Kaurapuuro ei vaan energianlähteenä ole kummoinen.
-
-
^Puuro pitää verensokerin tasaisempana, eli hidastaa imeytymistä. Nopeammat sokerit aiheuttavat insuliinin eritystä ja verensokerin vuoristorataa.
-
^^Mun puuroon menee 100g kaurahiutaleita, kaloreita noin 370kcal. Enemmän energiaa kuin pastassa.
-
Pakettien ohjeissa on usein 1dl hiutaleita, mikä on ihan naurettavan pieni annos. 100g on 2,5dl.
-
Kyllä mä keitän sen desi per syöjä. En mä enempää jaksa tuota syödäkään kerralla
-
Ite kanssa aloitan puurolla: 1dl kaurahiutaleita, 0,5dl kauraleseitä. Lopuksi sekaan 2 kananmunaa ja nautitaan marjojen ja tilkkasen öljyä kanssa. Itellä pitää nälän hyvin lounaseen asti, etenkin noiden munien ansiosta.
-
Mä inhoan puuroa, paitsi jouluna riisipuuroa.
-
Harjoitus tekee mestarin, sanotaan. Mutta ehkä en minäkään jaksaisi syödä sellaista löysää huttua, jota kovin monet tuntuvat pitävän oikeanlaisena kaurapuurona.
Ja tietysti on niinkin, että mustikkasoppana voidaan tarjota laihaa mehukeittoa. Tai "punaista limaa", kuten sitä eräs kommentoija kuvasi.
Muuten noin yleisesti: jos jotain pidetään suomalaisena perinneruokana, se ei suinkaan tarkoita että sitä syötäisin kaikissa perheissä tai että kaikki tykkäisivät siitä tai edes että jokainen suomalainen on ainakin kerran saanut sitä syödäkseen oikein valmistettuna ja tarjoiltuna.
(Eikä edes että se valmistettaisiin ja tarjottaisiin joka puolella Suomea samalla tapaa...)
PS Voissa paistetut ruisjauhossa pyöritetyt muikut ovat parhaimmillaan perunamuussin kanssa, mutta kelpaavat myös kermaviilikastikkeen kera. -
Vaellulsella laitan puuroon pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä, niin alkaa energiaakin olla riittävästi.
Alkujaan tämän lähetti MRe
-
Sadassa grammassa keittämätöntä pastaa on 371 kaloria. Verrataan omenoita omenoihin. Alkujaan tämän lähetti Pulimonni
-
^No mut pastaa kai pidetään ihan hyvänä kalorilähteenä?
Kaurassa noi makrot vaan muuten terveellisemmät, enempi hyvää rasvaa ja kuitua. -
Toki jos maalitolppia siirtelee. Vastasin vain väitteeseen, että kaurahiutaleissa on enemmän energiaa kuin pastassa. Ei ole. Kaikki muu on sitten eri keskustelun aihe. Alkujaan tämän lähetti Puskis
Jos nyt siirrellään tolppia, niin harva sitä pastaa sellaisenaan syö. Sata grammaa pastaa ja pekonikastike, missä neljä pakettia pekonia ja litra kermaa antaa jo potkua päivään.
Kautapuuron suurin etu on siinä kuidussa, joka tosiaan tasaa sokereiden imeytymistä. -
Kaurapuuro on periaatteessa huono energianlähde, sillä sadasta grammasta kuiva-ainetta tulee aika paljon valmista puuroa suuhun lapattavaksi. Aamupuuron idea on mielestäni täyttää vatsa ilman suurta energiamäärää.
Jos energiaa on tankattava, niin sitten jotain muuta. -
Mun syömässä pastassa 350 kaloria Alkujaan tämän lähetti MRe
-
Alkujaan tämän lähetti MRe
En tiiä mikä täällä ees on se väittämä mistä keskustellaan. Alkujaan tämän lähetti MRe
Ilmeisesti osan mielestä on huono energianlähde, koska vaikea syödä tarpeeksi ja osalle ei oo mikään ongelma syödä paljon. Oma normaali aamupala on 100g kaurahiutaleita puurona, löräys öljyä, jotain pellavansiemeniä ja pakastemarjoja. Lisäksi kolmisen siivua leipää, kananmuna ym. leivänpäälliset, kahvi ja joku hedelmä. Illalla syön usein toisen samanlaisen puuron. Jos on semmoinen päivä, että kulutus on pieni, niin sitten noista puuroannoksista on helppo leikata ja muuten voi syödä normaalisti. Eli itelle toi on ainakin jokseenkin ideaali energianlähde. Normaaliin pasta-annokseen mennee just kanssa se 100g kuivaa makaroonia, mun mielestä suunnilleen yhtä työläs syötävä, mutta paljon työläämpi valmistaa.
En oikeen tiiä, haluaisinko silti syödä puuroa keskellä urheilusuoritusta. Yleensä pitkällä pyöräilyllä syön vaan jotain epäterveellistä paskaa, jota on helppo tunkea suuhun. (sipsiä, suolakeksiä, karkkia, gifflar-pullia, kokista jne.) Vähän sitten päivästä riippuen ällöttää tai sitten ei. Kai mulle puuro kelpaisi, jos semmosta tarjottaisiin, mut en mukana rupea kantamaan, kuten en riisiä, perunoita tai pastaakaan. -
Mä väittäisin, että puuroksi keitettynä kauran hiilarit imeytyy nopeimmin. Jos syö kauransa vaikka myslin tai kauraleivän muodossa tai edes raakapuurona, on imeytyminen hitaampaa. Alkujaan tämän lähetti Marsusram
Kaurapuuroa kyllä meilläkin on aamiaispöydässä aika usein, koska tykkään siitä ja se vähentää kolesterolin kertymistä. Parhaiten maistuu steel cut -luomukaurasta hitaasti haudutettu puuro. Maku on jotain ihan muuta kuin höyryttämällä esikypsytetyistä littuhiutalesta tehty puuro.“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Joka aamu kaurapuuroa ja sinne loraus kookosöljyä, nokare maapähkinävoita ja pakastemarjoja. Halpaa, hyvää ja ravitsevaa.
-
Ymmärtääkseni tuo kauralese on parasta kolesterolin tappajaa, siksi lisään sitä. Alkujaan tämän lähetti stenu
-
Nosiis, kaikki hiilarit aiheuttaa insuliinin eritystä. Sama määrä nopeaa tai hidasta erityttää saman määrän insuliinia, mutta hitaan kanssa se tulee hitaammin pidemmällä aikavälillä. Alkujaan tämän lähetti Marsusram
Poikkeuksena toki urheilusuoritukset, jolloin ylimääräistä insuliinia ei erity, vaikka kaataisi kitusiinsa puhdasta glukoosia. Lihakset pystyvät imuroimaan sokerit verestä ilman insuliinia. -
Ehkäpä kaurapuuro on suomalainen perinneruoka samoin kuin kaurajuoma. Ne vain unohdettiin ihmisravintona pariksisadaksi vuodeksi, kunnes EFSA hyväksyi 2009 kolme terveysväittämää: "Kaura alentaa kolesterolia, parantaa vatsan ja suoliston toimintaa lisäämällä ulostemassaa ja laskee verensokeria." Sen jälkeen kaura on noussut rehuviljasta erityisesti terveystietoisen väestön suosikiksi. Kaurassa on runsaasti beetaglukaania ja proteiinia, ja rasvan laatu on erittäin hyvä.
Mikropuuro maistuu joka aamu, joskus illan suussakin - jo kymmeniä vuosia.Kotikaupungin katu oli hiekkainen tie, siinä Anglia katolleen kääntyi.
Gösta Sundqvist: Teuvo, maanteiden kuningas -
Tää on tunnustuksellinen puurotopsu? Tunnustan syöväni päivittäin. Mieluiten Myllärin luomuhiutaleita. Marjojen ja mehukeiton kera.
Muikut? Aina kun tarjolla. -
Anonyymit puuronsyöjät? Alkujaan tämän lähetti JackOja
-
Minäkin syön kaurapuuron aamulla. Sekaan kaakaota, hunajaa ja rouheita. Nyt taitaa olla hamppu-, mustikka-pellava- ja tyrnirouhetta.
-
En syö puuroa. Koskaan.
Ja sitten aiheeseen:
https://yle.fi/a/74-20173799Kuopion keskustan uuden pyörätallin ovien lukitus ei toimi. Kuopion kaupungin mukaan urakoitsijalle on ilmoitettu asiasta, mutta lomien vuoksi korjaus on viivästynyt.
Mitenkäs hyvin se Helsingin Kaisatunnelin parkki on toiminut? -
En ole koskaan ymmärtänyt noita lasikoppeja joita mainostetaan turvallisina säilytyspaikkoina. Jos pyöräni demaroidaan tuollaisesta niin ei paljon lämmitä jos se nisti näkyy tallenteella joskus viikonpäästä kun joku vaivautuu tallenteita katselemaan.
Veikkaan että joku virkamiestyöryhmä jossa Kalevi ja Marjatta 61v yhdessä tuumivat että meillä on nyt tällainen ongelma että pyöriä ei uskalla jättää mihinkään. Sitten päätyvät muutaman kärpässienen ja LSD-lapun nautittuaan ratkaisuun jossa ei ole mitään järkeä.
Olen edelleen sitä mieltä että kauppiaat voisivat vuokrata jollekin toimijalle muutaman neliön tilaa kaupan edestä johon joku osapuoli rakentaa bike boxeja joissa on samantyylinen maksuappi mitä sähköpotkulaudoissa. Eivät raukat tajua että 9k pyörällä liikenteessä oleva tyyppi ostaa yleensä lenkeillään niitä tuotteita joissa on kovimmat katteet. Ja tulee vielä uudestaan lenkin jälkeen hakemaan muutakin kun ei ole pelkoa pyörän demaroinnista.
Mutta harvemminpa yrittäjiä kiinnostaa mitä asiakkaat haluavat tai tarvitsevat. Rahaa tulee ilmeisesti muutenkin niin paljon että väliäkö tuolla. Harvan fillarikaupan pihassakaan ole kunnollisia pyörätelineitä. Joissain ei minkäänlaisia. Kyllä kauppias tietää että pyöräilijät eivät halua tulla pyöräliikkeeseen pyörällä. -
Hesarissa lyhyt juttu uudesta suomalaisesta pyörämerkistä nimeltä Tunk. Ensimmäinen malli ”Hike-Use” on jo esitilattavana ja elokuussa pitäisi tulla. Rungot kootaan Tsekissä. Asiallisen oloinen retkireki tulossa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000011387607.html
https://www.tunkbicycles.com -
Melko hämmentävä tuo runko. Näyttää aivan samalta mitä joku 70 luvun teräsrunko joita saa lähes ilmaiseksi mistä vain nykyään. Noita on joka pihanperä täynnä ainakin Suomessa. Vannejarrutko muka kestävä ratkaisu ympäristön kannalta? Vähän epäilen että vannejarrukiekon elinikä on reilusti lyhyempi kuin levyjarrullisen. Lisäksi joudut ostamaan ikivanhan standardin mukaisia kiekkoja joissa on mutteri-akseli. Onnea vaan löytää tuollainen combo jossa on vannejarrukehä ja 15mm pulteilla oleva akseli sinkulanavalla joka kestää muutakin kuin kirkkoon ja takaisin reissuja. Harvalle retkipyöräilijälle tuskin kelpaa mummo GT:n tai jonkun 80 luvun Tunturi VIP:n kiekot. Tai no, tottakai näitäkin saa varmasti herrojen kaupasta jälkituotantona 1000e/kpl.
Ei siinä mitään. Onnea pojille yritykseen. -
^ Kyllä noissa Tunkeissa on minusta paljonkin ideaa ja on jopa ihan mahdollista, että niille löytyy riittävästi kysyntää. On ollut ihan mielenkiintoista seurata niitten uutiskirjeistä rungon kehityskaarta. Dropit on ihan normaaleille pikalinkkukiekoille ja kiekkokoot nykystandardien mukaisia, joten jotain olet ymmärtänyt väärin. 650b-vannejarruvanteiden tarjonta ei ole maailman paras tosin, mutta niitäkin kuitenkin on. Harvassa on vanhat teräsrungot, joissa on tilaa 50 mm renkaille.
Etuhaarukan suhteen noissa(kin) jouduttiin kompromissiratkaisuun, koska EU-standardit, mikä on vähän harmi. Sen seurauksena haarukasta tuli vähän painavampi ja jäykempi kuin mitä sen käytännössä tarvitsisi olla.
Joissain spekseissä itse olisin ehkä päätynyt kaupallisempiin ratkaisuihin, esim. pitäytynyt 1 1/8” ohjainlaakerissa joka koossa, mutta samalla arvostan sitä, että on ollut rohkeutta preferoida muita asioita.
(HS:n artikkeli on kyllä vähän hämmentävää luettavaa, mm. ”pyöräintoilija” on minusta erikoinen sanavalinta.)“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Kun ne pari partahipsteriä on ostaneet runkonsa niin mistä tollaiselle löytyy kysyntää? Ei mistään. Miksi tosta muuten edes kannattaisi maksaa noin paljon verrattuna esim. Brotherin Mr. Woodeniin? Mikä tossa on niin paljon parempaa?
-
Kiinnostaisi kyllä tuollainen halvempi Pelago Stavanger, mutta ihmetyttää myös tuo jarruratkaisu; vannejarrut eivät ole kovin huoleton ratkaisu esim. keski-Euroopassa/Alpeilla, Pohjanmaalla varmaan ihan ok. Runkosetin hinta on kuitenkin 1500 €.
