^Ei ole ensimmäinen, ja tuskin viimeinenkään, asia jossa hallituksen toiminta on ristiriidassa hallitusohjelman (puhumattakaan vaalipuheista) kanssa.
^Ei ole ensimmäinen, ja tuskin viimeinenkään, asia jossa hallituksen toiminta on ristiriidassa hallitusohjelman (puhumattakaan vaalipuheista) kanssa.
Surkea uudistus, varsinkin kun työn taustalla oleva EU direktiivi ei moista edes vaadi. Sääntelyä pitäisi ennemminkin purkaa kuin lisätä.
Tämä taas on oikean suuntainen toimenpide.
Verotus | THL kannattaa terveysperusteista verotusta: Lihavuus lisää terveysmenoja merkittävästi: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010316161.html
Jep. Koko väestö kerran vuodessa kehonkoostumusmittaukseen ja rasva-% = vero-%. Alkaa lenkkeily ja salaatinsyönti maistumaan, kun jengi tajuaa että voi säästää tonneja tai isotuloisemmat kymppitonneja vuodessa.
Hesarin juttu aiheesta:
”Professori Pertti Mustajoki perehtyi pari vuotta sitten siihen, miten ravitsemussuositusten ruokapyramidi toteutuu ruokakaupan tarjonnassa. Ravitsemussuositusten mukaan makeiden ja rasvaisten houkutusruokien osuus ei saisi ylittää neljää prosenttia päivittäisestä energiansaannista.
Ruokakaupan todellisuus on valitettavasti toinen. Mustajoki mittaili lähikauppansa hyllyjä ja tuli siihen tulokseen, että ylimääräisiä kaloreita, paljon suolaa tai sokeria ja kovia rasvoja sisältävien tuotteiden osuus kaupan tarjonnasta ylsi liki puoleen kaikesta.”
Jos mainittua Mustajokea lukee, niin vika on rasvassa ja sokerissa, ainakin osin -tai siis tarjonnassa. Jos katson itseäni, suuni ei ole ns. tuohesta, mutta silti olen laihduttanut muutaman vuoden aikana reilu 10 kiloa, vaikka syötävää saa kaupasta aivan entiseen malliin, eikä taloustilanteenikaan vaikuta juuri ostoskäyttäytymiseen ruokakaupassa, niin saattaisi tämän perusteella päätyä ajattelemaan, että vika on syöjässä.
En sanoisi vika vaan valinta.
On minullakin addiktioita mutten siitä syytä valmistajia, kauppaa, lapsuutta ym vaan se on ihan oma valinta.
Nykyisin mikään ei ole omaa syytä. Kaadut mutkassa sepeliin niin se on sepelin, kaupungin ym syytä eikä oma tilannenopeus. Jne.
Harvase päivä näkee tutkimuksia missä joku geeni tai joku muu on syynä ylipainoon. Vuosi autiolla saarella hedelmiä ja itse pyydystettyä kalaa syömällä selviäisi mikä on geenien ym osuus ylipainoon.
Tässäkin yritetään verotuksella hoitaa oiretta muttei puututa itse syyhyn, tyyliin miksi Jeppe juo ja samalla rangaistaan myös niitä joita lisäverotettavat tuotteet eivät aiheuta ongelmia. Tulee armeija mieleen, yksi mokas, koko tupa kärsi.
^ Mä kyllä väittäisin, että addiktio ei ole valinta vaan sairaus. Uskoisin myös, että lisääntyvän ylipainon syynä ei ole addiktiot, vaan tietoiseen mielihyvän hakemiseen liittyvät valinnat. En ole niin perillä asioista, että osaisin sanoa, onko tupakan tai alkoholin verotuksella pystytty oikeasti ohjaamaan kulutusta, mutta tosiasia lienee kuitenkin se, että valtio tarvitsee lisää tuloja. Jos verotuloja voidaan kasvattaa niin, että se vähentää terveydelle, ilmastolle tai ympäristölle haitallista kulutusta, niin korotuksista on muutakin hyötyä kuin kasvanut kassavirta.
Terveysperustaisen verotuksen todellisten terveyshyötyjen arvioimiseksi pitäisi tietää kyseisten elintarvikkeiden kysynnän hintajousto. Mikäli hintojen nousu ei vaikuta kysyntään, jää ainoaksi hyödyksi verotulojen lisääntyminen, mutta olisipa siitä sitten ainakin se hyöty. Mikäli terveysperustainen verotus tarkoittaisi sitä, että terveellisten elintarvikkeiden hinnat laskisi, ne ei mokanneet kuluttajat itseasiassa hyötyisivät siitä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Itse olen individualisti: haluan kävellä ohi rasvaisen makkarahyllyn, läpi karkkikujan ja vaikka viinahammasta kolottaisikin, ohi avoimen alkoholiliikkeen.
Totalitaarisempaa mallia kaipaava haluaa karkkihyllyt ja makkarakujat pois ja sulkea viinakaupan oven.
Minä en kaipaa yhteiskuntaa, jossa elämäni olisi eletty puolestani, kehdosta hautaan. Yhteiskuntaa, jossa voisin olla vain hyödyllinen.
Sallitakoon pieni kärjistys. Ajatus saatavuuden rajoittamisesta ei kuitenkaan ole aivan vieras: https://www.perttimustajoki.fi/terve...yrkka-ylamaki/
Tuossa kirjoituksessa todetaan ymmärtääkseni aivan selvä tavoite: yhteiskunta, jossa lihominen ei ole mahdollista?
...eikä tämä, kärjistäen ilmaistuna, "nollavisio" ole ainoa laatuaan: tupakointi ja liikennekuolemat ovat jo listalla.
Onhan nitakiellettyjä asioita vaikka kuinka muitakin. Kannabis, amfetamiini, oopium, suorituskykyä parantavat aineet kilpaurheilussa, pallon kuljettaminen kädessä jalkapallossa, moottorit Tourilla jne. Pelkkää kilpailun rajoittamista ja totalitarismia kaikki tyyni.
Tässä ei kuitenkaan keskusteltu huumeista tai kilpaurheilusta, vaan keinoista rakentaa yhteiskunta sellaiseksi, jossa lihominen olisi vaikeaa. Yhteiskuntaa, jossa syömisemme olisi sillä tavoin kontrolloitua, että lihomista ei juuri esiintyisi.
Lisää Mustajokea: https://www.perttimustajoki.fi/lihav...lttytehtaalla/
Mutta yleisesti, jos jostakin asiasta on yhteiskunnalle haittaa, siinä on muutama vaihtoehto. Voidaan antaa asian olla jolloin haitan kustannukset jakautuvat miten jakautuvat. Voidaan kampanjoida, jolloin haitat jakautuvat vähän eri tavalla. Voidaan kieltää, jolloin syntyy laitonta kauppaa uusine lieveilmiöineen. Voidaan verottaa, jolloin valtio saa rahatuloja ja käyttö vähenee. Viimeiseksi, voidaan luoda päästökaupan tapainen huutokauppa jolloin markkinat hoitavat haitoista koituvien kulujen hankkimisen ja osin jaon.
Se mikä millekin haitalle on paras riippuu tietenkin haitan laajuudesta ja levinneisyydestä, siitä onko asiasta myös hyötyä (kuten rasva ja suola) sekä siitä kuinka helppo haittoja on arvioida ja arvottaa. Sekä tietenkin siitä minkälaisia kysyntäjoustoja asiaan liittyy, kuten joku ylhäällä sanoikin.
Terveysveroista ei ole mitään hyötyä jos samaan aikaan toisella kädellä annetaan tukia epäterveellisten elintarvikkeiden tuotannolle. Ehkä helpompaa olisikin muokata maataloustukia kuin kuluttajien veroja.
"Koko Kelan korvausjärjestelmä vaarassa romahtaa"
https://www.iltalehti.fi/elintavat/a...1-a13e34fe832c
"Lääkärilehden mukaan lihavuuslääkkeet saattavat jopa romuttaa lääkekorvausjärjestelmän. Näiden lääkkeiden kulut voisivat lehden mukaan nousta miljardiluokkaan vuodessa."
^onko nuo lihavuuslääkkeet sellainen taikakeino, ettei itse tarvitse tehdä "mitään" tai "miettiä" syömisiään?
Eihän niitä hormonilääkkeitä ole, jotka vievät nälän nopeammin pois? Pienemmällä annoksella pää sanoo vattan olevan kylläinen.
Esim Wegovy (tulossa)
Vaikutusmekanismi suolistohormonit
Painonpudotus 15-18%
Hinta-arvio / kk 400€
Hinta / 100 000 henkilö / vuosi
12*400*100000 ~ 500 000 000
Ja Suomessa on yli miljoona ylipainoista.
Onhan tämä laaja ja monipolvinen asia, riippuen miltä kulmalta sitä katsoo. Jos sitä katsoo yksilötasolta, niin enhän minäkään holhousta kaipaa, aikuinen mies.
Mutta jos asiaa katsoo yhteiskunnan tasolta, niin tilanne on toinen. Just oli Hesarissa että pelkästään 2.tyypin diabetes maksaa yhteiskunnalle 2.5 miljardia vuodessa. Ja sama juttu päättyy lauseeseen, "Jos jokin maailmassa on tutkittua, niin se, että epäterveellisen ruoan ja terveysmenojen kasvun välillä on vahva yhteys."
Niin mitä sille ongelmalle pitäisi tehdä? Vääpeli-tyyliin huutaa niille yksilöille, että saakelin vätykset, ottakaa itseänne niskasta kiinni. Vai koettaa markkinatalouden keinoin ohjata kulutusta siihen suuntaan, että ne terveelliset vaihtoehdot ovat halvempia kuin epäterveelliset.
Ja samalla tyylillä kannustaa siihen liikkumiseen. Ja kyllä, se liikunta ja liikkuminen on jokaisen yksilön omalla vastuulla. Mutta jos tuolla on tuhansia ihmisiä siinä rajoilla että kiinnostaako niitä liikunta vai ei, niin eikö se jo ihan kansantaloudellisesti ole järkevää koettaa rakentaa mekanismeja jotka sysäisi ihmiset liikkumaan. Vaakakupissa on kuitenkin miljardien kustannukset ja tukkoon ajettu hoitosektori.
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Sokeri vaikuttaa samalla tavalla kuin opiaatit - ei lihota, mutta aiheuttaa ahmimiskierteen ja riippuvuuden.
https://jn.nutrition.org/action/show...2823%2900006-8
Lapsiperheiden rahoista taistellaan rajusti, mutta mikä on kaupan moraali, kun viikonlopun sisäänvetotarjouksena on ämpärillinen suklaata, karkkia tai limsaa?
Kotikaupungin katu oli hiekkainen tie, siinä Anglia katolleen kääntyi.
Gösta Sundqvist: Teuvo, maanteiden kuningas
Moraali on tässä vähän kehno argumentti, kauppias se kuitenkin koettaa maksimoida tuloksensa. Ja yhteiskunnan on regulaatiolla käännettävä hommaa siihen suuntaa, että paras tulos saadaan myymällä jotakin terveellisempää. Euro konsulttina ja muuta alan höpinää.
Itse olen miettinyt niitä kassajonon heräteostos hyllyjä. Voisiko niissä olla jotain muuta kuin suklaapatukoita.
Nimimerkillä pikkupojan kanssa kassajonossa.
Reguloidaan ensin sähkön hinta pysyvästi alas->kasvihuoneviljely kannattavaksi->halpaa popsittavaa hevi-osastolla kaiken vuotta.
Ruokaa kun valmistetaan teollisesti, niin syntyy eri jakeita: mä syön vähärasvaisen fileen ja joku toinen rasvaisemman koiven. Tänään valmistin porsaan sisäfilettä.
Jotta elintarvikkeiden tuotanto olisi ekologisesti kestävää, niin kaikki olisi syötävä. Maidosta menee kurkusta alas joka jae: itse tein sisäfileen kaveriksi kermaperunoita, oikeasta kermasta, ja kastikkeeseen lohkaisin reilun palan tuorejuustoa. Osa viljellystä ohrasta valui kurkusta alas juomana ja rypäleet nautin käymisteitse säilöttynä.
Maksumuurin takana!
"Terveysvero saattaisi vaikuttaa pienituloisten ostoksiin jopa päinvastaisesti, sanoo professori"
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010320528.html
Mikä se päinvastainen vaikutus on (en siis päässyt lukemaan juttua)?
Ristiriitainen juttu, eikä syytä kerrottu.
”FOGELHOLM pitää mahdollisena, että kun terveydelle haitallisten elintarvikkeiden hinta nousee veron vuoksi, pienituloisimmat ihmiset jatkaisivat esimerkiksi sokeristen juomien tai rasvaisten ja suolaisten välipalojen syömistä, mutta säästäisivät terveellisemmistä ruoista, kuten hedelmistä ja kasviksista.”
”Pahimmassa tapauksessa veron vaikutukset voisivat mennä näin täysin päälaelleen”, Fogelholm sanoo.
Hänen tutkimusryhmänsä tuore tutkimus osoitti, että pienituloisten kotitalouksien epäterveellisten ruokailutottumusten taustalla on usein terveellisten elintarvikkeiden korkeampi hinta.”
Kirjanmerkit