Minkä painoinen on mielestäsi oikeasti kevyt maastopyörä?

[Janne75]

Jatketaan vielä noita ”raamatun” pituisia edellisiä viestejä tähän sen verran että olen myös myynyt pois kolmet 26” kiekot joista kahdet oli WTB:n SpeedDiscit ja yhdet Mavicit sekä siinä Raleigh (alunperin 27.5”) olleet kiekot. Noistakin on tullut rahaa takaisin noin 300 euroa yhteensä. Eli sillä saa sen yberkalliin Rotor Unon kasetin. Kun osia sopivasti kierrättää eri pyörissä ja myy itselle tarpeettomia (lue usein liian raskaita) osia pois niin ei tämä nyt ihan niin kallis harrastus ole.

Ja mitä noihin Scottin välityksiin tulee niin sen pyörän käyttötarkoitukseen on se 36 (tai tarvittaessa 34 maastossa) edessä ja 11-28 takana täysin riittävä. Lyhythäkkinen SRAM Force 22 maantievaihtaja on lisäksi paremmin suojassa kuin nykyinen pitkähäkkinen SRAM X0. Jos 34 on edessä maastossa edelleen liian iso ja haluaa välttämättä juuri tällä pyörällä ajaa metsässä jyrkkiä mäkiä ylös niin ainahan voi vaihtaa vielä pienempiä eturattaita. Käytän kyllä 99,9% todennäköisyydellä muita maastopyöriäni siihen tarkoitukseen.

[nure]

Itsellä eka "Kevyt" vuonna 2001 Turusta Pyöräliike Saariolta joulurahoilla ostettuun titaanirunkoon rakennettu kapistus, 9.07kg. Se on kevein joustokeulallinen, siihen aikaa mahtavat 85milliä joustoa, Judy XC Englundin Total Air patruunoilla modattu.

Osaluettelo oli muutenkin eksoottisempi ja oli niiden metsästäminen todella vaikeaa tähän päivään verrattuna. Esim. Rooxin kammet Real:n kolmella rattaalla, SRP:n pulteila ja Middleburnin kammenpulteilla vajaa 400grammaa.

Renkaina oli Maxxis Minotaur 380 Flyweightin sisureilla alle kilon setti ja Conti Twister SuperSonicit samoilla sisureilla alle 850grammaa, kumpaisetkin kokoa 1.9".

Myöhemmin 2008 kun joustokeulan vaihdoin Pace RC31 Carboniin niin paino sen vuoden kokoonpanolla oli 8.66kg pyöräliinneen punnitsemana.

Oli se toinen pyörä minkä myymistä hieman kadun mutta ei noihin niin kovasti kannata rakastua.

[Janne75]

Ihan hauskaa tämä on kun satakiloiset ukot selittää kuinka pari kiloa pyörässä vaikuttaa siihen, että jaksaa ajaa myös ylämäkeen.

Väitän kyllä että se onko pyörä esim. 15 kg tai 8,5 kg vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin 6,5 kg kevennys omasta painosta siihen mäennousukykyyn. Toki oman painon keventäminenkin on kannattavaa ja järkevää suorituskykyä parantavaa mutta kun tekee molemmat niin vielä parempi.

Eikä se onko pyörä nyt vaikka 11 kg, 10 kg tai 9 kg niin kovin paljon vaikuta mutta onhan se keventäminen itsessäänkin ihan mukava harrastus. Kyllä kevyt pyörä kiihtyy hyvin kun kevennystä on tehty vielä pyörivistä massoista mahdollisimman läheltä massan ulkokehää. Korostuu vielä näissä 26” kun se massa on sisempänä lähempänä akseleita kuin 29”.

Kun ei vaan mene liiallisuuksiin asti ja pysyy pyörä edelleen vahvana tai jopa vahvistuu entisestään. Jarrut on ainakin omissa pyörissäni paremmat kuin alunperin ja mitään ylikapeita ohjaustankoja tai liian pieniä/kevyitä renkaita en käytä.

[nure]

^^^Baggy, ehkä homma menee niin että meidän tehtävä on huvittaa sua ;-))

[Janne75]

Jatketaan tätä hupihommaa eli ihan oikea kysymys kun en tästä(kään) oikein mitään tiedä. Eli kun saan kohtapuoliin sen Rotor Uno 11-28 maantiepuolen 11-pakan ja se pitäisi "naittaa" mahdollisimman kevein ratkaisuin tohon DT Swiss 240S takanapaan niin olisiko tämä ylimmän linkin tuote/ratkaisu se oikea? Siinä on siis ihan ne "normaalit perinteiset" pikalinkkunavat/päätyholkit nyt kiinni.

https://r2-bike.com/DT-SWISS-Freehub...-11-speed-Road (paino 48 grammaa)

https://r2-bike.com/DT-SWISS-Freehub...-11-speed-Road (paino 58 grammaa)

https://r2-bike.com/DT-SWISS-Freehub...-Quick-Release (paino 73 grammaa)

Vai joku muu ja jos joku muu niin mikä sitten? Ei tuolta DT Swissin sivuilta mitään järkevää tarkkaa tietoa tähän löytynyt. Valitsemalla kevyimmän näistä kolmesta eli ylimmän säästyy painoa siis 25 grammaa vs. alin eli painavin. Mutta keskimmäinen vaihtoehto on vain 10 grammaa painavampi kuin ylin ja maksaa noin 47 euroa vähemmän. No onhan se vielä alle 5 euroa per kevennetty gramma...

[nure]

^Oma Rotor oli Krysium Pro Carboneissa 12x142 läpiakselilla ja normaalilla Shimano/SRAM vapaarattaalla. Luulisi noiden sopiva mutten voi vannoa ja varmaan joku viisaampi osaa sanoa varmemmin.

[Janne75]

Päätin että odotan ensin että saan sen Rotor Unon ja katson miten se sopii tai ei sovi nykyiseen vapaarattaaseen. Pitää kuitenkin vielä tilata muutama muu pikkuosa lisää ja se Mcfk kuitutolppa + titaanipolkimet niin tulee sitten samoilla postikuluilla tarvittaessa.

[Janne75]

Tänään sain lähetyksen r2-bike.comista eli lisää kevennysosia. Vielä tänään en ehtinyt muuta laittaa kiinni Scottiin kun Trickstuffin kevyen etujarruadapterin titaanipulteilla (14 gr yhteensä) ja Saevid Alien Short satulan, jonka piti painaa 72 grammaa, mutta se painaakin 3 grammaa vähemmän (69 grammaa). Toistaiseksi siinä on vielä KCNC:n sopivaksi lyhennetty Scandium tolppa, mutta tilaan Mcfk:n 320 mm pitkän 34.9 mm halkaisijalla olevan 3K hiilaritolpan (108 grammaa) joka on reilut 50 grammaa lyhennettyä KCNC:tä kevyempi ja sille luvataan että kestää 100 kg kuskia varusteineen. Satulan ja etujarrun adapterin vaihdolla Scott keveni hieman lisää (satula 137 gr => 69 gr = 68 gr) ja omapatentti jarrulevyadapteri pultteineen vaihtui Trickstuffin vastaaviin titaanipulteilla (20 gr => 14 gr = 6 gr). Lisäksi poistin Rock Shox SID 100 Race keulasta sen lukitushässäkän oikeanpuoleisen putken yläpäästä. Painoa taisi olla nyt noin 8900 grammaa.

Seuraavaksi pitää se Rotor Uno 11-lehtinen 11-28 takapakka saada sovitettua/asennettua kiinni. En ehtinyt vielä kokeilla pitääkö vapaaratas vaihtaa, mutta todennäköisesti pitää. Ilmoitettu paino oli 135 grammaa, mutta todellinen paino lukitusrenkaalla on 145 grammaa. Sram Force 22 lyhythäkkinen takavaihtaja on kevyt ja ilmoitettu paino täsmäsi. Vaihdan siihen vielä kevyet ohjainrullat ja pultit. Niillä paino jää noin 150 grammaan. Sitten se KMC:n X11-SL ketjukin keventää hieman kun toi KMC:n X9-SL on painavampaa. Lyhennän ketjun tietysti sopivaksi lyhythäkkiselle takavaihtajalle. Se Sramin vaihdevipu ei tosiaan ole mikään keijukainen, mutta ajanee nyt asiansa. Sitten ei oikeastaan enää muuta kun ne titaanipolkimet, muutamia titaanipultteja ja erilainen takajarruadapteri (XTR). Ai niin ja SID:in kaulaputkea lyhennän jonkin verran kanssa. Sen jälkeen Scott on ns. ”valmis”.

Trek 8500 jäykkäperä ”peri” Scottin Selle Italian XLR Carbonio satulan (137 gr) ja sai Procraftin hiilikuituisen satulatolpan jonka lyhensin sopivaksi. Tolppa painaa nyt 153 grammaa mikä on ihan ok lukema kun tämä ei ollut mikään kovin kallis hiilaritolppa vaan noin reilu 100 euroa. Yhteensä tasan 290 grammaa satula ja tolppa. Aiemminhan hankin tähän jo kevyen Procraftin stemmin ja hiilari ohjaustangon (lyhennetty Race Face Sixc). Vaikka tässä on ne todella raskaat Magura HS33 hydrauliset vannejarrut
meni vaa’an lukema tälle ekaa kertaa alle 10 kilon eli 9965 grammaa lukkopolkimineen. Voi olla että vaihdan tähän vielä nyt Scottista irroitetut Truvativ Noir 3.3 ”hiilikuitukammet” 175 mm, jotka saattaa olla kevyemmät kun nyt kiinni olevat Truvativ Stylo Team kammet.

[Janne75]

Tänään asentelin Scott Spark 10 täysjoustoon lisää kevennysosia kiinni ja se painaa tällä hetkellä 8765 grammaa. Rotor Uno 11-28 11-vaihteinen rataspakka sopi suoraan kiinni ja Sram Force 22 lyhythäkkinen takavaihtaja ja se Sramin 11-vaihteinen vaihdeliipaisin tuli asennettua kiinni. Samoin KMC X11-SL ketju sopivasti lyhennettynä ja 4.4 mm offsetillä oleva Garbarukin 34 hampainen eturatas.

Vielä on nämä osat vaihdettava kevyempiin myöhemmin: Mcfk 34.9 mm x 320 mm hiilikuitu satulatolppa (108 gr) nykyisen lyhennetyn KCNC lyhennetyn Scandium tolpan tilalle, titaanipolkimet (210 gr) nykyisten lukkopolkimien tilalle, titaani/alumiinipultteja ja kevyempi Shimano XTR takajarruadapteri. Ei ole kovin helppoa saada kevyemmäksi kuin noin 8600 grammaa tai hieman yli mutta se on ihan ok tässä projektissa. Pyörässä on kuitenkin täysjousto, kunnon tehokkaat jarrut, riittävän suuret 2.2” renkaat ja leveä riser ohjaustanko.

Trek 8500 jäykkäperä keveni myös tänään lisää ja uusi paino on 9850 grammaa. Se sai Scottista jääneet Truvativ Noir 3.3 ”hiilikuitukammet” aiempien Truvativ Stylo Team -kampien tilalle ja samalla eturatas vaihtui ovaaliin Katanan 34 hampaiseen alumiinisilla Reversen kiinnityspulteilla/muttereilla. Aiemmin siinä oli Sramin 34 hampainen pyöreä eturatas. Myös ketjut vaihtui jostain perus Shimano HG53:sta KMC X9-SL:ään. Kevennystä tuli yhteensä siis lisää 115 grammaa (9965 gr => 9850 gr).

[Ohiampuja]

Vie Ohiampuja se kiekko jollekin osaavalle kiekkotohtorille niin eiköhän siitä kestävä tule.

Manasin kaverille kiekkojen kestävyyttä, niin hän ystävällisesti osti ne tyttärensä pyörään. Ja minä palasin painaviin mutta luotettaviin DT kiekkoihin.

No tulipa noilla oppirahoilla kokeiltua että keventely ei taida olla mun juttu. Kyllä se kestävyys, huolettomuus ja luottamus omiin pyöriin on tärkeämpää.

Tämä tällaisena väliheittona vaan, eli jatkakaa vaan.

[Janne75]

Tänään säädin Scottin Sram Force 22 lyhythäkkistä takavaihtajaa. Rotor Unon 11-28 takapakka toimii muuten hienosti KMC X11-SL ketjulla, mutta jotain outoa on siinä 19-hampaisessa eli neljänneksi keveimmässä välityksessä kun ketju meinaa alkaa pomppia pois ko. rattaalta. Se tuli kyllä tänään reilusti paremmaksi kun säädin takavaihtajan B-ruuvia siten että etäisyys ylemmän ohjainrullan ja isoimman takarattaan välillä on 6 mm eli ohjeen mukaan. Toi on tosi outoa kuitenkin ettei ketju kulje sillä rattaalla yhtä nätisti kuin kaikilla muilla 11,12,13,14,15,16,17,21,24 ja 28 rattailla. En keksi tälle mitään muuta selittävää tekijää kuin joku valmistustoleranssi on pielessä ko. 19-hampaisessa rattaassa tai joku muotoilu tms. Muutin tänään myös ketjulinjaa entistä paremmaksi. Tässä on nyt Garbarukin 34-hampainen ovaali eturatas 4,4 mm offsetilla. Alunperin olin asentanut Race Facen keskiön molemmille puolille ne muistaakseni 2 vai 2,5 mm paksuiset muoviprikat. Tänään otin pois sen vetopuolen prikan joten sain parannettua ketjulinjaa sen prikan paksuuden verran. Ketju kulkee nyt omasta mielestä täysin suoraan siinä 5. tai 6. rattaan kohdalla eli keskellä pakkaa. Toi on muuten mukava kasetti ajella kun 7 raskainta välitystä on yhden hampaan välein. Juuri tällaisen tosta halusinkin.

Keskiviikkona lyhennän Rock Shox SID Race 100 keulan kaulaputkea pari ylimääräistä senttiä. Keula painaa tällä hetkellä 1447 grammaa kun sen nyt illalla punnitsin.

Jos varallisuus riittää niin tilaan sen Mcfk:n 108 grammaisen 3K hiilikuituisen satulatolpan kun saan palkan. Takajarrulevyadapterin ja titaani/alumiinipultteja sitten samalla. Niitä Absolut Blackin Centerlock jarrulevyn kiinnitysmuttereita joutuu näköjään odottelemaan vieläkin samoin kuin niitä titaanisia polkimia. Vaihdevaijeri + vaijerinkuoren voisin hankkia kevyemmästä materiaalista kuin nykyiset ”bulkki” teräsvaijeri + perus täyspitkä ulkokuori.

Huomenna käyn testaamassa ekaa kertaa nykykokoonpanossa tota Trek 8500 jäykkäperää. Varmaan ihan mukava pyörä tolla Scottin aiemmalla Selle Italia XLR Carbonio satulalla kun siinä on nyt myös Procraftin hiilikuitutolppakin. Vaimentaa todennäköisesti mukavasti jäykkäperän tärinää. Sama juttu sen Race Face Sixc hiilariohjaustangon ja Supacaz tuppien kanssa. Kyllä se keulana toimiva Manitou Skareb ihan hyvin vaimentaa vaikka onkin vaan 100 mm ja kapeilla muistaakseni 30 mm liukuputkilla. Tässäkin on nyt välitykset paremmat kun edessä on Katanan 34T ovaali ja takana Shimano XT 11-32 9-vaihteinen takapakka (260 gr) jossa välitykset on paremmat kuin aiemmassa Sram PG990 11-34 pakassa. Takavaihtajan voisi vaihtaa vielä pitkähäkkisestä Sram X0:sta medium häkkiseen Sram X0 (194 gr) mikä vapautui Scottista. Tässähän on ne Maguran tehokkaat HS33 neonkeltaiset hydrauliset vannejarrut. Ne voittaa omasta mielestä jarrutustehossa ja tuntumassa ainakin huonot levyjarrut. On noi Magura Trail Sport etu 4-mäntäinen + taka 2-mäntäinen kyllä vielä paremmat mutta on noi ikäänsä nähden kyllä huippujarrut minkä jarrutustehoon voi aina luottaa.

[Janne75]

Tässä kuva nykykokoonpanossa Trek 8500 jäykkäperäinen 26" vuodelta noin 2002. Painoa on 9850 grammaa vaikka on noi painavat Magura HS33 hydrauliset vannejarrut. Niiden Brake Booster jarrukaaret vaihtuu vielä mustiin uudemmanmallisiin kun ne on näissä jarruissa ainoat osat mistä neonkeltainen väri on haalistunut ja ne uudemmanmalliset on omaan silmään muutenkin hillitymmän ja paremman muotoiset. Toinen muutos vielä on se että nykyinen turhaan pitkähäkkinen SRAM X0 9-vaihteinen takavaihtaja vaihtuu kevyempään medium-häkkiseen SRAM X0 9-vaihteiseen takavaihtajaan joka vapautui Scottista.

Ihan mukava pyörä ja kävin eilen ajamassa tällä 19 km pyörätielenkin aikaan 40 min. 45 sek. eli keskinopeus lähes 28 km/h. Varsinkin ylämäet tällainen jäykkäperäinen suhteellisen kevyt 26" menee hyvin kun ei ole takajousitusta. Hiilikuitutolppa ja toi satula vaimentaa sopivasti.

[OJ]

Sademies täällä hei, nyt on pakko kommentoida, että toi Trekki on kyllä uudempi kuin 2002. Sanoisin, että 2004-2005 vuosimallia, kun oli just siinä holleilla kun lopettivat vannejarrumallit.

Hiilariset jarrukaaret tohon pitäis tietty jostain loytää.

Ton ikäluokan maastureissa tuli itsekin käyteltyä maantiepakkoja.

[Janne75]

^ Olen ostanut ton Trek 8500:sen runkona Lahdesta jostain pyöräkaupasta joskus 2000-luvun alkupuolella. Oli se kyllä aiemmin kun 2004-2005. Ehkä 2003 voisi olla mahdollinen. Mukaan tuli Ritchey WCS satulatolppa ja hinta oli alennuksessa muistaakseni 599 euroa. Tilasin tähän nyt ne mustat uudemmanmalliset jarrukaaret. En ole tiennytkään että noihin Magura HS33 jarruihin saisi hiilikuituisia jarrukaaria.

[mth]

Täältä, v2004 8500 näyttää vastaavalta

https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/h...-bike-archive/

[Janne75]

^ Joo kyllä se sittenkin vm. 2004 taitaa olla. Kahdessakymmenessä vuodessa unohtuu moni muukin asia. Kovinkaan paljon tällä omalla Trek 8500 ei ole ajettu kun ostin alunperinkin liian ison rungon joka on vielä ns. pitkänmallinen. Ei tullut silloin aikanaan mieleen että siihenhän voi vaihtaa erilaisen satulatolpan ilman setbackiä ja vielä lyhyemmän stemmin. Nykyään tällä on ihan hyvä ajaa kun on osia vaihdettu.

[Janne75]

Trek 8500 keveni vähän kun vaihdoin siihen sen lyhyempihäkkisen Sram X0 takavaihtajan ja uudemmanmallisen kevyemmän Sram X9 vaihdevalitsimen. Siihen tulee vielä KCNC:n kevyt satulatolpan kiristinpanta. Nyt se painaa 9825 grammaa ja kohta voi mennä jopa 9799 grammaan tai alle. Ne uudemmanmalliset Magura HS33 jarruboosterit/kaaret ainakin näyttää kevyemmiltä niin nekin vielä keventänee hiukan ton KCNC kiristinpannan lisäksi.

Sain tänään Scottin Rotor Uno rataspakan ongelman korjattua itse noin kymmenessä minuutissa. On se aika erikoista että noin 300 euroa maksava 11-vaihteinen kevyt 11-28 rataspakka sisälsi tällaisen pienen mitoitusvirheen tehtaalta lähtiessään asiakkaalle. Koska ne kaksi isointa alumiinista ratasta eli 28 ja 24 hampaiset on kiinnitetty pienillä ruuveilla teräsrattaisiin niin ne ruuvit oli aavistuksen liian pitkiä ja kierrettä tuli läpi sinne teräsrattaiden puolelle. Ne ruuvit on itseasiassa kiinnitetty kolmanneksi isoimpaan 21 hampaiseen rattaaseen mutta melko alas joten ne ylipitkät kierteet/ruuvien päät ei haitanneet kyseisellä rattaalla ajamista. Mutta sen alla olevaa 19 hampaista kylläkin ja juuri näiden pienien ruuvinpäiden takia se ketju tarttui kiinni ja ”pompotti” eikä asettunut kunnolla tälle rattaalle.

Hyvin pienellä tasapäisellä viilalla viilasin ne ruuvien päät tasaisiksi niin että ketjulla on tilaa olla rattaalla. Testasin just äsken ja nyt toimii kuin unelma. Sitäkin aloin miettimään kun joku jossain kirjoitti että Rotor Unosta oli mennyt ne pienet ruuvit poikki ja alumiinirattaat irronneet noista teräsrattaista että onkohan ollut samalla tavalla ruuvien päät liian pitkät ja poljettu lujaa ko. välityksellä ja sitten on kohdistunut vääränlaista voimaa ja koko pakka mennyt hajalle. Pääasia että tuli kuntoon. Otin kyllä kuviakin ko. ongelmasta ennen viilaamista mitkä tekisi mieli lähettää valmistajalle. Varmaan lähettäisivät uuden rataspakan kun on ostokuitti tallessa.

[nure]

Täysjäykän tanko+stemmi 236g. ja satula+tolppa 243g. FBG:ssä ehkä hieman kevyemmät mutta siitä ei edes tarkoituskaan tehdä mitään erityisen kevyttä, kunhan kahdeksan kiloa alittuu.

[Janne75]

Niin paljon kun tykkäänkin noista kohtalaisen kevyistä Maguran Trail Sport jarruista niin taidan siirtyä Scott Spark 10 täysjoustossa Formula R1R tai Formula R1 jarruihin koska ne on vielä reilusti kevyempiä ja ainakin tossa omassa GT Zaskar Elitessä missä on edessä Formula R1 jarru niin jarruteho ja tuntuma on todella hyvät. On ne noissa Maguroissakin mutta Formulan jarruilla (NOW8 Centerlock levyillä ja Absolut Blackin lukitusmuttereilla) saan ton Scottin sitten alle 8500 grammaiseksi. Sitten se on ns. valmis. En muistanutkaan kuinka kevyet ja tehokkaat noi Formulat on.

Maguran Trail Sportit on tällä hetkellä Konan ja Giantin täysjoustoissa ja yhdet uudet laatikossa odottamassa asennusta "Ford" täysjoustoon. Scott voi luovuttaa Magura Trail Sportit Gary Fischer täysjoustoon, missä ei ole tällä hetkellä jarruja asennettuna.

Trek 8500 jäykkäperässä on ja pysyy Magura HS33 hydrauliset vannejarrut ja GT Zaskar Elite jäykkäperässä on nyt Formula R1 edessä ja Shimano XT jarrut takana.

[nure]

Itsellä oli tovin Formula R1:set, ainakin paskimmat ilmata ja tehokin tuollaista V-jarru luokkaa. Toisaaltaan normiajossa teholla ei suurtakaan merkitystä...

[Ohiampuja]

Tuo oli vähän hölmösti sanottu.

Toisen normaali ajo voi tarvita jarruista tehoja hyvinkin paljon.

[nure]

^En pidä mitenkään hölmönä kun on aloittanut perinteisillä siirtyen canteista V-jarruihin ja sitten mekaanisiin ja hydraulisiin levyihin ja kaikilla pyörä pysähtynyt, ehkä hieman enemmän on joutunut rutistamaan mutta aina pysähtynyt.
Lähinnä pointti on se että kuka/mikä määrittää " tehokkaat" jarrut ja minkä normien mukaan?

[Föhn]

Voisit koettaa ihan ensiksi määritellä ”normiajon”

[Teemu]

Formulan vanhat R1:t oli kyllä ihan kelpo jarrut, myös tehojensa puolesta. Ja olihan ne todella kevyet. Siinä nure on oikeasssa, että ilmaaminen oli muistaakseni todella työlästä.

[JackOja]

Jos nuren jarrut olikin huonosti ilmattu?

[Ohiampuja]

Menemättä mihinkään DH-osastolle tai vastaaviin laitteisiin, niin hyvällä ja kevyellä täpärillä normi-ajaminen voi olla jo aika kovaakin tykitystä. Ja vauhtien kasvaessa jarruilta vaaditaan enemmän. Ei niitä tarpeita voi peilata aatamin-aikaisiin canti tai V jarruihin.

Nythän tämä ketju tosin on keskittynyt kevyisiin, mutta hiukan jälkeen jääneisiin kulkimiin. Mutta eihän tämä vintage-rakentelu ole kevyiden pyörien koko totuus. Kevyessä pyörässä voi olla myös 140 mm joustoa ja vauhtiin sopivat modernit kulmat.

[Föhn]

Ensimmäinen kriteeri hyville jarruille on se että kahva ei ole voimankäyttöväline. Toinen kriteeri on hyvä purevuus. Jarrutehoa ei ole koskaan liikaa olettaen että tekniikka ja käytetyt nopeudet toimii yks yhteen.
Voi Jeesus kun muistelee vaijerilevari aikoja. En tiedä onko semmoisia edes enää olemassa mutta toivottavasti ovat pikkasen parempia.

[Sivustakatsoja]

Vaijerilevari -esimerkiksi Sram valmistaa ja BB7 onkin luokassaan ihan kelpo.

[nure]

Jack, kaikkensa kun tekee niin jotenkin toimi, ei kuitenkaan innostanut vaikkakin kahvan desing miellytti silmää.

Sivustakatsoja, TRP Spyre SLC ehkä markkinoiden paras vaijerivetoinen, paremmat kuin BB sarjan jarrut...

[Steve Baggy]

Se riippuu myös miten ja missä ajetaan. Viime kesänä sai Ylläksellä nelimäntäisen XT:nkin kahvaa puristaa ihan tosissaan, kun niillä sorastuksilla vauhti helposti nousee.