Rockshox Zeb

[Jokkepappa]

Todella vaikeaa uskoa että joku Canyon tuunais jokaisen pyörän erikseen, noilla volyymeilla ihan hitonmoinen homma ja varmaan 80% asiakkaista edes huomaisi mitään eroa vaikka tuunais.

Joo ei todellakaan tee mitään normaali kuluttajan pyörään. Kyllä tuon tunen huomaa jos se on oikein tehty. Toki pitää tietää mitä vanha tekee tai ei tee.

Lähetetty minun LE2113 laitteesta Tapatalkilla

[Sambolo]

Valmistajilla voi olla joku tietty tune mikä sopii kyseisen mallin kinematiikkaan tms, se voi olla saatavilla oleva tune tai joku oma custom ja iskarivalmistajat nämä toimittaa, tuskin canyon tekee yhtään mitään muuta kuin ruuuvaa kiinni pyörään.

[Hanski]

Onko kukaan vaihtanut Zeb MY23 Select RC (Charger 3) vaimenninta MY21-22 RC2 Charger 2.1:een?
Ongelma on siinä että vaikka laitan 190 mm Zebiin valmistajan suosituksen mukaisen 38 (n. 40) psi ja sillä sag 30 mm + negatiivinen jousto n. 10 mm, edelleen jää 26 kg möhkäleellä trail ajossa 59 mm joustoa käyttämättä (takana n. 15 mm / 20 %, todella progressiivisella perällä eli "todella ok").
Aiemmassa pyörässäni oli Boxxer coil RC vaimentimella ja se teki vastaavassa ajossa vain 130 mm iskua, vaikka sag oli 40-45 mm. Kun vaimentimeksi vaihtoi Avalanche Catridge Kitin niin avot, 170 mm löytyi joustoa täsmälleen samalla lenkillä ja keulan toiminta muuttui tönköstä mötikästä kunnon polunsiloittajaksi.
Zebissä tuskin on yhtä pahaa herkkyysongelmaa, koska kaikki kivet, juuret, yms. n. 10 cm asti eivät vaadi mitään huomiota.
Suurempiin törmääminen aiheuttaakin sitten ohjelmaa käsien täydeltä.

Mitään aiempaa kokemusta minulla ei ole näistä uudempien sukupolvien RC vaimentimista, eikä Zebistä. Lyrik 2.1 RC2 on tuttu ja se vaatii huomattavasti HSC lisäämistä simmipakkaan.
Tämän Zebin tapauksessa ajokokemuksen myötä ongelma tuntuisi olevan joko
- RC HSC aivan liioiteltu, kuten oli Boxxerissa tai
- keula aivan totaalisen liian progressiivinen
Ilmakammiossa ei ole spacereitä eli jos jälkimmäinen on tämän keulan haasteen syy, niin aika tekemätön paikka fiksata.

[miumau]

Taitaa olla se ilmajousi se ongelma siinä tämän vuoden zebissä. Uudessa boxerissahan siitä taitaa olla jo parannettu versio. Vaihdoin omaan Voimaani Zebin Öhlinssiin ja kaikki Zebin ongelmat hävisivät saman tien. Tosin onhan se Öhlinssi 2 kertaa kalliimpikin.
Zebbi toimi valtaosan kohtuu hyvin mutta ongelmana olivat juuri tuo yber progressiivinen ilmajousi ja sitten kivikossa se hakkasi käsille joka ainakin netin suurtietäjien mukaan johtuu vaimentimen rakenteesta. Jotain Tru Tunen hiilikuitupötkälettä voisi sinne positiiviselle puolelle laittaa. Sillä kuulemma ilmatilavuus kasvaa. Secus taitaa olla sitten toinen vaihtoehto, jota voisi koittaa.

[kauris]

Nyt saisi Yt Izzoa, Capraa ja Tuesia Öhlinssin alustalla varsin kilpailukykyiseen hintaan. https://m.pinkbike.com/news/yt-indus...11-lineup.html

[Jukka4130]

Taitaa olla se ilmajousi se ongelma siinä tämän vuoden zebissä. Uudessa boxerissahan siitä taitaa olla jo parannettu versio.

Nykyinen ilmajousi on selvä parannus ensimmäisestä versiosta. Hyvin mahdollista, että seuraavassa mallissa nähdään Fox 38:n tai uuden Boxxerin ilmajousta muistuttava rakenne.

[miumau]

Joo edellisiin Zebbeihin verrattuna se ilmajousi on huomattavasti parempi ja muutenhan se toimi oikein hyvin mutta 190 mm mittaisena se oli vaan aivan liian progressiivinen.

[Hanski]

Siihen nähden kuinka paljon täällä on asiasta keskusteltu, yllättävää, ettei kukaan vaihdon tehnyt ole vielä kommentoinut.
Ö:t on aivan yliarvostettuja - ja hinnoiteltuja, mielestäni. Merkki on aikanaan luonut maineensa ylivertaisella kestävyydellä japseihin nähden ja herkkyydellään. Muut ovat saaneet kiinni, menneet osin ohikin. Ö vaatii paljon huoltoa, jotta herkkyys pysyy. Tykkään kyllä säätää niin kauan kun se vie ajonautintoa eteenpäin, sikäli Ö olisi passeli. Yhtään vajavaisesti toimiva pyörä, miltään osin, ei kuitenkaan miellytä. Siksi huollettuakin tulee paljon ja etupainoisesti. Ö:n vähätkin edut häviää ellei tuplaa alustan huoltamiseen käytettävää aikaa - mieluummin en.
Eiköhän Zebistä saa loistavan, viimeistään Smashpotilla.

[kauris]

Mun ei ai ainakaan kannata liikaa keuloihin tai ainakaan monipuolisiin lisäsäätöihin sijoittaa. Ajoin tällä "ykköskoppasella" zeb ultimatella samaa kivikkoalamäkeä useita kertoja peräkkäin vaihdellen paluuvaimennusta -8 lukemista - 16 lukemiin (täysin kiinni suunnasta laskettun) eli puolivälistä kliksuja lähes kokonaan auki suuntaan. Tein säätöjä aina pari kliksua kerrallaan. Valmistajan laskuri suosittais mulle -8 mutta olen yleensä ajanut noin -14 eli huomattavasti nopeammalla keulalla .Vaikka tasaisella keulaa pumppaillen huomaan sen kun vaimennusta on paljon (se palautuu hitaammin ja äänikin muuttuu) ja se tuntuu turhan vaimennetulta niin siinä isoa kiveä sisältävässä alamäessä en ehdi havaita merkittäviä eroja. Kaikilla noista säädöistä ajaa. No jos lisäisin vielä reilusti vaimennusta niin kyllä se varmaan sitten muuttuisi. Kun keula ei ehtisi palautua ollenkaan.
Herkemmin huomaan eroja siinä minkä verran painetta on renkaissa. 0,2 baria liikaa ja vauhdikkaassa pienempää röykkyä sisältävässä alamäessä täristää selvästi enemmän.

[Hanski]

Mielenkiintoista, kuulostaa ihan siltä että Zebin vaimennukset ovat yhtä vähäiset kuin Piken ja Lyrikin. Pikestä mulla on muistiinpanotkin ja taitaa olla ainoa keula, josta ei 50 kg kuskin tarvitse paluuta keventää, ettei pakkaisi.
Fillarin iskarien säätäminen on kovin vaikea rasti, etenkin jos kuskin ajo ja vauhti vaihtelee laajalti kelin, paikan ja fiiliksen mukaan. Mutta muutama perusasia kannattaa tehdä:
- esisäädä iskarit ihan parkkipaikkapumppailussa niin, että molemmat päät liikkuu samaan tahtiin, sisään ja ulos. Lähde liikkeelle compit keskellä, tarvitsee yleensä olla likimain kiinni jotta parkkiksella huomaisit merkittävää eroa. Paluussa perä ensin mieleiseksi ja sitten keula pariksi.
- valitse sellainen 50-100 m pätkä, jossa alusta ei toimi ja olet ajanut sen kymmeniä, ellet satoja, kertoja. Kohta jossa ajolinjasi ja nopeutesi on vakiintunut väistelemään ja/tai kärsimään
- säädä sitten alkaen perän LSR:stä kokeillen, alkuun rajulla muutoksella, mutta aina vain yhden säädön muutos kerrallaan. Mikä tahansa iskari niin pitäisi tuntua isoja muutoksia. Sitten hienosäädön vaikutus alkaa tuntua.
- Compin säätö seuraavaksi, LSC, HSC saa lähinnä estettyä rajuja pohjaamisia dropit ym. yllärit
- Keulan kanssa sama järjestys ja aina vasta perän jälkeen. Jos perään tekee isoja muutoksia niin keulan säätö seuraa

Jos ei em. tutulla pahalla pätkälläkään eroa todella huomaa, sitten on simmipakat vaan ulkona alueelta eli naksujen säätely ei vaikuta oikealle alueelle. Hitaan paluun säätö toimii loistavasti trail-ajeluissa, mutta nopean paluun säädöt löytyy vasta jossain bike parkin rajusti kuluneissa bermeissä, jossa jarrupatit lk. 10+ cm ja iskarit sitten pakkaa niin että hyvä kun jalat tapeilla pysyy, stonga ravistaa tolkuttomasti - tai jos nopean paluun alue on liian nopea niin sitten tulee aika holja, irtonainen tunne jalkojen alla, eikä ohjaus "tottele" (tosin ei se tottele pakatessakaan, mutta raju ravistus tulee vain pakkaamisen mukana).
Ja jos nopean compin kiristäminen vähentää ravistamista niin sekin on aika selkeä merkki pakkaamisesta.

Itselläni on ongelmana hyvin herkästi puutuvat kämmenet ja jalkapohjat, joten näihin olen joutunut todella syventymään. Luokkaa 50 kg junnukuskit ajelee tuplavauhtia ja paluut kiinni, sellaista rytyytystä että alkaa näpit puutua jo sitä menoa katsellessa, joten ulkopuolista apuakaan ei ole saatavilla.

[kauris]

Niin siis en minä tarkoittanut etteikö Zebin paluuvaimennuskliksut paluun nopeuteen vaikuttaisi. Kyllä parkkipaikalla pomputtaessa -8 on selvästi hitaampi kuin -15. Ja jos jättäis vielä enemmän kiinni mun käyttämällä 53 psi:n (190 mm keula) paineella niin hidas olisi. Tarkoitin siis lähinnä sitä,.että itse en ole kovin herkkä sitten ajaessa eroja huomaamaan. Valitsin ehkä liian hankalan ja jyrkän kivikkomäen testipätkäksi kun siinä pitää keskittyä niin paljon ajamaan ettei keulan muutoksia ehdi ehkä tarpeeksi havainnoida.

[Hanski]

Ok, etsi joku vähän itsellesi helpompi kohta, sellainen mikä on paha, muttei tarvitse kovasti jännittää. Rentona pitää voida ajaa, jäpittäen hyväkään ei toimi ja tosiaan mahdoton havainnoida.
Tänään tuli itse todettua Zeb Select MY23 säätöalueen kapeus, kun Smahspotin kanssa kävin kokeilemassa. Eilen asensin ja vakio ilmapuolen osat on lähinnä huono vitsi, ei edes voi toimia. Vaimenninpuolen päivitys ei pysty tarjoamaan paljoakaan ilman jousipuolen muutosta. Smashpotin isoin drawback (ja ainoa minkä keksin, koska Zeb negatiivisen jouston vuoksi edes A-C mitta ei muuttunut kuin max. 4 mm) on sen paino: 30 lbs/in jousella setti osat pusseissaan 551 g ja muutoksen jälkeen pois otetut + asentamatomat osat + pussut 148 g. Eli 400 g + öljyn (90 ml) paino tulee lisää. Ollaan siis lähes edellisen sukupolven coil Boxxerin painossa.

[zort]

Minä olen myös hiukan ihmetellyt oman MY23 Pike Ultimaten rebound-säädön vaikutusta. No nythän huomasin googlettamalla että näissä Rockshoxeissa rebound on nimeltään lowspeed-rebound. Se taitaakin selittää sen että reippaammassa vauhdissa itsekään en huomannut mitään katastrofaalista tapahtuvan vaikka koemielessä ajelin kivikko/juurakkopolkuja rebound jopa täysin auki.
Päinvastoin kuin Foxin keuloissa joissa eron parinkin naksun välillä huomaa selvästi.

https://www.mbr.co.uk/reviews/shocks...st-ride-review

https://m.pinkbike.com/news/everythi...nd-shocks.html

[kauris]

Joo siis Foxin grip2 vaimentimissa on kai erikseen nopea ja hidas paluuvaimmennus mutta suuressa osassa muita keuloja on perinteisesti ollut aina vain se yksi jänis-kilpikonna. Mikä on varmaan ikään kuin hidas tosiaan. Tai en mä tiedä, itse asiassa on ole koskaan tajunnut miten paluuvaimennuksessa voi olla hidas ja nopea erikseen tai että miten ne vaikuttaa eri tavalla. Sisään vaimennuksessa asia on looginen. Nopea (hsc) estää esim isosta dropista alas tullessa tai isoon kiveen keulan osuessa keulan niin helposti pohjaamasta. Hidas taas vaikuttaa siihen ettei keula sukeltele / ui niin syvällä jarrutuksen tai painonsiirtojen myötä keulaan tulevan painon alla. Auttaa siihen, että keulakulma ei jyrkkene liiaksi näiden hitaiden painopisteen muutosten kohdalla.
Paluuvaimennuksen (sen yhden ainon namiskan) ideana tajuan taas, että yksittäisen iskun vastaanottoon (koska paluusta kyse) ei vaikuta mutta kyllä siihen kuinka toipuu peräkkäisistä vähän isommista osumista. Jos vaimennusta on liikaa ei keula ehdi palautua kunnolla ennen seuraavaa ja keula jää siksi uuden iskun tullessa valmiiksi lähes pohjaan. Jolloin se ei vaimenna iskuja kovin hyvin. Geometriakin kyykkää. Palautus kannattaa siis tavallaan olla niin nopealla kuin mahdollista kunhan se ei ole niin nopea, että keula palauttaa itsensä suoraksi ikään kuin jousen tavoin jolloin eturengas kevenee liian paljon tai jopa ääritapauksessa nousisi ilmaan. Itsekään en tällaista liian nopeaa tunne kyllä tapahtuvan omaan makuun. Omat keulat olleet viime vuodet Rockareita pois lukien trailipyörän Foxi, jossa Rockarin tavoin vain yksi paluuvaimennuksen namiska (perus grip vaimennin). Yleisimmin mulla on sekä edessä että takana ollut aina eri kauloissa ja iskareissa paluuvaimmennus paria kliksua vaille auki. Jos olisin paljon painavampi tai ajaisin vielä isommin ja joutuisin käyttämään siksi suurempaa ilmanpainetta iskareissa, niin vastaavasti paluuvaimennusta tulisi olla kyllä ilmeisesti muutamia kliksuja enemmän. Koska suurempi paine pyrkisi palauttamaan keulan tai perän takaisin suoraksi paljon suuremmalla voimalla ja liian pieni vaimennus voisi oikeasti aiheuttaa sitten sitä pyörän pompahtamista ilmaan / liikaa keventymistä iskarin suoristumisen päätyttyä.

Ja sen ymmärrän ja mielestäni on tärkeää, että tämä keulan palautuksen nopeuden tulisi kuten yllä on kerrottu olla myös tasapainossa takaiskarin palautusnopeuden kanssa. Jotta etu- ja takapää toimisi samalla tavalla ja pyörä palautuisi yhtä aikaa etu- ja takapyörään tulleiden kuormitusten jälkeen yhtä aikaa ylös.

[Jeltsar]

Nythän on sopivasti pinkbikessa aiheesta luettavaa:

https://m.pinkbike.com/news/mountain...week-2023.html

Tuon mukaan paluuvaimennus:
"Some shocks offer both high- and low-speed rebound adjustment too. These work in a similar way to compression adjusters but, of course, they control oil flow in the opposite direction. Rebound speed is primarily affected by the force from the spring, which of course is higher deeper in the travel. So generally, the high-speed adjuster has more of an effect when the shock is rebounding from deep in its travel (for example after a heavy landing) while the low-speed adjuster is more effective in the early part of the travel. So, if you're getting bucked during heavy landings or big holes, you might want to slow down the high-speed rebound; if you feel the bike is too fidgety and uncontrolled over smaller undulations, you might want to increase low-speed rebound damping.

If you have a single rebound dial, it will technically be a low-speed adjuster controlling the size of a port, but the high-speed valving is often designed so that this adjuster has an effect on the whole damping curve (low- and high-speed), so these single adjusters can be thought of as an all-round rebound adjuster, rather than an adjuster that only significantly affects the low-speed range."

Mielenkiintoinen myös tuo Vorsprungin video aiheesta.

[kauris]

Hyvä, kiitos. Tuo vähän selvensi asiaa.

[Jukka4130]

Pinkbiken tuore artikkeli oli hyvä. Lisäyksenä tosin siihen, että näin homma toimisia ideaalitilanteessa. Todellisuudessa vaimennussädöillä on usein paljon päällekkäisyyttä ja ne eivät toimit itsenäisesti toisiinsa nähden. Toisin sanoen, nopean liikkeen vaimennussäätö – oli se sitten kompressio- tai paluupuoli – voi vaikutta hitaan liikkeen vaimennussäätöön ja vastaavasti toisinpäin. Lisäksi säädöillä voi olla paljon päällekkäisyyttä niin, että kahdella eri naksujen kombinaatiolla voi päätyä (lähes) identtisen lopputulokseen; vähän kuin vanhan ajan 3x10-vaihteistoissa, joissa useampi vaihde tuottaa lähes saman välityksen.

En ole kokenut, että hitaan liikkeen paluuvaimennussäätö (LSR) toisi keulassa merkittävää lisäarvoa tai itse asiassa laisinkaan. Tästä ja valmistuskustannuksellisista syistä se varmaankin myös puuttuu useimmista keulamalleista ja löytyy vain vähäisestä määrästä takaiskareita.

[zort]

Minä olen aina luullut että jos ei ole erikseen hitaan ja nopean liikkeen paluuvaimennusta, eli siis on pelkästään nimellä paluuvaimennus, että se vaikuttaa kaikkeen paluuvaimennukseen mutta näissä -23 Rockshoxeissa onkin valmistajan mukaan vain low speed rebound yleisnimikkeen rebound alla. No, tuosta pinkbiken artikkelin videosta innostuneena säädin Piken reboundin valmistajan suositteleman -10 sijaan -15 koskematta muihin säätöihin (ilmanpaine 77 psi, LSC -3 ja HSC -1) niin ekan lenkin perusteella kuvittelen että keula muuttui juurakoissa ja kivikoissa selvästi pehmeämmäksi muun toiminnan kärsimättä lainkaan. Eli valmistajan antamalla rebound -suosituksella etupää ei minun ajossa palaudu riittävän nopeasti ja tuntuu siksi kovalta.
Aikaisemmissa keuloissa (Fox ja vanhemmat Rockshoxit) valmistajan suositukset oli paljon lähempänä sitä mikä itselläni tuntui toimivan.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[zort]

…hitaan liikkeen paluuvaimennussäätö (HSR).

Tarkoittanet LSR?


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Jukka4130]

Tarkoittanet LSR?


Sent from my iPhone using Tapatalk

Aah, kyllä! Anteeksi huolimattomuuserhe. Korjasin alkuperäiseen viestiin.

[Hanski]

Harvoin olen Jukan kanssa eri mieltä, mutta reboundin suhteen tässä nyt vahvasti. Aivan eksakti kokemukseni rajautuu RS 2.1 asti, Cane Creek Helm/Helm II, DVO D1 ja Fox Grip, muut esihistorialliselta ajalta ja kokemuksessa isoja gäppejä, mm. 2013-2018. Yksittäisiä keuloja olen laittanut useita erilaisia, mutta niistä ei ole yhtä selkeää ja tuoretta muistijälkeä.
Edellä mainitsemilleni eksakteille on yksi asia yhteistä: paluun säätö on neula, jolla kuristetaan ohivirtausaukkoa keskellä mäntää. Simmi(pakka) alkaa avautua vasta siinä kohtaa kun paine-ero (eli jousen puristusvoiman indusoima pakottava tarve nopealle ulospäin liikkeelle) kasvaa niin korkeaksi, ettei tarvittava virtaus enää pelkän ohivirtausreiän kautta "mahdu" läpi. Jos paluun vääntää kiinni niin silloin tottakai kaikki virtaus kulkee simmi(e)n kautta. Jos kyseessä on vain yksi simmi, niin silloin vaimennus on lineaarisin mahdollinen (eli ei todellakaan toimi kovin hyvin) - simmi on haettava sellaiseksi, että LSR säätö on selvästi jossain alueella, ei ainakaan kiinni-asetuksessa. Jos männän ympäristössä on enemmän tilaa touhuta (Helm, RS), voi sinne rakentaa simmipakan, joka alkaa vaikuttaa jo selvästi hitaammalla alueella, sekä mieleisensä loppuosan sen mukaan miten haluaa vaimentimen palautuvan eri syvyyksistä / voimalla / taajuudella.
RS 2.1 RC2 comppia en vielä ole tarkemmin pöyhinyt, mutta eiköhän se ole samaa sarjaa Lyrikin kanssa, eli koko pakkaa kiristettävä reilusti. Paluuseen en kokenut tarvetta tehdä muutoksia, yli 40-45 lbs jousilla (mitä sitten painetasoina lieneekään, coil muutos nopeuttaa keulaa muutenkin) lienee valtavirrasta poiketen liian nopea HSR (yleensä HSR on löysillä jousilla auttamatta hidas, RS poikkeus tähän).
HSR, johon ei pääse kiinni kuin simmi(pakan) kautta, on em. aftermarket keuloissa ja Foxeissa (perustuen vain ajokokemuksiin) liian raju alle 60 kg, ilmenee mm. pakkaamisena (raju ravistus) jarrupateissa. Eikä auta tarpeeksi, vaikka se säätö (eli LSR, Grip 2 LSR + HSR) on täysin auki - silloin katoaa myös pito mutkissa ja kuskin vähäinen epävarmuus muutuu herkästi totaaliseksi arkailuksi.

[Hanski]

Onko kukaan reilusti alle 60 kg saanut, missään muussa kuin oikeasti kisavauhtisessa DH-ajossa, 180-190 mm Zebiä edes likimain pohjaamaan, Smashpotilla tai ilman? Jos on, kerro miten... alkaa epätoivo iskeä... pelkästään ilmatilavuuden kompressio aiheuttaa +30 % jousivakioon löysimmällä jousella iskun lopussa, eikä painetaso ole likikään Trutunen parasta toiminta-aluetta (ei toki myöskään sovi samaan aikaan Smahspotin kanssa). Secus ehkä sopisi... aika extreme olisi, silloin jo 3 kg...

[Hanski]

Vastaan itse iteselleni ja muille infoksi:
Jos ajat esim. 40 lbs/in jousella liki HBO auki, niin kowa vaihtoehto voisi olla 35 lbs/in jousi ja HBO uudelleen mietittynä / simmitettynä. Oma ratkaisuni tullee olemaan Boxxerin jousi ja itse vakio ilmajousiosista sorvattu adapteri + liner jouselle, sekä liner yläkorkin alle. Jousi niin pirusti kutistesukalla vuorattu, että viimeisenä paniikkiratkaisuna edelleen palautettavissa virheettömäksi ilmakeulaksi ja myyntiin, jos ainoaksi vaihtoehdoksi jää sovittaa <2018 35 mm coil Boxxer pyörään. Ei ole helppoa 50 kg mummokuskilla

[Sambolo]

Oon yli 100kg enkä ole tainut pohjata vielä mun zebiä vaikka isojakin hyppyjä tullut aivan keula eellä alas Nyt pienen ajotauon jälkeen, keula tuntunut kyllä erityisen hyvältä ja koko pyörä muutenkin, niin ei ole tohtinut säätöjä alkaa hakemaan.

[kauris]

Mä olen huomannut, että itse asiassa kovemman iskun saakin ehkä sillä, että tulee perä edellä alas. Siitä kun paino sitten piiskaa eteen, niin isku on kovempi.

[Sambolo]

Se voi olla, mutt siis, runtua on kyllä keula saanu on näissä kyllä kovasti peogressiivisuutta loppua kohden, ihan hyvä kyllä vaan.

[4471]

Päivitin MY22 180mm ultimate jouston 190 milliseksi, hintaeron ei päätä huimatessa laitoin uudemman mallisen debonair+ ilmajousen. Korvien väli meni solmuun kun totuttuun tapaan rokkarin sosituspaineet trailheadista katsottuna ei olleetkaan niin yläkanttiin kuin yleensä. Sägi nyt sinänsä on se toissijainen juttu mutta olisi sen hyvä olla lähtökohtaisesti ensin ”alueella”. Vanhalla debonairilla sentin lyhyemmällä joustolla sai olla ainakin 5psi suositusta vähemmän painetta ja tuntui että silti keula pysyi korkeammalla. No, hakeminen jatkuu. Alkuun oli niin eri tuntuinen että varmasti tuntui oudolta, lähinnä pehmeämpi mutta sagiakin oli enempi. Nyt viimeisimmät taitaa olla 57 psi LSC 7 kiinni päin HSC 0. Kuskilla painoa noin 87kg ajokamojen kanssa. Vaimentimena siis orkkis Charger 2.1 rc2. Painauma jotain 22% mittanauhalla tsekkailtuna.

[bike futurist]

mikä siis on se tilanne missä 190mm keula on saatava pohjaamaan joka EI ole kovavauhtista dh ajoa?

[Hippo04]

mikä siis on se tilanne missä 190mm keula on saatava pohjaamaan joka EI ole kovavauhtista dh ajoa?

Kysymys kuuluu kuka on saanut 190mm Zebin pohjaamaan? Lisäpisteitä jos Charger 3 mallilla.

Ajovideoita ja sairaalakuvia kehiin.

[kauris]

Minä olen mutta keulani on alkuperäistä zebin mallia ja painan 75 kg.
Tavallisessa vauhdikkaassa parkkiajossa jää käyttämättä sentti-puolitoista senttiä mutta se on hyvä vara virheitä varten. Perus polkuajossa jää tietenkin sitten reilummin, useita senttejä mutta se on ok. Kaiken sää käyttöön kun droppaa tarpeaksi korkealta suht tasaiselle. Esim portaikosta alas jossa on 7 rappusta tai vastaavan kokoisesta kalliodropista metsässä. Video tai kuva yhdestä paikasta tais olla tuolla edellisellä sivulla.
edit. Kuva olikin Polen emtb-ketjussa sivuhuomautuksena https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...17#post3228017
Itsellä siis ei kyseistä pyörää ole vaan Propainin Spindrift ihan moottorittomana.