Pari rundia elmukelmua peukaloon?
Kun jotkut täälläkin ovat käyttäneet muovipussia jaloissa sukkien alla eristeenä, niin toimisko sama peukussa?
Aktiivijäsen
Pari rundia elmukelmua peukaloon?
Kun jotkut täälläkin ovat käyttäneet muovipussia jaloissa sukkien alla eristeenä, niin toimisko sama peukussa?
Aktiivijäsen
Taas sai ajaa yksinään tänään. Ei ollut edes jälkiä että olis joku muukin ajanut.
Se kelmu jaloissa on estämään hien pääsy sukkaan. Jos peukku hikoilee niin paljon että hanskan eriste kyllästyy hiestä niin kaippa se kelmu auttaisi siinäkin.
Näillä pakkaskeleillä ei saisi olla minkäänlaista gotetixtex tms. kalvoa asusteissa. Se vain estää kosteuden poistumisen ja jos ajossa pitää taukoa niin flunssa on edessä kylmettymisen vuoksi.
Jäsen
^Goretex takki käytössä pakkaskelillä enkä ole kokenut kuvaamasi ongelmaa kertaakaan, vastaava kampe myös toisessa harrastuksessa missä liikutaan jalan metsässä eikä ole siinäkään ollut ongelmia Goretexin kanssa. Kannattaa valita oikea kalvo oikeaan käyttötarkoitukseen, kaikki Goretex kalvot ei ole ominaisuuksiltaan samanlaisia. Kokemusta näistä ei ole vasta kun neljältä eri vuosikymmeneltä.
En laittaisi mitään muovipussia koska sen kanssa tulee ne taukojen ongelmat, jalkineissa ja käsineissä pitää olla hengittävyyttä, kuten muussakin asusteessa, oli niissä kalvo tai ei.
Kylätason pyöräilijä
Vakiovieras
Valkosormisuutta sairastavan sormi ei varmasti hikoile vaikka sen käärisi muoviin. Pitää kokeilla elmukelmua.
Suurtietäjä
Minä olen käyttänyt ohuita kertakäyttöhanskoja välillä talvisin alushanskoina. https://www.motonet.fi/tuote/semperg...ariant=39-3458Alkujaan tämän lähetti jalkkis
Tällöin varsinainen hanska pysyy täysin kuivana kun käden lämpö ja hikoilu ei kostuta sitä. Myös jos hanskan joutuu ottamaan lenkillä hetkeksi pois niin tää kertakäyttöhanska (jota voi toki käyttää useamman kerran) suojaa suoralta viimalta.
Nöösi
Mites täällä porukka suojaa kasvot viimalta? Itselläni tuo on ensimmäisenä jäätyvä paikka. Joitain kypärähuppuja olen kokeillut, mutta niissä tahtoo olla ongelmana hupun kostuminen hengityksen vaikutuksesta. Kokeilin leukasuojalla varustettua dh kypärääkin leukaosan ilmanottoaukot teipattuna, mutta yllättävän vähän tuolla oli vaikutusta. -15 asti ei ole mitään ongelmaa, mutta sen jälkeen alkaa tuntua kylmältä.
Aktiivijäsen
Mulla on tuulenpitävä kypärähuppu, missä on suun kohta rei'itetty. Pidän lisäksi vielä pipoa ja merinovillaista tuubihuivia suun edessä. Mutta jos ilman tuubia pärjää, niin hyvin tuolla henki kulkee.
Tuollainen:
https://www.xxl.fi/gore-wear-m-winds...E&gclsrc=aw.ds
Forumilordi
Miten olisi kypärähuppu ja hiihtäjän hengityssuoja?
Joku tämmöinen: https://www.apteekkishop.fi/Jonaspor...emmitin-harmaa
Aktiivijäsen
Hengitysilman lämmitin on kyllä aika ehdoton. Varsinkin jos on astmaa. Se myös mukavasti kostuttaa ilmaa.
Raahe Cycling Club - www.facebook.com/raahecc - www.raahecc.fi
Nöösi
Tuollainen samanlainen Gore kypärähuppu minullakin on käytössä. Tuo on ihan ok, mutta minulla ainakin tuo kostuu hengitysilmasta ja sitten ei ole enää niin miellyttävä käyttää.
Hengitysilman lämmitintä en ole vielä kokeillut. Tuo voisi olla kokeilemisen arvoinen kun ei tuon kalliimpi ole. Kuinka paljon tuo lisää hengitysvastusta ja onko tuo miten pitkäikäinen?
Aktiivijäsen
Pelkkään rättiin verrattuna jopa helpottaa kun märäksi kastuvat räsy ei ole suoraan suun edessä. Jos ajaa pelkästään tuo naamalla niin ei juurikaan vastusta hengitystä.
Raahe Cycling Club - www.facebook.com/raahecc - www.raahecc.fi
Nöösi
Pitää tuollainen hankkia ja testata miten toimii. Näitä näyttää olevan useampaa mallia tarjolla. Mikä noista kannattaa ottaa lähinnä työmatkapyöräily käyttöön? Osassa ei ilmeisesti ole kiinnitysremmiä ollenkaan. Saako tuollaista pysymään paikallaan esimerkiksi kypärähupun alla? Sitten näyttää olevan vielä malleja missä olisi kauluri samassa.
Suurtietäjä
Nyt hölmö kysymys. Kuinka jollain gravelilla pärjää talvella, kun täysjäykän maasturin kanssakin on taistelua tuolla lumipolanteiden ja auraamattomien liittymien kanssa. Ja ajatellut että onneksi varastossa on se 4.8” läski, jos 2.6” Piikkisika ei riitä.
Niin oikeasti ihmettelin yksi aamu lumisateen jälkeen, että kuinka ihmeessä kapea rengas ja kapea tanko tuolla toimisi.
Vakiovieras
Vahvalla reidellä ja isoilla kiveksillä.
Aktiivijäsen
Aika huonosti toimii, jos tie on auraamaton. Sitten taas jos viimeisestä lumisateesta on aikaa ja auraukset on saatu tehtyä, niin ajaahan sillä siinä missä kesälläkin. Sanomattakin selvää, että itselläkin alla on tällä viikolla ollut jäykkäperä, ja katsellaan gravelilla ajelua sitten tuonnempana.
Veteraani
Toisaalta mun mielestä joskus tai ehkä monastikin lumisateen aikana tai heti perään lumi on sellaista, että itseasiassa kapeampi rengas, joka ei edes yritä nousta lumen päälle, vaan leikkaa sen läpi, toimii jopa paremmin.
Koko tämän viikon olen polkenut krossarilla tai gravelilla - tai mikä toi vanha vannejarrupyörä nyt onkaan - ilman isompia ongelmia. Tänään voi tilanne muuttua, jos on vielä paljon auraaamatonta ja se on kerennyt puoliksi pakkaantua ja sotkeentua muhjuksi.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Just miten edellä, puhdas satanut lumi niin ei mitään ongelmia jos muutama sentti lunta. Sitten jos muhjaantunutta ja täynnä kengän jälkiä niin maasturi alkaa olla tukevampi.
Pitäisi vaihtaa nastat alle graveliin mutta tuntuu ettei vielä ole ajokunnossa koronan ja muun sairastelun jäljiltä.
Sent from my CPH2399 using Tapatalk
Jäsen
Meneehän jos sirkkelin terällä pääsee neitseellistä hankea leikkamaan. Harvoin vaan on tuo tilanne, jos ei aamuyöllä liiku. Sitten kun siitä on mennyt muutama kävelijä ja pyöräilijä edeltä niin tilanne on ihan eri. Epävakaa värkki se kapearenkainen on talvella. Ei siitä pääse mihinkään.
Aktiivijäsen
Eilisen fiiliksiä Rautatieasema-Kamppi-Töölö välillä, kalustona fiksi jossa 32mm nastat ja 40cm maantietanko. Työmatka ja lounaslenkki suutariin.
- Salomonkadulla on paljon kävelijöitä, ja tuntuma niiden jäljiltä oli kuin kun gravelilla eksyy ratsastajien käyttämälle polulle. Ylämäessä oli pakko nousta putkelle jotta pyörä ylipäätään pysyi liikkeessä.
- Auraamaton mutta urille ajettu Malminkadun ajorata oli ehkä kapealla renkaalla parempi: näytti juuri sellaiselta jossa fätin renkaan alle voisi jäädä levyksi lunta joka liukuu pois alta.
- Mechelininkadun pyöräkaista oli sen verran vaihtelevassa kunnossa, että vaihdoin herkästi ajoradan puolelle, mutta eteneminen ei sinänsä ollut vaikeaa.
- Paluumatkalla, Töölönkadulla oli ajoradallakin saman verran sohjoa kuin Mechelininkadun pyöräkaistalla: ajoi siinäkin kun ei vieressä ollut parempaa vaihtoehtoa.
- Korjaamon kohdalla oli auraamatonta mutta sohjoksi kuljettua lunta. Sitä ei olisi kovin pitkään jaksanut, ja etenemisvauhti oli vain hieman nopeampi kuin kävelijöillä.
- Runeberginkadun pyöräkaistalla pari senttiä lunta, ei juuri jälkiä paitsi satunnaisia paksumpia sohjoraitoja autojen jäljiltä. Ihan ok ajettava.
Ikävin kapealla renkaalla on se mitä ei eilisissä olosuhteissa tullut vastaan, eli kuljettu loska jonka urat ja kuopat ovat jäätyneet paikalleen lopputalveksi...
Jäsen
Joo, lumiajo riippuu aivan täysin lumen olomuodosta. Jaan Stenun havainnon kapean krossikumin kyvystä leikata lumen läpi. Esim. auraamattomalla kelvillä ei kannata ajaa siinä kinttupolulla vaan sen vieressä. Kevyellä pakkaslumella voi posotella vaikka 30-senttisen hangen läpi ongelmitta. Se moneen kertaan tallottu ja muhjuuntunut murotaikinalumi, jonka alla on pahimmillaan polanteista jäätä, on usein pahinta. Siihen jää joko pinnalle kellumaan ja tempoilemaan tai sitten nakki leikkaa läpi jäähän asti ja pito menee. Nastarenkaat taas on usein ihan paskoja lumella. Kun vielä ajelin 32mm krossikumeilla, suosikkilumirengas oli viilakuvio ja painetta niin vähän ettei käynyt koko ajan vanteella. Nyt gravelissa alla 40mm Terra Trail, joka ei itse asiassa ole lainkaan hassumpi lumirengas. Niin, ja talvella klossit erityiskireälle, ettei hangessa repiessä jalka irtoa.
Suurtietäjä
Näin varmaan kun on suoraa sööriä mitä painaa. Mutta minun työmatka kun on aika pienistä paloista kasattu, risteyksiä ja erinäisiä epäjatkuvuuskohtia tulee muutaman sadan metrin välein ja lähes aina niissä on joku lumivalli tai muu auran jättämä lumikasa niin hyvä että maasturilla yli pääsee.
Mutta en valita, sehän on maastokuskille oikein mukava ja vaihteleva ajettava.Hidasta toki.
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Vakiovieras
Mulla meni ainakin talutteluksi eilen. Kuvassa näyttää helpolta, mutta ei ainakaan omat taidot riittäneet
Jäsen
^Ellei alla ole jäätä, pitäisi kyllä kuvan perusteella olla aivan ajettavissa. Onko nastarenkaat? Ne on usein lumella huonoja. Jos paineet minimiin heittämällä ei parane, niin hiljaista on. Katse kannattaa myös pitää eturenkaan sijasta 5-10m renkaan edessä, niin luikertelu vähenee myös.
Jäsen
Hyvin tyypillinen kiemurtelupätkä. Osittain tamppaantunutta irtolunta kovan pinnan päällä. Rengas ei leikkaa läpi eikä toisaalta kannakaan.
Veteraani
Sitäpä juuri meinasin, että siinä missä maasturi yrittää mennä yli, krossari menee noista nätisti läpi
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Jäsen
Hesassa on varmaan erilaista lunta. Minä olen saanut taas tänä talvena niin tarpeekseni kapearenkaisesta talvipyöränä. Ei se mene noista läpi ja ei näytä jälkien perusteella menevän muillakaan. Muutenkin tänä talvena kun taas pakkaslunta sadellut niin se kun ei pakkaannu niin ei tarvitse paljoakaan olla, kun alkaa kapeakumisen renkaan alla sortamaan.
Aktiivijäsen
Suurtietäjä
No ei mene varmasti läpi. Viimeistään kammet ja keskiö kyllä hirttää kiinni. Tarkoitin sellaisia isoja auran jättämiä, lähes lumikasoja jotka on jäätyneet paikalleen jo monta päivää.Sitäpä juuri meinasin, että siinä missä maasturi yrittää mennä yli, krossari menee noista nätisti läpi
Veteraani
^ No jos ehdoin tahdoin haluaa lumikasoista rakentaa itselleen ylipääsemättömiä henkisiä vuoria, niin kai sekin onnistuu. Eikös sullakin joku graveli ollut? Kokeilemalla selviää, että toimiiko se sulla talviajossa vai ei.
Tallatulla perunapeltolumella maasturi on mun mielestä ylivoimaisin graveliin verrattuna. Varsinkin tommonen esimerkiksi mun Stigmatan kaltainen jäykällä kuitukeulalla varustettu graveli paksukylkisillä ja pakkasen jäykistämillä nastarenkailla on aika raskas ja epämiellyttävä polkea sellaisella alustalla. Muuten talvigravelointi on musta pääsääntöisesti ihan mukavaa puuhaa myös sillä, vaikka enemmän ja mieluummin talvisin ajelen sillä vannejarruvanhuksella.
(ps. Kiemurtelulumessa toimii pitkälti samat vinkit kuin cyclokrossissa pehmeässä hiekassa ajaessa. Interwebistä löytyy hyviä pro-tip videoita aiheesta ja harjoittelu auttaa. Himmailu ei kannata varsinkaan, koska se tekee ajamisen vaan entistä hankalammaksi.)
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Itse en tunnista ohiampujan ongelmaa ensinkään. Työmatkaliikenteessä viimeisen 10 vuoden aikana rengaskoko maksimissaan ollut 34mm. Reitit on pääsääntöisesti hyviä mutta minun työhonmenoaikana aamuyöstä ne on aika huonossa jamassa. Se voi tosiaan olla että etelässäkin lumi on erilaista kuten entinen kotleri sanoi...
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit