miksi lutteroissa setämiespyörissäkin on ideaa :)
Juha Lehtinen
01.09.2024, 10.35
Joo se on mielenkiintoista tai vähemmän mielenkiintoista mitä ikääntyminen voi saada pyöräilyssäkin aikaan. Jos löydät esim. kolmekymppisenä tai nelikymppisenä hyvän ajoasennon niin todennäköisesti se ei ole se viimeinen ajoasento jolla lenkkejä ajat. Kuusikymppisenä saattaa todennäköisesti olla jo ties mitä vaivoja ja voi olla että olet jopa hieman kutistunut nuoruuden mitoista niin pakko alkaa tekemään muutoksia tai mahdollisesti jo ennen. Asioita joita voi olla vaikea hyväksyä kun aika on koittanut. Vähän sama asia kun olet nuorempana pystynyt monennäköistä tekemään ja jossain vaiheessa tulee tilanne että et enää pystykään samallatavalla.
Joskus 15 vuotta sitten mäkin vielä luulin olevani suunnilleen kuolematon, mutta vanha sanonta ”nelikymppisenä alkaa alamäki ja viiskymppisenä vapaapudotus” pitää harmillisen hyvin paikkansa.
Mun mielestä nämä pari artikkelia antaa hyvin perspektiiviä:
https://selleanatomica.com/blogs/homepage-blog/3-ways-to-adjust-bike-fit-and-equipment-as-you-age
https://trainright.com/fixing-bike-fit-issues-cyclists-over-50/
”A bike that fits you comfortably and aligns with your style of riding is going to be your fastest bike because you can actually ride it without pain. ”
Saattaa vielä koittaa aika, jolloin Paatonillekin valkeenee, miksi lutteroissa setämiespyörissäkin on ideaa :)
Juujuu, just olen vaihtamassa tuohon tärisevään cannarin pskn lutteroa tankoa. Ei tuollaista kivirekeä jaksa kukaan. Renkaatkin +30mm ja painetta vaan joku 3.7bar maantiellä. Jos olisin ostaessa tiennyt, millainen kivikasa tuo on, niin olisin kyllä valkannut mieluummin vaikka sen teräslutteron. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö maantiepyörän normi ajoasento olisi se mukavin ja rennoin.
Ja siis tuota "you can actually ride it without pain." juttua en ole oikeasti ikinä tajunnut. Ei pyöräilyyn kuulu tosiaan kipu, vaikka sitä moni tuntuukin pitävän kovan pyöräilijän merkkinä. Siis kivun kestämistä. Tsiisus.
Ja siis tuota "you can actually ride it without pain." juttua en ole oikeasti ikinä tajunnut. Ei pyöräilyyn kuulu tosiaan kipu
No niinhän siinä sanotaankin. Mutta noin kärjistäen, kaksvitoselle sopiva kisakireä ajoasento saattaa olla kankealle setämiehelle juuri sellainen kipua tuottava, eli vaatii loiventamista, että voisi ajaa "without pain".
Tuosta Q-factoriin liittyvästä keskustelusta ja erityisesti Sivustakatsojan kommentista tuli mieleen, että olen harkinnut myös niitä 3mm lyhyemmillä akseleilla olevia XTR polkimia, koska parempi tehon tuotto kiinnostaa. Onkohan tuossa mitään järkeä? Huomaako eroa ja onko jotain haittapuolia esim. mahdollisesti kengän osuminen kampeen ja sen takia joutuu säätämään klosseja ulommas jolloin tulos +-0? Tällä hetkellä mulla on siis sekä maasturissa että gravelissa ne tavalliset XTR Racet 55mm akseleilla.
Tuosta Q-factoriin liittyvästä keskustelusta ja erityisesti Sivustakatsojan kommentista tuli mieleen, että olen harkinnut myös niitä 3mm lyhyemmillä akseleilla olevia XTR polkimia, koska parempi tehon tuotto kiinnostaa. Onkohan tuossa mitään järkeä? Huomaako eroa ja onko jotain haittapuolia esim. mahdollisesti kengän osuminen kampeen ja sen takia joutuu säätämään klosseja ulommas jolloin tulos +-0? Tällä hetkellä mulla on siis sekä maasturissa että gravelissa ne tavalliset XTR Racet 55mm akseleilla.
Kaveri on nuo lyhemmät vaihtanut ja kehui paremmaksi ainakin sen vuoksi, ettei ole enää eroa gravellin ja maasturin välillä. Mitään haittapuolia ei keksinyt.
Kampeen osuminen tietysti riippuu lapikkaan koosta. Kai tuota voi mittailla minkä verran rakoa on nyt
Juujuu, just olen vaihtamassa tuohon tärisevään cannarin pskn lutteroa tankoa. Ei tuollaista kivirekeä jaksa kukaan. Renkaatkin +30mm ja painetta vaan joku 3.7bar maantiellä. Jos olisin ostaessa tiennyt, millainen kivikasa tuo on, niin olisin kyllä valkannut mieluummin vaikka sen teräslutteron. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö maantiepyörän normi ajoasento olisi se mukavin ja rennoin.
Ja siis tuota "you can actually ride it without pain." juttua en ole oikeasti ikinä tajunnut. Ei pyöräilyyn kuulu tosiaan kipu, vaikka sitä moni tuntuukin pitävän kovan pyöräilijän merkkinä. Siis kivun kestämistä. Tsiisus.
Maantiepyörän "normi ajoasento" on jokaiselle henkilölle eri, minkä kukakin kokee mukavaksi ja rennoksi, sulle se on todennäköisesti just nyt: "pääsiskö vielä alemmas" ja hyvä kun toimii ja tykkäät. Sitten kun elinvuosien kymmeniä vuosia laskiessa pitää ottaa toisen käden sormet mukaan, tai aiemmin jos kroppa alkaa ilmoittelemaan, niin tilanne voi olla hyvinkin eri. Kun se sun nykyinen normi maantiepyörän ajoasento ei ole enää se mukavin ja rennoin, on aika etsiä uusi normi ajoasento. Siitähän noissa stenun linkeissä ja kommentissa oli ymmärtääkseni kyse. Sullekin saattaa hyvinkin tulla eteen aika, että kaulaputkea et enää katkaise ja spacerit on entistä lyhyemmän stemmin alla. Ja se on ihan okei.
No mutta ihan kohta ne toisen käden sormet lähtee minullakin käyttöön. Sen kunniaksi tilasinkin juuri jyrkempää tankoa roadiin, josko saisi taas pari senttiä lisää droppia ja pääsisi vähän kovempaa :)
Ei tunnu luonnolliselta asennolta kääntää kyynärpäitä alaspäin
Tuosta Q-factoriin liittyvästä keskustelusta ja erityisesti Sivustakatsojan kommentista tuli mieleen, että olen harkinnut myös niitä 3mm lyhyemmillä akseleilla olevia XTR polkimia, koska parempi tehon tuotto kiinnostaa. Onkohan tuossa mitään järkeä? Huomaako eroa ja onko jotain haittapuolia esim. mahdollisesti kengän osuminen kampeen ja sen takia joutuu säätämään klosseja ulommas jolloin tulos +-0? Tällä hetkellä mulla on siis sekä maasturissa että gravelissa ne tavalliset XTR Racet 55mm akseleilla.
Jos klossit on nyt suht keskellä niin 3mm löytynee säätövaraa sivusuunnassa. Kenkä lähemmäs keskiötä = klossia ulos/ulkosyrjän/pikkuvarpaan suuntaan. Jos alkaa tuntumaan ajaessa painetta jalan/kengän ulkosyrjällä, voi olla että jalat on liian lähellä toisiaan. Polvien kipeytyminen on mahdollista. Jos enkku taipuu niin bikefittaajan näkökulmaa tuolta: https://www.youtube.com/watch?v=GZexHUWnPGw
Tuossa omassa lapaseudun ongelmassa olen harmitellut, kun en ole keksinyt mitään jumppaa, joka osuisi just sinne. No eilen kävin taas salilla ja tällä kertaa jokin osui. Vielä en osaa sanoa osuiko hyvällä vai huonolla tavalla, mutta kipeä ja jumissa on just sieltä. Pyörän päällä ei kyllä haitannut. Treeni oli: raaka rinnalleveto, maastaveto, dippipunnerrus, etukyykky ja alatalja. Ei mitään hajua, mikä näistä harjoitteista sitä ongelma-aluetta provosoi, mutta seuraillaan tilannetta.
Mä löysin luulavasti sellaisen, joka osuu juuri oikeaan kohtaan itselläni. Tuolla esitetyistä se ensimmäinen kumpparin kanssa tehtävä: https://kehonhuoltamo.fi/eroon-olkapaakivuista-ilmaiseksi/ (https://kehonhuoltamo.fi/eroon-olkapaakivuista-ilmaiseksi/?utm_campaign=olkapaeaekipu-automaatio-181665&utm_medium=email&utm_source=acumbamail). Tai osuu ainakin yhteen luultavasti useammasta jumittavasta paikasta, koska yleensä tällaiset vaivat on usean muuttujien summia. Ei ole varsinaisesti mikään voimatreeni, vaan tuollainen huoltava.
Relaksantti tuntuu tehoavan tällä kerralla paremmin kuin viime kerralla, joten ehkä ei mene sitä viittä viikkoa nyt. Katotaan, jos tuon jumpan avulla voisi vielä jatkaa -6 asteen stemmeillä. Jos ei auta, niin sitten seuraava vaihe on 0-kulmastemmi lutteroon ja korkeamman reachin runko Stigmatan tilalle. Voisi olla myös vähän sitä pitempi, kun se on ollut alusta alkaen sentin tai pari lyhyt. Niin ja onneksi en ehtinyt aloittaa mitään ”loppuelämän gravelrunko” -tyyppistä projektia ennen näitten vaivojen ilmaantumista,
Minäkin vaihdoin kyllä gravelliin lyhyemmän ja loivemman stemmin. Sentti ylös ja sentti lyhemmäksi.
Jeesaa tuota teknistä ajoa paljon, vaikkei ihan niin mukava ole pidemmillä flateilla pätkillä.
Nyt jos saisin päättää, niin ottaisin kyllä numeroa isomman rungon.
Mä löysin luulavasti sellaisen, joka osuu juuri oikeaan kohtaan itselläni. Tuolla esitetyistä se ensimmäinen kumpparin kanssa tehtävä: https://kehonhuoltamo.fi/eroon-olkapaakivuista-ilmaiseksi/ (https://kehonhuoltamo.fi/eroon-olkapaakivuista-ilmaiseksi/?utm_campaign=olkapaeaekipu-automaatio-181665&utm_medium=email&utm_source=acumbamail).
On nuo kiertäjäkalvosinongelmatkin tuttuja, niin kaikenlaisia kumpparijumppia on tullut tehtyä. Tuo ei kuitenkaan ollut tuttu, täytyypä laittaa kokeiluun, kiitos vinkistä!
Niin minä en oikein tuota otteen irroitusta tajua. Onko se tarkoitettu kaupunkifillareihin?
Jos irroitan maantiepyörällä otteen tangosta, niin nenä pamahtaa välittömästi stemmiin. Eihän tuossa nyt vaan ole mahdollista pysyä ilman käsiä. Sitten taas jos nostaa selkää pystympään, niin voi toki ajaa ilman käsiä miten kauan tahansa.
Eli minusta typerä sääntö. Voisiko kääntää niinpäin, että jos pysyt asennossa ilman käsiä, ajat liian pystyssä ja penkki on liian takana.
Eihän tuossa ole kysymys käsittä ajamisesta, vaan nopeasta otteen muuttamisesta. Ihtellä tulee käsien puutumista kohtuu helposti ja siihen sai paljon apua. Jos ajaisi kaikki ajot mittari punaisella, niin ajoasento saisi ollakin pidempi, mutta pk lenkillä se on epämukavempi käsien puutumisen takia. Tokihan vähän takapainoisemmalla joutuu repimään tangosta enemmän isommilla tehoilla. Uuden ja vanhan ajoasennon korkeudella ei juurikaan ole eroa, mutta uutta pystyisi vähän vielä tiputtaan.
No, mulla ei ole maantiepyörällä kämmenillä painoa oikestaan ollenkaan, eli ei puudu kädet.
Tuo on matalan asennon tuomia etuja.
Marsusram
02.09.2024, 15.34
Matalassa asennossa core alkaa kannattaa paremmin, haittana lisääntyvä pään kannattelu, jolloin niska väsyy.
Niin eihän siinä tangon päällä maatessa oikein tule mihinkään voimia. No just vatsa/selkälihaksiin varmaan.
Niskakin kehittyy kyllä ajaessa, voimat on aika pieniä kuitenkin moottoriurheiluun verrattuna.
Mutta juu... Kunhan taas vaan kyseenalaistan sitä selkäsuorana ajamista. Duunissa tylsää.
El-Carpaso
02.09.2024, 16.06
No, mulla ei ole maantiepyörällä kämmenillä painoa oikestaan ollenkaan, eli ei puudu kädet.
Tuo on matalan asennon tuomia etuja.
Niin eihän siinä tangon päällä maatessa oikein tule mihinkään voimia. No just vatsa/selkälihaksiin varmaan.
Niskakin kehittyy kyllä ajaessa, voimat on aika pieniä kuitenkin moottoriurheiluun verrattuna.
Mutta juu... Kunhan taas vaan kyseenalaistan sitä selkäsuorana ajamista. Duunissa tylsää.
Miten tämä nyt käytännössä toimii, että kämmenillä ei ole käytännössä painoa, mutta jos kädet irrottaa tangosta, niin nenä pamahtaa heti stemmiin? Vai olenko ymmärtänyt jotain olennaisesti väärin?
Miten tämä nyt käytännössä toimii, että kämmenillä ei ole käytännössä painoa, mutta jos kädet irrottaa tangosta, niin nenä pamahtaa heti stemmiin? Vai olenko ymmärtänyt jotain olennaisesti väärin?
No, selkä vaakasuoraan, kyynärvarret ja olkavarret 90deg kulmiin ja käsien tukipiste tangon yläputkeen/mutkaan ranteen ja kyynärpään väliin.
Tuolloin kämmenet ovat aivan rentona hoodien ympärillä. Pikkurilli ja nimetön kiertää sieltä alapuolelta vielä, jotta asento on oikeastikkin vielä tukeva. Uudet 12sp kahvat ovat tässä loistavat.
Koetan siis vaan taas kerran selittää, että tuo asento voi olla oikeasti tosi rento, eikä pelkkää kärsimystä kuten moska esim yllä sanoi.
Koetan siis vaan taas kerran selittää, että tuo asento voi olla oikeasti tosi rento, eikä pelkkää kärsimystä kuten moska esim yllä sanoi.
Siis missä kohtaa olen sanonut minun ajoasennon olevan pelkkää kärsimystä? Juuri selitin että nykyisellä pyörällä sain korjattua vanhan pyörän ongelmakohtaa, eli liiallista pituutta. Suurin kärsimyskohta on ollut vanhan pyörän satula ja se ei tuntunut käsien puutumisena :)
Juha Lehtinen
02.09.2024, 19.01
Siis missä kohtaa olen sanonut minun ajoasennon olevan pelkkää kärsimystä? Juuri selitin että nykyisellä pyörällä sain korjattua vanhan pyörän ongelmakohtaa, eli liiallista pituutta. Suurin kärsimyskohta on ollut vanhan pyörän satula ja se ei tuntunut käsien puutumisena :)
Tämä foorumi on välillä sellainen väärinymmärrysten paikka. Toki tähänkin voisi joku sanoa että kuka niin on sanonut että olen väärin ymmärtänyt. Pistän tähän vielä yhden videon ja näkemyksen ohjaustangon korkeus-säädöstä että miten tunnistaa oikean korkeuden.
https://www.youtube.com/watch?v=ZbuK4-HXhxY&t=234s
Olkapääkipuihin suosittelen leuanvetotangossa roikkumista. Itselläni monen kuukauden tuskien loppu onnistui tuolla hommalla.
Eipä ehkä kaikilla toimi. Vinkkinä vaan, että kokeilla voi.
Niin minä en oikein tuota otteen irroitusta tajua. Onko se tarkoitettu kaupunkifillareihin?
Jos irroitan maantiepyörällä otteen tangosta, niin nenä pamahtaa välittömästi stemmiin. Eihän tuossa nyt vaan ole mahdollista pysyä ilman käsiä. Sitten taas jos nostaa selkää pystympään, niin voi toki ajaa ilman käsiä miten kauan tahansa.
Eli minusta typerä sääntö. Voisiko kääntää niinpäin, että jos pysyt asennossa ilman käsiä, ajat liian pystyssä ja penkki on liian takana.
Kokeilin muuten tätä tänään mun gravel-pyörällä ja normaalissa ajoasennossa pysty helposti irrottamaan molemmat kädet tangosta kahvoilta ja vaihtamaan alaotteelle sekä päinvastoin. Onkohan mulla siinä sitten ajoasento liian pysty maastopyörään tottuneena? Tarkoitus olisi kuitenkin saada enempi maantiepyörän ajoasentoa muistuttava aerodynaamisempi ajoasento, mutta maantiepyöräilystä mulla ei oikein ole mitään kokemusta.
Kokeilin muuten tätä tänään mun gravel-pyörällä ja normaalissa ajoasennossa pysty helposti irrottamaan molemmat kädet tangosta kahvoilta ja vaihtamaan alaotteelle sekä päinvastoin. Onkohan mulla siinä sitten ajoasento liian pysty maastopyörään tottuneena? Tarkoitus olisi kuitenkin saada enempi maantiepyörän ajoasentoa muistuttava aerodynaamisempi ajoasento, mutta maantiepyöräilystä mulla ei oikein ole mitään kokemusta.
No ei, pientä trollaustahan tuo oli :)
Eri kuskeilla vaihtelee ajoasennot tosi paljon. Mutta tietysti on myös totta, että suurimmalla osalla maastosta tulleilla kuskeilla on ajoasento pystympi. Siellä vaan tottuu tuottamaan sitä voimaa pystymmässä. Eikä se huono ole. Osa MTB kavereista tuottaa aivan jäätäviä tehoja.
Oikeastihhan se matala asento alkaa vaikuttamaan reilusti vasta kun keskinopeus huitoo siellä lähempänä 40km/h maantiellä. Siinä kohtaa jos toinen ajaa pystympänä ja toinen matalan, toiselle tulee paha olo. Ei tuolla gravellissa niin isoa vaikutusta ole.
Meidän tarttee joskus lähteä lenkille porukalla. Hinaan jotain vastatuulipätkää vähän reippaammin, niin alkaa mennä se selkä matalaksi :)
Maantiepyörässä on se hyvä puoli, että samalla ajajalla voi olla useita eri ajoasentoja eri tilanteisiin
esim.
-hoodseilla kädet loivassa kulmassa
-hoodseilla aero tai aero-ish
- dropeilla kädet "suorassa" tai koukussa
-topseilla
Selkä-ja käsikulmatkin vaihtelee eri asennoissa.
Itsellä tuo ensimmäinen on se perusasento, ja noita muita sitten kroppa kestää enemmän tai vähemmän. Tottumis-, ajotapa-, liikkuvuus yms. kysymyksiä
Maantiepyörässä on se hyvä puoli, että samalla ajajalla voi olla useita eri ajoasentoja eri tilanteisiin
esim.
-hoodseilla kädet loivassa kulmassa
-hoodseilla aero tai aero-ish
- dropeilla kädet "suorassa" tai koukussa
-topseilla
Selkä-ja käsikulmatkin vaihtelee eri asennoissa.
Itsellä tuo ensimmäinen on se perusasento, ja noita muita sitten kroppa kestää enemmän tai vähemmän. Tottumis-, ajotapa-, liikkuvuus yms. kysymyksiä
Joo siis totta. Tangon säädöt tarttee vaan olla sellaiset, että kaikkiin asentoihin kykenee luonnollisesti menemään. Monella on esim tanko niin lähellä, että matalaksi mennessä joutuisi vääntämään yläselkää mutkalle ja tuo ei tietystikkään tunnu kivalta.
Mun mielestä se lähin mahdollinen tangon paikka on juurikin se, että olkavarret ja kyynervarret ovat 90deg kulmissa ja kämmenet napsahtatvat tuossa asennossa suoraan hoodeille. Tämä siis aero asennossa.
Monella on hytti pidempikin, mutta tuo on minusta minimi.
Asentohan muuttuu lähes aina vauhdin mukaan. Ilmanvastus kun kasvaa, menee asento väkisinkin matalammaksi, varsinkin jos ajaa porukalla. Sitten siihen matalampaan asentoon tottuu ja naksu takaisinpäin onkin se oma pk-normaali.
On myös ihan jees palata myös siitä watti-ajasta naksu taaksepäin ja ajaakkin pk-lenkkejä nopeuden ja sykkeen mukaan. Tietysti watitkin tulee nähdä samalla, mutta keskittyy enemmän siihen nopeuteen ja sykkeeseen.
Tästä näkee vähän mitä meinaan. Olkavarret eivät ole aivan 90deg kulmassa, mutta ne olisivat, jos otettaisiin hoodien nokista kiinni. Eli yhtään lyhyempi ei voisi stemmi tuossa pyörässä kyseiselle kuskille olla.
https://lirp.cdn-website.com/035638ef/dms3rep/multi/opt/DSC02874-1920w.JPG
https://www.aero-coach.co.uk/uci-road-bike-position-aerodynamics
Olen samaa mieltä että noihin eri asentoihin olisi hyvä päästä, ja pystyä ajamaan niistä ainakin jonkin aikaa.
Sitten välillä vielä kun nousee seisoaltaan ajamaan, niin vaihtelumahdollisuuksia on niin paljon ettei jollain tunnin lenkillä pitäisi kropan ainakaan yksipuolisuudesta kärsiä.
Sellainen huomio tai väite tuosta ohjaamon pituudesta, että aika monella satula on tosi takana; 20 mm setback tolpassa ja satula tiltattuna lähes taka-asentoon. Näin laskettuna ohjaamo voi olla tosi pitkä verrattuna esimerkiksi pyörään jossa 130-140 stemmi mutta satula edessä. Ensimmäisessä pyörässä oli jotain tuollaista niin ensilenkeillä alaselässä alkoi heti olla tuntemuksia, todennäköisesti alaselkä meni aika notkolle yläotteelta ja hoodseilta ajaessa
Joo. Satulan paikka vaikuttaa tosi paljon. Olen itsekkin tekemässä nyt muutosta takaisin päin. Sentti satulaa taakse ja sentti lyhempää stemmiä. Nyt lyhyt satula on ollut sen 6cm keskiön takana, eli niin edessä kuin vaan saa.
Ja tosiaan tuo minun ehdottama mininimitta ei ole mitenkään pitkä. Se toteutuu esim itselläni 53 koon gravellissa 120mm stemmillä. Olen 178cm.
Mutta nämä pituudet vaihtelevat oikeasti tosi paljon kuskin mukaan. En ole oikein itsekkään aiemmin tajunnut, että selän pituus voi vaihdella helpostikkin 5cm saman mittaisten kuskien kesken. Tämä sitten näkyy siinä, että toiselle perus M-koon geometria sopii hyvin ja toiselle tarttee olla jopa xs runkoa jättävän pitkällä stemmillä.
Juha Lehtinen
03.09.2024, 11.19
Itse olen hakenut sellaista ajoasentoa että olisi fiilis että on helppo kampea pyörittää eli mieluummin satula edessä kuin takana eli satula keskiöön nähden vähän samaan kohtaan sijoitettuna kuin mitä paaton omasta fillaristaan kertoi eli n.6cm keskiön takana. Optimaalinen tilanne olisi että etu- ja takareidet olisivat tasapuolisesti kuormitettuna. Varmaankin tasapainottelua näiden asioiden kanssa kun hyvältä tuntuvaa paikkaa hakee.
Satulan mittauksessa se satulan pituus merkkaa paljon. Jos on normaali pidempi satula, niin se on äkkiä 9cm keskiön takana.
Nykyään noista suurin osa on kyllä ucin minimi mitoissa pituuden osalta. Taisi olla 245mm
El-Carpaso
03.09.2024, 12.23
Joo kyllä se varmaan on juuri noin kun sanoit, ja tosiaan Q-factorin leventäminen on ihan koeteltu ja käytetty keino erilaisiin jalkaongelmiin.
Harmillistahan tässä on, että sitä ei tiedetä. Bike fitting ei ole kovinkaan pitkään ollut tiedeperusteinen ala, eikä se isolta osin ole sitä vieläkään. Tuntuu siltä, että on paljon eri filosofioita, mutta harva oikeasti tietää mitä mikäkin asento tai mittasuhde tekee. Mistä päästään tähän seuraavaan osioon:
Tuossa äijän väitöskirja aiheesta, josta selviää kyllä aika hyvin mitä ja miten tutkittiin. Lehtiartikkelissa oli tästä osia:
https://etheses.bham.ac.uk/id/eprint/5523/1/Disley14PhD.pdf
Tässä väikkärissä iso ongelma oli aivan järjettömän pienet otannat. Mielenkiintoisimmassa tutkimuksessa (METABOLIC AND KINEMATIC EFFECTS OF SELF SELECTED Q FACTOR DURING BIKE FIT) osallistujia oli vain 10! Ko. tutkimuksessa selvitettiin, mikä vaikutus on sillä, että pyöräilijä itse valitsee Q-factorinsa sivuttain kelluvien polkimien avulla. Lisäksi ko. tutkimuksessa löydettiin vahva korrelaatio (ja laskukaava) käsillä roikkuessa nilkkojen etäisyyden ja Q-factorin välillä. Mutta 10 osanottajaa on niin vähän, ettei siitä voi ottaa mitään yleistystä, erityisesti kun osallistujat olivat taas kokeneita erittäin kovakuntoisia pyöräilyharrastajia. Otantaharhan riski tuossa on valtava, mutta siihen ei ole otettu missään tutkimuksessa mitään kantaa. Keskiarvojen laatiminen näin pienillä porukoilla on myös aika haastavaa.
Tuolla oli myös toinen mielenkiintoinen tutkimus (SELF SELECTED FOOT POSITIONING IN CYCLING), jossa testattiin jalan liikkuvuutta polkimella, jossa jalka pääsi kääntymään ja siirtymään sivulle vapaasti. Tässäkin oli vain 29 osallistujaa, mutta sentään myös vähemmän kokeneita pyöräilijöitä mukana.
Toinen tutkimus jossa sama havainto että kapeampi on tehokkaampi:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33167791/
Tässä jälkimmäisessä lisättiin spacereitä, eli levennettiin Q-factoria tavanomaisesta, ja seurattiin myös sitä että vaikuttaako koehenkilöiden lantion leveys asiaan. Ei vaikuttanut. Kapeampi oli kaikille tehokkaampi.
Tämä tutkimus olisi tosi mielenkiintoinen lukea, koska abstractista ei saa riittävästi tietoa vaikuttavista tekijöistä. Lantion leveys on mahdollista mitata aika monesta paikkaa, mutta tuossa ei käynyt ilmi mikä mitta on kyseessä. Lisäksi lantion leveys ei välttämättä ole se parametri, jonka perusteella johtopäätöksiä pystyy vetämään. Ilmeisesti pintapuolinen lantion leveyden mitta ei vielä esim. kerro juurikaan siitä, mikä satula (muoto / leveys) yksilölle sopii.
Tässä abstractissa myös häiritsee väite, että kapeampi on parempi koko populaatiolla, vaikka testiryhmä on jälleen äärimmäisen pieni (22 yksilöä).
Tutkimuksia ei oo montaa, mutta kyllä mä suht selvänä tätä toistaiseksi pitäisin, koska ensimmäisessä tutkimuksessa kokeiltiin naurettavan kapeita Q-factoreita, joita tavanomaisissa polkupyörissä ei voi olla, ja joihin testihenkilöt siis eivät ole voineet tottua => kapea oli energiatehokkaampi ja toisessa tutkimuksessa levennettiin Q-factoria verrattuna mihin on totuttu => kapeampi oli energiatehokkaampi.
Näyttää siis siltä että homma ei riipu koehenkilön lantion leveyksistä tai siitä mihin on totuttu pyöräillessä, vaan että kapeampi Q-factor on aina energiatehokkaampi submaksimaalisilla tehoilla, mitä siis kaikenlainen "tosissaan mutta ei aivan täysiä" pyöräily paljolti on. Olisi itse asiassa hieman hämmästyttävää mikäli näin EI olisi, koska jalat ovat pääasiassa kävelyyn ja juoksuun optimaalisesti sopeutuneet/luotu, ja siinä askeleen leveys on luonnostaan erittäin kapean Q-factorin luokkaa. Olisi hieman yllättävää mikäli jalkojen lihaksisto toimisikin energiatehokkaammin leveämmällä asennolla.
Toisaalta miksi tämä ylipäänsä edes meni energiatehokkuuteen, kun puhe oli kipujen korjaamisesta?
Lisäksi ei noilla otantamäärillä voida vielä sanoa selväksi yhtään mitään, paitsi jos päätetään valita perusjoukoksi vain hyvin kapea populaatiosegmentti (kokeneet kovakuntoiset maantiepyöräilijät). Eikä tuossa väikkärissä edes ollut lopputulemana, että kapeampi on parempi, vaan että "it depends" ja se mistä riippuu, on aikamoinen liuta muuttujia esim. ajotavasta alkaen.
Lisäksi kuten mä tuolla ylhäällä jo vähän aloitin, näissä tutkimuksissa (tai niiden abstrakteissa) ei ole riittävästi dataa, että pystyisit vetämään noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Lähtökohtaisesti yksi tutkimus ei edes vielä kerro yhtään mitään. Jotta saataisiin jonkin tason konsensus, tarvittaisiin lukuisia tutkimuksia eri tutkijoilta (samalla tutkijalla saattaa olla intressi vahvistaa hypoteesi) ja meta-analyysi ko. tutkimuksista. Nämä on ihan mielenkiintoisia löydöksiä, mutta aika todella alkuvaiheessa ollaan tämän osa-alueen tutkinnassa.
Myöskään ajatusketju: "muttakun muttakun testissä tuskin oli yhtäkään testihenkilöä, joka ei pysty pyöräilemään maantiekammilla niiden kapeuden vuoksi" ei muuta tutkimuksen johtopäätöksiä pätemättömiksi koska:
1) Tutkimuksessa ei tutkittu mitkä Q-factorit ovat pitkällä aikavälillä polvikipujen kannalta käyttökelpoisia.
2) Tutkimuksissa mittailtiin Q-factoreita 90 mm:stä 270 mm saakka ja kaikissa kapeampi oli energiatehokkaampi. Testiryhmissä oli 100% varmasti porukkaa jotka ei pysty ajaan pitkiä aikoja polvien kipeytymättä äärimmäisen kapeilla tai leveillä Q-factoreilla mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että kun mitattiin energiatehokkuutta kapeampi anto parempia mittaustuloksia.
Sä jätät huomioimatta huomattavan valikoitumisongelman. Jotta pääsee pyöräilyssä sille tasolle, että pystyy harrastamaan kilpailua tai saamaan VO2 Maxin tutkimuksissa kuvatulle tasolle, pitää olla aika paljon kilometrejä alla. Jos joku yksilö ei pysty käyttämään 150mm Q-factorin kampia niiden kapeuden vuoksi, tämä yksilö ei koskaan päädy tutkimuksessa tarkasteltuun kunto/kokemusluokkaan. Eli valikoituneissa ryhmissä on vain yksilöitä, jotka pystyvät käyttämään maantieleveyden kampia huomattavia tuntimääriä. On siis mahdollista, että ko. ryhmässä pystytään käyttämään myös kapeampia kampia.
Mutta jos katsot tuon väikkärin, niin siellä yhdessä tutkimuksessa oli ainakin yksi 160mm pinnassa ollut itse valittu Q-factor (taas 10 yksilöä, niin ei paljon juhlita). Ko. tutkimuksen löydös oli, että paras hyötysuhde ja vakaus löytyy nimenomaan itse valitusta Q-factorista eikä esim. 30mm kapeammasta. Väikkärin yhdessä toisessa tutkimuksessa ( OPTIMUM Q FACTOR AND LABORATORY TIME TRIAL
PERFORMANCE) kapeampi ei todellakaan ollut parempi 24min maksimitehojen kannalta ja itseasiassa kapeampi vaikuttaisi olevan huonompi kuin leveämpi, vaikkei kovin paljon. Vaikka fillaroinnissa mennään paljon siellä 60 % pinnassa, niin olisi se kiva saada tehoja ulos kun niitä tarvii.
Jos itse pitäisi vetää johtopäätöksiä noista tutkimuksista, niin yksilön itse valitsema Q-factor on paras. Populaatiotasolla ei vielä ole mitään käsitystä siitä, kuinka iso haarukka optimaalisissa Q-factoreissa on. Lisäksi, jos oman optimaalisen Q-factorin voi helposti selvittää roikkumiskokeella, pitäisi sitä tutkia aika paljon enemmän, koska se hyödyttää populaatiotasolla eikä vain huippu-urheilussa.
No joo alkaa ehkä mennä turhaks vänkäämiseks, koska näyttää siltä että sulle maantiepyörien mitoitus on kyvyttömien mutta pahantahtoisten salaliitto tavisten polvien tuhoamiseksi, ja oma mutu on aina paremmin todistettua kuin joitakin epätäydellisyyksiä sisältävät tutkimukset, noin pikkasen äärimmilleen karrikoituna. :D Sori siitä.
Mutta tähän pointtiisi aloin linkata näitä tutkimuksia:
Eikai missään ole konsensusta, että fysiologisessa mielessä kapeampi olisi parempi? Kapea on kisaamisessa parempi, koska aerodynamiikka ja mutkassa saa poljettua suuremmalla käännöskulmalla. Fysiologisesti parempi on se, mikä aiheuttaa vähiten vaivoja ja kipua.
Sun väite oli että kammet on kapeella koska aerodynamiikka ja ettei kammet osu maahan. Vastasin siihen että eikun näiden lisäksi maantiepyörälle tyypillisillä Q-factoreilla on fysiologisia etuja (mekaaninen hyötysuhde) ja siitä on tutkimusnäyttöä. (Kaikesta muusta me ollaan nyt samaa mieltä tai ei ainakaan vahvasti eri mieltä. Parempi ajaa kammilla joilla pystyy ajaan kipeytymättä jne.)
No ei kelvannut. Yksi tutkimus, liian vähän koehenkilöitä jne. No linkkasin koko tekstin ja toisen tutkimuksen. No edelleen liian vähän.
Musta tuntuu että sä sekotat nyt näissä käytännön syistä suht pienellä testijoukoilla tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa olevat vaatimukset esim väestötason terveysriskien tutkimuksen kriteereihin. No niissä tarvitaan tuhansia ja satojatuhansia osallistujia koska tehdään pelkkää tilastollista mätsäystä, tyyliin tupakoi / ei tupakoi, lihava / laiha, sairastui / ei sairastunut. Ja silti voi mennä pieleen... Itse asiassa tuo sun vaatimus meta-analyysin tarpeellisuudesta viittaa aika vahvasti tähän suuntaan. Mutta ei niistä opittuja vasta-argumentteja voi ihan sellaisenaan soveltaa tämmöisiin urheilijoilla tehtyihin testeihin ja mittauksiin perustuviin tutkimuksiin. Sun kriteereillä ei voitais sanoa oikeastaan mitään urheilusta tai valmennuksesta (toisin sanoen oma mutu voittais aina), koska ei ole dataa 10 miljoonalla satunnaistetulla ihmisellä.
Mä en oikein ymmärrä mikä sun ongelma on tuon "valikoitumisongelman" kanssa. Ymmärrän kyllä konseptin ja miksi se on kriittistä monen tyyppisissä tutkimuksissa. Mun mielestä näissä tutkimuksissa testattavien valinta on mielekäs ja tehokkaasti suunnattua rahankäyttöä, kun kuitenkin on rahaa ja aikaa tutkia rajallinen määrä porukkaa. Jos tutkitaan Q-factorin muutoksien vaikutusta esimerkiksi energiatehokkuuteen, sitä kannattaa minunkin mielestäni tutkia pyöräilijöillä. Mitä lisäpainoarvoa siihen tulisi että sitä tutkittaisiin bulgarialaisilla trukkikuskeilla tai vasenkätisillä aboriginaaleilla? Mä oon ihan häpeilemättä sitä mieltä että tuota asiaa kannattaa tutkia sellaisilla joita se asia koskee. Jos siihen otetaan mukaan täysin pyöräilyyn tottumattomia aloittelijoita tai sellaisia jotka ajaa kerran viikossa polvet koukussa baariin, on aika iso riski että tuloksiin tulee kaikenlaista tauhkaa vaan siitä että tyypit joutuu kokeessa tekeen hommaa mitä ne ei lainkaan osaa tai mihin ne ei oo tottunu.
Lisäksi tuntuu siltä että tavallaan harhaudut ja fiksoidut täysin epäoleellisiin seikkoihin ja tietenkin ilman muuta oletat että siinä on tehty joku virhe, jota nyt et sitten voi korjata kun tää jäi epäselväks. Esim tää:
Tämä tutkimus olisi tosi mielenkiintoinen lukea, koska abstractista ei saa riittävästi tietoa vaikuttavista tekijöistä. Lantion leveys on mahdollista mitata aika monesta paikkaa, mutta tuossa ei käynyt ilmi mikä mitta on kyseessä. Lisäksi lantion leveys ei välttämättä ole se parametri, jonka perusteella johtopäätöksiä pystyy vetämään. Ilmeisesti pintapuolinen lantion leveyden mitta ei vielä esim. kerro juurikaan siitä, mikä satula (muoto / leveys) yksilölle sopii.
Niinku hä. Tutkimuksen abstraktissa sanotaan että porukka jaettiin kahteen osaan: "leveälantioisiin" ja "kapealantioisiin" ja sä jäät neppaileen että miten se täsmälleen ottaen mitattiin, ja ilmeisesti oletat että tutkijat on niin tyhmiä että siinä tehtiin joku fataali virhe jonka perusteella abstraktissa ilmotetut johtopäätökset meni väärin?
Tässä abstractissa myös häiritsee väite, että kapeampi on parempi koko populaatiolla, vaikka testiryhmä on jälleen äärimmäisen pieni (22 yksilöä).
Äh... Populaatio on ihan perus termi tutkimuksessa ja tarkoittaa tutkimuksen kohteena olevaa joukkoa, siis juuri niitä 22 yksilöä. Että kapea oli parempi kaikille joita tutkittiin. Jos joku häiritsee niin googlaa edes, äläkä heti epäile että väärin meni niillä tyhmillä taas siellä...
https://www2.stat.fi/meta/kas/perusjoukko.html
El-Carpaso
05.09.2024, 10.27
No joo alkaa ehkä mennä turhaks vänkäämiseks, koska näyttää siltä että sulle maantiepyörien mitoitus on kyvyttömien mutta pahantahtoisten salaliitto tavisten polvien tuhoamiseksi, ja oma mutu on aina paremmin todistettua kuin joitakin epätäydellisyyksiä sisältävät tutkimukset, noin pikkasen äärimmilleen karrikoituna. :D Sori siitä.
Ei tässä tarvitse tunteisiin asti vetää. Kun puhutaan tutkimuksista niin puhutaan tutkimuksista. Jos aiot linkata tutkimuksia, niin kannattaa aika tarkkaan pohtia, ovatko itse tutkijan johtopäätökset linjassa varsinaisten tulosten kanssa.
Sun väite oli että kammet on kapeella koska aerodynamiikka ja ettei kammet osu maahan. Vastasin siihen että eikun näiden lisäksi maantiepyörälle tyypillisillä Q-factoreilla on fysiologisia etuja (mekaaninen hyötysuhde) ja siitä on tutkimusnäyttöä. (Kaikesta muusta me ollaan nyt samaa mieltä tai ei ainakaan vahvasti eri mieltä. Parempi ajaa kammilla joilla pystyy ajaan kipeytymättä jne.)
Kun puhutaan tutkimuksista, niin jos keskustelu pidetään ns. asiapohjaisena ja järkevänä, niin harvemmin tulee kovia kärjistyksiä. Jos jotain seikkaa kärjistää, niin siihen tulee herkästi aika kova vasta-argumentti. Mä selailin vähän taaksepäin, niin sulla tuntui olevan jatkuvasti väite, että kapeampi on aina parempi (hyötysuhteen kannalta). Nyt kun sä pakitat argumenttiin "maantiepyörälle tyypillisillä Q-factoreilla", niin asia selkiytyy, mutta se ei taas vastaa aiempaa "kapeampi on aina parempi" -väitettä.
Eli oltaisiinko tässä kuitenkin menty metsään sen vuoksi, että vedit vähän turhan pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä noista tiivistelmistä?
No ei kelvannut. Yksi tutkimus, liian vähän koehenkilöitä jne. No linkkasin koko tekstin ja toisen tutkimuksen. No edelleen liian vähän.
Musta tuntuu että sä sekotat nyt näissä käytännön syistä suht pienellä testijoukoilla tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa olevat vaatimukset esim väestötason terveysriskien tutkimuksen kriteereihin. No niissä tarvitaan tuhansia ja satojatuhansia osallistujia koska tehdään pelkkää tilastollista mätsäystä, tyyliin tupakoi / ei tupakoi, lihava / laiha, sairastui / ei sairastunut. Ja silti voi mennä pieleen... Itse asiassa tuo sun vaatimus meta-analyysin tarpeellisuudesta viittaa aika vahvasti tähän suuntaan. Mutta ei niistä opittuja vasta-argumentteja voi ihan sellaisenaan soveltaa tämmöisiin urheilijoilla tehtyihin testeihin ja mittauksiin perustuviin tutkimuksiin. Sun kriteereillä ei voitais sanoa oikeastaan mitään urheilusta tai valmennuksesta (toisin sanoen oma mutu voittais aina), koska ei ole dataa 10 miljoonalla satunnaistetulla ihmisellä.
Mä en oikein ymmärrä mikä sun ongelma on tuon "valikoitumisongelman" kanssa. Ymmärrän kyllä konseptin ja miksi se on kriittistä monen tyyppisissä tutkimuksissa. Mun mielestä näissä tutkimuksissa testattavien valinta on mielekäs ja tehokkaasti suunnattua rahankäyttöä, kun kuitenkin on rahaa ja aikaa tutkia rajallinen määrä porukkaa. Jos tutkitaan Q-factorin muutoksien vaikutusta esimerkiksi energiatehokkuuteen, sitä kannattaa minunkin mielestäni tutkia pyöräilijöillä. Mitä lisäpainoarvoa siihen tulisi että sitä tutkittaisiin bulgarialaisilla trukkikuskeilla tai vasenkätisillä aboriginaaleilla? Mä oon ihan häpeilemättä sitä mieltä että tuota asiaa kannattaa tutkia sellaisilla joita se asia koskee. Jos siihen otetaan mukaan täysin pyöräilyyn tottumattomia aloittelijoita tai sellaisia jotka ajaa kerran viikossa polvet koukussa baariin, on aika iso riski että tuloksiin tulee kaikenlaista tauhkaa vaan siitä että tyypit joutuu kokeessa tekeen hommaa mitä ne ei lainkaan osaa tai mihin ne ei oo tottunu.
Mä en käsittääkseni ole ottanut juurikaan kantaa siihen, kuinka nämä tutkimustulokset toimivat nimenomaan tavoitteellisessa urheiluvalmentamisessa tai ammattiurheilussa. Jos ajatuksena on, että näitä tutkimuksia tehdään nimenomaan tavoitteellisesti tai työkseen pyöräileville (kuten yleensä tehdäänkin, sport science, vinkki nimessä ym.) niin silloinhan näistä tutkimuksista voi vetää ihan valideja johtopäätöksiä. Tällöin valikoitumisongelma tippuu pois, koska kilpapyöräilyyn valikoituu tietyn muotoisia ihmisiä, jotka sietävät kilpapyörän geometriaa. Tutkimusotos on tällöin linjassa kohdepopulaation kanssa. Mutta jos tarkoitus olisi yleistää näitä tutkimuksia kaiken maailman pyöräharrastajiin, joista kohtuullinen osa ei esim. siedä maantielevyisiä kampia, niin metsään mennään.
Jos tutkimuksesta halutaan vetää johtopäätöksiä ihan tavallisesti höntsäharrastavaan pyöräilypopulaatioon, on tutkimusotoksen vastattava tätä höntsäporukkaa. Ei siihen tarvitse valkata täysin lajin ulkopuolelta ja tiedät sen itsekin. Näissä teikäläisen tutkimuksissa valikoitu porukka oli lähellä ammattilaisten kuntotasoa, jolloin johtopäätökset, ylläri ylläri, vastaa kyseistä porukkaa parhaiten.
Tässä ei puhuta (eikä olla puhuttu) tavoitteellisen maantiepyöräilyn pyörän mittoittamisesta. Tämähän vähän niinko lähti siitä, kun pohdin poljinten leveyttä retkipyörässä. Sen ajoasennossa on tavoitteellisuus aika kaukana. Sen olisi ehkä voinut päätellä kontekstista. Keskustelu kävi myös läskipyörässä ja maastopyörissä. Mutta jostain syystä teikäläisen oli pakko tulla pätemään, että kapeampi on aina parempi ja tässä tutkimukset. Ja siinäkin oioit, koska lopulta tilanteet missä kapeampi on parempi oli verrattain rajallisia.
Lisäksi tuntuu siltä että tavallaan harhaudut ja fiksoidut täysin epäoleellisiin seikkoihin ja tietenkin ilman muuta oletat että siinä on tehty joku virhe, jota nyt et sitten voi korjata kun tää jäi epäselväks. Esim tää:
Niinku hä. Tutkimuksen abstraktissa sanotaan että porukka jaettiin kahteen osaan: "leveälantioisiin" ja "kapealantioisiin" ja sä jäät neppaileen että miten se täsmälleen ottaen mitattiin, ja ilmeisesti oletat että tutkijat on niin tyhmiä että siinä tehtiin joku fataali virhe jonka perusteella abstraktissa ilmotetut johtopäätökset meni väärin?
Miten musta tuntuu, että sulla tavoitteena on voittaa väittelyitä eikä oppia uutta.. Ei kyllä yllätä, koska käytät aika paljon argumentointivirheitä ja turhia kärjistyksiä ottamatta juurikaan kantaa itse tutkimustuloksiin. Tämäkin lainattu kappale on ihan puhdasta olkiukkoilua.
Mutta lantion leveydestä, niin sillä itseasiassa voi olla aika paljon merkitystä mistä mitta otetaan. Lantio on aika laaja kokonaisuus ja esim. istuinluiden leveys ei välttämättä juurikaan korreloi lantion yläleveyden kanssa. Vastaavasti istuinluiden kulma ei myöskään juurikaan korreloi lantion leveyden kanssa vaan siinä suurempi selittäjä on sukupuoli. Istuinluilla vastaavasti voi olla merkitystä, koska ne määrittävät sitä, miten ja millä leveydellä jalat kiinnittyvät lantioon. Eli joo, mua ihan oikeasti kiinnostaisi tietää miten ko. tutkimus on tehty ja mistä mitat on otettu, koska se antaa viitettä siitä, millä ei ainakaan ole merkitystä.
Tietenkään mikään yllä kirjoitettu ei teikäläistä varmasti oikeasti kiinnosta. Kunhan pääsee vääntämään.
Parilla viimeiselä lenkillä tullut alitajuntaisesti kiinnitettyä huomiota ajoasentoon/käsien paikkaan ohjaamossa.
Itsellä on kahvoilla perusasento, jossa ote on kahvojen noin puolessa välissä
Kun menen matalammaksi niin ote siirtyy eteenpäin jopa kahvojen "ohi"
Sitten on vielä lyhyempi ote kahvojen juuresta, jota tulee käytettyä mm. käännöksissä, rosoisella pinnalla jne..
Tuossa on sellainen ehkä 5 cm. eroa pituudessa.
Mutu on, että sellaisen 1-2 cm eron pystyisi aika helposti kompensoimaan käsien kulmalla tai otteen paikalla, paitsi silloin kun mennään ääriasentoihin pituudessa, käytännössä siihen aeroasentoon hoodeseilla ja ehkä yläotteelle
Juuri niin. Pari senttiä stemmin mitassa ei meinaa paljoa mitään. Kunhan on vaan niin pitkä ettei tosiaan rajoita tuota hoodien nokasta aerona ajamista.
Sama juttu korkeuden kanssa.
Olkavarsien mitta suhteessa satulan korkeuteen määrää dropin tarpeen ja kyynärvarsien mitta stemmin pituuden.
Tuosta ajoasennosta olen itse huomannut sen, että syksyä kohden se normaali iisi asento aina sirtyy alemmas ja eteen. Nyt tuntuu taas täysin luonnolliselta ajaa sieltä hoodien nokasta, kun keväällä jo 5min sattui ojentajiin.
Ai ai, kun ei tulisi talvi väliin niin ensi kesänä saisit ottaa jo etuakselista kiinni.
Vitsi vitsi, jos meni ohi. Ihminen sopeutuu melkein mihin vain.
Juu, kaikkeen tottuu. Jos taas tulee mtb puolelta maantielle, niin tehontuottoon joutuu totuttelemaan aika pitkään.
Voima tuotetaan aika eri kohdassa lihaksia
Josäs siis on aikomus madaltaa asentoa maantielle. Mikään pakkohan ei ole. Polkee vaan kovempaa.
Juha Lehtinen
05.09.2024, 16.11
Liekö meikäläinen ajanut useamman vuoden pelkillä etureisillä kun olen nyt satulaa siirtänyt eteenpäin ja nyt on takareidet olleet ihmeissään muutaman päivän.
Näin on. Välillä hauska seurata kun speksataan pyörää millilleen samaksi kuin vanha oli. Varmaan siihen olisi kasvanut jos sen päällä olisi istunut miljuuna tuntia. Sitten yllätytäänkin miten hyvä tää uusi onkaan kun on saanut kroppa tottua siihen. Siksi ajelenkin tuntimääräisesti suht tasan kaikilla pyörilläni. En ole mitannut kuinka paljon eroa esim. omassa gravelissa vs maantie on. Molemmissa reilusti droppia niin maantiepyörän selkään hyppy keväällä ole kummoinenkaan kynnys.
Ei tuo yllä oleva ollut Juhalle vaan lisänä edelliseen
Miten musta tuntuu, että sulla tavoitteena on voittaa väittelyitä eikä oppia uutta.. Ei kyllä yllätä, koska käytät aika paljon argumentointivirheitä ja turhia kärjistyksiä ottamatta juurikaan kantaa itse tutkimustuloksiin. Tämäkin lainattu kappale on ihan puhdasta olkiukkoilua.
Haha! Tehdään rauha. Tuun sen verran vastaan että ehkä tässä on nokikkain kaks "väittelyiden voittajaa". :D
Ylläolevaan sen verran että mikäli tavoitteina nimenomaan olisi voittaa väittelyitä, niin argumentointivirheet on siinä haitallisia ja kärjistyksetkin ehkä. Olisko sit kuitenkin merkki allekirjoittaneen lievästä tyhmyydestä? :)
Tein Researchgatesta requestin artikkeliin joka sua kiinnosti sen lantion leveyden osalta. ("Physiological, biomechanical, and subjective effects of medio-lateral distance between the feet during pedalling for cyclists of different morphologies")
Jos saan sen joskus niin laitan sulle vaikka YV:llä koko paprun.
Piti ihan napsaista kuva kun katsoin millaiseksi kahvojen paikka on tässä loppukesästä muotoutunut.
Ei tuosta paljoa enää "normi" asennosta ajeta. Hullun hyvä tuki kuitenkin ranteille.
https://dgtzuqphqg23d.cloudfront.net/_QUlGQKYsafhQoLk_fu1xlT3AQo5PIsXz0nzfvsj6X4-2048x946.jpg
^ Onneks mun ei tartte maantiepyöräillä. Olisin varmaan telakalla enempi aikaa kuin pyöräilykunnossa :)
No eihän tuo normaali kahvojen asento ole. Jotenkin se on vaan tuonne pikkuhiljaa liikkunut.
Ensi viikolla voisi taas tulla uutta hyttiä ja pääsee pitkästä aikaa jarruletkurumbaan. Tuota touhua on ollutkin jo vähän ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=lVdvoiDC_Lc
Q-factoria leventämällä saatiin polkija istumaan tasapainoisemmin satulaan. Vaikkei itsellä juuri mukavuusongelmia satulassa ole jostain syystä painoa tulee enemmän satulan vasemmalle puolelle. Tekisi ehkä mieli koittaa leveämpää q-factoria maantiepyörään, riittäisiköhän 2mm prikat alkuun.
^ Itsellä kolmessa pyörässä Gilles Berthoud satulat (Mente, Aspin ja Soulor) niin kaikissa Itsellä vasemman pakaran alla selvästi isompi monttu. Q- factorit 181,7mm, 205mm ja 151mm
Liekö meikäläinen ajanut useamman vuoden pelkillä etureisillä kun olen nyt satulaa siirtänyt eteenpäin ja nyt on takareidet olleet ihmeissään muutaman päivän.
En mitään enempää ole mittaillut, mutta huomaa jäykkäperällä lenkkiä ajaessa että ottaa selvästi enemmän etureisiin vs gravel. Tuumailin että paras vähän vuorotella vaikkei kummallakaan mitään kipuiluja ole ollut.
Mun ”oikea (gg) ajoasento” alkaa olla ääripää Paatonin maantieasentoon verrattuna. Just hilasin satulaa entisestään vähän taaksepäin ja aattelin kokeilla 0-asteista stemulia Stigmataan. Liian pienihän se runko on mulle, mutta en oikein keksi, mihin vaihtaiskaan. Enkä muutenkaan taida tehdä mitään vaihtoja ennenkuin saan ajoasennon pelittämään.
Lapavaivat voi toki johtua ihan vaan ikään nähden liian vähäisestä palauttelustakin, mutta jotenkin tuntuu, että niitä alkoi tulla sen jälkeen, kun ajoin Lutteron Corollan kylkeen ja sen runko joutui telakalle ja Stigmata tuli korvikkeeksi. Nyt emäputken korjauksen jälkeen Lutteronkin runko on sen vajaan sentin lyhyempi kuin millaiseksi sen alunpitäen speksasin. Stigmata huutaisi 110 mm stemmiä, mutta ajettavuuden takia en haluisi 100-millistä pitempää laittaa ja mieluiten ajaisin 90-millisellä.
^Vaikka asia tuntuukin itsestään selvyydeltä, niin omasta kokemuksesta yläselän ja hartiaseudun ongelmat johtuvat pitkälti käyttämättömyystä eli treenin puutteesta. Pyörän päällä istumista voi verrata ihan hyvin näyttöpäätetyöskentelyyn, ja jos kropalle ei mitään kunnon lihaskuntotreeniä tee niin ongelmia seuraa varmasti.
Marsusram
07.09.2024, 12.14
^Tietokonenäyttöjen sijainnin pystyy laittamaan ergonomisesti siten, että liiallista pään kiertoa luonnollisesta asennosta pystyy välttämään. Kännyköitä selatessa niska taas kumartuu liikaa alaspäin, mikä aiheuttaa pitkäaikaisena ongelmia. Maantiepyörän aerodynaamisessa asennossa taas moni joutuu nostamaan päätä ylöspäin. Henkilökohtaisia eroja nostamisen tarpeessa on, itselläni ovat silmät sen verran syvällä kulmien alla, että ala-asennossa joutuu niska mutkalle, jotta eteen näkisi.
^ Vertaus siis samanlaiseen staattiseen asentoon. Yläselkää ja hartioita treenaamalla pysyy vaivat poissa, ja tämä korostuu kun ikää tulee lisää ja lihasmassa alkaa muutoin vähenemään.
Sivustakatsoja
08.09.2024, 09.23
^Vaikka asia tuntuukin itsestään selvyydeltä, niin omasta kokemuksesta yläselän ja hartiaseudun ongelmat johtuvat pitkälti käyttämättömyystä eli treenin puutteesta. Pyörän päällä istumista voi verrata ihan hyvin näyttöpäätetyöskentelyyn, ja jos kropalle ei mitään kunnon lihaskuntotreeniä tee niin ongelmia seuraa varmasti.
Ja kun ikää tulee (mulla on vuosia kasassa 59) niin monipuolinen liikunta on itsellä tullut entistä tärkeämmäksi. Varsinaisen lihaskuntoharjoittelun lisäksi voi auton jättää kaupan parkkipaikalla kauimmaiseen nurkkaan ja kantaa painavat ostokset autolle, jos kauppa on lähellä niin sinne voi vaikka kävellä.
Itse otin maastopyöräilyn täysijäykällä ohjelmaan, lisäksi että on hauskaa, niin muutaman tunnin maastojumpan jälkeen tuntee urakoineensa. Sama koskee kävelyä: maastoon vain sauvat käsissä lenkkiä tekemään: niska ja hartiat saattavat kiittää.
Sama koskee ainakin itselläni ajoasentoa: sellanen asento, että tulee ajettua ja että on mukavaa: armahtaa itseään. Mulle on aivan viimeisinä aikoina hahmottunut, että vanhenen, että vuosia joina voin itse päättää mitä teen ja miten on vähenevästi jäljellä.
Juha Lehtinen
08.09.2024, 10.07
Omalla kohdallani huomannut sellaisen asian että tehon tuotto saattaa hiipua välilä nopeastikin kun ikää tulee. Siihen ei edes auta mitkään ajoasento muutokset. On vaan hyväksyttävä että fillari ei enää kulje niin kuin 30 tai 40 vuotiaana. Joskus sai lenkin keskinopeuksia pidettyä kohtuullisen hyvin 35km/h tietämillä kun nyt on vaikea päästä edes 30 keskariin. 28 tuntuu olevan se uusi vakio. Ei kehtaa edes mistään teholukemista puhua. Tehomittarit alkaa jopa tuntua pikkuhiljaa turhalta ylellisyydeltä omassa fillarissa.
Sent from my iPad using Tapatalk
Ja kun ikää tulee (mulla on vuosia kasassa 59) niin monipuolinen liikunta on itsellä tullut entistä tärkeämmäksi. Varsinaisen lihaskuntoharjoittelun lisäksi voi auton jättää kaupan parkkipaikalla kauimmaiseen nurkkaan ja kantaa painavat ostokset autolle, jos kauppa on lähellä niin sinne voi vaikka kävellä.
Itse otin maastopyöräilyn täysijäykällä ohjelmaan, lisäksi että on hauskaa, niin muutaman tunnin maastojumpan jälkeen tuntee urakoineensa. Sama koskee kävelyä: maastoon vain sauvat käsissä lenkkiä tekemään: niska ja hartiat saattavat kiittää.
Sama koskee ainakin itselläni ajoasentoa: sellanen asento, että tulee ajettua ja että on mukavaa: armahtaa itseään. Mulle on aivan viimeisinä aikoina hahmottunut, että vanhenen, että vuosia joina voin itse päättää mitä teen ja miten on vähenevästi jäljellä.
Näinpä juuri se taitaa olla. Tässä on taas viimeisen parin viikon aikana Mount Malminkartano ja Lekit tulleet tutuksi ehkä noin 40 kilometrin verran :)
Omaa syytä on varmastikin se, että ei ole ollut kesällä malttia a) levätä tarpeeksi b) käydä vaikka siellä saakelin mäellä hyvistä pyöräilykeleistä huolimatta. Syksyn sadekeleillä tulee käytyä säännöllisesti ja lumen tultua ylämäki-alamäkihiihtoa tulee harrastettua sen verran paljon, että automaattisesti muuttuu kestävyysliikkuminenkin monipuolisemmaksi. Viime syksyn lapakrempan jälkeen tuli xc-hiihtokin pitkästä aikaa vähän mukaan kuvioihin.
Vähän vaikea puolikuntoisena on arvioida ajoasentoja, mutta äkkiseltään sanoisin, että 0-asteinen stemmi Stigussa ei tuntunut yhtään 6 miinusasteista paremmalta. Mulla tietysti lisämaustetta koko kuvioon tuo ”ei niin pyöräilyideaali morfologia”. Jalkaa ja kättä voisi olla vähän pitemmälti ja selkää lyhyemmälti, niin olisi moni asia pyöräilyn suhteen helpompaa.
Sivustakatsoja
10.09.2024, 10.07
Mulla on selkeä halu kapeaan q-factoriin. Vaikka ajan viikottain gravelin lisäsi maastossa, ei leveämmällä olevat polkimet ole tuntuneet aivan oikeilta. Odotankin pakettia, jossa on lyhyemmällä akselilla olevat XTR:t -kammissa on tilaa, sillä kammet ovat taivutetut sisään päin (SLX). Samasta syystä valitsin perän boost-mitoituksesta huolimatta lyhyemmällä akselilla olevat kammet (ketjulinajakin on sisempänä, mikä on mielestäni maastossa iloinen asia).
...
Polkimet ovat pyörässä kiinni ja tuntumat haettu:
-aivan alkuvaikutelma oli että oudolta tuntuu
-hetken kuluttua tuntui että ei oikein olisi voimaa runtata tiukassa paikassa
Toisaalta jyrkimmät nousut eivät ainakaan menneet vaikeammin, eivätkä nousuissa olevat askelmat olleet ainakaan vaikeampia. Tutulla polulla jossa aiemmin kolisi polkimet aika-ajoin nyt eivät kolisseet -toisaalta XTR (race) polkimet ovat myös matalammat.
Aika näyttää häviääkö outous kokonaan -miksi ei häviäisi?
(Maistelua vaikeutti että vanhat kengät repesivät ja jalassa olivat saman valmistajan uudet, lisäksi renkaatkin olivat toiset)
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.