^Niinpä, elämä on täynnä valintoja. Toisaaltaan itsellä suht miesmäisesti massaa niin sekin yksi syy miksi valinta ei kohdistu Aliin, on konkreettisesti tietettävä (luotettavat) painorajat komponenteille.
^Niinpä, elämä on täynnä valintoja. Toisaaltaan itsellä suht miesmäisesti massaa niin sekin yksi syy miksi valinta ei kohdistu Aliin, on konkreettisesti tietettävä (luotettavat) painorajat komponenteille.
Joitakin vuosia(kymmeniä) sitten oli aiheellinen haukkumasana made in Japan, made in Hongong, made in China. Vaikkapa työkalut ei kestäneet, jotain tinaseosta lienevä olleetkin.
Ohi ovat nuo ajat, ammattitason kalujakin noista tulee ja vaikka noita ostaisi halpahallista, niin harrastelijalle ovat toimivia.
Tähän projektiin varmaan riittää haarukan laatu...
Juu, kyllä ne kaikki heikot kohdat löytää, hyvinkin nopeasti. Takavuosina olin varma, että polkupyörän KAIKKI ruuvit on ruuvilukittava, niin paljon niitä tippui ipanoitten pyöristä.
Äskettäin hain uuden suoratankoisen pyörän ulosheittomyynnistä, olisin nakannut pyörän suoraan autoon, mutta penteleet eivät antaneet ilman luovutustarkistusta ja kaikki ruuvit vetivät niin kireälle ettei noita tahtonut saada normaalikireälle. Kävin kaikki kriittiset kohdat läpi.
Lasten pyörien ruuvit taas vaativat kiristyksen pian ajon alkamisen jälkeen, useinhan nuo hankitaankin marketeista, koska käyttöikä lyhyehkö - lapset kasvavat yltiönopeasti.
Laitan tähän itselleni muistiin, että vaihtajankorvake on Marwi GH-009.
Totta että kriteerit haarukoissa ja Ali osissa aivan eri kriteerit +100kiloiselle kuin muksuille.
Ps. Vaihtajankorvake aika epäolennainen palikka, itse en reiluun 4kymmennen vuoteen yhtään hajoittanut.
nure muokkasi tätä : 23.12.2022 at 07.44
Samoin täällä, korvake vain kaksi kertaa sujahtanut, oikaisukelpoiseksi noissakin, kerran kaatumisen yhteydessä ja toinen ketjun jumittuessa rissojen hajotessa, oikaisemalla korjaantui tuokin. Yhden palika olen hermostuksissani ostanut yhteen pyörään varalle.
Tosi harvinaista tiellä ajaville, mutta maastossa ajot noita rikkoo joskus ja omat ajot eivät sisällä oikeata maastajoa.
Itse ostan varakorvakkeen aina pyörähankinnan yhteydessä. Ja annan sen tietysti mukaan uudelle omistajalle jos myyn pyörän pois. Minulla on omiin pyöriin aina valmiina se korvake, yhdet jarrupalat, yhdet ketjut, takapakka ja eturatas. Lisäksi vielä yksi keskiö, kiekkoihin varapinnoja ja toki vaijereita, jarrunestettä, sisureita yms korjaustarviketta
Nure, voi sanoa, että vaihtajankorvake vaikuttaa itselle olevan epäolennainen palikka mutta ei, että se ylipäätään on. On eri asia ajaa kaduilla ja maanteillä kaatuilematta kuin metsässä kivikoissa, juurakoissa kantojen keskellä ja kaatua useamman kerran vuodessa. Tuskin sulla vanteitakaan menee klommoille kovin usein, pyörä naarmunnu joskus sieltä täältä, vaatteita repeydy jne. En minäkään mun maantiepyöriin ole koskaan tarvinnut tai varalle ostanut korvakkeita mutta maastopyöriin hankin niitä 1-2 varalle ja käyttöä niille on silloin tällöin ollut. Ei välttämättä joka vuosi mutta kiva se extrakorvake on olla varalla kun hinta on kuitenkin "vain" parikymppiä mutta toisaalta hankkiminen hädän hetkellä kestää huonolla tuurilla viikkoja.
^Survival Kit!
Noin se piti ennen olla, kun maalla asui. Mitään osia ei saanut kotinurkista, ja tosi turhauttavaa jos keskellä kesää pitäisi jotain ketjuja odotella viikko tolkulla. Ja onhan se kätevää, jos vaikka nastarenkaita vaihtaessa huomaa, että onpas jarrupalat ihan loppu. Niin siitä vaan pakista uudet tilalle. Ja tietysti taas uudet sitten ostoslistalle.
Tekee mieli sanoa että jos maantie/cyclo/gravel-fillaristilla ei ikinä ole ollut tarvetta varakappaleelle eikä korvaketta ole tarvinnut koskaan edes oikaista tai oikaisuttaa, niin kyseessä on ollut poikkeuksellisen taitava tai melkoisen onnekas fillaristi - tai sitten sellainen jonka ajot ovat olleet niin tylsän tapahtumattomia ja turvallisia sillä tavalla että on ollut enemmän kyse siirtymästä paikasta toiseen kuin ajamisesta
Ja sitten tietysti on fillaristeja, joiden korvakkeet saattavat vääntyä tai murtua muulloinkin kuin ajaessa. (Typerin mutta myös koomisin tapaus omalla kohdalla oli kun huolimattomasti nojaamaan jätetty fillari kaatui kun hetkeksi käänsi selkänsä tarttuakseen pesuainepulloon...)
^^Onneksi nykyään tarvittavat osat tulee nopeasti kotiovella ja jos tiettyjä varastoi niin voi pyörä vaihtua ennen kuin osille tarvetta.
^Tietenkin jos on varaosa pakissa niin vahinkoa ei satu. Toisaaltaan kun harrastuksen aloittanut jo vuosikymmeniä sitten niin siihen aikaan ei rungoissa ollut edes vaihdettavia korvia...
Mäkin pitkään ajelin mettässäkin ennen ensimmäistä korvakevaurioo , kun heti perään meni toinenkin .
Muistaakseni molemmilla kerroilla oksa syypää ja kerrasta irti poikki ja kävellen kotio , maasturi kyseessä , toissa talvena meni työmatka cyklosta tiellä , ilmeisesti lumen takia , matka jatkui suorittamisen jälkeen .
Korona-aikana taisi tavan kulutusosillakin olla aika pitkät toimitusajat. Ja toisekseen vaihdan pyöriä aika harvoin, joten kulutusosat tulee kyllä käytettyä. Ja on se kiva bonus käytetyn pyörän ostajallekin antaa mukaan vähän tarvikkeita. Luulen ja toivon että se antaa kuvan vastuullisesta omistajasta, eli hyvin hoidetusta pyörästä.
^Itsellä taas pyörät vaihtuu säännöllisesti joten pyöräkohtaisia osia en keräillyt, tietenkin jotain yleis osaa kaappiin kertyy muttei sen kummempaa.
En nyt keksinyt parempaakaan ketjua, missä kysyä.
Maastopyöräilyharrastus on nyt ollut vuosia tauolla ja nyt on vähän alkanut houkuttelemaan uudestaan. Kenties vähän hankalampi maastoon sopiva pidempijoustoinen maasturi voisi myös olla mieleen. Pyörien ja joustomatkojen kehitystä en ole kyllä seurannut pitkään aikaan.
Vanha itse jämäosista kokoamani Scotin 29" täpäri on lojunut kellarissa pölyyntymässä ja huoltoa vailla. Tuohan on ihan nopea ja kevyt pyörä ja loivahkon keulakulman takia ihan ok teknisempäänkin maastoon, mutta joustoa voisi olla enemmän. Kannattaisikohan tuosta lähteä rakentamaan taas toimivaa peliä ja kenties etuhaarukan joustomatka nostaa 120 milliin ja laittaa 2.4" renkaat alle? Käsittääkseni tuohon Sidiin saa palikat, joilla joustomatkaa tulee lisää ja vanteiden leveys pitäisi riittää leveämmille renkaille. Vai paljonkohan tuosta saisi huollettuna myymällä, jos vaihtaisi kokonaan uuteen pyörään? Tuleeko ylipäätään downgrade-fiilis, jos ostan 2 tonnin pidempijoustoisen täpärin tai HT:n tilalle? Käytönjälkiä toki löytyy, tuo pyörä on käynyt kerran varkaidenkin matkassa (poliisi onneksi huomasi, että pultsarilla oli epäilyttävän hieno pyörä alla) ja osa komponenteista taitaa olla vuodelta 2014 asti. Lisäksi ihan uusi pyörä houkuttelisi muutenkin
Speksejä, jotka muistan ulkoa (pyörä on muualla säilössä):
DT Swissin AM-sarjan kiekot, muistaakseni aika kalliit ja kevyet
Vaihteisto sekoitus SRAM XX1:tä ja GX:ää RaceFacen kuitukammilla
Shimano Deore XT -jarrut
Rockshox SID XX keula ja kuvasta poiketen joku Rokkarin takaiskari mustilla liukuputkilla
Scott Scale 940 runko
Vikoja ainakin tällä hetkellä on välys jousituksessa ja jarrujen vuotavat männät. Olen vaihtanut tuohon kahdesti jarrusatulan eteen ja kerran taakse, mutta nyt huomasin pidemmän seisonnan jälkeen, että männät ovat tihkuneet öljyä ja palat pitäisi vaihtaa. Ja sitten toki täyshuolto tehtävä iskarit mukaan lukien. Kaikki varmaan onnistuu itseltäni, ellei ala laiskottamaan. Silloin nakkaan pyörän korjaamolle.
![]()
^Tuohan on aivan laatukapistus. Kannattaa miettiä hieman budjetti ja laittaa kuntoon.
Joutuu olemaan nuren kanssa sama mieltä. Hissitolppaahan tuo vähän huutaa persiin alle (CRC:ssä on ihan ok tarjouksia päällä jos sopiva malli sattuu kohdalle), ja jos eteen saa kohtuu vaivalla pari senttiä lisää joustoa niin mikä ettei.
Korjaukseen ei toki varsinaista budjettia ole, eli kuntoon tuo tulee. Täytyy googlailla tuota keulan joustamatkan kasvattamista ja hissitolpan hankintaa. Paljonkohan tuon pyörän arvo suunnilleen nykypäivänä huollettuna ja ehjänä olisi?
Canyonilta katselin 140mm joustavia täpäreitä ja jäykkäperää. Kieltämättä ihan uusi pyörä ja enemmän trail-henkinen pyörä houkuttelisi. Halvimmat täpärit kuitenkin taitavat painaa sen 14 kiloa ja muistaakseni tuon Scott painoi aikanaan kevyillä tubeless-renkailla alle 11 kiloa. Mutta toisaalta enää ei ole kiire esimerkiksi kisaamaan ja ennemmin seikkailisin mukavalla sohvalla, jolla ryskää mistä tahansa yli. Jäykkäperässä taas huoltovapaus houkuttaa. Scottiin on saanut vaihdella laakereita ja yhden takaiskarinkin.
EDIT: Kaivoin tarkempaa osalistausta ja kalliita osia uutena kyllä tuossa Scotissa. Kiekot 500€, kammet 450€, keula 700-800€... Ei ihme, että on kevyt.
Kaksimäntäisiä xt-jarruja on ollut rcz:ssa tarjouksessa ihan lähiaikoina. Yläfemmassa olis rallinaaman 31.9/175-millinen hissitolppa.
Taisi olla yksi keveimpiä hyllystä otettuja aikoinaan.
Laitoinpa tilaukseen seuraavat sälät:
- Keulan ja takaiskarin tiivistesarjat ja öljyt
- 120mm ilmajousi nykyisen 100mm:n tilalle ja bottomless token mukaan
- Uudet jarrupalat
- Vaihdevaijeri
- Takaiskarin puslat
- Uudet tarrat etuhaarukalle ja kammille
Eli laitetaanpa pyörä projektina kuntoon ja takaisin poluille hieman siistimpänä ja maastokelpoisempana. Kustannukset pysyvät maltillisena itse tehtynä. Välys oli sittenkin takaiskarin puslissa, mutta muistelen yhden linkuston kohdan pitäneen narinaa aiemmin. Sen voi ainakin ensiapuna purkaa, putsata ja rasvata. Renkaat olivat kuitin perusteella alle vuoden vanhat Spessut 2.3" leveänä ja lähes ajamattomat, eli niitä ei tarvitse uusia vielä. Hissitolppaa harkitsen vielä.
Ilman hissitolppaakin tulee toimeen.
^Mummopyörälläkin pärjää maastossa. Tietenkin jos pyörään haluaa kaiken mahdollisen härpäkkeen niin mikäs ettei jos se vaan tekee homman kuskille helpoksi...
Hissitolppa on varmaan isoin yksittäinen maastopyöräilyä edistävä kehitys viimesen 10 vuoden ajalta. Toki mielipiteitä on monta ja tämäkin on yksi sellainen. Jos pitäisi valita, niin ottasin mieluummin pyörään hissitolpan, kuin pidentäisin joustomatkaa.
Minulle tuli hissitolppa Neuronin mukana viime kesänä, mutta vielä en ole päässyt sinuksi sen kanssa. Taidan olla liian vanha uusiin juttuihin.![]()
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
^Itsellä ei sen kummempaa asennetta mutta lähinnä se että kun nykyisen kaltaisilla pyörillä ajettu vuosikymmeniä niin miten nyt ei pärjätä ilman jotain osaa...?
Toisaaltaan oman kaltaisessa ajossa moista ei edes kaipaa ja joskun nuorempana oli tuollainen viritys millä sai säätää tolppaa ja aika turhaksi totesin XC tyyppisessä ajossa.
Kirjanmerkit