Milläs alueella pitäisi/kannattais syke pitää palautusten aikana, kun teen 4x4 vetoja 2min palautuksilla? Yritän siis vo2max treeniä tehdä,
180bpm on raja missä yritän pysyä tuon vedon ajan. Max sykkeet tälle vuotta näyttää olleen 198bpm.
Milläs alueella pitäisi/kannattais syke pitää palautusten aikana, kun teen 4x4 vetoja 2min palautuksilla? Yritän siis vo2max treeniä tehdä,
180bpm on raja missä yritän pysyä tuon vedon ajan. Max sykkeet tälle vuotta näyttää olleen 198bpm.
"You brought two too many - Monettako kertaa sä katot tota?"
Harjoitusvaikutuksen kannalta ei liene kovin merkityksellistä onko syke juuri jollain määrätyllä tasolla? Jos se on palautuksen lopussa 65% HRmax (eikä esimerkiksi 70% HRmax), voi kestää hiukan pitempään että syke nousee vedon alussa tavoitetasolle, mutta sitä voi kompensoida aloittamalla ensimmäiset 30 s hiukan kovempaa.
Luulen muistavani että ainakin 4x4 -harjoituksen puolesta puhuneet norjalaiset Helgerud ja Hoff olivat vahvasti sitä mieltä, että tärkeintä on tavoitetasolla tehty aika. Harjoituksen voisi rakentaa toisinkin, mutta 4 min on sekä riittävän pitkä eikä yhtään pitempi kuin mitä tarvitaan.
Siinä alkuperäisessä mallissa palautukset muuten olivat 3 min ja voisin kuvitella ettei lyhyempi palautus ainakaan tee harjoituksesta henkisesti helpompaa...
Tosin 180 jää himpun verran alle 90% HRmax eli alle Helgerudin ja Hoffin ohjeen. Mutta en uskalla väittää että harjoitus sen takia jäisi vaikutuksiltaan vajaaksi.
Kiitosta! Muutampas mielenkiinnon vuoksi palautuksen 3min ja jos tuntuu että 2min oli parempi niin sitten takaisin.
"You brought two too many - Monettako kertaa sä katot tota?"
Mähän en näistä ymmärrä mitään, eikä tällainen 60+ kötöstys nyt ehkä kannatakaan kaikkea kokeilla, mutta jos mun HRmax on ilmeisesti 173 - 175 (lenkeiltä mitattua, kerran on käynyt 184:ssä vuonna 2018). 90% tuosta on 156, niin tuo on aika lähellä mun kovavauhtisten lenkkien keskisykkeitä (150-158). Tulee mieleen, että mikähän se mun aito maksimisyke sitten on?
Millähän tuon saisi mitattua tai ekstrapoloitua? Muistaakseni tuo on myös garminin tarjoama arvo. Jos lasketaan sillä jeesuksenaikaisella kaavalla 220-ikä, niin maksimi olisi 156… jota se nyt ainakaan ei ole. Muuten tuolla ei suurta väliä ole, mutta zonetkin on sitten pielessä.
Nyt voi olla tilanne että joudut kokeileen jos tuon HRmax haluat tietää. Minä kokeilen sen joka vuosi tekemällä mäkeen all outin ja jos tuntuu että liian helposti menee niin sitten uusiksi.
Jos moti riittää kolmeen vetoon niin kyllä se max pitäisi jo olla silloin tiedossa. Mutta tämä siis minun tapa.
"You brought two too many - Monettako kertaa sä katot tota?"
Itelle oli Garminin kello ulkona ajellessa laittanut maksimisykearvioksi viime syksynä jotain 180, kun tuli muutamaan kertaan semmoseen pitkään ja ylämäkivoittoiseen suoraan ajettua mukamas täysiä. Talveksi hommatulla harjoitusvastuksella menee yli 200 sillä normaalilla ramppitestillä, eli itellä meni ainakin sykerajat ihan uusiksi. Vaikea tota testiä on mun mielestä simuloida ulkona, mut toi on kyl nopea ja todennäköisesti vähiten epämiellyttävä tapa ajaa niin että happi loppuu ja ei vaan enää pysty.
Wikipediasta ja muutenkin netistä noita laskureita katselin ja kaikki antaa mulle HRmax välille 161-165. Joka tarkoittaisi, että voin pitää 95% maksimisykkeestä kahden tunnin ajan… ei kyllä oikein natsaa.
165 alkaa olemaan mulle sellainen syke, että pystyn pitämään sitä ehkä 2-5 min. Sen jälkeen kyllä silmissä kelluu mustia täpliä.
Pitää varmaan rouhia noita vuosien saatossa talletettuja sykkeitä, jos sieltä jotain löytyisi. Ja joku mäki olisi hyvä löytää. Kallvikintien nousu olisi 10% mutta vain lyhyeltä matkalta.
Ainakin Pihlajalinnalta löytyy näköjään monenlaista testiä jolla tuon maksimin saa määritettyä, tuolla hinnasto https://www.pihlajalinna.fi/palvelut...a/kuntotestaus
halapaa ku saippua, kerropa sitten miltä tuntui. Ja pitäsköhän itekin...
^^ Liian jyrkkä mäkikään ei ole aivan paras mahdollinen. Pitäisi ymmärtääkseni ajaa mahdollimman pitkään melko hyvällä kadenssilla pikemminkin kuin raskaalla vaihteella putkelta - ja jaksaa vielä puristaa mäen harjalta jonkin matkaa.
Sotungintien varrelta tai melkein löytyvät Länsisalmentien ja Nybyggetintien nousut voisivat sopia. Kuninkaanmäen nousu Vanhaa Porvoontietä voisi sekin sopia.
Itse en ole koskaan tehnyt maksimisyketestiä fillarilla. Kai ajatuskin on jotenkin hirvittänyt, joten olen tyytynyt nyrkkisääntöön, jonka mukaan HRmax fillarilla on 5-10 lyöntiä alle juoksutestin tuloksen. Sitä enemmän mitä parempi/tottuneempi juoksija ja sitä vähemmän mitä parempi/tottuneempi pyöräilijä. Tottakai yksilölliset erot voivat olla suurempiakin, mutta tällä tasolla ja tällä "harjoittelun" vakavuudella ei sillä liene kovin suurta merkitystä eli tuollainen "ball park estimate" osuu riittävän hyvin kohdalleen (eli harjoitusalueita tuskin tulee määritelleeksi liian koviksi).
Niin miten toi ramppitesti trainerilla, jääkö siinä jotenkin vajaaksi?
Tai noh, googlasin ite ja jollain foorumilla tuntuvat sanovan, että voi lisätä viitisen lyöntiä tulokseen.
Käsittääkseni vomax idea on kerryttää minuutteja, joissa syke enempi kuin anaerobinen kynnyssyke. Kovin yksilöllistä mikä toimii. Vaihteleva teho, tauon pituus, ajoasento kaikilla voi hakea. itelle parasta. Itelle helpoin sykkeen nosto on putkelta ja noin 10% mäkeen. Just äsken Puijon mäkeä 5x ylös ja 16min tuli ko sykkeillä.
Sen verran kannattaa palautumissykettä seurata, jotta huomaa kun alkaa väsyä liikaa. Eli huomaa jos palauttelusykkeeseen ei enää ehdi laskea lepojakson aikana. Laktaatit ovat liian korkealla jo vetoon lähdettäessä.
Esim. 10x mäkitreenissä huomasi jos alkoi väsymys painaa, silloin loppuvedoista katoaa hyöty kun treeni alkaa mennä kuluttavan puolelle.
Joo, lähinnä nyt vaan ihmettelin, että mikä yhtälössä ei täsmää, jos mun kovavauhtisten, yli kaksi tuntia kestävien lenkkien keskisyke on haarukassa 150-158 ja ikää 64v. Jos jälkimmäisen avulla lasken mun maksimisykkeen erilaisilla nettikaavoilla, niin saan tulokseksi haarukan 156-172. Eli jostain syystä pystyisin muka pitämään 90% rasitusta keskimäärin kahden tunnin ajan. Ehkä se sitten on niin, mutta en oikein jaksa uskoa tuohon.
Pelkkä ajatus puistattaa.Helpoiten tuo löytyy varmasti vaikka portaita juoksemalla.
Parisataa tuo maksaisi. Mulle on aikanaan n. 10v sitten tehty rasitusergo, mutta en muista oliko tuloksissa maksimisykettä. Olisikohan noita tuloksia vielä jossain…?
Ja mitä hintaan tulee, niin pari vuotta mulle tehtiin sydämen ultraus (+sydänfilmi), niin se oli Mehiläisessä kokonaisedullinen 2000+ €. Meni työterveyshuollon piikkiin…
Pitkä porras laittaa kyllä hapenottokyvyn siihen kontekstiin missä sen pitäisi olla.
Itse olen ajatellut siten, että kilpaurheilijalla tutkitut jutut pätee vain kilpaurheilijalle, erityisesti kestävyyslajeja harjoittavalle, jonka luonnolliset ominaisuudet tukevat lajin harjoittamista.
Sitten on se pohjalla oleva harjoittelu. Itse olen monta vuotta varmasti ajanut jatkuvasti liian pienellä teholla. Viimeiset pari vuotta on ollut toistuvia aina kulloisenkiin maksimiin meneviä vetoja.
Viimeksi kun poljin töihin maantiepyörällä ja vähän pidemmässä ylämäessä en vaihtanut pienemmälle, enkä juuri pudottanut kadenssia, niin päähän tuli ajatus, että jokin on muuttunut: keho toimi johdonnmukaisemmin, sykkeet kiipesivät, happea kului ja nousun jälkeen hengitys tasaantui, kuten sykkeetkin.
Lihasten kyky kuluttaa happea, verenkierron kyky toimittaa happi lihaksille, sydämen kyky kierrättää verta ja keuhkojen kyky hapettaa veri. Jos tämä kokoinaisuus ei ole kunnossa, että on jokin heikko lenkki, niin sitten vaste tekemiseen voi olla oudompi, tai ei ainakaan sellainen, mitä kirjallisuus esittää.
Vähän niinku kilpamoottorissa täytyy jokainen osa-alue olla kunnossa, että kulkee -jos ei bensapumppu riitä, niin ei tuu tehoja, vaikka miten kantta viilais.
Sitten se että mikä säätelee sydämen sykettä?
Kauan sitten kun tuli juostua enemmän ja kevyen tavoitteellisesti, tein maksimitestin yhtenä iltana Luolavuoren mäessä Turussa. Kahdeksan maksimivetoa ylös ja hölkäten alas. Ekan vedon päätteeksi huomasin että huipulla istuskeli nuori pari hyväilemässä. Katsoivat hieman närkästyneinä kun saavuin puhkuen, mutta jäivät sinne kun käännyin heti takaisin. Kolmannen tai neljännen vedon jälkeen parin kärsivällisyys loppui ja lähtivät lompsimaan alas päin.
Nettikaavat antavat vain suureen otantaan perustuvan maksimisykkeen lähtöarvon aloittelijoille joilla ei ole hajuakaan omista sykkeistä.
Sen merkitys lakkaa kun on oikeasti mitattua dataa jolla arvioida omaa sykeskaalaa.
Sykealueiden laajuudetkin ovat yksilökohtaisia, kapeammalla alueella on vaikeampi pitää sykettä harjoituksen rajoissa.
Paljon mahdollista. Pitää varmaan käydä vetämässä Herttoniemen portaat. Tai sitten fillarilla muutaman kerran Vuosaaren huipulle.
Ei oo tommosia. Pariasataa wattia keskiteho noilla missä keskisykkeet on 150+.Toki jos noilla sykkeillä tehot on yli 250W niin sitten arvaus on väärä.
Mä näin jossakin artikkelissa kaavion sydämen lyöntitilavuuden kasvusta sykkeen mukana: eliitillä lyöntitilavuus nousi lyöntitiheyden mukana, mutta harjoittelemattomalla lyöntitilavuus alkoi laskea varhaisessa vaiheessa ja harjoitelleella jotain näiden välistä.
--------------------
Aina kun jaksan vähän lueskella kestävyysharjoittelusta, niin tulee todettua, että osumistodennäköisyys mulla on aika lailla pieni, että mitä adaptaatiota sattuu tulemaan, jos mitään -hyötyykö lihastasolla, vai sitten lihasten tukitoimien.
Minä olen vähän eri mieltä tästä. Jos ei pyörällä syke nouse, niin sitten pitää kehittää sitä lihaskestoa ja hiusverisuonistoa. Samat maksimit tulee kyllä saada pyörällä mitä juostessakin.
Mutta siis testaaja on oikeassa. Jos fillarilla ei ole treenannut, ei ne sykket nouse. Mutta lopulta se ei noin saa tosiaan olla, jos sillä pyörlläkin on tarkoitus päästä kovaa.
Kirjanmerkit