Viimeisin kaatumisesi

[Soulfly2807]

Ressun 29" maasturilla pari kk:ta sitten.
Kuiva asvaltti, hieno keli, olin juuri tulossa metsäretkeltä takaisin kotiinpäin.
Hyvä mutka, kuumaa asvalttiaa. Ja sitten tuli hiekkaa vastaan...
Välittömästi nurin, jalat jäi kiinni polkimiin (lukot tietysti), yritin tyhmänä ottaa maasta kiinni ja sitten *kierto* ja *napsahdus*.
Oikean jalan molemmat sääriluut poikki juuri nilkan yläpuolelta.

Paikalla olleet hölmistyneet ihmiset saivat minut ja pyörän raahattua pois ajoväylältä bussien edestä ja soitettua 112:seen, siinä odotin ambulanssia vähintään puoli tuntia kuumassa auringonpaisteessa.

Kuudelta iltapäivällä Töölöön, kuvauksiin ja kaikkea.
Keskiyön paikkeilla vasta doupattiin ensimmäisen kerran onnettomuuden jälkeen. Sitten Porvooseen missä jalka leikattiin jo seuraavana päivänä.
Jäin sinne pariksi päiväksi, sitten kotiin.

Pyörässä ei muuta kuin rikkoontunut etuvaihtaja ja kahvassa naarmu...

Ukossa taas on nykyään 8 ruuvia ja terästä. 22 tikkiä. Ja joku elin otsassa...

Onneksi oli kypärä vaikkei se edes osunut maahan.

[Shimaani]

HésusKiesusjakaikkimuut. Jos asvaltilla oli hiekkaa niin valitus tiemestarille mutta tuohon se ei enää auta. Tv jalka paranee entiselleen.

[Iglumies]

Aamulenkillä tyylipuhdas otb jaloilleen, mättään ja näreen takana piileskeli erittäin hyvin maassa kiinnioleva pieni kanto.

[-FIN2]

Hyppy talvella meni pitkäksi eli landäsin flätille.
Jaloissa tuntu pari päivää sen jälkeen.

[Moppe]

Tänään pyöräilyhistoriani eka ilmalento yli ohjaustangon. Jyrkässä, minulle liian haastavassa alamäessä, tuli hätäpäissä kiskastua etujarru pohjaan ja siitä sitten yli; jaloilleen.

Vahingot: pyörässä ei näkynyt mitään outoa, eikä tuntunutkaan matkaa jatkettaessa. Housut tais vähän savettua, mutta muuten vahingot olemattomat. Olen aina pelännyt tota, että käy noin. Ihmettelen, ettei käynyt mitään.

Käyks muille naisille näin vai ooksmä epätavallisen raju?

[axe2000]

Eilen taas muutamat lukkispelleilyt, eli ylämäessä loppu vauhti kesken ja kyljelleen. On se vaan mukavaa.

[Kämy]

Olin tossa pyräilemässä joku aika sitte, ajelin siinä sellasta kolmenkympin vauhtia kunnes yhtäkkiä näin kärpäsen tulevan suoraa kohti, kurvasin äkkiä ojaan jossa oli liejua pohjalla ja meinas upota

[kartsahoo]

Viikko sitten Nokialla kallioilla kikkaillessa nollavauhdista kyljelleen, kun en saanut lukkiksia auki, hyvästi polvinahat!

[ako]

Tänään, pihasta lähtiessäni. Puskan takana olikin odottamassa rikottua ruskeaa taidelasia, jarrut lukkoon kävelyvauhdista ja jalka ei ollutkaan ajatusta nopeampi vaan klossi oli hyvinkin pitkälti kiinni polkimessa.

Onneksi en ollut sentään kyljelläni niissä siruissa vaan lähinnä siinä puskassa...

[Hiillosmakkara]

Ihan vaan heitän näin äkkiseltään kysymyksenä, kun näyttää aika paljon porukoilla tulevan tuollaisia ainakin osittaisia "lukkospedulippoja", että miten helvetin tiukalla teillä oikein on noi lukot? Ite oon vedelly lapajättiläisiä sun muita lippoja yllin kyllin ja on loppunut vauhti mäessä jne, mutta ei koskaa ole jäänyt klossit/kengät kiinni pedaaleihin? Oikeesti, ne kannattaa säättää niin löysälle ne säädöt (jos sellaiset on ja jos ei ole niin vaihtakaa polkimet) kuin suinkin mahdollista. Jos on kunnon spedut ja niillä osaa ajaa, niin ne ei aukee löysimmilläkään säädöillä vaikka kuinka kovaa runttaisi menemään. Ja sitten kun ne on löysällä, ne lähtee irti tilanteessa kuin tilanteessa ilman että asiaa tarvitsee ajatella.

[Degas]

Itse kaaduin silloin kun lähdin ensimmäistä kertaa lukkopolkimilla lenkille. Ehdin noin kahden kilometrin päähään kämpältä, ja saavuin punaisiin valoihin. Jätin kengän irrottamisen viimetinkaan ja se ei sitten hätäännyksissä onnistunutkaan. Siitä tämä nollavauhdista kaatuminen ja polvi verille. Jostain autosta vähän kattelivat että mikähän tyyppi toi oikein on. Oli sen verran noloa, että se kerta riitti opetukseksi. Nyt olen pysynyt 700 kilsaa pystyssä. Toivottavasti myös jatkossa.

Kun pyöräilyä harrastamattomille näyttää noita lukkopolkimia, vakiokysymykset on että "eikö noi oo vaaralliset?" ja "mitäs sitte jos kaatuu?". Samalla saa aina selvittää että lukkopolkimista todellakin on paljon hyötyä.

[TuomasR]

Kyl niitä lukkistyrimisiä sattuu aina silloin tällöin vaikka niillä olisikin ajellut jo jonkin aikaa. Esim. Shimanon vermeisiin kun pakkautuu sopivasti kuraa niin ei lähde jalka kovin helposti irti polkimelta vaikka lukot olisivat vähän löysemmällä. Yleensä lukkistyrimiset vaan naurattaa

[apartanen]

Sunnuntain lenkin loppumetreillä yllättäen katkenneet ketjut ja hieman paikkaa vaihtanut takavaihtaja aiheuttivat sen, että en Viihdekartanon mäkeen (sellainen pieni jyrkkä nyppylä) älynnyt vääntää jalkoja irti polkimilta ja kaaduin lähes vauhditta, kun en saanut vielä polkaistua itseäni kiitoon. Tuo paikallaan kaatuminen polkimien (tai siis oman tyhmyyden) takia tuntuu aina yhtä tyhmältä. Onneksi ei kukaan nähnyt!

[fiber]

että miten helvetin tiukalla teillä oikein on noi lukot?

Niitä on välillä paha säätää, kun yksille polkimille on monet kengät. Esmes mulla lähtee Cytecit irti pikku liikkeellä, kun Adduja saa kiskoa vähän kovempaakin. En kyllä silti ole vielä sattunut kaatumaan. Sunnuntaina oli lähellä, kun menin kohti Maunulan majaa. Ulkoilupolulla seisoskeli kaksi naista ja jutteli. Kun olin ohittamassa, pensaikosta töpsähti eteen puudeli joka hihnoineen täytti koko vapaan tilan. Jarrua! Adidakset hannasi vastaan mutta lähti irti juuri kun ennen kuin Pisan torni kaatui.

[perttime]

Lukkiksienkin kanssa sattuu tilanteita, joissa olisi kaatunut "tavallisillakin" polkimilla. Esim. metsässä se salaa kimppuun hyökkäävä juurenpätkä saattaa vipata pyörän kumoon tooodella nopeastikin. ... tai asfaltilla oleva irtohiekka.

[apartanen]

Miten helvetin tiukalla teillä oikein on noi lukot?

Niin tiukalla, että putkelta runtatessa ei lähde jalka irti polkimesta.

[SalsaMisu]

Kyl niitä lukkistyrimisiä sattuu aina silloin tällöin vaikka niillä olisikin ajellut jo jonkin aikaa.

Niin - tuli tässä vain mieleeni että löytyykös voorumista tyyppiä, joka EI olisi kaatunut ns. omaa tyhmyyttään?

[L2K2]

Niin - tuli tässä vain mieleeni että löytyykös voorumista tyyppiä, joka EI olisi kaatunut ns. omaa tyhmyyttään?

Jos lähes kaatumisia ei lasketa niin en ole (koputtaa puuta, ainakaan vielä) kaatunut lukkopolkimien takia.
Omaa tyhmyyttäni olen toki kaatunut, ehkä liiankin usein. Mutta ei siinä ole kukkopolkimilla ollut osaa eikä arpaa.

[polkupyöräilijä]

Eilen lensin tangon yli lenkillä yrittäessäni ylittää pientä tienvarsiojaa jonka yli olen ajanut satoja kertoja. Nyt vain en ehtinyt varustautua keulan keventämiseen, kun huomio kiinnittyi edellä ajavaan kaveriin joka huusi "Varo!" Sieltä ojan pohjalta sitten kyselin, että mitä pitäisi varoa.

[Shimaani]

*gasp*
Siitähän on jo monta viikkoa, kaikki mustelmatkin on parantunu. Mää taidan olla rikki.....

[Toni.T]

Ajoin jyrkkää mutaista polkua alaspäin kovalla vauhdilla ja lähti takapyörä slaidiin. Arvatenkin piti juuri siihen takapyörän eteen tulla kivi. Siitä sitten komealla kaarella mätkähdin pehmeääseen sammaleeseen polvilleen. Onneksi ei sattunut.

[S.M.]

Tänään tuli taas vaihteeksi vetästyä tangon yli, mutta onneksi aikas pehmeästi. Paikka oli sellanen lyhyt jyrkänne kalliolta alas, ja tietenkin siinä sitten kun ei keskittyny kunnolla, tuli vetästyä melko isoon juureen, josta sitten matka jatkui fysiikan lakien mukaisesti.
Sen verran hitaasta vauhdista, ja muutenkin harmittomasti tuli kaaduttua, että mitään ei menny rikki, ei siis pyörästä eikä itsestä. Aika lähellä kyllä oli, koska siinä asennossa en lentänyt suoraan tangon yli, vaan ensin päin ohjainkannatinta. Onneksi osui vain nivuseen, olisi voinut sattua "hiukan" enemmän kun tälli olisi tullut vähän keskemmälle...

[kilimu]

Tulihan se ensimmäinen kaatuminen kolmeen vuoteen, jonka olen pyöräilyä aktiivisesti harrastanut. Teknisessä ylämäessä, eikä ollut edes vauhtia nimeksikään.
En kerennyt avata lukkoa ja kylki edellä terävään kivilouhikkoon, käsi jäi itseni ja terävän kiven väliin ja tietenkin kiven tylppä pää upposi kunnolla käteen.. Jäi vain ammottava aukko josta paistaa lihat. Onneksi ei mennyt luita ja pyöräänkin tuli vain tolpan pantaan pienet naarmut.

[Shimaani]

Tuo Kilimun teko kuulostaa siltä että hus tikattavaksi, aikaa 8 tuntia ventin tulosta.

Lisäys listaan asioista joita ei tehdä:

• ilman syndejä ei kannata kokeilla kuinka hitaasti mutaisilla renkailla nousee kalliota.

Eka muksaus kuukauteen ja tänään illansuussa
Pyörän pidin tietty irti kalliosta, laitoin ihteni siihen väliin

[ImacInnes]

Ykköspätkän maali leimauksen jälkeen klossi ei suostunutkaan irtoamaan, joten siihen kellahdin siististi kyljelleen. Ei muita kun henkisä vauriota ja sääliviä katseita. (Onks toi jo noin puhki??) Ajattelivat katselijat varmaan??

[kilimu]

Tulihan se ensimmäinen kaatuminen kolmeen vuoteen, jonka olen pyöräilyä aktiivisesti harrastanut. Teknisessä ylämäessä, eikä ollut edes vauhtia nimeksikään.
En kerennyt avata lukkoa ja kylki edellä terävään kivilouhikkoon, käsi jäi itseni ja terävän kiven väliin ja tietenkin kiven tylppä pää upposi kunnolla käteen.. Jäi vain ammottava aukko josta paistaa lihat. Onneksi ei mennyt luita ja pyöräänkin tuli vain tolpan pantaan pienet naarmut.

Kiitos vinkistä shimaanille, juuri kävin tikattavana ensiavussa. Kaivoivat vielä jonkin jäkälänpalan sieltä sisuksista.. Kyllä se siitä.

[Shimaani]

Jos tuolla välttää liikkuvuutta rajoittavan arven syntymisen niin hyvä juttu, noi syvät haavat on yllättävän pahoja arvenmuodostajia.

[ensiferum]

Pari päivää sitte polulla tuli toinen pyöräilijä mutkassa vastaan ja väistin pehmeell hiekalle -> eturengas linkkuun ja nolla vauhdista kylelleen ku ei vaan saanu kenkää irti pedaalista. Noh, vauriot oli onneksi henkisiä.
Nyt ei enää tosin hävetä, kun näyttää sama temppu onnistuvan muiltaki ja oli itellä vasta toinen lenkki lukkopolkimilla

Joskus 2005 tuli kaaduttua pahasti pyörällä, baarista polin kotia kohtuu humalassa ja jostain käsittämättömästä syystä etupyörä lähti alta, lensin sarvien yli viistosti päin kiviportaita ja pyörä niskaan. Sen verran oli refleksit tallella että sain päätä suojattua käsivarsilla. Lopputulos, sarvet kieroon, pyörään isot naarmut, polvi ruvelle, käsivarret ruville + isot mustelmat ja kylkeen 15cm pitkä mustelma ja verinaarmu (farkkutakin läpi, ugh). Nii ja takin rintataskussa olleesta kännykästä kuori paskaks. Onneks ei tullu kuiteskaan puhtaasti otettua niitä portaita naamavärkillä vastaan, olis voinu mennä naama uusiksi...

[906]

ei mikään kauhia kaatuminen, mutta kuitenkin: viime päivinä on pitkospuut tuntuneet jotenkin erityisen haastavilta, tänään sitten lopultakin löytyi tarpeeksi leveä rako joka nielaisi takarenkaan, seurauksena vauhdin äkillinen hidastuminen ja genitaalialueen rusahtaminen kannattimen ja lyhentämättä jääneen haarukan putken saumaan. aijai. piti ihan hetkeksi pysähtyä miettimään maailman menoa ja tasata hengitystä.

[Fin-76]

Lasketaanko kaatumiseksi sellainen OTB, jossa pyörä kaatuu, mutta kuski laskeutuu maahan jaloilleen kaatumatta ja edelleen käsi stongassa kii

Jos vastaus on positiivinen, niin pari päivää sitten vetäsin (taas) edellä kuvatun.