Onko kelejä milloin ei vain luista? Illalla-yöllä satanut vettä mikä muuttunut rännäksi ja sitten pakastunut, latuja ei ajettu. Vapaalla luisto aivan surkea. Onko tässä nyt ongelmana keli, ladut, voiteet (sininen rex) vai kaikki?
Vakiovieras
Onko kelejä milloin ei vain luista? Illalla-yöllä satanut vettä mikä muuttunut rännäksi ja sitten pakastunut, latuja ei ajettu. Vapaalla luisto aivan surkea. Onko tässä nyt ongelmana keli, ladut, voiteet (sininen rex) vai kaikki?
Palstajyrä
Märkä lumi alla vaikka pinnasta onki ehkä vähä jäätyny.Alkujaan tämän lähetti pumpum
Märälle lumellehan pitää olla korkeafluorista luostoa. Hylkii kosteutta.
Pohjassa jotain kuvioo että ei ala imemään. (Sileä taas toimii kovassa pakkasessa)
Tommosia voi vedellä vaikka käsikuviointilaitteella.
Varmaan suksen profiilillaki merkitystä mut en tiä miten nää menee
Todennäkösesti ei luista siltikkää mutta sitä voi vähä helpottaa noilla..
Vakiovieras
Ikävä sanoa mutta olen samaa mieltä.
Näin hiihtoihmisenä edes MC kisat eivät tahdo jaksaa enää kovinkaan paljon kiinnostaa… saati sitten jotain sellaista joka vähemmän on lajissa mukana. Jotain tarttis tehdä.
Koskee siis huippuhiihtoa. Kuntoilussahan Pertsa pysyy arvossaan.
https://www.is.fi/hiihtolajit/art-2000009284826.html
Suurtietäjä
Eikä kukaan ole kaivannut pertsaa yhdistettyyn tai ampumahiihtoon.
Toisekseen nuo pitkät kisat vasta hölmöksi on mennyt, kun kaikki lykkii pelkkää tasuria. Sekö on sitä perinteistä hiihtoa? Minusta se on niin luonnottoman näköistä, että vapaakin näyttää perinteisemmältä.
Aktiivijäsen
Pertsahan on helppo korjata maailmancupin tasolla, lasketaan sauvojen maksimipituutta ja vähennetään jäykkyyttä.
Ei niillä sählymailan varsilla mitään tasatyöntösprinttejä tehtäisi.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Palstajyrä
Mätövesikelin lisäksi on toinen ääripää eli kuiva juuri satanut hienojakoinen pakkaslumi. Etenkin tuulen mukana latu-uralle juoksettunut puuterilumi.
Ite olen huomannut, että ohut vitikerros kovan alustan päällä on nihkeempi kuin reilu kerros vitiä, jolloin suksi ui paremmin purematta kiinni alustaan.
Tähän viimeksi mainittuun "pääsee" tutustumaan avotunturissa. Esim. Lapponia-hiihdossa on monesti alhaalla jopa lentokeli tai mätövesikeli ja ylhäällä tunturissa narskuva kitukeli.
Suksien valinnassa joutuu tekemään jonkinlaisen kompromissin, mutta kuitenkin painottaen alamaaston keliolosuhteita, koska jokaisella etapilla loppumatka hiihdetään -ei avotunturissa.
Suksien valinnnan vaikeuteen liittyvä juttu. Kahta samanlaista paria on vaikea tehdä. Varsinkin pertsan suksia, koska muuttujia enemmän vs. luikkarit. Tarinaa Peltosen tehtaalta.
https://www.is.fi/maastohiihto/art-2000009289399.html
usko juntunen muokkasi tätä : 25.12.2022 at 17.17
Nöösi
Terse. Kolme vuotta sitten ostin perinteisen tyylin sukset ja yrittänyt hiihtää. Ongelmana jalkojen pirullinen kipu ja polte joka alkaa parin kilometrin jälkeen. Harmi kun touhu tuntuu muuten mukavalta. Sama ongelma luistinten kanssa eli melkoiset lättäjalat ilmeisesti omistan. Kellään samaa ongelmaa ja suosituksia monoista?
Vakiovieras
Alpina Race sarja on aika leveällä lestillä.
Nöösi
Eivät sovi kilpahiihtoon pituutensa puolesta, vaikka sama runko periaatteessa, mutta hauskat pätkät satunnaiseen hiihtoon. Jos latu on oikein kapea ränni tai muuten tekninen eli paljon tiukkoja käännöksiä ym niin silloin passelit. Hinta on ollut varmasti myös yksi tekijä suosion vähyydessä, jos samalla rahalla saa pitkätkin, moni valitsee ennemmin ne. Ei niihin juuri ladulla törmää, kerran on tullut Yokon lyhyet sukset nähtyä ladulla ja pehmeällä alustalla eivät luistaneet kaverilla mihinkään, oli aikamoista tarpomista...oikein jäisellä ladulla voisivat toimia. Ainoiksi suksiksi en suosittelisi, mutta makuasia
.
Yöhöpisijä
Uskon sukset on mua 25 cm pidemmät mut ei kai haittaa kun mökillä olevilla puoli metriä pidemmilläkin eräsuksilla on ihan ok luistella
Yks päivä tuntui kantti vähän tylsältä kovahkolla alustalla mutta sit tajusin että olin just vartti aiemmin edennyt luisteluterillä
Nöösi
Toimii, mutta esim nuoskakeleillä kaikki tp:t ei toimi.
Jäsen
Ainakin pk-seudulla transparenttipohjainen luikkari on ollut hyvä ostos hiihdettäessä tykkilumella ja kosteilla keleillä. Myös kovemmalla alustalla.
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Jäsen
Transparentin hyöty lienee lian poissapitaminen ja vähempi imu. Jos harrastaja haluaa toiset sukset, niin on varmasti perusteltua, että ne ovat keskenään erilaisia. Se että transparentti olisi "merkittävä" parannus on sitten jokaisen mielipide. Ei se transparenttikaan ihmeitä tee vaan suksia on erilaisilla jäykkyyksillä, jalkavuuksilla, hionnoilla ja painealueilla ja pohjan väri/materiaali on vain yksi asia siinä kokonaisuudessa.
Eli jos ostat transparentin toiseksi sukseksi suhtaudu siihen erilaisena suksena - ei jonkin kelin ihmeidentekijänä, koska sitä se ei ole vaan niin moni muu asia vaikuttaa kokonaisuuteen.
Vakiovieras
Ostin sitten transparentin toiseksi pariksi ja sanoisin että kyllä se liukkaampi on kuin samanlainen mustapohja sukseni. Mutta kuten sanottua muuttujia on niin paljon että vaikea sanoa mikä siinä on pohjan osuutta. Sukset kuitenkin valittu hieman eri kriteereillä.
Jäsen
Juuri näin - nautit siitä etkä liikaa mieti mikä on minkäkin asian vaikutus. Erilainen suksi merkkaa tässä varmasti eniten, mutta kyllä pohjan materiaalilla on jotain vaikutusta kostealla luistoon. Tosin jos vertailussa on uusi ja vanha suksi niin sekin on vähän epäreilu vertailu. Toisessa kuitekin on hionnat ja voitelut tehtaan jäljiltä ja siinä vanhassa on sitten se miten olet ne sattunut itse laittamaan. Eli on tuo kiistatta appelisiinien ja omenoiden vertailua, mutta jos se jalassa tuntuu hyvältä niin haluttu vaikutus on saavutettu. Minäkin lähden tästä hiihtämään - tänään on jossain rapeaa ja liukasta tykkilunta, joten lähden nauttimaan siitä ennen seuraavia vesisateita.
Aktiivijäsen
Taas 1A laatua luisteluhiihdosta.
Palstajyrä
Jatkokertomus tähän "ropleemaan"Tulipa hommattua uudet Salomonin S-Lab:it kun alkaa entisistä (ei s-lab) vetoketjut porsia eikä nuo Fischerin Speedmaxit taho oikein meikäläisen lyhyeen ja leveään kavioon muotoutua.
Sensijaan Salomonin lesti passasi heti ekalenkistä lähtien. Kärjestä selvästi leveämpi vs Fischer, mutta muuten napakka jalkaan. Samoin pohjan muodon kohdalla. Fisuissa monon keskikohta painoi lättäjalkani
jalkaholvia ikävästi niin pahasti, että pohjalliseen piti värkätä "korotuspalat" kantaan & kärkeen jolloin pohja "suoristui." Salomonin pohja kuin tehty jalkani muotilla.
Jotta ei menis pelkäksi Salomonin ylistyslauluksi niin sen irrotettavan sisäkengän kanssa karkaili kirosanoja. On nimittäin pirullinen puettava tällaiseen rintavaan jalkaan.
Tulee mieleen vanha savolainen sanonta -männöö kuin märkä sukka humalaesen akan jalakaan.
No tässä kohtaa apu löytyi fillarivarusteiden lootasta. Tarkemmin sanottuna Bontragerin OMW talvikenkien sisätossuista.
Tuossa uudessa Salomonin monon sisätossussa ei ole mitään pukemista helpottavaa vetoketjua tai tarranauhaa, kuten oli ensimäisissä saman merkin&mallin monossa.
Sensijaan Bontragerin kengän sisätossussa sellainen on. Sosialisoin töppöset parempaan talteen, kun en juurikaan talvella aja
https://www.intersport.fi/fi/tuote/s...MaAihyEALw_wcB
Tässä näkyy ihan mitattuna ero lestin leveydessä. Salomon on 5mm leveämpi vs Fisu.
Vasemalla Bontrager omw sisätossu.
Ihme on tapahtunut. Nyt nuo S-Lab monot alkuperäisillä ja alussa (muutama kk) hankalasti puettavailla sisätohveleilla, menee jalkaan ilman sen pahempaa tappelua.
Kuten tuossa aiemmassa postauksessa mainitsin, käytin alluksi Bontrager OMW:n sisätossua. Siirryin tänä talvena Salomonin alkuperäiseen tossuun ja pukeminen siten, että ekana pujottelin sisätossun kaviooni ja sit tungin sen paketin monoon. Aikamoisen jumppaamisen kera. Monoja riisuessa se sisätohveli tuli aina jalan mukana ulos, kunnes tässä männä viikolla tossu jäikin monoon!
Siitä innostuneena jätin sisurin paikoilleen ja kas kumma -jalkani meni seuraavalla kerralla suht vaivattomasti monoon!? Kaiken lisäksi jalassa oli paksuhko villapohja sukka.
En ole monoja saunottanut, mutta jalkoja kyllä senkin edestä
Aktiivijäsen
Sainpa pitkästä aikaa kelit ja aikataulut sopimaan ja kävin lauantai aamuna hiihtämässä. Silläkin varjolla että onnistutaan paskomaan tämäkin keskustelu juupas eipäs väittelyllä niin totean että kun katsoo sitä automäärää mikä oli Vantaan Petikkoon parkkerattu niin aika kova hiihtopaine Pääkaupunkiseudulla on. Että ei ihme jos niitä latuja tehdään minne vaan latukone mahtuu.
Puoli kymmeneltä ehkä 1/5 ruuduista vapaana, tunnin päästä alkoi jonoa jo kertymään parkkialueelle.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Aktiivijäsen
^ Paskon sen verran että ne lähiladut joita ajetaan sinnekin missä niitä ei päivitettäväsä latukartassa ole ovat käytännössä kaikki melko heikossa kunnossa. Jos haluaa nauttia hiihtämisestä hyvilä laduilla, ainoa mahdollisuus on mennä jonnekin - eikä sellaisia paikkoja loppujen lopuksi ole kovin monta:: Oittaa - Pirttikoski, Petikko - Keimola, Paloheinä, Hakunila...
Millä en suinkaan halua väittää ettei hiihto olisi huomattavasti suositumpaa kuin sen vihaajat - tai vain liikuntamuotojen tasapuolisempaa kohtelua vaativat - joskus innostuvat väittämään. Eli yksi lisäselitys sille miksi ruuhka tänään saattoi olla poikkeuksellinen,
PS Itse hiihdin itähelsinkiläisellä lähiladulla ja satuin juttusille pariskunnan kanssa, joka kertoi hiihtävänsä yleensä Paloheinässä, mutta eilen oli ollut sellainen ryysis että he päättivät lähteä katsomaan millainen latu täällä oli.
Aktiivijäsen
Sitä koitin muunmuassa tarkoittaakin, nyt kun iso osa yhdysladuista ja luonnonlumen laduista täällä päin huonossa kunnossa niin ne kaikki pakkautuvat pieneen tilaan.
Petikossa onneksi päästy ajamaan niitä peltolatujakin.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Yöhöpisijä
Espoon Keskuspuisto on kyllä yleensä aika hyvässä kunnossa ja siinä saa helposti aika pitkänkin kierroksen kohtuu hyväkuntoisine yhdyslatuineen, varmaan 25+
Sielläkin tietty Puolarmaarin parkkis sitten ruuhkainen varsinkin kun frisbeegolffaritkin koittavat ängetä.
Hyvin kyllä Petikon ruuhka upposi maastoon kun Keimolassa ei ollut paljoakaan hiihtäjiä
Huomasin mäkeä ylös kuokkiessa että teen sen vaan toiselta puolelta, pitäis varmaan koittaa joskus tehdä toisellekin jalalle työntö
Jäsen
Petikko on ollut ainakin omasta mielestä tänäkin vuonna hyvässä kunnossa, sieltähän pääsee 2000:sta pitkin ainakin Serenaan ja yhdyslatua Keimolaan. Petikon parkkis ei vaan meinaa riittää, monet jättää kauemmaksi firmojen pihaan, itse ajan aina pyymosantien varteen mihin pääsee ainakin maasturilla tuuppaamaan parkkiin.. Ihan kaikki läntisimmät peltolenkit ei ole auki mutta jos esim Keimola- golfin lenkki on auki niin hiihdettävää riittää kyllä hienosti. Toisin taas Leppävaarassa missä kävin eilen, ajettuna pelkästään "kilpalatu" eli kaikki harrastaja-urat kokonaan ajamatta. No, Espoo on kuin keskustapuolue, pettää aina.
Suurtietäjä
Kävin fillarilenkillä katsomassa Tampereen lähilatujen kuntoa, ja se olikin aika järkytys.
Mikähän koko harrastuksen tulevaisuus mahtaa olla jos tulevat talvet on samanlaisia. Jos hiihdosta tulee tällaista arpapeliä säiden suhteen, niin jääkö se erikoismiesten hommaksi, jotka jaksaa käydä tykkilumiladuilla tai muuten ”keinotekoisesti” ylläpidetyillä laduilla.
Mun nuoruudessa se oli kuitenkin koko kansan harrastus noilla kotinurkissa olevilla laduilla.
Aktiivijäsen
No, pääkaupunkiseudulla käyvät taviksetkin hiihtämässä siellä missä on parhaat ja takuuvarmat ladut. Hiihdosta on tullut hyvin pitkälle samanlainen harrastus kuin muistakin: sitä mennään tekemään jonnekin eikä odotetakaan että kotiovelta pääsisi hiihtämään. Jos talveen saadaan joitain viikkoja, jolloin lähiladuilla hiihtäminenkin onnistuu, se on pelkkää plussaa.
Jos puhutaan kilpaurherilusta, niin siinä on luullakseni aina ollut tärkeämpää että vanhemmat ovat hiihdosta innostuneita ja kenties itsekin joskus hiihtäneet kilpaa kuin se että lähiladuilla on junioreille seuratoimintaa.
Mutta on ehkä vielä jonkin aikaa hyvä muistaa että Suomi on pinta-alaltaan suuri maa ja että paikallisissakin oloissa voi olla suuria eroja. Tampereella lumiolot voivat olla kurjat, mutta Lahdessa on kilometrikaupalla hyväkuntoisia luonnonlumilatuja - ja suuressa (vaikkakin väkimäärältään pienemmässä) osassa Suomea lumen syvyys on hyvinkin puoli metriä:
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/lumensyvyys
Suurtietäjä
Tarkoitin juuri sitä aikaa kun ihmisillä oli sukset oven pielessä ja siitä monot jalassa käveltiin ladun varteen.
Nyt on sellainen hassu välivaihe menossa. Se hyvä latu pitää haeskella puskaradion tai vaikkapa somen kautta. Tai vähintään ne vapaat parkkipaikat pitää etsiä jostain kiven alta. Ja sitten tietää mihin kellon aikaan sinne kannattaa mennä.
Onko suuntaus jäähalli tai kuntosali tyyppiseen touhuun? Tuotteistetaan ne ladut, tehdään riittävän kokoiset parkkipaikat ja sitten selkeällä tiedotuksella ja markkinoinnilla hoidetaan ihmiset paikalle.
Aktiivijäsen
Meillä sukset olivat minun lapsuudessani parvekkeella ja ovat siellä nytkinMutta aina kun puhutaan menneistä ajoista, muistikuvat voivat olla petollisia. Minäkin muistan päällimmäisinä ne talvet tai ne jaksot talvista, jolloin hiihdettiin. Kuitenkin voisin kaivaa muististani ne talvet tai valtaosan talvista, kun sukset pysyivät kellarissa tai vietiin välillä takaisin.
Lähilatuhiihtäjiä on yhä niin paljon että voidan puhua kansanhiihdosta liikunnasta. Veikkaan että keskimääräinen tavis, jolla on sekä sukset että fillari, hihtävät useamman kerran talvessa kuin käyvät ajamassa kesällä
Voi olla että kehitys kehittyy meilläkin siihen suuntaan että kunnilta ei enää heru tarpeeksi rahaa latujen lumetukseen ja kunnossapitoon. Silloin voidaan meilläkin mennä siihen Keski-Euroopasta tuttuun meininkiin, että on maksullisia hiihtopasseja jotka oikeuttavat hiihtämään jonkun alueen (meillä esimerkiksi pääkaupunkiseudun tai jonkin maakunnan) tykkilumiladuilla. Se tietysti vaatii uutta ajattelua, mutta päähän on jo auki kun moni niin sanottu ensi lumen latu on nytkin maksullinen.
Ei kai näinä aikoina mitään konelatuja tai monoja ollut vaan lähdettiin siitä pihasta hiihtämään omia latuja.
Suurtietäjä
Kun Jämsässä ja Jämsänkoskella tuli asuttua niin kyllä hiihto oli aika yleinen koko kansan talviharrastus. Ja silloin ihmiset hiihteli niitä latuja mitä sinne järvien jäille tai pelloille oli ajeltu. Ne oli sitten oikein hiihdon harrastajia, jotka autoilla menivät jonnekin hiihtokeskukseen hiihtämään. Ne aktiivit varmaan jatkaa samaan tyyliin, mutta arvelisin että iso osa eläkeläisistä ja muista satunnaisista hiihtäjistä jättää hiihtämättä jos niitä taajamien paikallislatuja ei ajeta.
On toki tälläkin hetkellä Jämsässä paremmat lumet ja ladut kuin täällä Tampereella. Kaupissa kun kävi SM hiihtoja katselemassa niin lenkkareilla olisi pärjännyt siellä metsässä jos vähän kärjistää.
Aktiivijäsen
Nyt en ole ihan varma puhuvatko Ohiampuja ja F. Kotlerburg lähimainkaan samoista asioista.
Muistan minäkin ajan, jolloi itähelsinkiläisen lähiön ladut olivat hiihtämällä tehtyjä - ja muistan senkin että olin kai kolmannella luokalla kun sain ensimmäiset monot ja kunnon sukset. Sitä ennen oli ollut remmisukset eli sellainen kumilenkki.
Merkillistä muuten etten kykene mitenkään muistamaan tai edes arvioimaan milloin latuja ruvettiin ajamaan koneella, ensin tietenkin sellaisella lumikelkan perään laitettavalla ja sitten joskus (paljon?) myöhemmin näillä nykyisen mallisilla.
Tietysti on ollut suuria eroja enkä epäile yhtään, jos joku 1990-luvulla syntynyt ja maalla kasvanut kertoo hiihtäneensä lapsena pelkästään hiihtämällä tehdyillä laduilla.
Suurtietäjä
No maaseudulla moottorikelkka taisi olla niin yleinen, että kyllä ne konelatuja on ollut mitä silloin hiihdeltiin.
Joskus järkättiin kavereiden kanssa ampumahiihtokisoja missä itse hiihtämällä tehtiin ne ladut.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit