Miksi sitä pitää ajatella siltä kannalta että se "korvaa jotain", eikö lähtökohta kuitenkin ole "tarpeen tyydyttäminen", eli tässä tapauksessa yleensä tarpeen liikkua paikasta A paikkaan B.Alkujaan tämän lähetti MRe
Aktiivijäsen
Miksi sitä pitää ajatella siltä kannalta että se "korvaa jotain", eikö lähtökohta kuitenkin ole "tarpeen tyydyttäminen", eli tässä tapauksessa yleensä tarpeen liikkua paikasta A paikkaan B.
Aktiivijäsen
Samahan se on eri joukkoliikennemuotojen välillä. Taloudellisessa mielessä busseissa ei ole mitään järkeä, mutta ne ovat välttämättömiä peittävyyden kannalta. Tuovat matkustajia runkolinjoille. Osan näistä voisi hoitaa halvemmalla kaupunkipyörillä. Sen takia oli tavallaan kummallista että pyöräverkoston rakentaminen aloitettiin keskustasta eikä laidoilta. Myös se, että järjestelmä on irrallinen lippujärjestelmästä (osin) on vähän outoa. Voimassa olevalla julkisen lipulla pitäisi saada ajaa kaupunkipyörällä.
Mutta itse aiheeseen: Braessin paradoksi.
Aktiivijäsen
Sain tänään palautetta suolausvalitukseen Helsingille: Suolaus on ainoa keino pitää kesäkelit ympärivuoden Helsingissä. Surffailin stadin sivuille ja siellähän oli pyöräilyn kehittämisohjelma: https://www.hel.fi/static/liitteet/k...aisu-31-20.pdf ja yllatus että sieltä löytyy verrokkina Amsterdam, Kööpenhamina ja Tukholma ja bonuksena Munchen. Aika surullista luettavaa. Harjasuolaus kiima perustuu puhtaasti siihen miten paljon pyöräily on lisääntynyt suolatuilla baanoilla. En nopeasti löytänyt mihin verrataan, missä mitataan, paljonko on lisääntynyt ja tuskin on verrattu muuhun pyöräilyyn mikä on myös saattanut lisääntyä? Ja jos ottaa luvut suoraan: 40km tehostettua talvikunnossapitoa kun koko verkko on 1300km ja jos pyöräilyä mitataan jossain Rautatiekadun baanalla niin ei se kerro kyllä mitään koko Helsingin pyöräilystä. Oulua ei ole mainittu sanallakaan, mutta ymmärrän, on seksikkäämpää verratta itseään esim. Amsterdamiin.
Vakiovieras
Samaa mieltä. Itse en ole käyttänyt vaikka paikkakunnalla asunkin, mutta hyvä lisä tuo on ja monet käyttää aktiivisesti.
HSL:n budjetista taitaa olla suoria kuntaosuuksia ja tukia vajaa 70%, niin hienoahan olisi että nuo pyörät kuuluisi alueellisesti kuukausilipun hintaan samassa konkurssissa.
Forumilordi
Juu, ei kannata. Lähinnä mun pointti oli siinä, että kaupunkipyörä ratkaisee sen "viimeisen" (tai ensimmäisen) mailin ongelman. Niiden käyttö ei kuitenkaan vähennä juurikaan yksityisautoilua tai suuremmin helpota muun joukkoliikenteen ruuhkia. Muuta kuin ehkä ihan keskustassa, kun Baanaa pitkin on helpompi ajaa Kansalaistorilta Ruoholahteen vs. spora.
Sen sijaan sähköpotkulaudat saattavat olla pois joukkoliikenteen käytöstä. Jos ajatellaan näitä "yksi pysäkinväli sporalla"-käyttötapauksia.
Forumilordi
Ilmeisesti käytännössä n. 50%
"Vuonna 2020 toimintatulomme olivat 665,4 miljoonaa euroa, josta lipputulojen osuus oli 36,6 prosenttia, jäsenkuntien maksamien kuntaosuuksien osuus 51,9 prosenttia ja 11,5 prosenttia tuli muista tulolähteistä. Toimintamenomme olivat yhteensä 719,1 miljoonaa euroa."
https://www.hsl.fi/hsl/hsl-organisaa...tulot-ja-menot
En tiedä miksi on vain vuoden 2020 tilanne. Kun eletään vuotta 2023.
Aktiivijäsen
^HSL on taloudellisesti aika kovassa ahdingossa, tästä oli syksyllä juttua lehdissäkin. Ei mikään ihme, kun bussien keskimääräinen kuormitusaste on jotain 15% eli 40 hengen bussissa matkustaa keskimäärin 6 ihmistä. Käytännössä körötellään tyhjillä vehkeillä. Kun bussi kuluttaa sataselle jotain 40l dieseliä, niin siitä voi laskea keskimääräistä kulutusta per kuskattu asiakas.
Aktiivijäsen
^ Kuinkahan paljon HSL:llä on 40 hengen busseja? Nuo uudet sähkövehkeet (joiden dieselinkulutus lienee pienempi kuin joidenkin henkilöautojen) ottaa kyytiin sata henkeä ja ne vanhemmatkin yli 60. Uudet ratikat vetää sitten jo parisataa henkeä.
Vakiovieras
Pointtina oli se, että kun 2/3 kuluista menee suoraan verovaroista maksettuna, niin fillareiden kytkeminen kuukausilippuun olisi musta vaan hyvä asia.
Ei kauheasti pienentäisi tuloja, ja varmaan lisäisi ihmisten liikkumista. Hyvässä tapauksessa tätä kautta myös aitoa kiinnostusta itsensä liikuttamiseen joko pyörällä tai muuten ulkoilmassa.
2021 tilanne (loppuosuus valtion suora tuki, koronatuki ja jotain muuta tukea):
Lipputulojen osuus toimintatuotoista pieneni edelleen
Tilikauden toimintatuottomme olivat yhteensä 733,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista 32,1 prosenttia oli lipputuloja ja 53 prosenttia jäsenkuntiemme maksamia kuntaosuuksia.
Aktiivijäsen
Sehän on tutkittu juttu, että autoilija vaihtaa (jos vaihtaa) sporaan, junaan tai metroon, mutta ei bussiin.
Aktiivijäsen
Tämä totta, kapasiteettinhan lasketaan mukaan myös seisomapaikat. Korjataan keskimääräiseksi matkustajamääräksi 9. Sähköbusseja taitaa olla parikymmentä prosenttia kalustosta.
Veteraani
”4.2 Lämpötilan vaikutus
Lämpötilan laskiessa nollan alapuolelle tehostetun talvihoidon pisteillä pyöräilijämäärät laskevat hiukan enemmän kuin normaalin talvihoidon pisteillä. Tämä voi johtua siitä, että tehostettuun talvihoitoon on valikoitunut suositumpia pyöräilyn väyliä, jonka vuoksi vuodenajan vaihtuessa pyöräilijöiden määrän muutos näkyy kyseiseillä reiteillä selvemmin kuin ei-niin-suosituilla pyöräilyreiteillä.”
Vai voiskohan mahdollisesti kenties johtua siitä, että kuivalla pakkaskelillä ”kesäkeliin” suolaaminen ei parannakaan pyöräilyolosuhteita väylien tosiasiallisten käyttäjien mielestä..?
Lainaus on siis tuolta: https://www.hel.fi/static/liitteet/k...?määriin.pdf
Pitäisiköhän alkaa väsäämään kansalaisaloitetta pyöräteiden suolaamisen lopettamisen puolesta.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Forumilordi
Tämähän kuulostaa ihan koulutehtävältä: analysoi miksi pyöräilyn määrä laskee suosituimmille reiteillä enemmän kuin ei-suosituilla. Hmmm... en kyl tiijä paskaakaan, mut kirjoitetaan nyt jotain, et pääsee himaan.
Aktiivijäsen
^ mutta varotaan kirjoittamasta mitään siihen suuntaan että suurempi lasku voisi johtua valitusta tehostetun talvihoidon menetelmästä, koska opettaja on sitä kovasti kehunut.
Muuten: linkattua tekstiä lukematta jää epäselväksi tarkoitettiinko tuossa päivittäistä vaihtelua vai jonkinlaista pitemmän jakson keskiarvoa. Ilmeisesti jälkimmäistä, koska puhutaan vuodenajan vaihtumisesta
Voisin toisaalta uskoakin sen että näiden suosittujen väylien fillaristeissa on suurempi osuus niitä jotka eivät ylipäätään aja talvella kuin ei-niin-suosittujen reittien fillaristeissa. Jos jälkimmäiseen ryhmään kuuluu paljon parin kilometrin matkaa tekeviä ja baanoilla pitempimatkalaisia, niin se voisi olla jonkinlainen selityksen alku.
Aktiivijäsen
Tätä hypoteesia tukisin itsekin. hardcore-pyöräilijät ajavat kelissä kuin kelissä, väylällä kuin väylällä. Nuo pääväylät houkuttelevat myös satunnaispyöräilijöitä, jotka talven tullen siirtyvät busseihin yms.
Veteraani
^ Niin tai sitten he vaihtavat ikimäriltä suolareiteiltä korvaaville reiteille, kuten esimerkiksi minä teen.
Erot noissa eri mittauspisteiden käyrissä on tosi pieniä suolattujen ja normireittien välillä sekä lämpötilaan että lumen määrään verratuissa taulukoissa, mikä melkolailla vesittää ainakin sen väitteen, että kesäkeliin suolaaminen lisää talvipyöräilyä enemmän kuin jonkin muunlainen talvikunnossapito.
Kun kaupungin vastauksen mukaan suolaamisen peruste on ”kesäkelin” tavoittelu, niin voisi tilastoida myös esimerkiksi sitä, että kuinka usein tavoitteeseen on päästy - vaikkapa tämän talven aikana. Ei ollut kovin kesäiset olosuhteet tänä aamunakaan, vaikka siellä oli taas kaadettu tonnikaupalla suolaa tehostetun hoidon reiteille että muuaallekin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Lähtökohtaisesti suolaamalla kesäkelit -tavoite on erikoinen, kun se tapahtuu "laitteiston kustannuksella". Vai onko tässä taas ajatuksena se, että yksityinen omaisuus (eli polkupyörä, jota kannattaa edes huoltaa) on jotenkin hyväosaisten asia. Ja sen takia voidaan suolata, jotta "yleinen turvallisuus" ja "ettei tarvitse hankkia nastarenkaita" -ideologia säilyy? Oikeuksia pitää ilmeisesti olla, muttei vastuuta.
En usko hetkeäkään, että suolaamisella vs. normaali auraus saadaan merkittävästi lisättyä talvipyöräilyä. Sen sijaan suolaamisella voidaan estää potentiaalisten talvipyöräilijöiden ajaminen pääväylillä, josta sitten seuraa siirtyminen huonommin auratuille osuuksille, ylimääräistä valitusta teiden kunnosta ja lisäkuluja ylläpitopalveluiden suhteen.
Roots, bloody roots
Jäsen
Tässä on varmasti ns villakoiran ydin, mutta jos/kun jostain kerättyä "virallista" dataa on olemassa siitä että se lisää niin toki kaupunki sitä käyttää. Eli ponnistelut suolaamisen hillitsemiseksi pitäisi suunnata siihen että saisivat todenmukaista tai apermpaa dataa jotta muutos voisi tapahtua..
Forumilordi
Jotenkin tuntuu, että tuo harjasuolaus on kehitelty kampaviinerisessiossa ilman, että on mietitty sitä pyöräilijää. Mä en tiedä paljonko Hepo on tuossa ollut mukana, mutta välillä tuntuu, että siellä on kivempi konseptoida asioita, kuin kokeilla niitä käytännössä.
Moottoriturpa
Suolauksesta ja sen historiasta Helsingissä on muuten tämä mainio topsu, ilmeisesti HePo on tässä nimenomaan ollut suolauksen moottori ja puolestapuhuja:
Tiesuolojen ja muiden kemikaalien käyttö kevyen liikenteen väylillä
Aktiivijäsen
Tuo HePo tuntuu olevan (tai siis sen johto/työ-tehtäviin hakeutuneet henkilöt) hieman liian aatteellisesti (ja se aate on pyöräily) orientoitunut järjestö joiden osa toimintaa on enemmän ideologis pohjaista kuin käytännönläheistä. Huomaa esimerkiksi heidän facebook viestinnästä ja siellä olleisiin kysymyksiin olevista vastauksista.
Veteraani
Näin minäkin olin silloin ymmärtävinäni Hepon silloisten some-ulostulojen perusteella. Siellä on kyllä tainnut vastuuhenkilöitä vaihtua sen jälkeen ja Hepon nykyinen virallinen kanta puhuu ainoastaan harjaamisesta ja facebook-ryhmän perusteella en ole oikein saanut selvää siitä, että mikä hepon nykykanta suolaamiseen on.
Joka tapauksessa tämän talven aikana suolan käyttö on lisääntynyt todella rajusti ja esimerkiksi meillä päin kaikki pääväylät eli rantaradan varsi sekä Pitäjänmäentien ja Eliel Saarisen tien kevarit ovat olleet suolattuja koko tämän talven. Tänäänkin näytti siltä, että siihen muutaman sentin tuoreen lumikerroksen päälle (tai alle) oli vaan ajettu suolaa eli suolaamalla korvataan auraamista.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Forumilordi
Paljonkohan Hepossa on toimielimissä ja aktiivisessa toiminnassa mukana henkilöitä, joiden pääasiallinen agenda on valittaa autoilusta ja tuijottaa mitä autoilussa tapahtuu ja paljonko sitten niitä, joiden elämäntehtävänä on pyöräilyn (kaiken pyöräilyn) lisääminen Helsingissä? Ja paljonko ylipäätään aktiiviporukka pyöräilee ympäri vuoden?
Vähän tuntuu, että tuo suolauskin on aikanaan lähtenyt siitä, että kyllä kelvit pitää suolata, kun kerran ajoraradatkin.
Aktiivijäsen
Jossain jutussa suolausta perusteltiin esteellisyydellä ja perustelija oli kytköksissä Hepoon (ellei ollut toiminnanjohtaja itse).
Roots, bloody roots
Vakiovieras
Talvipyöräily on perseestä, siksi kukaan ei aja talvella. Oli taas mukava vääntää auraamatonta sohjoa pitkin joku 7km, olin täysin hiessä, onneksi sitten loppu reilu 10km oli aurattu sillä tatti otsassa oli kasvamassa liian isoksi.
Vakiovieras
Alkutalvesta oli puhetta, että tänä vuonna suolaliuos olisi niin kallista, että pyöräteiden suolaukset jäisivät vähemmälle. Ilmeisesti hinnat ovat halventuneet vai onko kaupunki löytänyt jonkin lisäbudjetin pyöräteiden pilaamiseen. En ole tänä(kään) talvena pyöräillyt liikuntavammasta johtuen, mutta ehkä en pyöräile tulevinakaan talvina, jos suolaus on levinnyt näin laajalle.
Vakiovieras
On mukava lukea kanssapyöräilijöiden näkemyksiä suolauksen hulluudesta. En todellakaan ole ainoa, jonka mielestä tuo on järjetöntä.
Olen miettinyt liukkauden torjunnan näkökulmaa Helsingin toiminnassa suolauksen puolustamisessa. Olen jäänyt sellaiseen mielikuvaan, että Helsinki perustelee suolausta nimenomaan liukkauden torjunnalla. Tänäkin talvena, kun lunta on satanut ja sulanut, liukkaus on harvoin ollut ongelma. Omalle työmatkalle osuu tehostetun talvihoidon väyliä ja "tavallisia" yhdistettyjä pyöräteitä. Suolattu Pitäjänmäen baana on ainoa osuus, joka on muutamina päivinä ollut selkeästi liukas. Liukkauden torjunta on siis onnistunut paremmin muilla keinoin kuin suolauksella.
On ihmeellistä miten Helsingin Keskuspuiston baana pystytään pitämään parhaassa kunnossa, vaikka suolaa ei sen hoidossa käytetä. Tällä viikolla tuli ensimmäistä kertaa vastaan tilanne, että ko. reittiä ei ollut selkeästi mukavampi polkea kuin suolavelliä. Tämän viikon tilanne selittyy pelkästään Keskuspuiston reitin pinnoitteella (kivituhka).
Vakiovieras
Suolaus on sulaa hulluutta ja monesti parempi lopputulos saataisiin aikaan ilman suolaa.
Pyöräilin ennenvanhaa vuosia jyväskylässä, sitten pari vuotta espoossa, ennen työpaikan vaihtoa helsinkiin.
Ennen päivittäistä tarvetta pyöräillä helsinkiin kaikki sujui hyvin. Kaikki sujuu vieläkin hyvin, kunhan ei pyöräile helsinkiin.
Espoossa ei tuohon aikaan ollut suolattuja reittejä ja niitä päiviä, kun pisti oikeasti isommin aurauksen puute harmittamaan oli muutamia vuodessa.
Toki talvet 2016-17, 17-18 ja 18-19 olivat vähälumisempia ja sikäli muutenkin iisimpiä.
19 keväällä työpaikka vaihtui helsinkiläiseen yritykseen. Uuden työmatkan parhaalla reitillä oli suolattu osuus.
Hoitotavan ajan Espoo-helsinki rajalla huomasi ja yleensä (88/100) espoo oli parempi. Ne 12 huonompaa oli kevään sepelikelejä.
Talviaikaan aurattu suolaamaton ja välillä kevyesti sepelöity väylä voitti mukavuudessa ja monesti pidossakin suolatun mennentullen.
Jos harjasuolaus on huonosti suoritettu, suolattu alusta menee harmaaksi, superliukkaaksi mössöksi. Lisäksi lämpötilanvaihtelut aiheuttavat useasti vuodessa laimean suolaliemen jäätymisen mustaksi jääksi asfaltin pintaan. Samaan aikaan aurattu alusta on kova, luminen ja pitävä. Pakkaskelillä voisi ajaa ilman lokareita, mikä on huomattavan mukavaa, mutta suolankäyttö estää sen kokonaan.
Ja ne kalusto-ongelmat. Jatkuva pesun tarve suolaliemessä ajamisen jälkeen (hankala pakkasella jos ei ole sisäpesupaikkaa ja kuivatuspaikkaa) vs. kuukausikaupalla puhtaana pysyvä pyörä.
ketjut, rattaat, kampilaakerit, pyöränlaakerit, nippelit, kaikki kovilla tuon suolan kanssa.
Pyrin välttämään suolakäsiteltyjä väyliä viimeiseen asti. Kiroan aina, kun "tehostetun talvihoidon" alue laajenee, koska se huonontaa talvipyöräilyolosuhteita.
Veteraani
Liuos on korvattu raesuolalla. Se on halpaa ja sitä on käytetty reilusti.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Yöhöpisijä
Eikös pyörän pesu suju hyvin noilla autonpesuun tehdyillä pese se itse -paikoilla?
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit