Eipäs nyt panetella siellä. Kyllä sen pitää olla Italialaista saumatonta ja vähintään tuplaohennettua teräsputkea.
Eipäs nyt panetella siellä. Kyllä sen pitää olla Italialaista saumatonta ja vähintään tuplaohennettua teräsputkea.
Epoksista johtuen hiilikuitu on periaatteessa kierrätys kelvotonta muovia.
https://fi.hgcomposites.com/info/how...-82656587.html
Laitetaan pari omaa kokemusta kalliista pyöristä ja myyntitilanteesta
Juttelin eilen Cannondale myyjän kanssa uudesta SuperX lab71:stä. Kallis gravelpyörä (ja samalla myös hieno imo), oli muuten maalaus sellainen että oikein pahaa tekisi lähteä sitä sateisille sorapoluille sotkemaan. Mustaa ja eri tavalla "harjattua" metallinhopeaa erilaisina kuvioina
Keskusteluissa kävi selkeästi ilmi, että ainakin kun on potentiaalinen ostaja ja joka kuuluu varmaan johonkin myyjän määrittelemään aktiivinen ajajaryhmään, niin ei sitä pyörää edes lähdetä myymään valmiina Cannondalepakettina 15.000 euroa, vaan runkosetti + itse valitsemat sopiva voimansiirto ja kiekot , jolloin tavallaan "vastaavan" pyörän hinta olisikin noin 11-12 teur.
Riippuen tietenkin asiakkaasta, niin toinen vaihtoehto on ollut, että otetaan se lab71/ s-worksin runko, ja siihen ultegra ja roval cl:t jolloin hinta on myös alhaisempi. Samaa toki tapahtuu myös ylöspäin, eli kootaan siitä 3-4 teurin pyörästä jotain muuta. Liikkeessä oli juuri menossa sellainen kauppa, jossa peruspyörään kierrätettiin kalliimman pyörän kiekkoja, satulaa ja ohjaamoa.
Tähän samaan olen törmännyt kaikissa (lue 3 muussa liikkeessä jotka myyvät vastaavan hintaisia kalliita pyöriä). Eli myyjällä on vahva usko omaan tuotteeseen, mutta ei ehkä siihen että potentiaalinen asiakas olisi valmis maksamaan ovh hintaa, varsinkin kun valmis paketti ei todennäköisesti ole komponenteiltaan mitä asiakas loppupeleissä haluaa.
Pyörä olisi tällöin edelleen kallis kategoriassa -polkupyörät-, mutta ero esimerkiksi kalleimpaan Canyoniin supistuu noin pariin tonniin, jos tätä ylipäätään haluaa käyttää vertailuna . Tässä tapauksessa esimerkiksi to lab71 vs Canyon Grail cfr, tai maantiepyörässä aeroad vs tarmac ja supersix.
Siihen en osaa ottaa kantaa kuinka vaikuttaako kalliit lähtöhinnat ja räätälöinnistä saadut "hinnanalennukset" ostopäätöksiin tms. Oma puhdas arvailuni kuitenkin on, että varsinkin keskikalliissa hintaluokassa jotain 5-8 teur, nämä kivijalkamyymälät menettää myyntiä kun porukka vertailee ns.listahintoja ja mitä niillä saa.
Ps. liikkeessä oli myös 54/56 kokoa olevia Time Alpe dHuez runkoja hintaan 2.390 ja titaanin ystäville JGuillem Formentor runko 2990 eur koossa 54, josta pyörästä ja valmistajasta en tiedä mitään
![]()
6.7 WTF/kg
Ei kannata kierrättää. Hiilikuitu on sekajätettä ja jätteenpolttolaitoksessa kovassa kuumuudessa se haihtuu savuna ilmaan. Ja jos S-Works Crux 12r runko painaa 725 g ei hiilidioksidipäästökään ole järin suuri. Eli se on ympäristötietoisen kuluttajan valinta!
En kyllä ymmärrä tuota kun aina nousee Crux esiin kun vertaillaan pyöriä. Cyclo tyypinen runko ja eikä oikein edes näytä hyvältä. Perus putkirunkoinen. Jos cruxin runko painaisi 1300g, niin kukaan ei noteeraisi pyörää?
Minusta tuo Crux on nimenomaan perinteisen ja kohtalaisen siron runkonsa ansiosta hieno. Samalla tavalla miellyttää maantiepuolen Aethos. En kaipaa ulkonäkömielessä mitään massiivisia rakenteita tai reilua slouppia.
Crux olisi kyllä omalla listalla korkealla rengastilansa, painonsa ja perinteisen ulkonäkönsä vuoksi. Tämä olis näköjään edelleen saatavilla "kohtuuhintaan"
Kuulostaa tietämättömän aivopierulta!
Hiilikuidun kierrätys on nytkähtämässä eteenpäin. Ympäristöllisesti kestävin tapa on kuitenkin korjata ja käyttää runkoa mahdollisimman pitkään.
Hiilikuiturungon hiilijalanjälki on noin kolminkertainen metallirunkoon verrattuna. Kierrätyskuidusta valmistetun kuiturungon hiilijalanjälki on noin puolet neitsytalumiinirunkoon verrattuna, mutta alumiini voidaan kierrättää metallina. Hiilikuiturunkojen hartsin poistamisessa liuotusmenetelmiin perustuvat menetelmät ovat energiatehokkaampia kuin termiset menetelmät.
V-frames tekee kierrätyskuidusta sähköpyörien komposiittirunkoja, joiden hiilijalanjälki on puolet neitsytalumiinista valmistetuista rungoista. Yhden rungon valmistus kestää 90 sekuntia ja tehdas tuottaa kolme miljoonaa runkoa vuodessa. V-framesin kierrätys tapahtuu ylävirtaan, kun kierrätetyistä autonosista ja sekalaisesta teollisuusmateriaalista tehdään polkupyöriä. V-framesilla on valmius kierrättää omat pyöränrungot uusiin runkoihin.
https://www.v-frames.com/
Hiilikuitu ei pala, vaan hapettuu korkeassa lämpötilassa. Sen sijaan hartsit palavat muodostaen myrkyllisiä kaasuja, joten hiilikuiturunko on ongelmajäte. Saksalaisen näkemyksen mukaan hiilikuiturungot ovat tähän saakkaa päätyneet lähinnä Aasian kaatopaikoille, vaikka oman tietoni mukaan esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa on pitkään ollut valmius kierrättää ne.
Kotikaupungin katu oli hiekkainen tie, siinä Anglia katolleen kääntyi.
Gösta Sundqvist: Teuvo, maanteiden kuningas
Ei, ainoastaan jätteenpolttolaitoksessa poltetusta hiilikuidusta syntyvä hiilidioksidi. Ajattelen, että 725 g painavasta 12r rungosta tulee poltettaessa vähemmän hiilidioksidia kuin 825 g painavasta 10r rungosta. Sitä en osaa sanoa kumman valmistamisessa syntyy enemmän hiilidioksidia. Jos haluaa rungon, joka painaa 725 g ainoa vaihtoehto materiaaliksi lienee hiilikuitu.
Tietenkin mahdollisimman kauan kannattaa pyörää käyttää, jos ympäristöä ajattelee. Oma kokemukseni on, että hiilikuiturunko kestää kauemmin kuin alumiinirunko. Lopetin alumiinirunkojen ostamisen, kun pyöräni alumiinirunko väsyi ja murtui 20000 km ajon jälkeen. Nyt on hiilikuiturungolla kilometrejä 40000 ja runko on hyvässä tikissä.
HSY:n sivujen mukaan hiilikuitu ei ole ongelmajätettä, vaan sen voi jättää kiinteistön sekajäteastiaan. Sieltä hiilikuiturunkoa ei kuljeteta Aasiaan kaatopaikalle vaan Vantaan jätevoimalaan, jossa se poltetaan eli se hapettuu korkeassa lämpötilassa ja hapellisessa ympäristössä hiilidioksidiksi ja vedeksi. Myrkyllisten kaasujen syntyminen pyritään estämään tai suodattamaan, pitoisuudet ovat raja-arvojen alapuolella, näin meille kerrotaan. Palamisen sivutuotteena syntyy sähköä pörssiin ja kaukolämpöä vantaalaisille. Hiilikuiturunkojen osuus tuotannosta lienee marginaalista pienempi, kuten lienevät niiden hiilidioksidipäästötkin.
Suomessa syntyi -23 sekajätettä
1,2 milj tonnia eli
1 200 000 000 kg eli
Reilut 500 g / henkilö / pv
Paras tuote on sellainen mitä ei tarvitse kierrättää eli mitä ei koskaa osteta.
^ Kannattaa tosiaan miettiä harrastuksen ympäristövaikutuksia. Jos vaikka joka päivä heittää sekajätteeseen sellaisen S-Works Cruxin rungon, niin tuotetun jätteen määrä yli kaksinkertaistuu.
Voi tietysti tulla jollekin yllätyksenä, mutta hiilikuiturunkoa ja osia voi myös korjata. Halpaa markettipaskaa ei korjaa kukaan, ja ne menee yleensä kaatopaikalle, tai metallinkeräykseen. Siksi hiilikuiturunko vasta ekoteko onkin.
Enhän mä muuta väittänytkään. Kaksi runkoa olen saanut pilattua, teräksisen ja titaanisen. Teräsrunko osina kierrätykseen ja jatkaa elämää keskiön ja takakolmion osalta. Emäputken pätkä taitaa olla kynätelineenä. Titaaninen saatiin korjattua. Muuten kaikki viimeisen 40 vuoden aikana itselle hankitut pyörät on joko omassa tai muiden käytössä. Kaksi muksuille hankittua/saatua pyörää pilkoin kappaleiksi, ettei kukaan vaan niin sysipaskaa mene lapselleen lavalta pelastamaan.
Tässä keskustelussa vaan oli vallalla ajatus, ettei hiilarirunko sen vaurioiduttua olisi muuta kuin ongelmajätettä.
Mutta jotenkin mulla on sellanen käsitys, että hyvin harvassa 300€ markettipyörässä olisi hiilikuiturunko. Toki voin olla väärässä
Kaikenlaista voi väittää oman valinnan perusteluiksi, jos ei ole tarvetta välittää faktoista. Harva kykenee ymmärtämään kehdosta kehtoon tai kehdosta hautaan elinkaarianalyyseja. Uusissa pyörissäkään ei taida olla ympäristöselosteita perustallaajien avuksi niin kuin esimerkiksi kodinkoneissa.
https://green-forum.ec.europa.eu/gre...-ef-methods_en
Saksassa jo nyt ja Aasiassa jatkossa kuiturungot voidaan kierrättää, kuten edellä mainitsin. Venäläisamerikkalaisessa ja pienen suomalaisen agendassa ne eivät ole kierrätettäviä, vaan niiden sidosaineet tuhotaan kaasukammiossa ja kuidut haudataan sekalaisen tuhkamoskan joukkoon erikoiskaatopaikalle. Joku yritteliäs voisi pohtia kuitupyöräkrematoriota, joka mahdollistaisi yksilölliset kuitutuhkat muistolehtoihin ja muistelutimanttien valmistuksen rakkaasta rungosta.
Toisella alumiinirungollani on elinikäinen takuu. Materiaalina alumiinia ja muita metalleja voidaan kierrättää loputtomasti ja ikuisesti.
Kotikaupungin katu oli hiekkainen tie, siinä Anglia katolleen kääntyi.
Gösta Sundqvist: Teuvo, maanteiden kuningas
Vaikka sinänsä alumiinista materiaalina pidänkin, niin sen isoin heikkous on, ettei sitä voi korjata*. Toisaalta kuten yllä on mainittu, on alumiini helppoa kierrätettävää.
*Tavallaan voi, mutta hitsauksen jälkeen koko runko täytyy lämpökäsitellä, eikä sen kokoisia uuneja löydy ihan joka nyrkkipajalta.
Montakohan kaljatölkkiä Polesta saa? Ja päinvastain: montako tölkkiä pitäisi kerätä yhteen Poleen…
Jos alumiinirungoista saisi palautettaessa sen 15cnt / kaljatölkkiekvivalentti?
^Veikkaan että niillä kenellä jäi Polelle rahat ja pyörää ei tullut, on voinut hyvinkin syntyä rungon painon verran tölkkejä kierrätykseen.
^ihania kuvia tuolla!
Aikanaan 90-luvulla tuli ajeltua moottoripyörillä ja siihen aikaan kyllä arvostettiin kaikkien hienoja pyöriä.
Mutta sille naureskeltiin jos sillä pyörällä ei oikeasti ajettu. Eli jos joku osti komea tonnisen matkapyörän ja sillä ei ajettu kuin lähikahvilan pihaan patsastelemaan.
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
On kyllä hienoja kuvia. Tuolla tekstissä kiteytettiin olennainen:“Just go out and ride the damn thing.”
Luddiitti, vai vain ikääntynyt ja kaipaa nostalgisesti vanhoja hyviä aikoja :-)
Anyways, itsekin olen pohtinut että voisi hankkia pyörän jolla vain ajaisi, kun nykyiset on kaikki speksattu tiettyyn spesifiin pyöräilyn alalajiin. Hiilikuitumaantiefillarilla ei sitten käydä kaupassa tai ajella parisuhdepyöräilyn merkeissä casuaalisti jätskille, maasturilla ajetaan vain maastossa jne.. Gravel on lähinnä "yleispyörää" mutta ei kuitenkaan.
Kirjanmerkit