Aktiivijäsen
Täällä tämä nyt on kuitenkin vain tämä yksi keskustelu, jonka voi helposti jättää avaamatta. Toki ihan asiallista pohtia keskustelun mielekkyyttä, että jos itse onnettomuudesta ei ole mitään faktaa ja väittely syntyy pelkästään siihen tuoduista erilaisista (jo entuudestaan tutuista) ennakkoasenteista.
Veteraani
Viittaatko tutkimukseen missä auton kuljettaja oli syyton kuolemaanjohtaneessa tormäyksessä aina tai lähes aina jos tormäykselle ei ollut muita silminnäkijoitä ja sitten se autoilijan syyllisyys lisääntyi sitä mukaa kun silminnäkijoitä ja todistusaineistoa oli enemmän? Mulla on toi muistaakseni vanhalla kotikoneella kirjanmerkeissä, pitää kaivella.Alkujaan tämän lähetti Oatmeal Stout
Parasta olisi kai olla joku 360 kamera kypärässä tallentamassa mitä tapahtuu. Ainakaan mikään kännykänräplääjä ei voisi vierittää syytä niin helposti minun niskaani jos niittaa mut hengiltä tonne tien penkalle. Moottoripyoräilijoillä näitä kameroita näkee nykyään aika paljon.
6.7 WTF/kg
Aktiivijäsen
@Bndit:
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Semmoisia asioita, joista jotakuta ei kiinnosta pätkääkään lukea saati sitten kirjoittaa, koska ei näe semmoisessa mitään järkeä, on varmasti useita muitakin.
Jotkut taas voivat nähdä sen mitä kutsut spekuloinniksi hyvinkin mielekkäänä jopa jokseenkin olemattomilla tiedoilla.Jotkut taas näkevät onnettomuusuutisissa tavan muistuttaa itseään tai muita pyöräilyyn liittyvistä vaaratekijöistä ja kenties jopa pitävät mahdollisina että niistä käydyistä keskusteluista voisi olla jotain hyötyä, Jos ei itselle (joka jo ennestään tietää ja osaa kaiken), niin muille.
Ja jotkut ehkä kokevat että onnettomuudessa menehtynyt - olipa hän millainen pyöräilijä tahansa - on kuitenkin kanssapyöräilijä ja siksikin heistä tuntuu mielekkäältä postata uutinen tai kommentoida sitä, koska muu olisi ikään kuin menehtyneen olemassaolon kieltämistä (tai jotain muuta pseudofilosofista höpinää).
@Santtu75:
Nostan hattua sille että tunnistat omatkin ennakkoasenteesi. Mutta eikö juuri silloin olisi tärkeä myös pyrkiä pois siitä eli kun on esimerkiksi lukenut jonkun hyvin pyöräilymyönteisen henkilön kommentin ja löytänyt siitä jälleen kerran jotain autoiluvastaista tai autoilijakielteistä, pitäisi pystyä pysähtymään ja sanomaan itselleen että hetkinen, luinko nyt oikein?
(Ei sillä että ihan aina siihen itsekään pystyisin.)
Banned
Väitätkö ihan tosissasi, että et viestissäsi kyseenalaistanut tuomioiden oikeellisuutta ja sitä, että kyllä moisia tuomioita on, mutta onko tapahtumia.
Aktiivijäsen
Mä luin tuon raportin läpi ja on kyllä sanottava, että aika paljon kanttia vaatii, että pystyy tuon raportin itsevarmuudella ilmaisemaan, kuka on aiheuttanut minkäkin onnettomuuden (aiheuttaja).
Ensinnäkin, raportissa mainitaan, että siinä ei oteta kantaa syyllisyyskysymyksiin. Kuitenkin aiheuttajan määrittäminen on suora kannanotto syyllisyykysymykseen. Toisekseen lautakuntien on vähän pakko arvioida onnettomuuksia sääntörikkomusten kautta, koska jos kukaan ei riko liikennesääntöä, ei onnettomuuttakaan pääse tapahtumaan (oikeuskirjallisuudessa ja lainsäädännössä puhutaan tapaturmastam jos tapahtuma on sellainen, ettei sitä olisi kukaan pystynyt toiminnallaan estämään). Aiheuttajaa ei voida arvioida pelkästään fyysisten seikkojen perusteella.
Olisikin siten ollut kiva, jos tutkimusmetodeja tai aineistonhankintaa olisi avattu kunnolla jossain OTI:n sivuilla, mutta mun löytämät tietopläjäykset oli niin hähmäisiä, ettei niistä voinut vetää juuri muuta johtopäätöstä, kuin että onnettomuuspaikalla toikkaroi tutkija vakiotietolomakkeen kanssa. Tämä on nyt toki tahallinen kärjistys, mutta jos OTI haluaisi olla uskottavampi toimija, pitäisi jostain löytyä kunnolliset määritelmät sille, miten lautakunnat johtopäätöksiä vetävät. Anonymisoidut julkiset yksittäiset onnettomuustutkintaraportit olisivat tässä varsin hyödyllisiä. Tapauksista annettavat tuomiot ovat kuitenkin julkisia, jollei niitä tai niiden osia erikseen määrätä salattaviksi.
Kiinnitin huomiota myös siihen, että raportissa oli joko aikamoisia puutteita liikennesääntöjen osaamisessa tai liikennesääntöjen tulkintoja oli yksinkertaistettu rankalla kädellä luettavuuden parantamiseksi. Vaikea sanoa kumpi on paskempi vaihtoehto, mutta molemmat ovat vastuuttomia.
A) Raportissa mainitaan, että suojatiellä ajaminen on ollut sallittua vasta 2020 eteenpäin uuden lain voimaantulon jälkeen. Asia ei kuitenkaan ole ollut alkuunkaan näin yksinkertainen ja esim. Liikenne- ja viestintäministeriä on yhdessä julkaisussaan todennut, että tilanne on epäselvä (kaivelen siihen linkin, jos joku kaipailee, mutta se oli eri laitteella auki, niin ei ole just nyt käsillä)
B) Raportin tilastossa on mainittu keskellä ajorataa ajaminen sääntörikkomukseksi. Kuitenkin tekstiosassa on tarkennettu, että usein pyöräilijä on siirtynyt ajamaan keskellä ajokaistaa. On mainittava, että keskellä ajokaistaa ajaminenhan ei ole lähtökohtaisesti kiellettyä, vaan ajokaistalla ryhmittyminen on tilannesidonnaista.
Kiinnostaisi myös tietää, onko tuolla raportissa kuinka monta sellaista tapausta, mistä tuossa aiemmin oli puhetta, eli silminnäkijöitä on todellisuudessa vain yksi. Lautakunnat voivat ko. kaltaisissa tilanteissa arvioida aiheuttajan vain, jos niillä on käytössään riittävästi materiaalia objektiivisen tilannekuvan muodostamiseen. Eli käytännössä videokuvaa, useampia silminnäkijähavaintoja jne.. Jos aiheuttaja on arvioitu yhden tahon kertomuksen perusteella niin, no eipä tuolla raportilla silloin ole juurikaan uskottavuutta aiheuttajan arvioinnin suhteen.
Toki näitä olisi paljon helpompi pohtia, jos onnettomuustutkinnasta olisi riittävästi tietoa tarjolla. Mutta aika suppeasti vaikuttaisi olevan.
Aktiivijäsen
Siis, väitän kyllä...? Jos mä olisin kyseenalaistanut tuomioiden oikeellisuutta, niin olisin varmaan muotoillut asian jotakuinkin näin:
"Nuo asiassa annetut tuomiot on vääriä ja tuomarit ovat päätyneet vääriin johtopäätöksiin ja siitä seuranneeseen väärään laintulkintaan."
Mutta mä en mutoillut asiaa noin.
Tuomioistuimissa joudutaan aina arvioimaan asiat sekä juridisen totuuden että objektiivisen totuuden kautta. Nämä eivät aina kohtaa erinäisistä syistä johtuen, mutta esim. rikostapauksissa usein sen takia, että objektiivista totuutta ei saada selville riittävällä tarkkuudella. Näyttöä ei välttämättä ole tarpeeksi, jos on vain yksi silminnäkijä. Selvittämättömiä seikkoja ei saa käyttää syytetyn vahingoksi ja kuten tuolla aiemmin mainitsin, myöskään itsekriminointisuojaa ei saa käyttää syytetyn vahingoksi. Tuomioistuin ei siis saa automaattisesti olettaa, että kaikki mitä syytetty asiasta kertoo on valetta vain siksi, että syytetty saa todistaessaan valehdella.
Jos riittävän monta seikkaa jää selvittämättä, jää tapahtumista ja siten myös syytetyn syyllisyydestä varteenotettava epäilys, jolloin rikoksesta ei saa tuomita.
Eli vaikka tuomiossa lukee jotain, se ei tarkoita, että se on automaattisesti todellinen tapahtumankulku. Se tarkoittaa, että se on tapahtumankulku, johon tuomioistuin on voinut päätyä asiassa esitetyn näytön perusteella.
Vakiovieras
Minusta vaikuttaa siltä, että Copilot yrittää nyt lukea riveiltä ja rivien väleistä jotain sellaista, mitä siellä ei ole.
Banned
No siis tuossa alkuperäinen väittämä oli että näitä on sattunut niin sinä kyseenalaistit koko tapahtuman mahdollisuuden tuolla, että onhan näitä tuomioita kyllä, mutta blaa blaa blaa kuten ei olisi oikeasti mahdollista, että niin olisi sattunut.
Aktiivijäsen
^ Voi hertsileijaa!
Aktiivijäsen
Tuo OTI:n raporttihan on vain koonti yksittäisistä kuolemaanjohtaneiden liikenneonnettomuuksien tutkintojen tuloksista.
KAIKISTA suomessa tietoon tulleista kuolemaanjohtaneista liikenneonnettomuuksista suoritetaan tutkinta Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien taholta ja näiden tutkintojen tehtävänä on selvittää onnettomuuteen johtaneet tekijät ja tehdä tarvittavat esitykset liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Lautakuntahan on oma erillinen instanssi joka tekee loppupäätelmät onnettomuuteen johtaneista asioista ja tapahtumakulusta itsenäisesti eikä se ole esimerkiksi riippuvainen mahdollisista oikeuden päätöksistä yms. (oikeudellahan on tiukemmat raamit millä joku henkilö voidaan esimerkiksi tuomitä syylliseksi johonkin yms.).
Nämä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkinnot ovat osittain määrämuotoisia joista näinollen sitten pystytään kokoamaan laajempaa tilastomateriaalia yms. joka sitten on tuon OTI:n tehtävä.
Näistä liikenneonnettomuuksien tutkinnoista ja tutkintalautakunnista löytyy lisätietoa tuosta:
https://www.lvk.fi/onnettomuustietoi...sien-tutkinta/
Nyt sitten tullaan siihen asiaan jos noita OTI:n tilastotietoja alkaa kritisoimaan, eikä "hyväksy" heidän esittämiä lukujaan, niin sitten ollaan siinä tilanteessa että yhtään mitään parempia ja paremmin jäsenneltyjä tilastotietoja Suomessa tapahtuneista kuolemaanjohtaneista liikenneonnettomuuksista ei ole olemassakaan ja keskustelu pysyy sitten täysin "mutu" pohjaisena.
Itse kuitenkin näen että nuo OTI:n tilastot ovat se paras faktapohja keskustelun perusteeksi, tukevat ne "omaa katsantokantaa" tai eivät.
Vakiovieras
Ainakin tuossa @Sanntu75 tiivistelmässä oli prosentit väärin.
Moottoriajoneuvon ja pyöräilijän välisissä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on autoilija syyllinen 36 tapaukseen ja törmäyksiä on yhteensä 65, tulee prosenttiosuudeksi 100% x 36/65=55,4 %.
Tällöin suhdeluku muuttuu 55,4 % / 44,6 %.
Virhe tuuli siinä, että Santtu75 tuli verranneeksi kaikkia pyöräilijän yhteentörmäysonnettomuuksia, eikä vain moottoriajoneuvon kanssa tapahtuvia.
Tällöin joukkoon solahti 1 törmäys jalankulkijan kanssa ja 2 pyöräilijöiden välistä yhteentörmäystä, mutta silloin ei voi väittää, että olisi verrattu moottoriajoneuvojen ja pyörien välisiä.
Aktiivijäsen
Pitäiskö mun kirjoittaa sulle jatkossa selkokielellä?
Banned
Tyypilliseen tapaasi siirryit asiasta henkilöön, mutta kirjoita minun puolesta jatkossa ihan miten haluat.
Aktiivijäsen
Nosiis jos sä et ymmärrä kirjoitettua tekstiä ja väkisin väärinymmärrät loput, niin alkaahan tässä vähän työkalut loppua kesken.
Jäsen
Annetaan tähän keskusteluun nyt muutama työkalu lisää, josko se johtaisi johonkin.
Tilastoja tulkitessa tulee tehtyä helposti se virhe, että asioita laskee ja niistä päättelee todennäköisyyksiä naiiveina suhdelukuina. Asian ongelma ilmenee noissa Carpason kommenteissa, mutta ehkä asiaa on hyvä hiukan formalisoida niin se selkenee.
Naiivi tulkinta on siis se, että jos tapahtuu onnettomuus kahden osapuolen välillä (tässä tapauksessa pyöräilijä ja autoilija), lopputulosta tulkatessa se jaetaan vain kahteen oletukseen: pyöräilijä oli syyllinen tai autoilija oli syyllinen. Sen jälkeen jaetaan näiden tapahtumien lukumäärät tilastoista keskenään ja saadaan jokin suhdeluku, josta asia tulkitaan.
Näin ei todellisuudessa ole vaan vaihtoehtoja on neljä, joilla jokaisella on jokin todennäköisyys ja sitä kautta esiintymistiheys:
- pyöräilijä tulkittiin syylliseksi ja oli tosiasiassa syyllinen
- autoilija tulkittiin syylliseksi ja oli tosiasiassa syyllinen
- pyöräilijä tulkittiin syylliseksi, mutta tosiasiassa autoilija oli syyllinen
- autoilija tulkittiin syylliseksi, mutta tosiasiassa pyöräilijä oli syyllinen
Lisäksi on tietysti vaihtoehto, että molemmissa osapuolissa on vikaa.
Tuo formalisointi on siitä hyödyllinen, että asiaa voi sen jälkeen ihan oikeasti laskea tilastoista suuremmalla varmuudella. Matematiikkaa lukeneet tuntevat metodin Bayesin teoreemana. Se pyrkii huomioimaan laskennassa aiemman tiedon vastaavista tapahtumista ja korjaa tulkkaamisvirhettä sitä kautta. Jos siis vuonna 2024 tapahtuu 20 onnettomuutta, joista kymmenessä pyöräilijä tilaston mukaan oli syyllinen ja kymmenessä autoilija, mutta tilasto vuosilta 2010-2023 sanoo, että sillä aikavälillä 25% onnettomuuksissa kyseessä oli pyöräilijän vika, silloin vuoden 2024 tilastossa on todennäköisesti tulkintaepäselvyyksiä. Bayesin teoreemalla voi laskea miten todennäköisesti näin on ja miten se vaikuttaa lopulliseen tulkintaan.
Ei tuo tapa mikään pomminvarma ole, koska tuossakin esimerkissä aiemman kymmenen vuoden tilastossa voi olla virhettä, mikä silloin vaikuttaa lopputulemaan. Mutta se on silti parempi kuin naiivi suhdeluku. Ja kun asioita voi pukea luvuiksi, se poistaa mahdollisia mutulla tehtyjä asenteellisia tulkintoja puoleen tai toiseen.
Kun tuosta tulkinnasta on päässyt vähän eteenpäin, sen jälkeen vastaan tulee vielä kysymys: mitä sitten? Miksi tietty tulkinta otetaan ja mikä on sen vaikutus?
Jos joku osapuoli todetaan syylliseksi, tarkoitus on yleensä silloin langettaa jokin rangaistus. Rangaistuksella pitää olla jokin tarkoitus ja jokin vaikuttavuus. Joten mikä rangaistuksen päämäärää tässä tapauksessa voi olla?
Yksi tapa tulkita asiaa on, että yhteiskunnan tulisi turvata tasapuolisesti sen jäsenten henki ja terveys. Mikäli oletetaan, että kansalaiset ovat tasavertaisia, turvaamisen pitäisi tapahtua riippumatta näiden valinnoista mm liikkumistavan suhteen.
Jos autoilija törmää pyöräilijään, pyöräilijä todennäköisesti loukkaantuu tai kuolee. Jos pyöräilijä törmää autoilijaan, on epätodennäköistä että autoilija loukkaantuu tai kuolee. Jotta terveyden turvaamistavoite saadaan silloin tasapuolistettua kaikkien kansalaisten kesken, on yhteiskunnan tuon tavoitteen kannalta edullista mieluummin rankaista autoilijaa silloin, jos tulkinta on epävarma. Jos rangaistus tai sen pelko muuttaa jotain käytöstä, tuo tulkinta silloin keskimäärin pitää suuremman osan kansalaisista terveinä ja hengissä. Tämän tavoitteen voi sitten syöttää tuohon ylläolevaan formalisointiin ja laskea lisää todennäköisyyksiä ja sen kautta kuinka moni kansalainen keskimäärin pysyy terveenä.
Toisinaan täydestä tasapuolisuudesta on hyödyllistä poiketa. Silloin vastaan tulee mm arvot, jotka liittyvät ikärakenteeseen. On kokonaisuuden kannalta edullisempaa suojata nuoria kansalaisia kuin vanhoja, koska nuorilla on pidempi aika hyödyttää muuta yhteiskuntaa - heillä on oletettavasti enemmän vuosia edessä veronmaksajina. Sen näkee myös yleisissä asenteissa: jos lapsi jää auton alle, siitä tulee isompi poru kuin jos keski-iän ylittänyt kolaroi. Ja jos lasketaan liikennevälineiden käyttöä tilastoista, ajokortittomalla lapsella on huomattavasti todennäköisemmin kulkuvälineenä polkupyörä kuin auto (duh!). Aikuisella taas asia on päinvastoin. Joten jos lapsen henkeä tulisi suojata voimakkaammin kuin aikuisen, silloin on yhteiskuntaa hyödyttää kokonaisuutena jälleen vääntää syyllisyysolettamaa autoilijaa kohtaan.
Lisäksi pitäisi vielä arvioida vaikuttavuutta, jossa haasteena on autoilun asema eräänlaisena hyväksyttynä mukavuushyödykkeenä. Se vaikuttaa asenteisiin ja edelleen käytösmuutokseen. Useissa maissa on esim todettu, että autoilun haitat yleisesti halutaan aliarvioida tai muutosta vastustetaan voimakkaammin kuin mitä varsinainen haitta objektiivisesti mitattuna on. Jos esimerkiksi konserttistadionin todetaan aiheuttavan 85dB taustamelun, se haluaan kieltää tai purkaa. Mutta jos autotieltä kantautuu 85dB meteli, se on normaalia liikennemelua, jolle ei tarvitse tehdä mitään. Jos tulipalossa kuolee 100 ihmistä, kaikkien talojen paloturvallisuudelle vaaditaan tarkastuksia. Jos liikenteessä kuolee 100 ihmistä, se ei vaadi mitään toimenpiteitä. Hyvä vaan, todennäköisesti luku oli kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna.
Ylläolevan takia haittaolettama autoilulle on siksi alhaisempi kuin mitä se verrannollisesti on lukujen valossa muihin samaa haittaa aiheuttaviin asioihin. Siksi jotta vaikuttavuus olisi sama ja halutaan lukumääräisesti sama vaikutus jollekin objektiivisesti mitatulle tekijälle, rangaistuksen tulee olla verrannollisesti kovempi tai rangaistuksen riskin suurempi. Siksi on jälleen edullisempaa kokonaisuuden kannalta tulkita virhe autoilijan syyksi.
Jäsen
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Moottoriturpa
Siellä on naksahtanut kunnolla. Sama tulee sattumaan vielä Suomessakin. Tarpeeksi kun kerrytetään vihaa, niin se musta hetki kiireessä sattuu vielä eteen.
Jutun lopussa muuten mainittiin Pariisin pyöräinfrasta. Fillaristit saavat ajaa punaisia päin, kunhan jalankulkijoita ei ole. Noin nämä pyöräkaistat pitäisi hoitaa Suomessakin.
Aktiivijäsen
Käytännössä punaisiin ajetaan aina jos vaan on tilaa. Ja muutenkin näkyy aika viileitä peliliikkeitä ihan normaaleilta työmatkalaisilta. Omasta mielestä tosi kivaa ajaa siellä vaikken ihan kaikessa uskallakaan matkia paikallisia. Työmatkoilla en juuri muulla liiku kuin kaupunkipyörillä.
Suht tympeää aina palata tänne mustavalkoisiin pyörä on ajoneuvo -keskusteluihin.
Vakiovieras
"Pyörä on ajoneuvo", eihän tässä ole edes mitään keskuteltavaa.
Aika noloa tulla jakamaan jotain agendaa ketjuun jossa kerätään pyöräonnettumuuksia joista useimmat vaikuttavat tapahtuneen uhrin roolissa.
Aktiivijäsen
Agendaa ja agendan jakamista, my ass!
Minusta keskustelun tulee olla vapaata ja mielipiteen, käsityksen tai kommentin esittäminen jostain linkatussa uutisessa mainitusta pyöräilyyn liittyvästä asiasta on kaikkea muuta kuin noloa.
Tapauksesta: https://www.75secondes.fr/actualites...-mis-en-examen
Pariisin punaista päin ajamisen luvallisuudesta: https://www.bbc.com/news/magazine-33773868
Moottoriturpa
Hyvä lisäys. Eli ainoastaan oikealle kääntyyminen ja suoraan ajo risteyksissä, joissa voi mennä kanttarin vierestä autoletkan ohi on sallittua. Eli siis risteävän tien yli ei Pariisissakaan saa tötöillä punaisia päin
Tuo pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön Suomessakin, varsinkin näiden uusien yksisuuntaisten pyöräteiden vuoksi. Täyttä idiotismia seistä autojen kanssa punaisissa, kun se tyhjä uusi pyöräbaana on siinä vieressä.
Aktiivijäsen
https://poliisi.fi/-/lapsi-loukkaant...dessa-vaasassa
Vakavasti loukkaantunut lapsi on toimitettu sairaalahoitoon.
Poliisi sai hätäkeskuksen kautta ilmoituksen maanantaina 21. lokakuuta kello 7:50, jonka mukaan 10-vuotias lapsi oli jäänyt linja-auton alle. Poika loukkaantui onnettomuudessa vakavasti ja hänet on toimitettu sairaalahoitoon. Onnettomuudessa loukkaantunut poika oli liikkeellä polkupyörällä.
Paikalla oli tehtävää hoitamassa useita poliisin, ensihoidon ja pelastuslaitoksen yksiköitä. Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa ja linja-auton kuljettajaa epäillään tällä hetkellä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Rikosnimikkeet voivat muuttua rikostutkinnan edetessä.
Aktiivijäsen
Mäntymaantien ja Kortelaaksontien risteys. Linja-autot kääntyvät Mäntymaantieltä Kortelaaksontielle tai toisin päin, joten ei näyttäisi olevan se niin usein nähty iso auto kääntyy oikealle kelvin poikki -tyyppinen onnettomuus.
Skolelev på cykel blev påkörd av buss i Gerby
Aktiivijäsen
Tuossa kuva bussin kääntymissuunnasta katsottuna.
Nyt sitten riippuu miten bussi on pysähtynyt päälleajon/yhteentörmäyksen jälkeen, onko se tapahtunut tuossa jo suojatiellä (jolloin kääntyvä bussi se ilmiselvä syyllinen), vaiko onko bussi siinä kohdassa missä tapahtuma on tapahtunut, jolloin on hyvin mahdollista että lapsi on ajanut tuolta pihasta tuolta pihaliittymästä ajoradalle ja bussin alle, jolloin "syyllisyys" sitten hieman monimutkaisempi asia.
Aktiivijäsen
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010785651.html Taas toimittaja esittää virheellisesti, että auto törmäsi pyöräilijään suojatiellä. Tuolla paikalla on pyörätien jatke osana suojatietä. Valitettavan paljon on ajokortin omaavia autonkuljettajia, joiden mielestä pyörä pitäisi taluttaa suojatien yli. Uutisoinnissa olisi tärkeä käyttää oikeita termejä, niin autoihmiset oppisivat käsittämään liikennettä oikein.
SLAVA UKRAINI! Oikeat päätökset eivät tunnu valinnoilta.
Jäsen
Poliisin tiedotteissa yleensä puhutaan suojatiestä, eikä siellä ole mitään "korjaa asiavirhe" -nappuloita kuten joissakin medioissa. Moni ei muuten tiedä että kääntyessä on väistettävä vaikkei olisi muuta kuin tavallinen suojatie joka ylitetään.
Aktiivijäsen
poistettu teksti
Palstajyrä
Ja on väistettävä, vaikka ei olisi suojatietäkään.
TLL 24 §
"Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa"
Aktiivijäsen
https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8002978Mäntymaantien ja Kortelaaksontien risteys. Linja-autot kääntyvät Mäntymaantieltä Kortelaaksontielle tai toisin päin, joten ei näyttäisi olevan se niin usein nähty iso auto kääntyy oikealle kelvin poikki -tyyppinen onnettomuus.
Skolelev på cykel blev påkörd av buss i Gerby
”Linja-auton kuljettaja oli klo 7.50 aikaan ajanut Kortelaaksontietä pitkin ja kääntynyt oikealle Mäntymaantielle. Pyöräilevä lapsi oli samanaikaisesti ylittänyt Mäntymaantietä suojatietä pitkin, osuen kääntyvän linja-auton kylkeen ja sen jälkeen jäänyt liikkuvan linja-auton alle.”
Aktiivijäsen
Laitoin yhdestä tällaisesta "pyöräili suojatietä pitkin" -uutisoinnista oikaisupyynnön lehden toimitukseen. Kyseessä oli siinäkin pyörätien jatke, niinkuin tässäkin. Toimittaja vastasi, että he laittavat uutiseen sen, mitä poliisi ilmoittaa. Yhä edelleen on valtava joukko ajokortin omaavia, joilla on selkeä näkemys siitä, että pyörä pitää taluttaa suojatien yli. Jos uutisoinneissakin mainittaisiin pyörätien jatke, niin tämäkin ryhmä voisi alkaa hiljalleen hahmottamaan liikennettä paremmin. Eli poliisilaitoksille pitää laittaa muistutus asiasta. Asian kyllä PITÄISI olla poliisille selvä; https://poliisi.fi/blogi/-/blogs/pyo...a-kuka-vaistaa
SLAVA UKRAINI! Oikeat päätökset eivät tunnu valinnoilta.
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit