Kysy metsästä.

[tikola]

Rakennusoikeuden puuttuminen aiheuttaa sen, että ei voi rakentaa. Ei edes vuonna 2025.
Jos tontilla ei ole rakennusoikeutta, ei sinne voi rakentaa edes "lupavapaata" rakennusta.

Lähetetty minun SM-A525F laitteesta Tapatalkilla

Totta näin sanotaan: "Ilman lupaa rakentaminen koskee muita kuin vakituiseen asumiskäyttöön tulevia rakennuksia. Muistettava on myös, että jatkossakin tontilla olevaa rakennusoikeuden määrää tulee noudattaa." eli tuon lauseen valossa jos rakennusoikeutta ei ole pitää rakennusluvattomankin rakennuksen noudattaa sitä. Pitääpä palata taas siihen isäni metsätilaan. Siellä on kylmä varastorakennus. Se on kooltaan (ja ajalta ennen lupavapautta), joten kaiken järjen mukaan sen pitää näkyä jotenkin kiinteistön tiedossa, eli sille on varmaan joku toimenpidelupa aikanaan hankittu, mutta olisiko siellä muka rakennusoikeutta olemassa. Mielenkiintoinen kysymys, mutta jotenkin järkeilen että tosiaan tuollainen varasto tms. on mahdollista saada, jos kyse todellekin on metsätilasta eikä jostain epämääräisen muotoisesta pienestä alueesta.

[M A]

Kysytään fillarifoorumilta kun täällä kerran tällainenkin aihe on. Onko kellään tietoa (ei mutua) siitä, minkälaisia rakennelmia metsätilalle saa rakentaa/tuoda? Kyseessä on siis kaavan mukaan maa- ja metsätaloustontti, jolla ei ole rakennusoikeutta. Laavun saanee tehdä? Vai saako sitäkään? Entä eräkämpän? Entä viedä jonkin pienen pyörien päällä olevan mökin? Asuntovaunun? Onko tässä kuntakohtaisia eroja? Kaavassa ei tuohon otettu erikseen kantaa.

Ensin pitää määritellä rakennus: Uuden rakentamislain mukaan

Tässä laissa tarkoitetaan:-- -- rakennuksella erillistä, kiinteää, paikallaan pysytettäväksi tarkoitettua, omalla sisäänkäynnillä varustettua kohdetta, joka sisältää katettua ja seinien erottamaa tilaa;

Laavu ei varmastikkaan tarvitse rakentamislupaa, ellei sitten puhuta jostain Puumalan Norppapolun laavusta jolloin saattaisi tulla kyseeseen.

Ensi vuodesta alkaen ei enää kevyitä lupia ole, eli se on joko lupa tai ei lupaa. Ei näihin voi oikeaa vastausta antaa kuin ko. kunnan viranomainen, mutta eräkämppä lienee väistämättä rakennus ja rakentaminen ilman rakennusoikeutta vaatinee vähintään poikkeusluvan hakemista 29 neliön tupa kantovedellä ei itsessään vaadi tuon uuden lain mukaan mitään lupia, kunhan on rakennusoikeutta ja sopii ympäristöönsä.

[tikola]

....29 neliön tupa kantovedellä ei itsessään vaadi tuon uuden lain mukaan mitään lupia, kunhan on rakennusoikeutta ja sopii ympäristöönsä.

Tuo rakennusoikeus sakkasi minulta, eli vanha oma käsitys oli, että rakennusoikeus olisi vain asemakaava-alueen juttuja ja kaikilla metsäpalstoilla sitä pikkuisen olisi, mutta ei sitä tosiaankaan ole.

Toinen vastikään oppimani asia on se, että jos metsässä rajasta tulee epäselvyyttä, niin maastossa olevat rajamerkit ovat totuus. Olen isäni metsäpalstalla etsinyt rajapyykkejä ja siinä opin ihmeellisyyden, että Maanmittauslaitoksen karttapalvelun käsitys rajoista voi mökkipalstallakin olla kymmeniä metrejä pielessä saati sitten korvessa olevalla metsätilalla.

[SvaR]

Tuo rakennusoikeus sakkasi minulta, eli vanha oma käsitys oli, että rakennusoikeus olisi vain asemakaava-alueen juttuja ja kaikilla metsäpalstoilla sitä pikkuisen olisi, mutta ei sitä tosiaankaan ole.

Toinen vastikään oppimani asia on se, että jos metsässä rajasta tulee epäselvyyttä, niin maastossa olevat rajamerkit ovat totuus. Olen isäni metsäpalstalla etsinyt rajapyykkejä ja siinä opin ihmeellisyyden, että Maanmittauslaitoksen karttapalvelun käsitys rajoista voi mökkipalstallakin olla kymmeniä metrejä pielessä saati sitten korvessa olevalla metsätilalla.

Juuri niin, että pyykit määrittävät rajan, eikä mitä kartta näyttää. Tästä olen saanut vääntää jokusen kerran tuolla metsissä. 20 metriä on normaalia mitä ne voi olla pielessä.
Nykyään pyykkien tarkkuuden näkee onneksi jokainen tuolta karttapaikasta, jos arvio pyykin sijainnin tarkkuudesta on siellä 4 metriä niin silloin se voi heittää helposti kymmeniä metrejä.

[tikola]

Mutta sitten siihen kuuluu se fakta, että kaikki maan pyykit eivät ole ylipäänsä löydettävissä. Eli yhden maanmittauslaitoksen projektin lopputulema oli, että Suomen kiinteistöjen rajapyykeistä noin viidesosa on kadonnut. Eli pyykki määrää, mutta aina pyykki ei löydy ja silloin tarvitaan rajankäynti - tai sitten karttapalveluiden avulla etsiskellään sitä pyykkiä lisää. Eli on karttapalvelun viivoilla oma merkittävä merkityksensä.

[SvaR]

Mitä nyt itse joutunut etsimään niin aika hyvin ne on loppujen lopuksi löytynyt, haastavia kyllä ollut joukossa paljon juurikin sijainnin epämääräisyyden takia.
Maastoa lukemalla pystyy aika pitkälti monesti päättelemään mistä etsiä.
Joskus kadonneen pyykin uuden paikan määritys meni niin, että ensin muistin perusteella, mutta jos kukaan ei muistanut niin sitten koordinaattien perusteella.
Tästä jo aikaa niin en tiedä onko muuttunut.


Tätä joutui kotvasen aikoinaan etsimään.


Edit.
Moni tekee sen virheen noiden rajojen kanssa, että kuvittelevat vaikka kännykällä ja jollain koiratutka sovelluksella määrittelevänsä sen rajan just eikä melkein kohdilleen. Siinä saa joskus selittää tosissaan, että tässä on nyt pari pientä muuttujaa matkassa.

[usko juntunen]

Tässä kesän kuluessa seuraillut maastopyöräily & melontaretkillä lähimetsiin runsain mitoin ilmestyneitä avohakkuita. Ei siinä sinänsä mitään koska kyse talousmetsistä, mutta jo heti ensimmäisten myrskypuuskien jälkeen aukkojen pinta-ala on lähes tuplaantunut. Sama ilmiö vesistöjen rannoille jätettyjen ns suojavyhykkeiden kohdalla. Oheisissa kuvissa näkyy tuorein tapaus Haajaisten järvellä (Sonkajärvi, Jyrkkä)
Siellä ne on lähes kaikki suojavyhykkeen puut luokonaan rantavedessä vajaan kuukauden kuluttua hakkuista. Sitä vaan, että mitäpä se hyvejää jättää noita puita pystyyn rannoille kun kuitenkin ne kaatuu ja maatuu. No tuleepahan lahopuuta pieneliöiden sapuskaksi.

[samooja]

Huoltorakennuksen voi rakentaa ilman lupia.

[OJ]

Huoltorakennuksen voi rakentaa ilman lupia.

Rakentaa semmoisen ihmisenhuoltorakennuksen missä on lavetti, kamiina yms.

[PMoi]

Sitä vaan, että mitäpä se hyvejää jättää noita puita pystyyn rannoille kun kuitenkin ne kaatuu ja maatuu. No tuleepahan lahopuuta pieneliöiden sapuskaksi.

Mielestäni tuossa on se etu ettei metsäkoneella ajella vesistön reunaan asti ajouria ja sitä kautta valumat vesistöön jää vähäisemmäksi.

[usko juntunen]

Mielestäni tuossa on se etu ettei metsäkoneella ajella vesistön reunaan asti ajouria ja sitä kautta valumat vesistöön jää vähäisemmäksi.

Aivan totta. Ajourat ovatkin aikamoisia "puroja" Tuotapa en tullut ajatelleeksi.

[m-52]

Noita rantaan asti ulottuvia avohakkuita usein kauhistellaan (toki ihan syystä), mutta rantarakentaminen kesämökkeineen jostain syystä ei aiheuta kovinkaan paljon vastaavaa. Yli 500000 mökkiä, joista iso osa oletettavasti veden äärellä ja lisäksi omakotitalot. Melkoisen paljon on rantoja noilla pilattu.

[M A]

Eikös sen suojavyöhykkeen pitäisi olla luokkaa 30-50m että siitä olisi oikeasti hyötyä? Rikotusta maanpinnasta kulkeutuu muutenkin enemmän humusta vesistöihin. Mitään mistään tiedä mutta jotain tällaista lueskelin lehdistöstä alkusyksystä

[OKS]

Eikös sen suojavyöhykkeen pitäisi olla luokkaa 30-50m että siitä olisi oikeasti hyötyä?

50m mainitaan tässäkin jutussa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3...6-2cb2fea58d84

HS: Raakkutuhohakkuista vastannut henkilö ulos Stora Ensolta

[veke]

Ennallistamista?
Kyyllä. Vaan meinasin hiven enemmän, eli ei mihkään 1950-luvulle, vaan kaskenpolttoaikaan ennallistaen

Ennallistin..

[veke]

Täähä on ihan se sama, josta meitä syytetään.
Eli te, kovasti metsien "suojeluja" haluatte: ostakaa metsämaata ja suojelkaa 'haluamallanne' tavalla.
Jos ei ole fyrkkaa; menkää pankkiin, siirtäkää pankin tililtä omalle tilille - ja ostakaa metsämaata.
Se on niin helppoa ( komunismi eli muiden elättinä on niin out ??)

[Arosusi]

Ihmisten saapuessa esim Suomeen he ovat ottaneet maan omaan käyttöönsä. Eli varastaneet tai voidaan sanoa sosialisoineet maat. Tästä syystä maa pitää palauttaa takaisin yhteiseen omistukseen eli purkaa aikaisempi sosialisointi. Koska metsien hiilinielu on erittäin tärkeä osa ihmiskunnan selviytymistä tulevaisuuden haasteista tämä prosessi on parasta aloittaa metsämaasta.

[MV]

Iso osa metsien omistuksesta on lähtöisin isojaosta joka on sellaista parempaa ruotsalaista kommunismia. Se oli helvetin huono idea aikoinaan ja jälkikäteen ajatellen vielä huonompi.

[Santtu75]

Ihmisten saapuessa esim Suomeen he ovat ottaneet maan omaan käyttöönsä. Eli varastaneet tai voidaan sanoa sosialisoineet maat. Tästä syystä maa pitää palauttaa takaisin yhteiseen omistukseen eli purkaa aikaisempi sosialisointi. Koska metsien hiilinielu on erittäin tärkeä osa ihmiskunnan selviytymistä tulevaisuuden haasteista tämä prosessi on parasta aloittaa metsämaasta.

Mitenköhän voisin päätellä että et varmastikkaan omista metsää...
Miksi jättää sitten sosialisointi vain metsäomaisuuteen, kyllä varmastikkin keksitään jotain mitä sinultakin voitaisiin sosialisoitda...
T. Metsänomistaja.

[YocceT]

Iso osa metsien omistuksesta on lähtöisin isojaosta joka on sellaista parempaa ruotsalaista kommunismia. Se oli helvetin huono idea aikoinaan ja jälkikäteen ajatellen vielä huonompi.

Yhteismaan ongelma (eli omistajattoman resurssin ongelma) on tunnistettu ja laajasti tutkittu dilemma. Vapaasti saatavilla olevan yhteisen resurssin yhteiskäyttö johtaa sen ylikulutukseen. Kun isojaossa jaettiin yhteiskäyttöiset maat yksityisiksi tiloiksi, sillä juurikin tuettiin yksityistä omistusta ja vähennettiin yhteisten maiden määrää. Siinä mielessä mainitsemasi ruotsalainen kommunismi onkin oikeastaan kapitalismia. (No itseasiassa isojaon taustalla oli valtion kasvava verotulojen tarve ja tarve lisätä viljelypinta-alaa kun Ruotsi oli juuri menettänyt alueita Baltiassa.)

Garret Hardin kuvasi vuoden 1968 esseessään yhteismaan problematiikkaa esimerkillä jossa karjanomistajat voivat laiduntaa omaa karjaansa kylän yhteisellä laitumella. Karjan omistaja sai kaiken hyödyn, mutta kustannukset (laitumen kuluminen, maaperän huononeminen jne) jaettiin kaikkien kyläläisten kesken.

[OKS]

Eli te, kovasti metsien "suojeluja" haluatte: ostakaa metsämaata ja suojelkaa 'haluamallanne' tavalla.
Jos ei ole fyrkkaa; menkää pankkiin, siirtäkää pankin tililtä omalle tilille - ja ostakaa metsämaata.

Luonnonperintösäätiön kautta olen ihan omilla rahoillani "ostanut" metsää pysyvään suojeluun jo vuosien ajan.
https://luonnonperintosaatio.fi/

[MV]

Garret Hardin kuvasi vuoden 1968 esseessään yhteismaan problematiikkaa esimerkillä jossa karjanomistajat voivat laiduntaa omaa karjaansa kylän yhteisellä laitumella. Karjan omistaja sai kaiken hyödyn, mutta kustannukset (laitumen kuluminen, maaperän huononeminen jne) jaettiin kaikkien kyläläisten kesken.

Yksityisomaisuus ei ole ainoa tapa vähentää ylilaidunnusta, eikä kovin usein edes paras. Ylilaiduntamista on helpompi hallita esim lisensseillä tai päästökaupan tapaisella menettelyllä. Isojakoa aloitettaessa mitään ylilaidunnusongelmaa ei edes ollut kuin paikallisesti. Samaan aikaan luomalla rajoja haitattiin luonnollisia laidunnuskiertoja joten vaikka yksittäiselle maanomistajalle syntyi insentiivi ylläpitää omaa sarkaansa, kokonaisuus muuttui vähemmän tehokkaaksi.

Mutta pahinta isojaossa oli se, että jaettiin maata joka ei ollut kruunun (eikä myöhemmin valtion).

[veke]

Siis:
Monellako teillä on omaa metsää?

[m-52]

Omistan metsää, puupeltoa en.

[veke]

Puupelto semmonen vihervassarien pupeltama mantra....
Tuohonkin valokuvan aukkoon tulee ihan oikeeta sekametsää.

[veke]

Ihmisten saapuessa esim Suomeen he ovat ottaneet maan omaan käyttöönsä. Eli varastaneet tai voidaan sanoa sosialisoineet maat. Tästä syystä maa pitää palauttaa takaisin yhteiseen omistukseen eli purkaa aikaisempi sosialisointi. Koska metsien hiilinielu on erittäin tärkeä osa ihmiskunnan selviytymistä tulevaisuuden haasteista tämä prosessi on parasta aloittaa metsämaasta.

Jos aloitettaisiin Helsingin ennallistamisesta.

[m-52]

^^Näyttää olevan tietämyksesi kovin vajavaista.

[Hower]

Jos aloitettaisiin Helsingin ennallistamisesta.

Kuinka sekaisin siellä maakunnissa ollaan?
Mitä järkeä olisi alkaa ennallistaa kaikkein rakennetuinta osaa Suomesta?
Jos jossain ennallistetaan niin miksi Helsinki kun vähemmällä vaivalla se muualla onnistuu?
Kerro nyt suuressa viisaudessasi.

[tikola]

No tämähän on mennyt pelkäksi kinaamiseksi, mutta on tuossa Helsinki provokaatiossa ihan validi pihvi. Mikä on niin vanha asia, ettei ennallistamisesta voi puhua vaan pitää katsoa, että se on jo asioiden pysyvä tila. Tässä hyvä esimerkki aiheesta - pitäisikö 150 vuotta vanha vedenlasku peruuttaa vai ei:

https://www.youtube.com/watch?v=0Y8TFG8F4i4

Ja varmaan maailmalta löytyy vielä vanhempiakin ihmisen töitä, jotka voisi jollain tavalla peruuttaa tekemättömäksi. Itselläkin on omilla mailla ihan konkreettinen esimerkki 80 luvulla tehdystä pienestä suo-ojituksesta, jota nyt aina ohi kulkiessa pohdin pitäisikö se peruuttaa tukkimalla se oja. Toisaalta ihan hyvä se nyt on ja kasvaa hyvin puuta. Lisää suo-ojia en toki aio tehdä vaan nykyiset suot saavat pysyä suona, mutta omalla kohdallakin tuo on ihan konkreettinen pohdiskelu. Joskin se helpoin tie itselle on, että antaa asioiden olla niinkuin ne ovat eikä tee yhtään mitään. Vuodet sitten tukkivat ojan jos ovat tukkiakseen.

[MV]

Sitä vanhoja ilmakuvia tarjoavasta palvelusta voi käydä katsomassa, Helsingissä on ihan kohtalaisesti metsää paikoilla joissa joskus on ollut asutusta. Eikä tästä pitkä aika ole kun tällaista metsää uuden tieltä kaadettaessa löytyi asfalttitietä.

Helsingin ennallistaja voi rauhassa ostaa kiinteistöjä ja ennallistaa omalla rahallaan. Aivan kun itse olen ennallistuttanut omalla rahallani, suota. Voi tosin olla että hehtaarihinnat on eri suuruusluokassa.