Lainaus Alkujaan tämän lähetti kp63 Katso viesti
jos enkku taipuu niin väsymisestä ja hapesta, jossa mulla eri näkemys eli sydämen iskutilavuus olisi se rajoittava : (PDF) Models to Explain Fatigue during Prolonged Endurance Cycling (researchgate.net)

ja ms010000070p (unm.edu)
Juu sydämen iskutilavuus yhdessä iskutaajuuden kanssa vaikuttaa virtaavan veren määrään ja sitä kautta hapen kuljetukseen. Iskutilavuutta voi kehittää mutta iskutaajuus on enemmän synnynnäinen ominaisuus. Keuhkojen kyky sitoa happea ilmasta ei mun mielestä ole kovin merkittävä tekijä jos ei ole mitään astma yms. keuhkoihin liittyviä sairauksia. Rasitusastma hengityselimissä voi olla rajoittava tekijä siten että synnynnäistä kapasiteettia saada kokonaan käyttöön.

Alhainen leposykekin kertoo sydämen tilasta. Jos sydän lyö vaikka 40-50 krt/min se kertoo että yhden iskun tilavuus on hyvä verrattuna vaikka sellaiseen jolla leposyke 70-80 krt/min.

Keuhkojen ilmanvirtaukseen ja hapen sisäänottoon vaikuttaa sisäänhengityksen osalta ensisijaisesti hengitysteitä ja -elimiä ympäröivien sisäänottolihaksien toiminta, uloshengitykseen eli hiilidioksidin poistumiseen enemmän hengitysteiden mekaniikka kuin lihasten toiminta. Terveellä ihmisellä keuhkoissa on jopa ylikapasiteettia.

Mun mielestä heikoin lenkki ihmisessä sen mielen jälkeen on lihasten kyky vastaanottaa ja käyttää happea energiantuotantoon johon voidaan sopivan matalatehoisella peruskestävyysharjoittelulla parhaiten vaikuttaa eli mitokondrioiden määrään, hiusverisuoniston tiheyteen ja rasva-aineenvaihduntaan. Aivan sama onko huippu-urhelija vai aloitteleva liikkuja. Sydän kehittyy sitten paremmin kovempitehoisella harjoittelulla jossa syke ja iskutilavuus nousee mutta edelleen lisääntynyt veren virtaus edellyttää sitä että lihakset kykenee käyttämään enemmän ja paremmin veren kuljettamaa happea energiantuotantoon. Sydän ikäänkuin vastaa lisääntyneeseen hapen kysyntään lihaksissa. Terveellä ihmisellä keuhkoissa on ihan riittävästi kapasiteettia hapen sisäänottamiseen ulkoilmasta.