Pole Emtb

[bike futurist]

Jos jousituksessa on yhtään progressiivisuutta (moderni perä, ilmahaarukka) niin kyllähän tuo 190mm joustoa vaatii jo aika reipasta pommittamista pohjatakseen. Jos koko matkan haluaa käyttöön (miksi?) leppoisammassakin ajossa, niin sitten joutuu laskemaan ilmanpaineita tai coilin jäykkyyttä.

[stumpe]

ZEBin valinta on yleismaastopyörään (trail+enduro) kyllä mokaus [IMO].

Siis voiko nykyään 190mm joustolla olevaa maastopyörää sanoa yleismaastopyöräksi?!

[Jukka4130]

Jos jousituksessa on yhtään progressiivisuutta (moderni perä, ilmahaarukka) niin kyllähän tuo 190mm joustoa vaatii jo aika reipasta pommittamista pohjatakseen. Jos koko matkan haluaa käyttöön (miksi?) leppoisammassakin ajossa, niin sitten joutuu laskemaan ilmanpaineita tai coilin jäykkyyttä.

Juuri näin. Jos jousivakio (oli se sitten ilma- tai kierrejousta käyttäen) on asetettu vähänkään yleisajoon sopivaksi, 190 mm joustomatkan loppupäässä jousivoima on huomattava. On hyvä syy, että miksi joustomatka on vakiintunut noin 200 mm mittaan, myös dh-pyörissä. Pyörältä halutaan tietty käsiteltävyys ja vaste kuskin toimiin, joka katoaa joustomatkan kasvatuksen ja jousivakion alentamisen myötä. Toisin sanoen, jos käytettäisiin 250 mm joustomatkaa ajatuksella, että se saadaan ääritilanteissa kokonaan käyttöön, muut ominaisuudet kärsisivät. Vastaavasti joustomatkan lisääminen "nykyisen päälle" johtaisi tilanteeseen, jossa viimeistä tuumaa ei saataisi käyttöön kuin ääritapauksissa.

On oletusarvoisesti ainoastaan hyvä asia, että hitaammassa ajossa ja normalaikäytössä, joustomatkaa jää käyttämättä. Karkealla haarukalla, viimeiset 10-25 mm halutaan pitää reservinä, joka tarvitsee valjastaa käyttöön vain ääritilanteissa, oli se sitten bike parkissa, dh-baanalla tai pahimpia ajovirheitä pelastamassa.

^ei yhtään tokenia pääkammiossa mutta negatiivisessa kammiossa kyllä täytettä pienentämään progressiota.

Progressiivisuus määräytyy ilmajousen positiivipuolen ominaisuuksista eli paineesta, tilavuudesta ja puristussuhteesta. Negatiivipuolen tilavuuden pienentäminen vaikuttaa alkuherkkyyteen ja jossakin määrin myös keskialueen kantavuuteen negatiivisesti.

[Kiituri]

^negatiivisen kammion pienentämisellä hitusen tuli sentti lisää käytettyä joustoa eli se oli hyväksi.

Isoin ongelma luultavasti noissa iskareissa on järjetön perusvaimennus. Dynaamista progressiota on niin paljon että nopeissa iskuissa jousitus on kuin ilman joustoa. Progressio sellaisenaankin on liian suuri ja alkaa liian aikaisin mutta dynaaminen progressio vielä pahentaa sen.
Keulalle voi jotain tehdä litkummilla nesteillä.

Tuollaisenaan Voima tuntuu kovin lyhyt joustoiselta myös kannon kierrossa. Hyvää on se että takana on sagia liki kolmannes mikä tarkoittaa että ulosjoustovaraa on. Se taas tasoittaa menoa kummasti.

Yhtäkaikki se villakoiran ydin oli siinä että miksi ihmeessä ZEBiä tarjotaan nykyään myös trail- ja enduro-keulaksi.

[mehukatti]

Pole tarjoilee ZEBiä trail ja endurokäyttöönkin vaikka ZEB oikeasti sopii vain parkkikäyttöön, siis ihan oikeasti. Tuo keula on aivan liian progressiivinen jotta se joustaisi poluilla enempää kuin 150mm keula.

Ei kai siinä mitään järkeä olisi jos 180/190mm pohjaisi Suomipoluilla?

[kauris]

Kyllä Suomen metsistä löytyy tietty kalliodroppeja vaikka kuinka korkeita. Mulla on ekan vuosikerran zeb 190 millisenä ja toki sen pohjaamaan saa kun esim reilusta puolestatoista metristä droppaa lähes tasaiselle. Kun samoilla paineilla normipolulla jää 3-4 senttiä käyttämättä ja sägi jossain 20-25 % välissä.
Okei, dropit on yleensä polkujen vieressä / vaihtoehtoisella linjalla koska ei tuohon varsinaisesti polkua muodostu, kun ei siitä kävellen pääse

Kuvakaappaus tuosta Espoon keskuspuistosta Olarin kuntoradan kallioilta.

[Kuminauha]

Hyi saatana, onko toi se "rolli" mikä lähtee sieltä kallion päältä missä on niitä penkkejä ja pöytiä Kokinmetsässä?. Aikamoinen huck to flat

Ton siis voi rullata, mutta näköjään joku droppaakin.

[kauris]

Sama paikka. Yleensä toki rullaan mutta pitihän tuokin tyyli kokeilla.

[Kiituri]

Se ongelma on dymaaminen kompressio mikä tekee joustosta epämukavan. Keula on kova ja hakkaa käsille ja sen lisäksi kolmannes joustosta jää käyttämättä. Harva meissä ajaa yli metristä tasa tassuna alas.

Mutta mielummin miten vain.

[kauris]

170-190 joustavat pyörät on mun ajatuksen mukaan kuitenkin suunniteltukin sellaisiksi, että niillä ajetaan/on tarkoitus ajaa myös isosti. Ja valmistajat suunnittelee vastaavasti pitkäjoustoiset keulat samalla ajatuksella. Jos taas ei koskaan aja (eikä halua opetellakaan ajamaan) esim paljoa puolta metriä korkeammista dropeista tai vastaavasti muutoin ns. rankemmista paikoista kannattaa valita siihen paljon paremmin sopiva pyörä. Esim tyyliin 130 joustava down country tai max 150/140 traili. Ja en siis tarkoita, että kaikkien pitäisi ajaa tai haluta ajaa siten, että esim 180 mm tulis käyttöön. Kaikki pyöräily on kivaa. Mutta se vaan tarkoittaa tällä hetkellä sitä ettei Pole pyörämerkkinä keuloineen ole järkevä valinta, koska uusimmasta mallistosta nykyään puuttuu perus trailiajoon sopiva malli.

Edit. Puhuin yllä ehkä yleisemmin ja hoksasin jälkikäteen, että keskustelu oli e-kategorian alla. Ihan down country ideologian pyöriä ei ehkä sähköistetyissä ole (en tunne sähköpuolen markkinoita kovin hyvin) mutta sieltä oikeasti perus trailipuolelta (Polella trailia vain nimessä ) pyöriä löytynee ihan kivasti tyyliin Spessulta vaikka.

[Jukka4130]

^negatiivisen kammion pienentämisellä hitusen tuli sentti lisää käytettyä joustoa eli se oli hyväksi.

Isoin ongelma luultavasti noissa iskareissa on järjetön perusvaimennus. Dynaamista progressiota on niin paljon että nopeissa iskuissa jousitus on kuin ilman joustoa. Progressio sellaisenaankin on liian suuri ja alkaa liian aikaisin mutta dynaaminen progressio vielä pahentaa sen.
Keulalle voi jotain tehdä litkummilla nesteillä.

Olisi mielenkiintoista tietää lisää toimintamekanismista, jolla negatiivipuolen tilavuuden pienentäminen vaikuttaa progressioon.

En ymmärrä, mitä dynaamisella progressiolla tarkoitetaan. Jousituksen toiminta on määritelmällisesti dynaamista eli liikkeessä tapahtuvaa ja vieläpä nopeusriippuvaista. Liikenopeus määrittää operoiko vaimennin pääasiassa hitaan vai nopean liikealueen vaimennuspiirin kautta tuottaen siten tietyn vaimennusvoiman. Ilmajousen toiminta on myös tietyllä tapaa nopeusriippuvainen, mutta se on tässä kohtaa nyanssi. Keulan toiminnassa ilmenee neljää voimaa: jousivoima, alajalkojen sisäisestä paineesta syntyvä jousivoima, vaimennusvoima ja kitka. 38-millisten keulojen kohdalla 2) kohta eli alajalkojen sisäinen puristussuhde on suuruusluokaltaan suurempi kuin pienemmissä keuloissa ja siten huomioitava seikka. Mitä vaimennusvoimaan tulee, Charger 2- tai 2.1-mallia ei voi yleisesti pitää ylivaimennettuna. Charger 3 on sen sijaan outolintu ja oma lukunsa.

Jos liiallinen progressio on todellisuudessa ongelma, Vorsprung Secus -lisäosa tai TruTune-insertti ovat todennäköisesti ainoat optiot, jotka tarjoavat apua, säilyttäen samalla ajo-ominaisuudet ja jopa parantaen niitä – parhaimmillaan merkittävästi.

[MRe]

Eiköhän suuri(n) osa sähkötäpäreistä ole 150/160 milliä joustavia ja trailiajoon ihan ok. Kestävät myös hieman kovempaakin runnutusta, jos 150-senttiset dropit ei ole se päasiallinen ajoympäristö.

Mä en droppaile kuin tunnelmaa, mutta kyllä normilenkillä saa sekä keulan että perän käymään pohjassa. Tämä siis 150/160-luokassa.

Pohjaaminenhan ei sinänsä haittaa, jos ei ole vauhtia.

[Kiituri]

Olisi mielenkiintoista tietää lisää toimintamekanismista, jolla negatiivipuolen tilavuuden pienentäminen vaikuttaa progressioon.

En ymmärrä, mitä dynaamisella progressiolla tarkoitetaan.

Siellä on jousi (ilma sellainen) mikä toimii aina samalla tavalla riippumatta liikeen nopeudesta. Vaimennin puoli sitten taas tuo mukanaan dynaamisen kompression eli progresio ja liikkeen vastustus sisäänjoustossa muuttuu liikkeen nopeuden mukaan. Vaimentimen perusviritys on liian tömäkkä jotta keula seuraisi nyrkin kokeisten kivien mukana vauhdissa.

[Jukka4130]

Siellä on jousi (ilma sellainen) mikä toimii aina samalla tavalla riippumatta liikeen nopeudesta. Vaimennin puoli sitten taas tuo mukanaan dynaamisen kompression eli progresio ja liikkeen vastustus sisäänjoustossa muuttuu liikkeen nopeuden mukaan. Vaimentimen perusviritys on liian tömäkkä jotta keula seuraisi nyrkin kokeisten kivien mukana vauhdissa.

Yksinkertaistettuna kyllä ja kierrejousi toimii juurikin noin ja myös ilmajousi, kun prosessi on isoterminen . Reaalitilanteessa, ilmajousi toimii ainakin osan ajasta adiabaattisesti, jolloin lämpöenergiaa ei siirry systeemistä ulos. Tällöin ilmajousen sisäinen lämpötila nousee kompressioliikkeen myötä, mikä johtaa puolestaan hetkelliseen paineen ja siten jousivakion nousuun. Tämä on useiden arvioiden mukaan osaksi vastuussa siitä, että ilmajouset antavat "leikkisämmän tai pirteämmän" ajotuntuman tai käytöksen kierrejouseen verrattuna, sillä paluuliikkeen aikana jousivakio on hetkellisesti suurempi kompressioliikkeeseen verrattuna. Toisin sanoen, ilmajousen toiminta on ainakin ajoittain myös nopeusriippuvainen. Ilmiön suuruusluokka on kokonaan oma keskusteluaiheensa.

Jos hahmotin aiemman selityksen oikein, tuo olisi voitu ilmaista käyttämällä tuttuja termejä, kuten hitaan ja nopean liikkeen vaimennus. Dynaaminen kompressio on terminä sellainen, että se jättää ihmettelemään, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan.

[Kiituri]

^tuo terminen puolikin voi kai vaikuttaa mutta tarkoitin kyllä vaimenninpuolta ja erityisesti sisäänvaimmennusta. Sitä on liikaa vaikka venttiilit on auki. Keulassa siis yhdistyy liian progressiivinen jousi ja liian voimakas sisään vaimennus. Lopputuloksena on käsille hakkaava keula.