Se on ainakin yksi.

Myös muuta pitkän aikavälin mittaus/laskentadataa suomessa on monesta lajista.
Niiden runsauden muutoksia voidaan verrata tietoon niiden tiedetyistä elintavoista ja elinympäristöistä ja niihin kohdistuneista muutoksista.
Eri-ikäisten metsien jakaumaa seurataan, samoin eri luontotyyppien lukumäärää. Jossain kohtaa havahduttu, että esim lähteiköt, norot latvapurot ja muut pikku vesisysteemit on ihan tärkeitä ekosysteemin kannalta. Jos ei suoraan niiden alueella esiintyvän elämän, niin isommissa vesistöissä, joiden laatuun noiden muiden kunto vaikuttaa.
Siksi niitä pitää nykyään säästää, jos niiden olemassaolo tiedetään, aina ei muisteta selvittää. Sitten on 100 poikkeusta, kun ei tarvitse välittää, kuten jos esiintymä on pinta-alaltaan iso, se on alueella jonka taloudellinen käyttö on tärkeää (esim tunninjunreitillä olevat kohteet) jos se on osin tuhottu jo aiemmin...

Monimuotoisuustutkimus on aika hankalaa, mitä olen asiaa ymmärtänyt. Muuttujia on paljon ja ne vaikuttaa toisiinsa välillä kai yllättävillä tavoilla. Maatalouspuolella on Helsingin yliopistolla siitä tutkimusta. Tekevät samalla, kun niitä uudistavan viljelyn tutkimuksia. Tutkivat lajeja, niiden kombinaatioita ja niiden eri vaikutuksia muihin.
Joidenkin tiettyjen lajien esiintyminen esim. indikoi suurempaa monimuotoisuutta. Se on simppelein tapa seurata. Katsoin vasta yhden uudistavan vijelyn seminaarin ja sen perusteella tuokin tutkimusala menee eteenpäin.