Vakiovieras
Näin tuon edelläajan jo kaukaa, samoin sen vastaantulevan ryhmän. Ja estimoin mielessäni, että jos kaikki jatkavat samalla nopeudella samaan suuntaan, niin mitään ongelmaa ei ole turvaväleissä eikä ohittamisessa. No hän sitten päätti tehdä yllärin.Alkujaan tämän lähetti Nixuu
Sitten vielä ihmetellään, miksi pyöräilijät eivät aja pyöräteillä.. No just siks. Ajoradalla kaikkien toiminta on huomattavasti ennakoitavampaa ja sääntöpohjaista.
Vakiovieras
Eikös sulla Nixuu ollut sähkömopo? Noissahan pitääkin olla mainitsemasi valot.
Varmaan sullekin käynyt joskus että ajat kovempaa kuin edellä menevä, silloinhan se turvaväli kutistuu ennen ohitusta, eikös vaan?
Jäsen
Hyvin sanottu.
Koitin tänään sanoa asiallisesti eräälle pyöräilijälle, että oikeanpuoleinen liikenne olisi hyvä opetella jo rauhallisissa tilanteissa, eikä vasta jossain puolipimeässä tunnelissa välimatkan kutistuessa 10 metriä sekunnissa. Haistattelu oli vastaus.
Veteraani
Yks tyyppi veti kevarilla vasempaan reunaan jotta seuraavasta 90° kulmasta oikealle voi vetää nopeammin. Käänty, mutta takaa tulikin nopeampi maantiepyörällä oikeata reunaa ajaen ja vetäisi kääntyvän etukiekkoa sen verran, että tämä yks tyyppi kaatua reuhkautti ja kaksi kylkiluuta poikki. Vaihtoivat yhteystietoja ja tämä tyyppi meinasi oikeustoimia maantiepyöräilijää vastaan, kun ei takaa tulija varonut eikä soittanut kelloa. Sanoin tyypille, että tulet häviämään, jos juttu noin meni ja kysyin näyttikö hän käsimerkillä kääntyvänsä - eipä ollut näyttänyt. Itse sai nuolla haavansa.
Palstajyrä
Ei ollut maantiepyöräilijälläkään riskien tunnistaminen kovin onnistunutta.
Palstajyrä
^ Jos olisi mennyt poliisiasiaksi, olisi molemmille mitä luultavammin tullut varoitus varomattomuudesta liikenteessä tjms. Toisin sanoen katsottu syyllistyneen, mutta jätetty juttu siihen, ellei jommalla kummalla osapuolella olisi vaadittavaa,
En olisi minäkään lähtenyt oikealta ohittamaan, en ainakaan varoittamatta.
Minulla on ollut yksi hiukan - mutta vain hiukan - samanlainen läheltä piti -tilanne, kun olin lähtenyt ohittamaan vasemmalta. Kelvi oli sillä kohtaa pitkö ja leveähkö suora, mutta ohitettava yllätti minut täysin kääntymällä taakseen vilkaisematta tai merkkiä näyttämättä vasemmalle jonkinlaiselle nähtävästi paikallisten käyttämälle polulle, joka ei niittämättä jätetyn piennarkasvillisuuden takia mitenkään näkynyt.
Onneksi kovin suurta luottamusta ei enää ollut siihen että kanssapyöräilijät toimisivat ennakoitavasti, fiksusti tai edes omaa turvallisuuttaan ajatellen.
Firlefanz muokkasi tätä : 24.07.2022 at 17.09
Veteraani
Ei ollut ei, hyvin tyypillistä enite käyttämällämme kevli-väylällä, jopa täällä harvemman liikenteen alueella, saati sitten teidän ruuhkaisemmilla teillä.
Tuskin auttaa mitään täällä asiasta kommentointi, tuskin tietävät palstastamme mitään muista liikkujista piittaamattomimmat.
Palstajyrä
Tuskin auttaa ko. tapauksen osallisia, mehän täällä keskenämme vaan keskustellaan. Silti joku lukija ehkä voi oppia ymmärtämään, että aina vika ei ole 100% vastapuolessa, vaikka tuo olisikin väärin tehnyt. Kun näitä juttuja oppii tunnistamaan, parhaassa tapauksessa jää jokunen kylkiluu katkomatta.
Vakiovieras
Jos ja kun pyöräily ja muu kevyt liikenne lisääntyy, täytyy liikenneympäristöstä vastaavien skarpata. Tänään aamulla ajoin tästä risteyksestä kelviä pitkin. Alamäessä pysyy vihreän aallon mukana. Ongelma tulee risteyksessä, minulla on vihreä valo, mutta liikennemerkin mukaan olen väistämisvelvollinen. Oikealla puutalon nurkan takana on toinen, kaksisuuntainen kelvi, eli sieltä tuleva pyöräilijä ajaa tietenkin odottamaan poikittain toisesta suunnasta tulevan eteen. Jos ehtii ensin, ok, mutta jos tulee samanaikaisesti... Helppo ratkaisu olisi ehkä kelveille pysäytysviiva? Kenen vika kolarointi tuossa nurkassa olisi? Miten asia suurissa pyöräilymaissa hoidetaan?
Vakiovieras
Tuo kolmio on ajoradalle. Normaalit väistämissnnöt pyörille, oikealta tulijaa väistetään ja jalankulkijoita myös tietty.
On aikamoisen hasardit näköinen paikka kun ei näe yhtään tuleeko pyöriä tai kävelijöitä patsastelemaan valoihin, enpä siitä uskaltaisi kävelyvauhtia kovempaa ajaa.
Jäsen
Turussa. Ahdasta on.
No rain - no gain.
Aktiivijäsen
^^ ^
"On aikamoisen hasardit näköinen paikka"
"Ahdasta on"
Todella avara risteys perinteisen eurooppalaisen kaupunkirakenteen näkökulmasta. Tai autoille ainakin tilaa riittää liiaksikin, kolme kaistaa yhteen suuntaan? Ei hel...
Joissakin paikoin pienimittakaavaista hyvää kaupunkia on meillä jäljella. Suurin osa kyläkeskuksista ja pikkukaupungeista on Suomessa tuhottu liikenneinsinöörien voimin. Lisää väljyyttä, näkemiä ja sujuvuutta (vauhtia). Tuloksena raiskatut ja mittakaavattomat epäurbaanit epäkaupungit.
Jäsen
Kevyen liikenteen kannalta ahdasta.
No rain - no gain.
https://goo.gl/maps/4sTJU8PbS2b76fs58
Oulussa on ihan vastaavan kaltainen paikka. Ainahan sitä saa jännittää, kun tuosta menee, että tuleeko joku tampio kulman takaa vauhdilla päin.
Aktiivijäsen
Laintulkintaan kantaa yhtään ottamatta mun mielestä aivan umpityperää olla hidastamatta mateluvauhtiin, ihan sama mistä tulee tai onko vihreät valot omaan suuntaan. Kauhea paikka ja toinen vastaava löytyy, kun menee korttelin verran kuvasta vasemmalle, eli Puistokadun ja Ratapihankadun risteykseen.
Aktiivijäsen
Jos ei pysty havaitsemaan väistämissuunnasta tulevaa liikennettä niin pitää vaan himmaa niin paljon että pystyy välttämään törmäyksen. Sama kun autolla yrittää päästä jostain porttikongista tms tielle kelvin yli ni pitää ryömiä ja kurottaa kojelaudan päälle että tuleeko sieltä joku juoksia/rullaluistejia/pyörä/liikunta-avusteinen sähkötuoli jne.
Elämä on.
Veteraani
Erittäin tuttu risteys kaikilla liikennetavoilla tuo pohjoisen alikulun ympäristö ja tuo kulma pyöräilijöiden kannalta on kammottava! Kierrän kaukaa.
Oulussa ei nyt noita alamäkiä sentään muualla kuin alikulkuun ajaessa, noitahan sitten täällä riittää, kun on autoväylien alituksia kuin myös ylityksiä.
Pyöräilijöiden kaupunkina mainostetaan, mutta autokaupunki on!
Perskules oli täpärä tilanne - ajan kelviä ja vihree valo Viinikan ABC:n kohdalla. Vastaan tulossa taksi joka kääntyy ABC:lle, ja pysähtyy suojatien eteen, kiva meen....ja just kun olen siinä niin lähteekin ajaan ihan edestä. Tiukkaa jarrutusta.
Taksi ajaa parkkiin ja menen, ihan asiallisesti kerron että kuvittelin että annatte tietä kun pysähdyitte ja sitten ajoitte just eteen, että vähän tiukka tilanne. " oi, sori en huomannut." just, mä olenkin niin pieni ettei välttämättä huomaa...
Miksi ihmeessä sitten pysähtyi, olisin muuten antanut taksin mennä mutta oletin että pysähdys tarkoittaa että antaa tietä.
Jäsen
Olen kesän mittaan ajellut jonkin verran eteläissessä suomessa. Ajan hybridillä, jolloin valitsen aina kevyenliikenteenväylän silloin kun se on ja vain kun mitään muuta ei ole ajan autotiellä. En ihmettele hetkeäkään, että kisakireämmän kaluston omaavat kuskit menevät autojen sekaan vaikka kelvi olisi tarjolla. Aivan yksittäisiä kevyenliikenteenväyliä on hyvässä kunnossa ja kaikki muu on aikamoista kynnöspeltoa. Oikea kalusto niillä liikkumiseen on maastopyörä tai sitten peruspyörä, jossa on tarpeeksi paksut ja pehmeät kumit. Se mikä autosta katsoen näyttää kelvolliselta kevyenliikenteenväylältä ei todellakaan välttämättä ole sitä. Itsekkin olen hetkittäin ollut sitä mieltä, että kaikkien mahakkaiden trikooukkojen ei tarvitsisi autotielle mennä, mutta tämä kesä on kyllä avannut silmiäni. Jos autotie on hyvin asvaltoitu se ei todellakaan tarkoita, että viereinen kelvi sitä olisi.
Noin laskennallisena esimerkkinä Kuusijärvi-Kellokoski pätkä, kun vein autoa huoltoon. Keravalle saakka kevyenliikenteenväylää ja asvaltissa oli kelvin levyisiä halkeamia satoja. Käytännössä ehjää asvalttia oli korkeintaan kymmeniä metrejä halkeamien välillä. Lähinnä laskin tien poikki meneviä - lisäksi päälle ajouran suuntaiset railot. Yksittäinen onneton kohta on Kuusijärven pohjoispuolella suosuoralla ne ikiaikaiset routaheitot, jossa vesi seisoo sateen jälkeen päiväkausia. Ilman kelviä autotiella ajettuna Kerava-Haarajoki välillä oli korkeintaan 20 railoa asvaltissa ja nekin liki kaikki siltoihin ja muuhun rakentamiseen liittyviä luonnollisia railoja. Haarajoelta-Kellokoskelle taas kelviä ja halkeamaa ihan samaan tahtiin kuin edelliselläkin kelvipätkällä. Eli autotien asvaltointi on tuollaisella suht keskeisellä paikalla pääkaupunkiseudun tuntumassa älyttömän paljon parempaa kuin vastaavat kevyenliikenteenväylän pinnoitteet.
Tuon kokemuksen perusteella se kusipäisten pyöräilijöiden ryhmä saisi mennä itseensä. Hyvä autotie ei tarkoita, että vieressä on edes kelvollinen kevyenliikenteenväylä. Oikeasti autotiet ovat meilllä hyvässä kunnossa verrattuna kevyenliikenteenväyliin ja niiden kunnon välillä ei ole mitään yhteyttä. Eli jos tie on hyvä kelvi vieressä ei välttämättä ole ollenkaan hyvä. Kevyenliikenteenväylät vaativat siis sinne soveltuvan kaluston, eikä likikään kaikella kalustolla siellä ole mukavaa liikkua.
Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, etteivät tiet Suomessa ole kaikkialla hyviä vaan kyllä Puumalan seudulla kesälomalla oli aika heikkoakin asvallttia myös auton alle. Hirvittää ajatella missä kunnossa kevyenliikenteenväylät ovat siellä, jossa ajoratakin on huonossa kunnossa.
Vakiovieras
^ Tuo kelvien huono kunto johtuu siitä että niiden pohjat tehdään huonommin kuin sen ajoradan. Monesti näkee että urakoitsija huomaa loppuvaiheessa että ai niin se kelvikin piti tehdä. Sitten siihen ajetaan 10cm hiekkaa ja vedetään asfaltti päälle. Oudointa on se, että kukaan ei valvo asiaa tai ketään ei kiinnosta. Luulisi että jotain tahoa kiinnostaisi tutkia asiaa kun 2 vuotta vanhan tien vieressä menevä kelvi alkaa roudan johdosta kuplia ja halkeilla ja ajorata pysyy suorana.
Forumilordi
^Kaipa nuo kelvit rakennetaan speksien mukaan. Vikaa etsisin enemmän tilaajasta ja maksajasta.
Palstajyrä
Minulla on sellainen tuntuma että aivan viime vuosina kelvirakentamisessa on tapahtunut selvä muutos, uudet kelvit ovat tasoltaan ihan toista kuin entiset.
Näkökulmani on tietysti kovin pääkaupunkiseutukeskeinen, mutta ajatellaan vaikkapa Jokivarrentien, Helsingintien (eli Uuden Porvoontien Porvoon puoleista osaa), Riipiläntiien tai Jokelantie/Eriksnäsintien kelvejä.
Forumilordi
^Mulla vähän sama "kutina". Selvästi vedetään paksumpi kerros asfalttia. Tosin ei se auta, jollei pohjat ole kunnossa, mutta mitä sitä Itäväylän kelvin parannustyötä tuli seurattua, niin siellähän kunnostettiin myös se pohja.
Aktiivijäsen
Joutuihan YIT uusimaan pohjoisbaanankin kun olivat sen päin persettä väsänneet. Siinähän oli jonkinlainen takuu ja joutuivat sen vuoksi uusimaan. Kaikki tekeminen ja rakentaminen on huonontunut vanhoista ajoista. Vaikka väleneet ja tekniikat ovat parantuneet. Vedetään vaan voitot kotiin ja talot eivät pidä sadevettä ja tiet ovat ajattamossa kunnossa.
Jäsen
Myönnetään, että ihan upouudet kelvit keskeisillä paikoilla näyttävät aika hyvältä ja tuntuvatkin. Minun kommentti koski lähinnä vanhempaa reitistöä. Niissä on aika ilmeistä, että ajorataa kyllä korjataan ja uusitaan, mutta kelville korkeintaan tuodaan kastelukannulla bitumia - muuta korjausta sinne ei tehdä.
Vakiovieras
Varmaan ne ainakin aiemmin on tehty keveämmillä pohjatöillä, mutta ei siitä urakoitsijan unohdusta pidä silti syyttää. Infrahankkeissa suunnittelija suunnittelee, tilaaja tilaa ja urakoitsija toteuttaa suunnitelman mukaisesti tilaajan kanssa sovitulla korvauksella, tilaajan määrittelemät laatukriteerit täyttäen.
Sylttytehdasta pitää etsiä suunnittelusta ja yleisesti hyväksytyistä suunnitteluperiaatteista. Kaukana ei ole se aika kun kevyt liikenne nähtiin välttämättömänä pahana, jota harjoittivat vain vanhukset, vammaiset ja lapset. Suunnittelun prioriteetti oli autoliikenteen tarpeissa. Onneksi nyt näkökulma on vaihtumassa.
Aktiivijäsen
Tuosta löytyy Helsingin kaupungin normit rakennekerroksille taulukkomuodossa eri väylätyypeille. Olen ihan varma, että ennenmuinoin tehtiin pohjat huonommin kelveille ja se näkyy.
Nythän nuo pohjarakenteiden paksuudet on samat kelvillä ja pääkaduilla, vain asfaltin paksuudessa on eroa. Mikä nyt pikkuisen ihmetyttää kun nuo baanat kumminkin huolletaan raskailla ajoneuvoilla?
En ole yhtään vakuuttunut siitä, että valtio tekisi noin laadukasta kelviä omissa hankeissaan maanteiden varsille.
https://kaupunkitilaohje.hel.fi/kort...tteet-yleista/
Palstajyrä
Lahdentien kelvi on tosiaan oikea a case in point. Itse tie on päällystetty kahteen kertaan sinä aikana kun olen fillaroinut, mutta kelvi ja sen ongemaosuudet ovat pysyneet entisellään. Ne olisi kai rakennettava kokonaan uusiksi eikä siihen ruveta ennen kuin...jokin siihen pakottaa (ja maksajia saadaan jollain keinolla lisää?).
Ei ihme että "kaikki" maantiefillarit ajavat (ainakin ruuhka-ajan ulkopuolella) ajoradan laitaa, Piennar on leveä ja sileä ja yleensä puhdaskin - ja on vaikea motivoida itsensä näkemääb että haittaisi autoliikennettä tai että ajaminen olisi sen vaarallisempaa kuin sen valoristeyksen jälkeisellä kelvittömällä osuudellakaan.
PS Eilen ajoin taas vaihteeksi Ridasjärventie/Uudenkyläntietä (eli vanhaa Tour de Helsingin reittiä Jokelasta itään). Sehän on muuten aivan kelvollinen, mutta niitä poikittaishalkeamia on jumalattoman tiheässä ja vaikka niitä on yritetty korjata jonkinlaisella bitumisaumauksella, ne niin sanotusti hakkaavat käsille, jokikinen niistä, eikä vain kapeilla maantienakilla ajavaa.
Vieressä kulkee sileä ajorata (jolla autoja liikkui harvakseen) ja sen yhtä sileä piennar....en itsekään tajunnut miksi olin mennyt kelville
Vakiovieras
Tuo Ridasjärventien klv:n ja ajoradan laatuero on kyllä silmiinpistävä. Mutta sitten Jokelasta etelään on Nuppulinnan jälkeen aivan huippubaanaa myös pyöräilijälle. Se Jokelan-Nuppiksen väli on melko masentavaa katkoasvalttia.
Että kyllähän sitä osataan hyvääkin tehdä, kyse on tahdosta ja rahoituksesta.
Veteraani
Usein ongelman aiheuttaa maanalainen infra, joka kaivetaan jälkikäteen. Silloin kerrosten sekoittuessa menee riittävän hyvinkin rakennetusta väylästä rakenne sekaisin ja erilaatuiset kerrostumat alkavat elää eri tahtiin.
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit