Pallaksella dumppas lunta 48 tuntia putkeen tuullen samasta suunnasta kokoa ajan. Eilen niissä paikoissa, minne tuuli oli lumet kuskannut, sitä olikin sitten riittävästi. Teleskooppisauva auki vedettynä ei riittänyt pohjaan asti. Näkyvyyttä ei juuri ollut, mutta oli parhaita puuterilaskuja, mitä olen Lapissa kokenut. Kovin montaa ei ehtinyt, kun kiipeäminen oli varsin hidasta.
Kolme ekaa päivää kierreltiin keroja auringonpaisteessa, mutta lumi oli pääasiassa kovaa kevätkorppua. Tänään näyttäisi taas olevan pilvetön taivas ja jos lumet on pysyneet pehmeinä, voi olla unelmakeli tiedossa, joten nyt hotellin aamiaiselle vohvelin paistoon.. 
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Kirjanmerkit