Eipä kai sellaisia kansallisella tasolla toimivia, kalustokustannuksia alentavia ja helposti valvottavia sääntöjä olisi kovin vaikea keksiä. Jos ne nyt SM-kisoja lukuunottamatta edes valvontaa kaipaisi. Mikäli joku kokisi tarpeelliseksi huijata, niin huijarin omatunto siitä kärsisi eniten. Ammattipyöräily on sitten erikseen ja UCI-tasolla kisatessa yleensä on jo pyöräsponssit ynnä muut, jolloin kalustokustannuksilla ei enää ole niin paljoa merkitystä.
Misopan mainitsema kisojen järjestäjien resurssipula on todellinen ongelma eikä edes niin helposti ratkaistavissa ainakaan ilman, että osallistumismaksut kasvaa.
Jos ollaan sitä mieltä, että junnuja ei kaivata lisää ja kisoissa on tarpeeksi porukkaa viivalla, niin sittenhän ei tartte miettiä, että voisiko asioita tehdä toisinkin.
Gravel-tapahtumiin on kai toistaiseksi riittänyt porukkaa, mutta saa nähdä millainen yhtälö syntyy nykyisestä taloustilanteesta ja gg-tapahtumien kasvaneesta lukumäärästä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Kirjanmerkit