Vähän oli hölmö kun oli joku count down julkistukseen sit sivuille ilmesty viesti et tilaa kirje.
Palstajyrä
Vähän oli hölmö kun oli joku count down julkistukseen sit sivuille ilmesty viesti et tilaa kirje.
Palstajyrä
Ilmeisesti ollu teknisiä ongelmia, nyt on onnit ja sonnit julkaistu. Edit: linkki poistettu, ilmeisesti ei vielä virallisesti julkista.
Sambolo muokkasi tätä : 25.06.2023 at 17.19
Jäsen
Onkohan vähän kapitaaliongelmia, kun pitää tarjota porkkaa etukäteismaksuihin.
Aktiivijäsen
Näytti ensin että on uusi moottori mutta onkin vain "naked" malli.
Sitä en niele että siihen likulevyyn ei muka ottaisi kivet kiinni. Kyllä ottaa kun ajetaan kivikossa. Toki nopeudet pieniä mutta se likulevy moottorin alla on aika karmean näköinen. Toimiva juttu silti.
Jos perää saisi hiukan ylemmät niin ei olisi ongelmaa. Evolinkissä keskiö on ajon aikana ylempänä koska todellista sägiä on vähemmän lyhyemmän jouston vuoksi.
Pitänee etsiä joku metallipaja mikä tekisi iskarin alemmasta kiinnityshaarukasta hiukan pidemmän version tai sitten vain isompaa rengasta.
Palstajyrä
Onkai tuo tähän päivään asti pyöriny pitkälti etukäteismaksuilla. Varmaa pienellä edelleen kehittyvällä firmalla hirveesti muita vaihtoehtoja.
Geot näyttää menneen näissä askeleen ”konservatiivisen” suuntaan, mikä mielenkiintoista myös. Onko polen kohderyhmä vaihtunut meistä epävarmoista setämiehistä, jotka tarvitsee isoa vakaata helppoa tapaa tulla paha mäki alas enemmän kisaajiin ja heidän mieltymyksiin
Aktiivijäsen
Veikkaan että täysin päinvastoin. Eiköhän Leo tiedä suhteellisen hyvin mitä kisaaja haluaa ja kaipaa, siis DH ja enduro sellainen.
Tavalliseen ajoon hiukan kevytkeulaisempi olisi näppärä, ehkä. Painopisteen siirto taaemmaksi ei vaan taida onnistua jos oletuksena on että akku on viistoputkessa. Se kai voisi olla myös satulaputken edessä pystyssä...
Se siirtäisi akun massakeskipisteeseen. Jousitus menisi tietysti uusiksi. jokin motojen kaltainen voisi toimia tai sitten jos Bosch tekisi toisen mallisen akun.
Palstajyrä
No onni tehtiin käsittääkseni Onnin toiveiden mukaan.
Vakiovieras
Vakiovieras
^^^Leohan itsekin on vaihtanut koon pienempään kisapyöränsä, kun ajelee 179cm mittaisena mediumihkoa (460mm) Onnea. Pro puolelta ei tule mieleen muita kuin (keskivertokuskia valovuosia taitavammat) tubettajat Barelli ja Paul Aston, jotka sporttaavat "long fittiä". Muutenhan tuo ammattikuskien laaja joukko tuntuu suosivan kohtalaisen konservatiivista (lue: lyhyttä) pyörää.
Aktiivijäsen
Kyllä nyt kelpaa kiertää kantoja kun Voimaan pistin Evolinkissä olleen pidemmän stemmin.
Jotta saa kunnon kontrollin teknisessä maastossa, keskiön ja tangon horisontaalinen etäisyys on oltava riittävä. Muuten ajaminen seisten on hankalaa.
Tämä on asia mitä ei pyörien mitoitussuosituksissa huomioida (mukaan lukien Pole). Se vaan on auttamattoman lyhyt ohjaamoltaan kuten tietysti kaikki muutkin pyörät oletus konfiksella.
Onneksi keula on niin loiva ja pitkä että 3cm pidempi stemmi ei vaikeuta jyrkkiä liki nolla nopeuden laskuja eikä kivikko ajelua. Jyrkät nousut tietysti helpottuu paljon edempänä olevasta tangosta.
Mutta tällaistahan se on että pyörää pitää tuunailla ja oppia samalla kaikenlaista. Olin tämän tajunnut jo aiemmin Evolinkin kanssa muttaa... ehkä asiat pitäisi pistää paperille eräänlaisena säätöpäiväkirjana.
Nyt kuitenkin meni vanha suhteellisen tekninen ja hidas 1.5h lenkki vain muutamalla jalkakosketuksella (pois lukien huilailupysähdykset). Ennen stemmin vaihtoa parissa kohtaa piti tunkata kontrollin puutteen vuoksi.
Kannattaa kokeilla jos ajot on vaikean maaston endurointi-trialointia (trailmapsissa oranssia ja punaista).
Aktiivijäsen
Pole tarjoilee ZEBiä trail ja endurokäyttöönkin vaikka ZEB oikeasti sopii vain parkkikäyttöön, siis ihan oikeasti. Tuo keula on aivan liian progressiivinen jotta se joustaisi poluilla enempää kuin 150mm keula.
Samaa on maailmallakin todettu ZEBeistä, ovat liian progressiivisia https://www.pinkbike.com/news/review...-fork-mtb.html
ZEBit on myös tahmeita eivätkä reagoi poluilla kiviin tai juuriin. Niiden perusviritys vaimentaa aivan liikaa.
Progressio tekee myös Voiman perän ongelmaksi poluilla. Sielläkin todellinen käytettävissä oleva joustomäärä jää lyhyempijoustoisten tasolle.
Voisikin siis kysyä onko Voima poluilla 150mm vai 190mm joustava alusta? Mihin Pole on pyrkinyt kyseisellä alustalla polkuajossa?
Aktiivijäsen
Saman tyylinen se on ollut jo Evolinkin ajoista. En minäkään saa iskaria pohjaamaan 30% sägillä metrin tasaselle dropeista, vaikka joustoa on vain 131mm.
Mutta ei ole "pedalbobbia" ja poluilla polkutehokkuus on erinomainen.
Kai se on aina kompromissi...
Vakiovieras
Rokkarin Superdeluxen kanssa Voima kyllä käyttää kaiken takajouston mitä käytettävissä on ihan trailiajossakin. Extin colin kanssa sitä ei oikein saa selville koska siinä on se HBO.
Tämän vuotinen Zebbi on kyllä kieltämättä aika progressiivinen. Siksipä taidan sen tilalle laittaa Öhlinssin. Ehkä noissa pitkäjoustoissi ilmakeuloissa pitäisi oll jokin 3 ilmakammiolla oleva ilmajousi tai ehkä Rokkarin uudessa Boxxerissa oleva ilmajousi auttaa asiaan. Eiköhän se Zebbiinkin tule jossain välissä
Palstajyrä
Komppaan tätä, kyllä siitä saa ihan kaiken jouston käytettyä.. pidättekö te iskareissanne kauheata määrää tokeneita, perässä joka on itsessään jo tosi progressiivinen? ZEB käyttää kyllä myös varsin tehokkaasti lähes koko jouston, mutta 190 vs 180 keuloissa on valtava ero ihan viimeisen 10mm käytössä.. Secus auttoi tekemään keulasta iiihan eri tuntuisen, positiivisesti.Alkujaan tämän lähetti miumau
Aktiivijäsen
^ei yhtään tokenia pääkammiossa mutta negatiivisessa kammiossa kyllä täytettä pienentämään progressiota. Saan 190mm ZEBissä 23mm sagin jälkeen 110mm sisäänjoustoa käyttöön enimmillään, eliskä 190mm joustosta 133mm käytössä ja tietysti molemmat compressiot täysin auki.
ZEBin suhteen pitää vain toivoa että 190mm saisi jossain vaiheessa rautajousikonversion inhimilliseen hintaan.
Tyhmyyksissäni otin taakse CaneCreek Kitsuma Air:n. Se on liian progressiivinen jo ilman tokeneita ja kuten ZEB, tämäkin on aivan liian tahmea. Tämä on tainnut poistua Voiman optiolistalta. Voimassa pitää olla lineaarinen takaiskari koska jousitusgeometria on progressiivinen (liikaa).
Aiemmin kun Voiman tilasin, ei ollut erikseen parkki, enduro ja trail -malleja. Joten tavallaan ymmärtää kalustuksen mutta nyt kun on eri konfikset eri käyttöön en ymmärrä ollenkaan ZEBiä. Ilmeisesti Foxilta saisi oikeasti kunnollisia keuloja Suomipoluille kivikkojuurakossa nutaamiseen.
Cane creekissä 30% säkin jälkeen enimmillään joustoa on 50/75mm (iskarilla) eli 67%. Niinpä sisään joustoa sagin jälkeen on 70mm ja kokonaiskäyttömatka 127mm. Paremmin tehdyillä iskareilla saisin 140-150mm iskareilla saman jouston.
Ajopaino kamojen kanssa kuskilla 90kg joten massaakin pitäisi riittää.
Tuo CaneCreek menee oman tyhmyyden piikkiin kun sen itse valitsin, tai oikeastaan halusin vieterimallin mutta myyjän mukaan siinä vaiheessa kun hän tuli lomalta ja konfis piti lyödä lopulisesti kiinni ei kuulemma voinutkaan enää muuttaa mitään. Joten ehkä 60% oma moka. CanCreek olisi luultavasti täydellinen kovempaan parkin kaltaiseen ajoon. Sen säädettävyys on uskomatoman hyvä.
ZEBin valinta on yleismaastopyörään (trail+enduro) kyllä mokaus [IMO].
Vakiovieras
Jos jousituksessa on yhtään progressiivisuutta (moderni perä, ilmahaarukka) niin kyllähän tuo 190mm joustoa vaatii jo aika reipasta pommittamista pohjatakseen. Jos koko matkan haluaa käyttöön (miksi?) leppoisammassakin ajossa, niin sitten joutuu laskemaan ilmanpaineita tai coilin jäykkyyttä.
Aktiivijäsen
Siis voiko nykyään 190mm joustolla olevaa maastopyörää sanoa yleismaastopyöräksi?!
Aktiivijäsen
Juuri näin. Jos jousivakio (oli se sitten ilma- tai kierrejousta käyttäen) on asetettu vähänkään yleisajoon sopivaksi, 190 mm joustomatkan loppupäässä jousivoima on huomattava. On hyvä syy, että miksi joustomatka on vakiintunut noin 200 mm mittaan, myös dh-pyörissä. Pyörältä halutaan tietty käsiteltävyys ja vaste kuskin toimiin, joka katoaa joustomatkan kasvatuksen ja jousivakion alentamisen myötä. Toisin sanoen, jos käytettäisiin 250 mm joustomatkaa ajatuksella, että se saadaan ääritilanteissa kokonaan käyttöön, muut ominaisuudet kärsisivät. Vastaavasti joustomatkan lisääminen "nykyisen päälle" johtaisi tilanteeseen, jossa viimeistä tuumaa ei saataisi käyttöön kuin ääritapauksissa.
On oletusarvoisesti ainoastaan hyvä asia, että hitaammassa ajossa ja normalaikäytössä, joustomatkaa jää käyttämättä. Karkealla haarukalla, viimeiset 10-25 mm halutaan pitää reservinä, joka tarvitsee valjastaa käyttöön vain ääritilanteissa, oli se sitten bike parkissa, dh-baanalla tai pahimpia ajovirheitä pelastamassa.
Progressiivisuus määräytyy ilmajousen positiivipuolen ominaisuuksista eli paineesta, tilavuudesta ja puristussuhteesta. Negatiivipuolen tilavuuden pienentäminen vaikuttaa alkuherkkyyteen ja jossakin määrin myös keskialueen kantavuuteen negatiivisesti.
Aktiivijäsen
^negatiivisen kammion pienentämisellä hitusen tuli sentti lisää käytettyä joustoa eli se oli hyväksi.
Isoin ongelma luultavasti noissa iskareissa on järjetön perusvaimennus. Dynaamista progressiota on niin paljon että nopeissa iskuissa jousitus on kuin ilman joustoa. Progressio sellaisenaankin on liian suuri ja alkaa liian aikaisin mutta dynaaminen progressio vielä pahentaa sen.
Keulalle voi jotain tehdä litkummilla nesteillä.
Tuollaisenaan Voima tuntuu kovin lyhyt joustoiselta myös kannon kierrossa. Hyvää on se että takana on sagia liki kolmannes mikä tarkoittaa että ulosjoustovaraa on. Se taas tasoittaa menoa kummasti.
Yhtäkaikki se villakoiran ydin oli siinä että miksi ihmeessä ZEBiä tarjotaan nykyään myös trail- ja enduro-keulaksi.
Palstajyrä
Ei kai siinä mitään järkeä olisi jos 180/190mm pohjaisi Suomipoluilla?
Suurtietäjä
Kyllä Suomen metsistä löytyy tietty kalliodroppeja vaikka kuinka korkeita. Mulla on ekan vuosikerran zeb 190 millisenä ja toki sen pohjaamaan saa kun esim reilusta puolestatoista metristä droppaa lähes tasaiselle. Kun samoilla paineilla normipolulla jää 3-4 senttiä käyttämättä ja sägi jossain 20-25 % välissä.
Okei, dropit on yleensä polkujen vieressä / vaihtoehtoisella linjalla koska ei tuohon varsinaisesti polkua muodostu, kun ei siitä kävellen pääse
Kuvakaappaus tuosta Espoon keskuspuistosta Olarin kuntoradan kallioilta.
Aktiivijäsen
Hyi saatana, onko toi se "rolli" mikä lähtee sieltä kallion päältä missä on niitä penkkejä ja pöytiä Kokinmetsässä?. Aikamoinen huck to flat
Ton siis voi rullata, mutta näköjään joku droppaakin.
Suurtietäjä
Sama paikka. Yleensä toki rullaan mutta pitihän tuokin tyyli kokeilla.
Aktiivijäsen
Se ongelma on dymaaminen kompressio mikä tekee joustosta epämukavan. Keula on kova ja hakkaa käsille ja sen lisäksi kolmannes joustosta jää käyttämättä. Harva meissä ajaa yli metristä tasa tassuna alas.
Mutta mielummin miten vain.
Suurtietäjä
170-190 joustavat pyörät on mun ajatuksen mukaan kuitenkin suunniteltukin sellaisiksi, että niillä ajetaan/on tarkoitus ajaa myös isosti. Ja valmistajat suunnittelee vastaavasti pitkäjoustoiset keulat samalla ajatuksella. Jos taas ei koskaan aja (eikä halua opetellakaan ajamaan) esim paljoa puolta metriä korkeammista dropeista tai vastaavasti muutoin ns. rankemmista paikoista kannattaa valita siihen paljon paremmin sopiva pyörä. Esim tyyliin 130 joustava down country tai max 150/140 traili. Ja en siis tarkoita, että kaikkien pitäisi ajaa tai haluta ajaa siten, että esim 180 mm tulis käyttöön. Kaikki pyöräily on kivaa. Mutta se vaan tarkoittaa tällä hetkellä sitä ettei Pole pyörämerkkinä keuloineen ole järkevä valinta, koska uusimmasta mallistosta nykyään puuttuu perus trailiajoon sopiva malli.
Edit. Puhuin yllä ehkä yleisemmin ja hoksasin jälkikäteen, että keskustelu oli e-kategorian alla. Ihan down country ideologian pyöriä ei ehkä sähköistetyissä ole (en tunne sähköpuolen markkinoita kovin hyvin) mutta sieltä oikeasti perus trailipuolelta (Polella trailia vain nimessä
Aktiivijäsen
Olisi mielenkiintoista tietää lisää toimintamekanismista, jolla negatiivipuolen tilavuuden pienentäminen vaikuttaa progressioon.
En ymmärrä, mitä dynaamisella progressiolla tarkoitetaan. Jousituksen toiminta on määritelmällisesti dynaamista eli liikkeessä tapahtuvaa ja vieläpä nopeusriippuvaista. Liikenopeus määrittää operoiko vaimennin pääasiassa hitaan vai nopean liikealueen vaimennuspiirin kautta tuottaen siten tietyn vaimennusvoiman. Ilmajousen toiminta on myös tietyllä tapaa nopeusriippuvainen, mutta se on tässä kohtaa nyanssi. Keulan toiminnassa ilmenee neljää voimaa: jousivoima, alajalkojen sisäisestä paineesta syntyvä jousivoima, vaimennusvoima ja kitka. 38-millisten keulojen kohdalla 2) kohta eli alajalkojen sisäinen puristussuhde on suuruusluokaltaan suurempi kuin pienemmissä keuloissa ja siten huomioitava seikka. Mitä vaimennusvoimaan tulee, Charger 2- tai 2.1-mallia ei voi yleisesti pitää ylivaimennettuna. Charger 3 on sen sijaan outolintu ja oma lukunsa.
Jos liiallinen progressio on todellisuudessa ongelma, Vorsprung Secus -lisäosa tai TruTune-insertti ovat todennäköisesti ainoat optiot, jotka tarjoavat apua, säilyttäen samalla ajo-ominaisuudet ja jopa parantaen niitä – parhaimmillaan merkittävästi.
Forumilordi
Eiköhän suuri(n) osa sähkötäpäreistä ole 150/160 milliä joustavia ja trailiajoon ihan ok. Kestävät myös hieman kovempaakin runnutusta, jos 150-senttiset dropit ei ole se päasiallinen ajoympäristö.
Mä en droppaile kuin tunnelmaa, mutta kyllä normilenkillä saa sekä keulan että perän käymään pohjassa. Tämä siis 150/160-luokassa.
Pohjaaminenhan ei sinänsä haittaa, jos ei ole vauhtia.
Aktiivijäsen
Siellä on jousi (ilma sellainen) mikä toimii aina samalla tavalla riippumatta liikeen nopeudesta. Vaimennin puoli sitten taas tuo mukanaan dynaamisen kompression eli progresio ja liikkeen vastustus sisäänjoustossa muuttuu liikkeen nopeuden mukaan. Vaimentimen perusviritys on liian tömäkkä jotta keula seuraisi nyrkin kokeisten kivien mukana vauhdissa.
Aktiivijäsen
Yksinkertaistettuna kyllä ja kierrejousi toimii juurikin noin ja myös ilmajousi, kun prosessi on isoterminen . Reaalitilanteessa, ilmajousi toimii ainakin osan ajasta adiabaattisesti, jolloin lämpöenergiaa ei siirry systeemistä ulos. Tällöin ilmajousen sisäinen lämpötila nousee kompressioliikkeen myötä, mikä johtaa puolestaan hetkelliseen paineen ja siten jousivakion nousuun. Tämä on useiden arvioiden mukaan osaksi vastuussa siitä, että ilmajouset antavat "leikkisämmän tai pirteämmän" ajotuntuman tai käytöksen kierrejouseen verrattuna, sillä paluuliikkeen aikana jousivakio on hetkellisesti suurempi kompressioliikkeeseen verrattuna. Toisin sanoen, ilmajousen toiminta on ainakin ajoittain myös nopeusriippuvainen. Ilmiön suuruusluokka on kokonaan oma keskusteluaiheensa.
Jos hahmotin aiemman selityksen oikein, tuo olisi voitu ilmaista käyttämällä tuttuja termejä, kuten hitaan ja nopean liikkeen vaimennus. Dynaaminen kompressio on terminä sellainen, että se jättää ihmettelemään, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan.
Aktiivijäsen
^tuo terminen puolikin voi kai vaikuttaa mutta tarkoitin kyllä vaimenninpuolta ja erityisesti sisäänvaimmennusta. Sitä on liikaa vaikka venttiilit on auki. Keulassa siis yhdistyy liian progressiivinen jousi ja liian voimakas sisään vaimennus. Lopputuloksena on käsille hakkaava keula.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit