Kiekon rakentaminen

[Arosusi]

Ottaen huomioon kuinka halpoja laakerit ovat

DT 180 navassa on keraamiset laakerit. Hinta taitaa olla ~50 € kpl.

[paaton]

Ottaen huomioon kuinka halpoja laakerit ovat ja kuinka nopea työ niiden vaihtaminen on, niin onko tuo isokaan ongelma?

DT 180 navassa on keraamiset laakerit. Hinta taitaa olla ~50 € kpl.

En tienä onko ne vaparin laakerit keraamisia.

Mutta joo, alkoi ne kestämään paremmin kun vaihtoi normi 240/350 vaparin. Siinä 180 navassa on tosiaan aivan hengettömät laakerit.

Ei se mitään haittaisi, jos vapaarattaankin laakerit kestäisivät vuosia. Kiekkoja ja fillareita kun on useampia, niin kaikki turha huolto on vaan turhaa.

[Aakoo]

DT 180 navassa on keraamiset laakerit. Hinta taitaa olla ~50 € kpl.

Kannattanee varmaan laittaa tavalliset tilalle, jos ne keraamiset ei kuitenkaan kestä?

[Arosusi]

En tienä onko ne vaparin laakerit keraamisia.

180 navan vaparin laakerit on keraamisia ja pölysuojat keltaisia. Tavallisissa pölysuojat on punaisia.
Ymmärsinkö oikein että navan laakerit kestää mutta vaparin ei. Pääseekö sinne vaparin laakereihin likaa ja keraamiset kestää likaa huonommin?

[Föhn]

Säännöllinen huolto, ei kolmenkymmenentuhannen välein vaan kun kausi loppuu niin koko fillari läpikäydään. Kumma että ketjuja vahataan ja stemmejä vaihdetaa mutta loput jätetään kunnes jotain tapahtuu.

[Situm]

Mä olen huomannut i9:n laakereissa huomattavan kestävyyseron sillä, että millä niitä pesee. Lakrut saa pilalle alle 500km, tai sitten ne kestää maasturissakin kymppitonnin. Rasvan poistoaineet fairy mukaanluettuna lienee pahimpia syypäitä tähän.

[paaton]

Säännöllinen huolto, ei kolmenkymmenentuhannen välein vaan kun kausi loppuu niin koko fillari läpikäydään. Kumma että ketjuja vahataan ja stemmejä vaihdetaa mutta loput jätetään kunnes jotain tapahtuu.

Ne dt180 laakerit levisi kyllä ihan kesken kesän. Kahdesti vaihdoin samana kesänä ja tuon jälkeen vaihtui vapari toiseen missä isommat laakerit.
30t kesti ne navan keraamiset laakerit ja olivat edeleen ehjät kun kiekot möin.

Oikeesti. Jos joku on nähnyt millaiset laakerit niissä vanhemmissa qr dt180 vapareissa on, niin tajuaa kyllä miksei ne kestä, varsinkaan sateessa ajoa.

[Sivustakatsoja]

Säännöllinen huolto, ei kolmenkymmenentuhannen välein vaan kun kausi loppuu niin koko fillari läpikäydään. Kumma että ketjuja vahataan ja stemmejä vaihdetaa mutta loput jätetään kunnes jotain tapahtuu.

Talven tullen kesäkamat on huoltopurettavana ja kesällä talvikamat.

Mitä tulee pesemiseen, niin itse olen käytännössä luopunut pesuaineista, vesipesu ja mahdollinen pyörän pyyhintä rätillä. Aiemmin käytin pesuainetta jarruihin, mutta en enää. Perusteellisempi puhdistus osille sitten purettuna.

[El-Carpaso]

Oliko muuten niin, että Dt Swissin 180:ssä oli ratchet EXP? Siinä oli ainakin alkuun ongelmia niiden räikkärenkaiden korkkailussa ja ilmeisesti EXP myös söi laakereita. Tuo oli yksi syy, miksi pistin retkipyörään aikoinaan 350, koska siinä oli se perinteinen vapaammin kelluvampi DT Swissin ratchet.

[paaton]

Oliko muuten niin, että Dt Swissin 180:ssä oli ratchet EXP? Siinä oli ainakin alkuun ongelmia niiden räikkärenkaiden korkkailussa ja ilmeisesti EXP myös söi laakereita. Tuo oli yksi syy, miksi pistin retkipyörään aikoinaan 350, koska siinä oli se perinteinen vapaammin kelluvampi DT Swissin ratchet.

Mulla oli vanha 180 normaalilla kahdella kelluvalla ratcher ringillä.

EXP rakennehhan on vähän typerä verrattuna vanhaan. Toinen hammastus on kiinteä, eli hampaille ei tule välttämättä kunnollista kontaktia. Tuo korjattiin käsittääkseni koneistamalla hammastus, eli lisättiin tarkkuutta osiin. Ja tietysti tuosta tuli lisää hintaakin.
Minusta se vanha rakenne oli kaikkineen parempi.

Nyt kiinasta saa ratchet vapareita, joissa on lattajousi. Tuokin varmaan parantaa kontaktia. Esimerkiksi lightbicycle on ottanut nämä omalle nimelleen myyntiin.

[paaton]

Talven tullen kesäkamat on huoltopurettavana ja kesällä talvikamat.

Joutuuhan niitä nyt huoltamaan jatkuvasti muutenkin. Jos selviää ilman huoltamista koko loskapska ajan läpi niin on melko ihme.

[frp]

DT:n EXP navoissa, myös 240, oli se takaisinkutsunkin syynä ollut vika, että olivat ilmeisesti tuotekehityksen testivaiheen jälkeen päättäneet lisätä jonkun hienon pintakäsittelyn ratchet hammasosiin ja sehän aiheuttikin sitten sen, että aika vähillä kilometreillä alko jumittaan tuo ratchet ja tyhjää sai polkea. Nimimerkillä yhden reissun kaksi vikaa päivää sai aika monta kertaa aukasta ja sormin vapauttaa, että kotiin pääsi. Sattuu se DTn virallinen Suomen huolto oleen täällä Tampereella niin olin sitten ihan paikanpäällä tarinaa kuulemassa kun tekivät takaisinkutsuhuollon 180 ja 240 napoihin. Kuulemma DT on myös siitä poikkeava pulju, että oikeasti vaativat tarkat tiedot ja tilastoivat kaikki laatupoikkeamat.

[Sivustakatsoja]

Joutuuhan niitä nyt huoltamaan jatkuvasti muutenkin. Jos selviää ilman huoltamista koko loskapska ajan läpi niin on melko ihme.

Sellasena miniminä ajattelin että kauden jälkeen ainakin osiksi.

[Jukka4130]

kiitos listauksesta! Kyseessä siis italialaisvalmisteinen puhdasverinen maantiepyörä. (Ei kai maastopyörien suhteen kukaan katsetta italiaan käännä, vai olenko missannut jotain..)

Tuo yksittäinen kriteeri rajaa >95 % vaihtoehdoista. Toivottavasti mieleiset kiekot kuitrenkin löytyvät.

Unohdus aiemmasta listasta. Lisäyksenä vielä Nextie-vanteet, joilla on erinomainen hinta-laatusuhde. Uudet New wave- ja Supreme-mallit täyttävät monessa mielessä premium-kategorian tunnusmerkistön.

Onyxin rakenne on aika jännä. Ensin näyttää että tuonne on lisätty yksi laakeri keskelle napaa, mutta vaparin toinen laakerihan on siirretty vain keskemmälle normi pyörän laakerin paikalle. Isoja laakereita. Varmasti kestää kauan.

Laakerikoko on tosiaan merkittävä seikka. Esimerkiksi Classic ISO -malli käyttää navan rungossa 6805- ja 6804-laakereita, jotka ovat suurimmasta päästä, mitä navoissa on nähtävissä.

Eikai Onyxissä tuota perinteisen navan pitkää väliä tuen ja laakerin välillä ole varsinaisesti ratkaistu mitenkään? Vapaaratasrunko toki ulottuu pidemmälle navan sisään, mutta se ei vielä itsessään korjaa tuota lähtökohtaista ongelmaa, pelkästään lievittää sitä.

En hahmottanut, mitä tässä tarkoitetaan.

Jos sattumalta osaan kuitenkin lisätä asiasisältöä tähän, hyvä. Takanavat koostuvat kuudesta eri laakerista (kolme navan rungossa, yksi vapaakytkimen driver-osassa ja kaksi vapaaratasrungossa). Akselirakenne on ns. kelluva niin, että voimansiirron osat (driver-osa ja vapaakytkimet) ovat pyritty erottamaan navan rungosta ja sille kohdistuvasta kuormituksesta. Leveä laakerien sijoittelu on suunnitteluperiaatteena yleisesti hyvä asia ja laakerikestoa edistävä seikka.

Ihan huvikseen tuossa katselin Onyxin huoltovideoita, eikä ihan simppeliltä vaikuttanut senkään huoltaminen. DT:n navoissa pitää vaan voimalla vääntää vetopuolen nut ring irti, ja sen jälkeen homma on ihan helppo.

Nimenomaan ratchet-renkaan irrotus on työvaihe, joka ei ole erityisen mieluinen ja pahimmillaan tekemätön paikka. Kunpa irtoaisikin joka kerta vain "voimalla". JJokainen tähän asti eteen tullut ratchet-rengas on edellyttänyt sellaista voiman käyttöä, että jännittää navan ja työkalujen puolesta. Pari yksilöä ovat olleet lisäksi tekemättömiä paikkoja. Ei tietenkään poissuljettua, että vika on ollut tekijässä. Olisi tosin mielenkiintoista kokeilla vaikutusta irrotukseen myöhemmin, jos osan irrottaisi heti uudesta navasta tuoreeltaan ja kierteet voitelisi esim. kuparitahnalla tai Park Tool ASC-1:llä.

Lisäksi akselirakenne on DT-navoissa sellainen, että laakerien paikalleen asennus edellyttää over-axle-tyylistä laakerityökaluja. Kun ne ovat olemassa oikeassa koossa, ei ongelmaa, mutta ilman laakereita ei kannata yrittää asentaa paikalleen.

Onyx-navoissa vetopuolen laakerin irrotuksen jälkeen huoltotoimet ovat hyvinkin simppelit. Omissa kirjoissa laakerin irrotuksen tarve on varsin kohtuullinen kompromissi siitä, että se saadaan sijoitettua mahdollisimman kauas navan keskilinjasta. Lisäksi huomautettakoon, että laakeripesät ovat tähänastisten kokemusten mukaan mitoitettu Onyx-navoissa erinomaisesti niin, että irrotus ja asennus onnistuvat hyvin mukavasti, mutta ilman pelkoa, että laakeri lähtisi pyörimään pesässään.

Samalla mainintana, että takanapojen keskilaakerin vaihto ei onnistu kotikonstein, vaan edellyttää erikoistyökaluja. Vaihto edellyttää navan kuoren sisään prässätyn teräsholkin irrotusta, joka toimii vastepintana vapaakytkimelle. Hyvänä puolena on tosin, että vaihtotarvetta ko. laakerille ilmenee aniharvoin, lähinnä silloin jos napaan päästetty päästämään merkittävä määrää kosteutta ja/tai epäpuhtaustekijöitä sisään.

Viimeisenä samaan hengenvetoon mainittakoon myös Vesper Centerlock -mallisten etunapojen laakerivaihto, joka on tavallista monimutkaisempi menettelyltään. Levypuolen laakeri pitää irrottaa ja painaa paikalleen navan rungon läpi. Syynä on, että navat käyttävät 6804-laakereita, jotka mahdollistavat esim. 20 mm etuakselin käytön ja laakeri itsessään on ulkohalkaisijaltaan suurempi kuin navan rungon Centerlock-kiinnike, minkä vuoksi navan laakeri ei mahdu kulkemaan levyn puolelta sisään tai ulos.

Ja kynsimekanismi on jarrulevyn päädyssä. Ainoa pieni haitta toteutuksesta on, että mikään aiempi jarrulevy ei käy, vaan on oltava nelipulttinen oma.

KOM on kekseliäs tuote ja suunniteltu taidokkaasti. Kuitenkin juuri tuo erikoisjarrulevyn tarve voi olla tekijä, joka estää, että tuote ja ratkaisu yleensä ottaa kunnolla tuulta alleen.

Mä olen huomannut i9:n laakereissa huomattavan kestävyyseron sillä, että millä niitä pesee. Lakrut saa pilalle alle 500km, tai sitten ne kestää maasturissakin kymppitonnin. Rasvan poistoaineet fairy mukaanluettuna lienee pahimpia syypäitä tähän.

Erittäin tärkeä pointti! Ei (voimakasta) suoraa vesisuihkua suoraan laakereihin – tai jousituskomponentteihin – ja käytettävän pesuaineen kanssa hyvä olla niin ikään tarkkana. Santa Cruzilla oli artikkeli sivuillaan (jota ei enää näytä löytyvän), jossa kolmella eri pyörällä ajettiin reilun kauden ajan aktiivisesti. Yhtä pestiin joka ajokerran jälkeen, yhtä silloin tällöin ja viimeistä ei juuri lainkaan. Ensinnä mainitussa laakerit olivat nopeimmin vaihtokunnossa.

[biker]

Tuo yksittäinen kriteeri rajaa >95 % vaihtoehdoista. Toivottavasti mieleiset kiekot kuitrenkin löytyvät.

Unohdus aiemmasta listasta. Lisäyksenä vielä Nextie-vanteet, joilla on erinomainen hinta-laatusuhde. Uudet New wave- ja Supreme-mallit täyttävät monessa mielessä premium-kategorian tunnusmerkistön.


Laakerikoko on tosiaan merkittävä seikka. Esimerkiksi Classic ISO -malli käyttää navan rungossa 6805- ja 6804-laakereita, jotka ovat suurimmasta päästä, mitä navoissa on nähtävissä.


En hahmottanut, mitä tässä tarkoitetaan.

Jos sattumalta osaan kuitenkin lisätä asiasisältöä tähän, hyvä. Takanavat koostuvat kuudesta eri laakerista (kolme navan rungossa, yksi vapaakytkimen driver-osassa ja kaksi vapaaratasrungossa). Akselirakenne on ns. kelluva niin, että voimansiirron osat (driver-osa ja vapaakytkimet) ovat pyritty erottamaan navan rungosta ja sille kohdistuvasta kuormituksesta. Leveä laakerien sijoittelu on suunnitteluperiaatteena yleisesti hyvä asia ja laakerikestoa edistävä seikka.


Nimenomaan ratchet-renkaan irrotus on työvaihe, joka ei ole erityisen mieluinen ja pahimmillaan tekemätön paikka. Kunpa irtoaisikin joka kerta vain "voimalla". JJokainen tähän asti eteen tullut ratchet-rengas on edellyttänyt sellaista voiman käyttöä, että jännittää navan ja työkalujen puolesta. Pari yksilöä ovat olleet lisäksi tekemättömiä paikkoja. Ei tietenkään poissuljettua, että vika on ollut tekijässä. Olisi tosin mielenkiintoista kokeilla vaikutusta irrotukseen myöhemmin, jos osan irrottaisi heti uudesta navasta tuoreeltaan ja kierteet voitelisi esim. kuparitahnalla tai Park Tool ASC-1:llä.

Lisäksi akselirakenne on DT-navoissa sellainen, että laakerien paikalleen asennus edellyttää over-axle-tyylistä laakerityökaluja. Kun ne ovat olemassa oikeassa koossa, ei ongelmaa, mutta ilman laakereita ei kannata yrittää asentaa paikalleen.

Onyx-navoissa vetopuolen laakerin irrotuksen jälkeen huoltotoimet ovat hyvinkin simppelit. Omissa kirjoissa laakerin irrotuksen tarve on varsin kohtuullinen kompromissi siitä, että se saadaan sijoitettua mahdollisimman kauas navan keskilinjasta. Lisäksi huomautettakoon, että laakeripesät ovat tähänastisten kokemusten mukaan mitoitettu Onyx-navoissa erinomaisesti niin, että irrotus ja asennus onnistuvat hyvin mukavasti, mutta ilman pelkoa, että laakeri lähtisi pyörimään pesässään.

Samalla mainintana, että takanapojen keskilaakerin vaihto ei onnistu kotikonstein, vaan edellyttää erikoistyökaluja. Vaihto edellyttää navan kuoren sisään prässätyn teräsholkin irrotusta, joka toimii vastepintana vapaakytkimelle. Hyvänä puolena on tosin, että vaihtotarvetta ko. laakerille ilmenee aniharvoin, lähinnä silloin jos napaan päästetty päästämään merkittävä määrää kosteutta ja/tai epäpuhtaustekijöitä sisään.

Viimeisenä samaan hengenvetoon mainittakoon myös Vesper Centerlock -mallisten etunapojen laakerivaihto, joka on tavallista monimutkaisempi menettelyltään. Levypuolen laakeri pitää irrottaa ja painaa paikalleen navan rungon läpi. Syynä on, että navat käyttävät 6804-laakereita, jotka mahdollistavat esim. 20 mm etuakselin käytön ja laakeri itsessään on ulkohalkaisijaltaan suurempi kuin navan rungon Centerlock-kiinnike, minkä vuoksi navan laakeri ei mahdu kulkemaan levyn puolelta sisään tai ulos.


KOM on kekseliäs tuote ja suunniteltu taidokkaasti. Kuitenkin juuri tuo erikoisjarrulevyn tarve voi olla tekijä, joka estää, että tuote ja ratkaisu yleensä ottaa kunnolla tuulta alleen.


Erittäin tärkeä pointti! Ei (voimakasta) suoraa vesisuihkua suoraan laakereihin – tai jousituskomponentteihin – ja käytettävän pesuaineen kanssa hyvä olla niin ikään tarkkana. Santa Cruzilla oli artikkeli sivuillaan (jota ei enää näytä löytyvän), jossa kolmella eri pyörällä ajettiin reilun kauden ajan aktiivisesti. Yhtä pestiin joka ajokerran jälkeen, yhtä silloin tällöin ja viimeistä ei juuri lainkaan. Ensinnä mainitussa laakerit olivat nopeimmin vaihtokunnossa.

En ole henk.koht tuollaista ratchet rinkulaa irroittanut mutta jos puhutaan samasta asiasta jollainen on kynsillä olevassa vaparissa navan rungossa niin järeä pulttipyssy on oikea väline irroittamiseen. Suora vääntö varsinkin jatkovarren kanssa rasittaa ihan turhaan kiekkoa ja pinnoja. Lisäksi kuparitahnassa on yleensä sitä kupari vain nimeksi ja muutenkaan ei yleisesti ole suositeltavaa käyttää kys.tahnaa alumiinia ja terästä sisältävää liitokseen vaikka tuskin siitä mitään ongelmaa tulee. Alkuperäinen käyttötarkoitus on lähinnä kuumissa paikoissa estää kiinnileikkaantumista.

[Jukka4130]

En ole henk.koht tuollaista ratchet rinkulaa irroittanut mutta jos puhutaan samasta asiasta jollainen on kynsillä olevassa vaparissa navan rungossa niin järeä pulttipyssy on oikea väline irroittamiseen. Suora vääntö varsinkin jatkovarren kanssa rasittaa ihan turhaan kiekkoa ja pinnoja. Lisäksi kuparitahnassa on yleensä sitä kupari vain nimeksi ja muutenkaan ei yleisesti ole suositeltavaa käyttää kys.tahnaa alumiinia ja terästä sisältävää liitokseen vaikka tuskin siitä mitään ongelmaa tulee. Alkuperäinen käyttötarkoitus on lähinnä kuumissa paikoissa estää kiinnileikkaantumista.

Olen miettinyt juurikin, että olisiko pulttipyssystä tässä toimessa apua. En ole kuitenkaan pystynyt perustelemaan hankintaa ainoastaan tätä toimenpidettä varten ja tuskin pystyn jatkossakaan.

[paaton]

Olen miettinyt juurikin, että olisiko pulttipyssystä tässä toimessa apua. En ole kuitenkaan pystynyt perustelemaan hankintaa ainoastaan tätä toimenpidettä varten ja tuskin pystyn jatkossakaan.

Tuskin pystyy kovin moni muukaan himamekaanikko. Tuohon ei nimittäin todellakaan riitä se pieni pulttipyssy, vaan tarvitaan oikeasti järeä kone. Se normaali 1/2" akkukone ei avaa jumissa olevaa ratchet ringiä.

[Sivustakatsoja]

Mä tein kuvan osoittamalla tavalla:

[Sivustakatsoja]

Renkaasta ja kiekosta taakse päin vetävä mekaanikko saa kehon painoa ja jalkalihaksia mukaan vääntöön. Punaruskea on putki sallien työkalun varren liukuvan sisällään.

[Jukka4130]

Tuskin pystyy kovin moni muukaan himamekaanikko. Tuohon ei nimittäin todellakaan riitä se pieni pulttipyssy, vaan tarvitaan oikeasti järeä kone. Se normaali 1/2" akkukone ei avaa jumissa olevaa ratchet ringiä.

Tällaista hieman uumoilin ja muistan hämärästi myös kuulleeni. Hyvä tietää.

Mä tein kuvan osoittamalla tavalla.

Hieno vapaakappalekuva!

[biker]

Tuskin pystyy kovin moni muukaan himamekaanikko. Tuohon ei nimittäin todellakaan riitä se pieni pulttipyssy, vaan tarvitaan oikeasti järeä kone. Se normaali 1/2" akkukone ei avaa jumissa olevaa ratchet ringiä.

Mikä on normaali 1/2" akkukone? Joku isoin Makita tai milkkari täydellä akulla avaa 100% varmasti. Tuossa ei tarvise iskurissa olla massaa niin paljoa niin luulen että lähtee tiheämminkin iskevällä.

Vai eroaako tuo Ratchet jotenkin siitä kynsimallista joita olen pari avannut ongelmitta omalla pyssyllä. Kiinni vedin mutulla niin tiukkaan kuin kehtasi. Onko sille annettu joku tietty momentti kiristykseen?

[Pushead]

Tuskin pystyy kovin moni muukaan himamekaanikko.

Ei taida tässä tapauksessa olla kyseessä himamekaanikko. Uskoisin että nimimerkistä löytyy vinkki.

[paaton]

Mikä on normaali 1/2" akkukone? Joku isoin Makita tai milkkari täydellä akulla avaa 100% varmasti. Tuossa ei tarvise iskurissa olla massaa niin paljoa niin luulen että lähtee tiheämminkin iskevällä.

Vai eroaako tuo Ratchet jotenkin siitä kynsimallista joita olen pari avannut ongelmitta omalla pyssyllä. Kiinni vedin mutulla niin tiukkaan kuin kehtasi. Onko sille annettu joku tietty momentti kiristykseen?

Joo isoimmat avaa kyllä, muttei tuollaista kyllä normaalilla pyörämekaanikolla kotona ole, eikä ole mitään tarvettakaan.
Nuo käsittääkseni kiristyvät ajossa. Tiukkuus ehkä samaa luokkaa kuin auton pyörän pulteissa, jotka ovat myöskin joskus aika tiukassa joskus. Eli sillä pienemmällä 1/2" koneella ei kyllä aukea.

Jostain syystä en ole itse koskaan edes ajatellut pulttipyssyn käyttöä tuohon. Ehkä olen säälinyt niitä hampaita.

[hubba]

Tuota lopulta eteentulevaa laakerinvaihtoa pelännyt itsekkin noiden kauhutarinoiden takia. Joku vinkkasi että hankalan ratchet ringin kanssa kannattaa mennä pyöräkorjaamon sijasta autokorjaamoon, heiltä löytyy tarpeeksi järeä pulttipyssy.

[biker]

Nykyään tosiaan noita koneita on joka lähtöön ja 1/2" löytyy ainakin 3 eri teho/koko luokkaa. Se isku on siinä juju joka sen osan irroittaa ja raaka vääntö varren kanssa rikkoo paljon helpommin paikkoja.

Nelikantti/octalink tms.. keskiöt ja just nämä rinkulat niin siinä taitaa olla käyttö fillareiden kanssa pyssylle, että sen puoleen jos ei esim.autojen kanssa puuhailee, renkaita vaihda tai isoja ruuveja puuhun väännä niin eipä kannata konetta hankkia.

[biker]

Tuota lopulta eteentulevaa laakerinvaihtoa pelännyt itsekkin noiden kauhutarinoiden takia. Joku vinkkasi että hankalan ratchet ringin kanssa kannattaa mennä pyöräkorjaamon sijasta autokorjaamoon, heiltä löytyy tarpeeksi järeä pulttipyssy.

Tuntuu jotenkin uskomattomalta jos nykyaikana jokaisella firmalla ole riittävän isoa pyssyä, olkoon vaikka ihan sen vuoksi mitä tuossa aikaisemmassa viestissä kerroin. Ei jätä kovin ammattimaista kuvaa kyllä. Ja akkukoneita on varmaan kaikilla niin ei se runko paljoa maksa.

Autokorjaamolle joutuu viemään oman työkalun mukana että sikäli siitä tulee lisää kuluja.

[paaton]

Tuntuu jotenkin uskomattomalta jos nykyaikana jokaisella firmalla ole riittävän isoa pyssyä, olkoon vaikka ihan sen vuoksi mitä tuossa aikaisemmassa viestissä kerroin. Ei jätä kovin ammattimaista kuvaa kyllä. Ja akkukoneita on varmaan kaikilla niin ei se runko paljoa maksa.

Autokorjaamolle joutuu viemään oman työkalun mukana että sikäli siitä tulee lisää kuluja.

Duunissa tosiaan kevyempi 1/2" kone jatkuvassa käytössä ja sitten on tuo isompi bochin kone, jolla kyllä vääntää varmaan pyöränpulteista kierteetkin rikki. Paljonkohan tuollainen sitten maksaisi? 500e akkuineen? Olisi kyllä varmasti fiksu ostos pyöräkorjaamoille.

Se isompi taitaa olla 1000nm kone ja olisiko ne pienet jotain 300nm. Sen pienen vanhan voisi kyllä haluta kotiinkin. Hiiliharjallinen kone, niin voi kääntää vaikka 5mm jarrulevyn pultit paikalleen. Ei oikein tajua miksei uudemmat hiiliharjattomat ole niin tarkkoja tehonannostelun kanssa. Tuo vanha dewalt.

[biker]

Akut ne on arvokkaimmat ja nykyään on käytännössä sama teho paljon sirommassa paketissa kuin oli ekoissa harjattomissa

500€ saa kyllä koneen, akun ja laturin. Ei siis pitäisi yritykselle olla mikään ongelma. Ja se että jos joutuu käännyttämään yhdenkin asiakkaan pois sen vuoksi ettei ole viitsinyt sijoittaa koneeseen on tod.näk paljon huonompi vaihtoehto.

Harjattomissa koneissa ei ole suoraa mekaanista yhteyttä koneen akseliin ja pyörintä muodostuu virran syöttämisestä kehällä oleviin magneetteihin joissa on rako. Luulen puoli mutulla että tuo rako aiheuttaa sen ettei nopeus ole lineaarinen pienellä "virrankiertonopeudella"
En ole itse huomannut tuosta ongelmaa mutta varmasti pitää paikkansa ja kone kohtaisia eroja löytyy.

[Aakoo]

Jos pulttipyssy pitää olla, niin eikö se voisi olla paineilmatoiminen? Fillarihommissa kompura on kuitenkin aika yleinen laitos, ja 1000nm pyssyn saa alle satasella.

[biker]

Paineilmalla oleva toimii toki yhtä hyvin, vaikka oman kokemuksen mukaan nuo ilmoitettu "tehot" ei tuossa hintaluokassa pidä paikkansa. Ja jos hakee maksimaalista tehoa niin letkun halkaisijalla on paljon väliä eikä semmoisella satasen kompuralla montaa sekuntia "napauta", kun pitää taas odottaa tankin täyttymistä.